Ekowellin porakaivo..

[mK0z]

mitäs tää ekowellin idea 4xputket(kallioon) meinaa?
Onkos tossa mitään ideaa maksaa enemmän "turhasta"? ainakin noi kaikki muut pumppujen myyjät eivät tuota tee.. ? miksi ne ei tee sitä jos se on niin hyvä asia ekowellin mielestä?

[maalämpökalle]

Onko toi 4 putken idea kuinka vanha suunnitelma. Minulle ainakin viimekesänä tehtiin kahdella putkella. Äkikseltään putken poikkipinta-ala kasvaa ja ei tarvitse tehdä niin syvää kaivoa, jos vain lämmöntuotto riittää kaivossa.

[Matias]

Muistelen että -90 luvulla ei muuta systeemiä porakaivoon ollutkaan kuin 4 putkea ts 2 kpl putkilenkkejä.Ainakaan Ekowellin esitteissä

[seppaant]

Onkos tossa mitään ideaa maksaa enemmän "turhasta"?

Lämpöteknisesti neljä putkea on parempi mutta maksaa enemmän.
Rahahan se nykyään yleensä ratkaisee.

Neliputkijärjestelmässä on kaksinkertainen lämmönsiirtopinta-ala verrattuna kaksi putkijärjestelmään.
Muovihan on huono lämmönjohde. Suurentamalla pinta-alaa saadaan keruuneste hieman lämpimämpänä höyrystimelle ja tämä parantaa taas hyötysuhdetta. Ei paljoakaan. Joten takaisinmaksuaika lienee pitkä.  Raha ratkaisee.

Minkä hintaista on nykyään 40mm muoviputki ja 60% maaviina?

ATS

[Kuumies]

Yritin etsiä aiheesta tutkimustuloksia, mutta ilmeisesti ei ole 2-3-4-putkikaivoja keskenään mittailtu? Olisi varmaan hyvä aihe johonkin lopputyöhön.

Lämmönsiirtopinta-alan lisääminen kuullostaa kyllä hyvältä, mutta toisaalta en ole kuullut että vesistöasennuksessakaan voisi heittää vaan putkikiepin pohjaan, jos putkipinta-alan lisääminen suoraviivaisesti antaisi jotakin etua. Taitaisi tulla keruuputkisto jääkuutiona pintaan, ja lämpökaivossa putkistoa ei nyt pysty senkään vertaa levittämään. Kai meressä nyt sentään enemmän energiaa on kuin hyvätuottoisessa kaivossa? Eli miten se ylimääräinen putkisto sitten lämpökaivossa toimii, joka on ehkä vielä matalampi kuin 'normaali' 2-putkikaivo?

3-putkikaivo tuntuu silti kaikkein merkillisemmältä vaihtoehdolta. Varmaan helppoa tasapainottaa virtaukset?

[seppaant]

Eli miten se ylimääräinen putkisto sitten lämpökaivossa toimii, joka on ehkä vielä matalampi kuin 'normaali' 2-putkikaivo?

Eihän 3- tai 4-putkikaivoa matalammaksi saa tehdä kuin 2-putkikaivo.
Kaivonhan syvyys riippuu lämmitettävän kohteen vuotuisesta energiantarpeesta ei putkien lukumäärästä eikä lämpöpumpun nimellistehosta.

3-putkikaivo tuntuu silti kaikkein merkillisemmältä vaihtoehdolta. Varmaan helppoa tasapainottaa virtaukset?

Tämähän on hyvä ratkaisu.
Pumpulta lähtevä neste viipyy kaksinkertaisen ajan mennessään kaivon pohjalle. On siis kaksi kertaa enemmän aikaa lämmetä verrattuna yhteen alasmenoputkeen. Ja ylös yhtä nopeasti kuin 2-putkisysteemissä. Nopeus ylöspäin on hyvä asia koska alhaalla lämmennyt neste ei ehdi jäähtyä kaivon kylmemmässä yläosassa.

