Nibe 1240 8 vai 10

[voiettä]

Morjes!  kunpihan kannattasi laittaa taisiis riitäisikö tuo 8 tälläisessä wanhassa rintamamiestalossa jossa neliöitä tällä hetkellä alle 120neliötä.  viime vuoden sähkön kulutus oli n,9000kwh ja vettä kului 90kuutiota,puita kahdessa tulisijassa n,6mottia ja sisälämpö on ollut talvisin 22-24 alakerrassa, yläkerrassa noin 20. vain ilppi on ottanut suoraa sähköä lämmitykseen(huoneiden) paitsi muutamana yönä(yli 20-) on ollut patteri yläkerrassa päällä. lapsia on 3,10,13 vuotiaita joten veden lämmitys tulee lisääntymään samoin kuin neliöit tuonne 170-180 neliöön! tukkuri tarjosi niben 1240 10..  katsoin arviota niin.. aikaisemman kulutuksen olisi pitänyt olla n,28thkw tuolle 10:lle! noh arviohan sen on mutta onko kokemuksia(käyttäjiä) kun kohta pitäisi päättää.Lattialämmitys tulee ja takatkin jäävät! joten jos tulis pieni niin kuitenkin pärjäis! mutta ne joka vuotiset puutalkoot(itsetehden) noin,15 mottia..pihasaunaan uppoaa puita enemmän kuin torppaan

[wiljack]

Melkeinpä sanoisin, että soittele Nibe/Haadolle puh: (09) 274 6970, ja keskustele Niben asiantuntijan kanssa mitoitus-casesi läpi. Paluupostissa saat mitoituslaskelman. Näin minä tein, ja päädyimme yhteistuumin minun tapauksessani 10kW koneeseen (250m2 talo, josta puolilämmin autotalli noin 30 m2), joka on toiminut hyvin.

[Peter08]

Tämän laskurin avulla voi saada jonkunlaisen käsityksen talon energiatarpeesta:

http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/Ecalc.asp

[voiettä]

Melkeinpä sanoisin, että soittele Nibe/Haadolle puh: (09) 274 6970, ja keskustele Niben asiantuntijan kanssa mitoitus-casesi läpi. Paluupostissa saat mitoituslaskelman. Näin minä tein, ja päädyimme yhteistuumin minun tapauksessani 10kW koneeseen (250m2 talo, josta puolilämmin autotalli noin 30 m2), joka on toiminut hyvin.

Laitoinkin pariviikkoa sitten sinne postia mut mitään ei ole kuulunut >:(täytyy soitella sit tai vaihtaa merkkiä..onko sulla takkoja käytössä ja joudutko(pääsetkö) niitä -20 pakkasella lämmittelee..käykö kompura millä teholla esmes -25 asteessa.. yhtäjaksoisesti?eihän nää wanha talot ole ykskään samanlaisia mut jotain ehkä pystyy vertaamaan!minä olen tilkinnyt lähes kaikki painuneet eristetilat,seinien yläosat,ikkunan alaosat/tilkevälit, yläpohjaan lisännyt 30cm puhallus villaa ja seuraavaksi olis sit lattiat.. niin pahisn paha on arvioida näitten vaikutusta. Joka vuosi vaan on n,1000kwh tippunut kulutuksesta! ja sit vielä tuon laajennoksen lämpötarve?

[voiettä]

Kasi pumppua ehdottivat nibeltä..senkin tiedon sai vain soittamalla..

[tomppeli]

Kasi pumppua ehdottivat nibeltä..senkin tiedon sai vain soittamalla..

Muistathan jo hankintavaiheessa ottaa huomioon, että talossasi ei ole betoniin varaavaa lattialämmitystä, joten on ihan välttämätöntä hankkia lisäksi tarpeeksi iso varaaja estämään "katkokävelyä".
Lisävaraajan laittaminen jälkikäteen on paljon hankalampaa ja kalliimpaa.
Kannattaisiko heti alkajaisiksi miettiä pumpputyyppiä, jossa on varaaja jo valmiiksi laitekokonaisuudessa ja laite joka todella soveltuu ja on suunniteltu varaajakäytölle.

