Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö rintamamiestalo Mikkelissä  (Luettu 1567 kertaa)

Poissa Mika Koo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Mitoituspyyntö rintamamiestalo Mikkelissä
« : 07.02.21 - klo:18:37 »
Hei,

Öljykattilan korvaaminen mielessä seuraavassa kohteessa:

  • 50-luvulla rakennettu rintamamiestalo, pohjan mitat 10x12m
  • osittain maanalaisessa kellarikerroksessa sauna, pesuhuone, kattilahuone ja varastotiloja
  • alakerrassa asuintiloja noin 110 m2
  • yläkerrassa asuintiloja noin 90 m2
  • ei lisäeristetty, seinissä ja yläpohjassa purut
  • kattila ja poltin uusittu 2005, lämmönjako pattereilla
  • käyttövesi lämpiää öljyllä, 5 asukasta
  • ei käytössä olevia tulisijoja
  • painovoimainen ilmanvaihto
  • viimeisen viiden vuoden ajalla öljyä palanut keskimäärin 3600l/vuosi ja sähkö kulunut 20 000kWh/vuosi
  • huomattavin osa lämmöstä jaetaan vesipattereiden kautta, pesuhuoneessa kuitenkin sähköinen lattialämmitys ja yläkerrassa 30m2 huone myös sähköpattereilla

Pyörittelin Berheatia (iso hatunnosto tekijöille!) ja sain aika monenkirjavia syvyyksiä ja tehontarpeita. Tottakai asiassa on monta muuttujaakin.
« Viimeksi muokattu: 07.02.21 - klo:21:44 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Mitoituspyyntö rintamamiestalo Mikkelissä
« Vastaus #1 : 07.02.21 - klo:21:45 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Sinulla on iso talo lämmitettävänä. Ei siihen ihan pikkupumppu riitä. Vanhemmissa rakennuksissa ei energiatalouskaan ole ihan huipussaan.
Maalämmöllä lämmityskustannus ei ole kohtuuton.
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Mika Koo”   MIKKELI   (Etelä-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 °C               
- Kellari 1954: Patterilämmitys, 18°C, 105 m2, 231 m3:      3,06 kW   7 630 kWh
- Keskikerros 1954: Patterilämmitys, 21°C, 110 m2, 275 m3:   5,63 kW   13 428 kWh
- Talon yläkerta 1954: Patterilämmitys, 21°C, 90 m2, 180 m3:   4,33 kW   10 328 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   13,03 kW   31 386 kWh

• Kiinteistö,  305 m2,  686 m3       3,7 COP   12,56 kW   31 386 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,17 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   13,7 kW   36 186 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 640 kWh   1,00 kW   33 546 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   33 533 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            13,00 kW   33 520 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      13 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 94   Luokka = B )   33 533 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      13,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lähes täysteho )   13,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -27 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   9,5 kW   23 985 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      9 548 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  13 kWh)      9 561 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

Tarvitaan 241 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta.   Poraussyvyys   241 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 241 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   482 m

- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 12,6 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,7 l/s = 42 l/min = 2520 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      155 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      86 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      53 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   51 kPa = Ok
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 592 metriä  = 2 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m   42 kPa = 0,42 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Mika Koo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö rintamamiestalo Mikkelissä
« Vastaus #2 : 08.02.21 - klo:09:17 »
Iso kiitos!!

GTK:n karttoja perusteella maanpeite alueella on 30 m. Kun sen osuuden poraaminen (yhden tarjouksen perusteella) on liki tuplasti kalliimpaa kuin kallion poraaminen ja samalla se on lämmön keruun kannalta heikompaa osuutta, maanpeite on aika epäedullinen kaveri. Vaan minkäs sille tekee.

Mentävä siis ehkä syvemmälle, tontille ei toista kaivoa taida saada sijoitettua.
« Viimeksi muokattu: 08.02.21 - klo:10:12 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Mitoituspyyntö rintamamiestalo Mikkelissä
« Vastaus #3 : 08.02.21 - klo:10:07 »
...GTK:n karttoja perusteella maanpeite alueella on 30 m. Kun sen osuuden poraaminen (yhden tarjouksen perusteella) on liki tuplasti kalliimpaa kuin kallion poraaminen ja samalla se on lämmön keruun kannalta heikompaa osuutta, maanpeite on aika epäedullinen kaveri. Vaan minkäs sille tekee.

Mentävä siis ehkä syvemmälle, tontille ei toista kaivoa taida saada sijoitettua.

Kaivo muuttuu silloin näin:

• Tarvitaan 247 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 24 m maaporausta.   Poraussyvyys   247 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 247 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   494 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4 kPa) 2 kpl    PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,7 l/s = 42 l/min = 2520 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.                149 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.                79 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.                46 kPa = 0,46 bar
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 43 kPa = 0,43 bar