Virtauksien tasapainottaminen
Virtaukset tasapainottuvat automaattisesti. Jos jommassa kummassa putkessa on pienempi virtausvastus on siinä suurempi virtaus mutta kasvanut virtaus nostaa vastusta virtausnopeuden toiseen potenssiin eli varsin jyrkästi ja virtauksen kasvu pysähtyy.
Eli putkissa on hieman erilaiset virtaukset mutta eihän siitäkään mitään haittaa ole, koska siinäkin tapauksessa missä toisessa putkessa ei olisi lainkaan virtausta oltaisiin samassa tilanteessa kuin 2-putkisysteemissä.

Jos itse suunnittelisin, laittaisin kolme putkea alas ja yhden ylös. Kolmellakin putkella virtaus pysyy vielä turbulenttisena, tämä tiedoksi skeptikoille.

ATS

[sailor]

Oma arvaus on edelleen se että kaksiputkisysteemissä lämpöä ei ehdi  siirtymään kaivosta/maapiiristä pitkien käyntijaksojen aikana.

Varsinkin ruotsalaismalliset niukasti mitoitetut pumput käyvät tuntitolkulla yhteen menoon, jolloin lämpöä ei ehkä ehdi siirtymään keruuputkistoon. Se muoviputki on hyvä eriste.

Jos kaivon pohjalle (siellähän on aina +4 asteista vettä) korvaisikin muoviputkea parilla kolmella metrillä teräsputkea, jonka lämmönjohtavuus lienee muoviin verrattuna satakertainen ?

Nämä ovat omia arvailuja ja ihmisten mittaustulosten katselusta syntyneitä ajatuksia. Itselläni kolme putkea. Jos joku osaisi laskea asiaa niin saisi kättä pidempää.

Jani

[Kuumies]

Niin, kun on opetettu että energia siirtyy parhaiten pyörteiseen virtaukseen, niin sillä perusteella ajattelisi että 2- tai 4-putkinen järjestelmä olisi parempi, kun virtauksen saa paremmin hallintaan, sopivan pyörteiseksi. Samalla perusteella taas hitaasti valuvaan tulppavirtaukseen energia ei siirry yhtä tehokkaasti, vaikka voisikin ajatella että siinä on enemmän aikaa energialla siityä. Mutta kuten todettu, olisi erittäin hyvä jos aiheesta jollain olisi oikeaa, mieluummin tutkittua tietoa. Tämä on vain mutu mutustelua.

Kaivojen syvyyteen ei tietysti pitäisi putkien lukumäärällä olla mitään merkitystä. Silti kuulee joskus kerrottavan päinvastaista.

Mutta hyötysuhteella taas maalaisjärjen mukaan pitäisi olla vaikutusta? Mitä parempi COP, sen enemmän energiaa otetaan keruupiiristä? Ja huonolla hyötysuhteella toimivat lämpöpumput taas käyttävät enemmän sähköä ja näin riittää matalemmat kaivot?

[Rauski]

Oma arvaus on edelleen se että kaksiputkisysteemissä lämpöä ei ehdi  siirtymään kaivosta/maapiiristä pitkien käyntijaksojen aikana.

Varsinkin ruotsalaismalliset niukasti mitoitetut pumput käyvät tuntitolkulla yhteen menoon, jolloin lämpöä ei ehkä ehdi siirtymään keruuputkistoon. Se muoviputki on hyvä eriste.
...........

Jani

Se vaan on ihan varmaa, että kaksiputkisysteemikin pystyy riittävään energiansiirtoon, koska täällä jo useampikin on kertonut jäätyvästä kaivosta. Ja taitaakin vaan tosiasia olla nuo riittävät metrit kaivossa, energian keräämisen suhteen, eikä niiden putkinen määrä, kun ne useat putket tuntuvat ainakin minusta enemminkin hifistelyltä.

[sailor]

Oma arvaus on edelleen se että kaksiputkisysteemissä lämpöä ei ehdi  siirtymään kaivosta/maapiiristä pitkien käyntijaksojen aikana.

Varsinkin ruotsalaismalliset niukasti mitoitetut pumput käyvät tuntitolkulla yhteen menoon, jolloin lämpöä ei ehkä ehdi siirtymään keruuputkistoon. Se muoviputki on hyvä eriste.
...........