Pumpun koko on, kuten itsekin sanot, aika hankala määrittää tarkkaan.
Kaiken varalta hankkisin isomman pumpun. Liian tarkalle mitoitettuun pumppuun kerääntyy käyntitunteja ja kompressorin elinikä jää lyhyeksi.
On myöskin mukava tunne, kun tietää, että pumpun teho ei lopu kesken pakkassäillä.
Pykälää isompi pumppu on tietenkin kalliimpi, mutta tosiaan silti vastaavasti tuvallisempi hankinta.
Miksihän me ostamme auton, jossa on tarpeeksi hevosvoimia, vaikka nekin maksavat, mutta säästämme pumpun koossa.?
Mielestäni on niin, että jostain syystä tälle alalle on pesiytynyt jonkinlainen kilpailuhenkinen kuppikunta, joka intoilee pienten pumpputehojen puolesta. Siihen löydetään kaikenlaisia, monesti aika kyseenalaisiakin perusteluja.
Minua voisi puolestaan syyttää kuulumisesta siihen vastakkaiseen kuppikuntaan.!!

[PateXXX]

Moron tomppeli, joo kuulut kait myös tuohon ryhmää joka laittaa aina hieman isomman mitä olisi todelisuudessa tarvis.
Minullekkin oli laskennallisesti tarvis Gebwelli Ci 8 mut mä halusin ton Ci 10:pin. Ja nyt jälkikäteen olen vain todennut et oikean ratkaisun tein.

[PateXXX]

 >:(Piti olla (kuulut) näin kuulun

[commo73]

Minäkin suosin jostakin syystä täystehomitoitusta, tuntuu käytännön järjellä jotenki oikealta. Taitaa olla noita vastus avusteisia "lämpöpumppuja" jo markkinoilla aivan tarpeeksi. Jos tulee kaivo porauta tarpeeksi syvä (vähän pelivaraa). Ei tarvitse sitten pakkasilla jännittää miten kaivo jaksaa tuottaa lämpöä.

[jynu]

Minullekkin oli laskennallisesti tarvis Gebwelli Ci 8 mut mä halusin ton Ci 10:pin. Ja nyt jälkikäteen olen vain todennut et oikean ratkaisun tein.

Millä perustelet tuon isomman pumpun? Kerroit Gebwell-osiossa 7.1.

"No tuo käynti ajotus olikin sit aika tiuhaa Kompura kävi noin 7,3 min ja oli pysähtyneenä jota kuinkin 10 minuuttia eli käy jotakuinkin neljä kertaa tunnissa."

Eikös toi ole jo aikamoista katkokävelyä, yli 90 starttia vuorokaudessa, jota aiheuttaa mm. liian tehokas pumppu?
Vai oletko jo saanut säädettyä käynti- ja lepojaksoja pidemmiksi?

[PateXXX]

Joo nyt on saatu nuo käynti ja lepo ajat vähän muutettua eli lepo aika on jotakuin 20 min ja käynti on noin 12 min. Eli käy jokseenkin kaksikertaa tunnissa. Paitsi silloin kun saunotaan ja met saunotaan harvase päivä 3 henkilöä ja joskus meittiä on 6-8 hekilöä saunomassa. Ja tuo lämmin vesi riittää omalla varaajalla ( 175 litraa ) oikein hienosti.
Joo ja ei ole vielä kertaakaan mennyt vastukset avuksi näilläkään paskkasilla kun välillä on ollut pakkasta 17 astetta.

[jynu]

Kuulostaa jo paljon paremmalta, mutta on vieläkin melko suuri, 48 starttia päivässä.

Mutta et vielä kertonut perusteluita, miksi suurempi pumppu on parempi sinun tapauksessasi?