Jani

Se vaan on ihan varmaa, että kaksiputkisysteemikin pystyy riittävään energiansiirtoon, koska täällä jo useampikin on kertonut jäätyvästä kaivosta. Ja taitaakin vaan tosiasia olla nuo riittävät metrit kaivossa, energian keräämisen suhteen, eikä niiden putkinen määrä, kun ne useat putket tuntuvat ainakin minusta enemminkin hifistelyltä.

Tuohan ei kerro (kääntäen) muuta kuin sen että maapiirin nesteeseen ei ole siirtynyt kaivosta riittävästi lämpöä, jolloin keruunesteen lämpötila laskee pakkasen puolelle ja jäädyttää reiän ekat metrit. Eli muoviputken sisään ei siirry tarpeeksi lämpöä. Edelleen arvailua, kuka osaisi laskea PEM:iin siirtyvän tehon?

Jani

[seppaant]

Onkos tossa mitään ideaa maksaa enemmän "turhasta"?

Mittausteni mukaan kaivosta tulevan liuoksen lämpötilan ollessa n. 3C muuttuu COP n. 0,067 yksikköä liuoksen lämpötilan muuttuessa 1C.
Kaivosta 3,0C->4,0C  => COP 3,00 -> 3,067.
Jos kaivosta tuleva liuos olisi 4-putkisysteemissä 1C korkeampi (mitä se ei varmaankaan ole) verrattuna 2-putkisysteemiin, tienaisi se minulla vuodessa:
-Sähkönkulutus 6430 kWh/v; COP 3,00 => kokonaisenergia = 19290 kWh/v.
-Jos COP olisi 3,067 kuluttaisi lämpöpumppu 6289 kWh/v
- Säästö 141 kWh*11,33c/kWh = 15E 97c

Taloudellisesti ei ainakaan ole kannattava sijoitus.

Jos on ylimääräistä rahaa kannattaa se mieluummin sijoittaa syvempään kaivoon kuin useampiin putkiin.

Mitä tosiaan maksaa putkimetri ja maaviinalitra ??

ATS

[Kuumies]

Joo, tuolla perusteella ei taloudellisesti todellakaan ole järkeä useampiputkisissa järjestelmissä.

Olisi tosiaan luullut että COPpiin olisi liuoslämpötilalla ollut suurempikin merkitys. Onhan tuo 1C prosentuaalisesti aika iso muutos keskimääräisissä kaivolämpötiloissa.

Tarpeeksi vaan metrejä.

[Makez]

Onkos tossa mitään ideaa maksaa enemmän "turhasta"?

Mittausteni mukaan kaivosta tulevan liuoksen lämpötilan ollessa n. 3C muuttuu COP n. 0,067 yksikköä liuoksen lämpötilan muuttuessa 1C.
Kaivosta 3,0C->4,0C  => COP 3,00 -> 3,067.
Jos kaivosta tuleva liuos olisi 4-putkisysteemissä 1C korkeampi (mitä se ei varmaankaan ole) verrattuna 2-putkisysteemiin, tienaisi se minulla vuodessa:
-Sähkönkulutus 6430 kWh/v; COP 3,00 => kokonaisenergia = 19290 kWh/v.
-Jos COP olisi 3,067 kuluttaisi lämpöpumppu 6289 kWh/v
- Säästö 141 kWh*11,33c/kWh = 15E 97c

Taloudellisesti ei ainakaan ole kannattava sijoitus.

Jos on ylimääräistä rahaa kannattaa se mieluummin sijoittaa syvempään kaivoon kuin useampiin putkiin.

Mitä tosiaan maksaa putkimetri ja maaviinalitra ??

ATS

Meillä tarjouksessa oli 3€/m lisähintaa poraukseen

[mK0z]

Hyvä.. hienoa että sait sen laskettua.
Eli enpä ole sijoittamassa 4 putki järjestelmään.
Mutta mitä se hyödyttää että tekisi vaikka 20m syvemmän reiän kuin olisi ajateltu? eikös ne muutenkin vähän ylimitoiteta... ?   :-/

[Kuumaa_kalliosta]

Mutta mitä se hyödyttää että tekisi vaikka 20m syvemmän reiän kuin olisi ajateltu? eikös ne muutenkin vähän ylimitoiteta... ?   :-/

Sepä voi oikeasti hyödyttääkin. Syvemmältä saadaan paremmin lämpöä. Hyötysuhde paranee hieman ja on energiareserviä pitkien pakkasjaksojen aikoina.

[kaksikaivoa]

Hyvä.. hienoa että sait sen laskettua.
Eli enpä ole sijoittamassa 4 putki järjestelmään.
Mutta mitä se hyödyttää että tekisi vaikka 20m syvemmän reiän kuin olisi ajateltu? eikös ne muutenkin vähän ylimitoiteta... ?   :-/

Periaatteessa kaikki lämpökaivosysteemit ovat mitoitetut osatehoisiksi.
Jos lämmöntarve kasvaa pitköaikaisesti esim. 1 kk -30 - 35 C, on se varmaa, että joudutaan turvautumaan lisävastuksilla ajoon.
Kaivojen syvyyksien mitoittaminen esim. kaksinkertaisiksi saattaa
olla hyvinkin perusteltua, jos tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä.
Itse mitoittaisin oman 8 kW pumpulle mitoitetun nykyisen kaivoni
vähintään 200 metriin tai 2 x 160 m  nykyisen 165 metrin sijaan
- näin jälkikäteen ajatellen. Tosin voihan sitä jälkikäteenkin tehdä
toisen kaivon vähintään 20 metrin etäisyydelle nykyisestä.

Omasta mielestäni kaivon syvyys ei ole koskaan suuri - eikä putkien
määrällä kaivoissa ole suurempaa merkitystä

[sailor]

Onkos tossa mitään ideaa maksaa enemmän "turhasta"?

Mittausteni mukaan kaivosta tulevan liuoksen lämpötilan ollessa n. 3C muuttuu COP n. 0,067 yksikköä liuoksen lämpötilan muuttuessa 1C.
Kaivosta 3,0C->4,0C  => COP 3,00 -> 3,067.
Jos kaivosta tuleva liuos olisi 4-putkisysteemissä 1C korkeampi (mitä se ei varmaankaan ole) verrattuna 2-putkisysteemiin, tienaisi se minulla vuodessa:
-Sähkönkulutus 6430 kWh/v; COP 3,00 => kokonaisenergia = 19290 kWh/v.
-Jos COP olisi 3,067 kuluttaisi lämpöpumppu 6289 kWh/v
- Säästö 141 kWh*11,33c/kWh = 15E 97c

Taloudellisesti ei ainakaan ole kannattava sijoitus.

Jos on ylimääräistä rahaa kannattaa se mieluummin sijoittaa syvempään kaivoon kuin useampiin putkiin.

Mitä tosiaan maksaa putkimetri ja maaviinalitra ??

ATS

Siksi "tinkaan" tätä laskutoimitusta lämmön siirtymisestä vedestä keruunesteeseen, koska jos siirtymistä ei lyhyessä kaivossa tapahdu riittävästi niin keruunesteen meneminen pakkaselle vo johtua siitä.

Sitten propelliosastolle:

Miksi putkiston pitäisi olla tasapaksu pinnalta pohjaan? Pistetään 200m kaivoon ekat 150m tavallisella tuplaputkituksella ja sen jälkeen 4 putkella loput 50m. Kaivon pohjallehan pyrkii aina se +4 asteinen vesi.

Miksi keruuputkistoa ei ole uritettu pinta-alan kasvattamiseksi? Voisiko alasmenevä putki olla paksumpaa halkaisijaltaan jne.  

Minusta kaivo kannattaa porauttaa hieman "ylisyväksi", koska se ja keruuputkisto ovat siellä seuraavat 100 vuotta, pumpputekniikan kehitys tuskin vähentää maasta otettavan energian määrää, vaan päinvastoin.

Niin ja tuo COP-juttu hieman hämää.

Toki:
"Sähkönkulutus 6430 kWh/v; COP 3,00 => kokonaisenergia = 19290 kWh/v."

Mutta myös:
Sähkönkulutus 6430 kWh/v; COP 3,067 => kokonaisenergia = 19721 kWh/v.

431 kWh energiaa "tyhjästä".

Itselläni on 5,2kW:n kompura ja sen käydessä saan asteen korkeammalla keruuliuoksella 350W lisää tehoa.

29.11.2006 (chipin vaihto ja tuntien nollaus) -> tähän päivään kompuran käynti 4200h = 1470 ilmaista kilowattituntia?