[MJJ]

Tere

Meillä v59 puutalo länsirannikolla 120 neliötä + 40 neliöö alle 10 astetta  ja 7 kWh on jopa ylimitoitettu. Aikanaan oli jopa 6h vettä käyttämässä. Minusta lattialämmitys toimii jo varaajana, meillä tosin rättipatterit, joten kokemusta ei ole kuin tästä huonommasta.
Ilppi, puut ja eristäminen tiputtavat kokonaistarvetta ja hieman hämäävät nykykulutuksessa.
Meillä biohousing:n laskuri pitää täysin paikkaansa toteutuneeseen verrattuna arvolla ”Ominaiskulutus” 52 kWh/kuutio. Teillä oletan arvon olevan jopa parempi (eristys pieni luku <50 ). Puunkäytön voi vähentää suoraan pois vuosiarvosta. Ilman puita 7 kWh  rittää  150 neliöön ja itse en vaihtaisi nykyistä 7 kWh MLP:tä jos laajentaisin. Silti kannattaa käydä ”tomppelin” ajatus läpi ja miettiä mikä itselle ja lompuukille sopii.
Silti ylimitoitettu pumppu ja varaaja ainoastaan pätkäkäyntiä estämään sekä takka ovat minulle kuin US neliveto V8 lisättynä häkäpöntöllä ja käytössä ”kauppakassina”.  

Tässä malli ruottalaisesta urheiluautosta 4 kW MLP
Neliöitä 180 kulutus on 4300 kWh vuosi (ja taatusti vastuksia)

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=304&H=&View=Info

Mutta talot ja paikat ovat tietty kaikki erilaisia. Kannattaa tehdä oikea arvio oman talon vuosikulutuksesta. Näkemättä veikkaisin (siis väärin) alle 20 kWh miinus puut.

[PateXXX]

No tää meijän mökki ei ensinnäkään ei ole niitä A luokan lämpöenerkia ystävälisempiä taloja, vaan ihan normaali lauta talo jonka vuoraus seinissä 175 milliä ja + normaali tuulensujalevy. No sit on tuo talli ja askarteluhuone on jota kuin yhteensä 45 neliöö ja pidetään jokseenkin lämpöisenä mut ei titenkään asuntolämpötilassa vaa jota kuin 10 astetta. Sit on teknillinen tila eli entinen pannuhuone jossa ei ole minkäänlaita lämmitystä ainoostaan tilaa lämmittää osittain suojaamattomat putket. Niin ja patteri lämitys jokseenkin kaikkialla paitsi suihku ja yksi alakerran pikku vessan lattia.

[jynu]

Meillä on -56 rakennettu 1,5 kerroksinen tiilivuorattu patterilato Ylöjärvellä. Alkuperäiset purut seinissä ja välipohjissa ja alkuperäiset 2-lasit. Sisäpokan päällä alakerrassa on ylimääräinen lasi. Ulkoeteisessä on lattialämmitus sähköllä. Saunassa puukiuas, -05 laitettu muuripata ja olkkarissa pieni varaava takka. Puita kulunut vuodessa jotain kolme kuutiota. Taloudessa viisi henkilöä. Neliöitä n. 140, kuutioita ehkä 350. Saunottu pari kertaa viikossa ja muuripata ollut silloin lämmin.

Löpöä meni 10 vuoden keskikulutuksena 2000 l/vuosi, ja taloussähköä meni  -04-06 keskimäärin 6543 kWh. Vuonna -07 taloussähköä meni enää 5500 kWh, kun kaksi lasta muutti vuoden aikana pois. Löpöä meni -07 1800 litraa.

Yhden IVT-toimittajan pumppulotto arpoi meille 6 kWh pumpun 81 metrin aktiisyvyydellä!! Tätä voisi verrata jo mopoautoon, ainakin kaivon osalta.

Kesäkuun alussa asennettiin  8 kWh Thermia. Kaivo on 160 metrinen.
Sähköä meni viime vuonna 6071 kWh, josta pumpun osuus  1980 kWh. Tunteja pumpulle kertyi 760, josta 100 käyttövedelle. Kun pakkasta oli -20 hujakoilla pumppu taisi käydä 15 tuntia/vrk. Startit ovat nyt -5 kelillä luokkaa 20/vrk.  Ainut "vika" on liian pieni varaaja, olisi pitänyt ottaa 300 litrainen.