Nyt 5 vuotta pumpun asentamisen jälkeen kolmas keruuputki lienee maksanut itsensä jo takaisin.

Kuitenkin lämpimään keruuliuokseen kannattaa pyrkiä kaikin tavoin, eikä sen lämpötilaa kannata väheksyä. Yhdellä asteella saa kompensoitua jo maapiirin pumpun sähkön kulutuksen.

Ei Ekowell tai LÄ ihan tuulesta tempaa noita lisäputkiehdotuksia. Ruotsalaisilla taitaa olla tapana laittaa pienemmät reiät, johon ei useampi putki edes mahdu.

Jani

P.S Nämä laskut siis yhden punaviinilasillisen jälkeen   Saa korjata

[rihveli]

Foorumin sponsorilla MuoviTechillä on sisäpuolelta uritettu putki. Ei kenelläkään satu olemaan käytössä tuolla uutuusputkella tehtyä kaivoa?

Keski-Euroopassa tekevät keruupiirejä kaivoihin neli -tai useampiputkisena, sekä koaksiaaliputkituksella, iso putki alas, ja ison putken sisällä pienempi putki ylös. Yleistä on myös se, että kaivo täytetään jollain betonisekoitteella putkien laiton yhteydessä jostain syystä.

[juma]

Mielenkiintoinen viritelmä. Olisi tosi kiva kuulla, jos joku sellaisen omistaa.

Tuo kaivojen betonointi, jos oikein muistan , on käytössä alueilla, joissa vettä ei ole riittävästi kaivoon tulossa.  Mikähän merkitys sillä on kaivojen tuotolle?

[sailor]

Foorumin sponsorilla MuoviTechillä on sisäpuolelta uritettu putki. Ei kenelläkään satu olemaan käytössä tuolla uutuusputkella tehtyä kaivoa?

Tuosta linkistä jo saatiinkin melkein mittaustulokset 2 putki vs. kolmiputki. Mutta se kolmiputkinen olikin vissiin paksulla seinämällä?

Jani

[rihveli]

Linkin kolmiputkinen on mitattu yksi putki alas ja kaksi ylös: Ruotsalaisten tutkimustulokset.

[kaksikaivoa]

Linkin kolmiputkinen on mitattu yksi putki alas ja kaksi ylös: Ruotsalaisten tutkimustulokset.

Ja eihän Saharasa tarvitse porata ollenkaan !!!!!!!!
Unohtakaa hifistely ja keskittykää paikallisiin olosuhteisiin, jotka vastaavat lähinnä napapiirin lämpötiloja.

Ja muistakaa lämpöopin 1. pääsääntö !

Ei sieltä kaivoista lähde enempää tulopuolelle lämpöä täällä arktisissa olosuhteissa millään putkivaihtoehdoilla, vaikka Joulupukki avittaisi.

Kaivot Suomessa menevät auttamattomasti tulopuolella lähelle nollaa.
Antureiden mittaukset ovat yleensä hyvinkin kyseenalaisia.

Mikäli halutaan tulopuolelle lisää lämpöä esim. + 3-5 C, tämä toteutuu vain ja ainoastaan vesistön pohjaan asennetussa lämmönkeräyksessä

[seppaant]

Foorumin sponsorilla MuoviTechillä on sisäpuolelta uritettu putki.

Tuosta linkistä jo saatiinkin melkein mittaustulokset 2 putki vs. kolmiputki. Mutta se kolmiputkinen olikin vissiin paksulla seinämällä?
Jani

"Kyllä mainosmiehet osaa"
Miksi ihmeessä verrataan 2- ja 3-putkisysteemejä, joissa on eri seinämänpaksuudet?
Vertailun 3-putkiversiossa on seinämän paksuus 54% suurempi kuin 2-putkiversiossa.

Jos minä tekisin uritetun putken, niin laittaisin "lamellit" putken ulkopinnalle.
Ulkopinnallahan se lämmönsiirron pullonkaula on, seisovan kaivoveden ja muovin rajapinnassa. Sisäpuolella on joka tapauksessa turbulentit olosuhteet ja hyvä lämmönsiirto rajapinnassa.