Meille olisi ehkä riittänyt 7 kWh pumppukin.

 

[santeri1]

Minua hiukan ihmetyttää tuo, että pumpun käyminen kuluttaa kompuraa (pumpunhan pitäisi voida parhaiten käydessään)? Minulla on ollut vankka käsitys, että juuri nämä startit kuluttavat kompressoria kaikista eniten, näin tämä homma on useaan kertaan selitetty ruotsalaisella veljesfoorumilla.
Hyvänä vinkkinä on annettu, että startteja ei pitäisi olla yli 20, jotta kompura kestäisi pitkään. Startissa pumppu nappaa myös eniten sähköä.

Liekkö nää niitä suomi-ruotti maaotteluita, joihin jotkut meistä tykkää ottaa paljon kantaa, eikä sylkäsiskään ruottalaisen pumpun suuntaan.

Mitoita pumppusi useammalla jälleenmyyjällä ja vertaile eri merkkejä(suomalaisia ja ruotsalaisia). Vaihtoventtiilikone tarvitsee monesti säiliön kylkeensä, mikäli käytössä on patterilämmitys (patterien naksuminen). Minulla on parilla sukulaisella patterilämmitys ja käytössä nibe(ei säiliötä) ja toimii näinkin, kait se on tapauskohtaista.

Vättämättä ei kaikkia tekstejä lukea kuin pahis raamattua


-Santeri-

[voiettä]

Kasi pumppua ehdottivat nibeltä..senkin tiedon sai vain soittamalla..

Muistathan jo hankintavaiheessa ottaa huomioon, että talossasi ei ole betoniin varaavaa lattialämmitystä,

tuleva laajennos tulee laatalle!




 joten on ihan välttämätöntä hankkia lisäksi tarpeeksi iso varaaja estämään "katkokävelyä".
Lisävaraajan laittaminen jälkikäteen on paljon hankalampaa ja kalliimpaa.

erittäin hyvä kaverini on putkimies joka tekee putki vedot ja ite oon sähkäri(tuore)





Kannattaisiko heti alkajaisiksi miettiä pumpputyyppiä, jossa on varaaja jo valmiiksi laitekokonaisuudessa ja laite joka todella soveltuu ja on suunniteltu varaajakäytölle.


soveltuukohan nykyisin käytössä oleva 160l vesivaraaja tuohon 1240:aan?






Pumpun koko on, kuten itsekin sanot, aika hankala määrittää tarkkaan.
Kaiken varalta hankkisin isomman pumpun. Liian tarkalle mitoitettuun pumppuun kerääntyy käyntitunteja ja kompressorin elinikä jää lyhyeksi.
On myöskin mukava tunne, kun tietää, että pumpun teho ei lopu kesken pakkassäillä.

ajatus oli hieman avittaa jos (tarvis) näillä hyvillä wanhoilla tulisijoilla..
tai jos ei tarvi niin.. tulis sit kuuma no okei! aina en oo polttamassa puita.




Pykälää isompi pumppu on tietenkin kalliimpi, mutta tosiaan silti vastaavasti tuvallisempi hankinta.

200e maksaa 10kw enempi mulle joten siinä ei säästä paljoa!




Miksihän me ostamme auton, jossa on tarpeeksi hevosvoimia, vaikka nekin maksavat, mutta säästämme pumpun koossa.?

minä kun en valmiina niitä heposia osta vaan lisään ne niihin kulkimiin! nyt on wv jossa alunperin n.80hp ja nyt 145hp. toisessa rakkineessa vakiona n,140hp ja nyt 285hp..mut joo.. vaikeata on just sen oikean teholuokan löytäminen.

[voiettä]

No nyt olis pumppu 1140 8 ja 200/70 vpa roudattu kellariin mutta mites muilla on kytketty kytketty toi 200vpa tuohon pumppuun? pattereilta(lattia)paluu ja vpa:lta pumpun paluu samaan paluuseen pumpulle?