Pitää tutkia vielä tarkemmin MuoviTechin esitettä ja katsoa mitä halutaan lukijan ymmärtävän ja mitä siinä oikeasti sanotaan.

ATS

[sailor]

Foorumin sponsorilla MuoviTechillä on sisäpuolelta uritettu putki.

Tuosta linkistä jo saatiinkin melkein mittaustulokset 2 putki vs. kolmiputki. Mutta se kolmiputkinen olikin vissiin paksulla seinämällä?
Jani

"Kyllä mainosmiehet osaa"
Miksi ihmeessä verrataan 2- ja 3-putkisysteemejä, joissa on eri seinämänpaksuudet?
Vertailun 3-putkiversiossa on seinämän paksuus 54% suurempi kuin 2-putkiversiossa.

Jos minä tekisin uritetun putken, niin laittaisin "lamellit" putken ulkopinnalle.
Ulkopinnallahan se lämmönsiirron pullonkaula on, seisovan kaivoveden ja muovin rajapinnassa. Sisäpuolella on joka tapauksessa turbulentit olosuhteet ja hyvä lämmönsiirto rajapinnassa.

Sitä minäkin tuossa ihmettelen. Ja minä laittaisin urat molemmille puolille (pitää vähän nokittaa   )

Linkin kolmiputkinen on mitattu yksi putki alas ja kaksi ylös: Ruotsalaisten tutkimustulokset.

Eli "väärin päin". Minulla ainakin on kytketty: hitaasti kahta putkea alas ja nopsasti lämmennyt vesi yhtä putkea ylös.

Jani

[seppaant]

sihti kirjoitti on Eilen - 20:29:56:

Linkin kolmiputkinen on mitattu yksi putki alas ja kaksi ylös: Ruotsalaisten tutkimustulokset.

Eli "väärin päin". Minulla ainakin on kytketty: hitaasti kahta putkea alas ja nopsasti lämmennyt vesi yhtä putkea ylös.

Jani

Siis jälleen tarkoitushakuinen tutkimus.

Minulla ainakin on kytketty: hitaasti kahta putkea alas ja nopsasti lämmennyt vesi yhtä putkea ylös.

Näin minullakin

ATS

[sailor]

Linkin kolmiputkinen on mitattu yksi putki alas ja kaksi ylös: Ruotsalaisten tutkimustulokset.

(nips)

Ei sieltä kaivoista lähde enempää tulopuolelle lämpöä täällä arktisissa olosuhteissa millään putkivaihtoehdoilla, vaikka Joulupukki avittaisi.

Kaivot Suomessa menevät auttamattomasti tulopuolella lähelle nollaa.
Antureiden mittaukset ovat yleensä hyvinkin kyseenalaisia.

Lähelle ja lähelle. Minulla tuo lähelle nollaa menevä koskee vain kaivoon menevää nestettä. 220m kaivo ja 380W:n maakierron pumppu.

Sisä/ulkolämpötilamittareiden kalibrointi näille lämpötiloille onnistuu kun tekee jääsohjoseoksen = 0 astetta. Kannattaa tehdä, itselläni paluumittari näytti optimistisia lukemia.

Jani

[jynu]

toisen kaivon vähintään 20 metrin etäisyydelle nykyisestä.

Syksyllä asennettiin yhteen lähialueen rivariin maalämpö. Kaivoja porattiin laskujeni mukaan viisi, ja ne ovat korkeintaan viiden metrin päässä toisistaan, rivissä.  En nähnyt porausta, jotta tuliko reiät viuhkaan. Toivottavasti.

[kaksikaivoa]

Jos porattu viiden metrin välein, uskallan väittää että suuri osa aktiivisyvyydestä on harhaa ja jos kaivoja kuormitetaan riittävästi tulee varmasti esiin jäätymisongelmia.

Porareikä kuormittaa halkaisijaltaan diam. 20 m sylinterin alueen reiän ympärillä. Porareijät lähekkäin tuppaavat taas menemään / hakeutumaan samoihin kanaviin kallioperässä. Porareijät eivät ole suoria, vaan kurvailevat kalliossa aina " pehmeämpään suuntaan ".
L. jos porataan vierekkäin, on todennäköistä, että reijät ajautuvat samoihin kanaviin.

[kaksikaivoa]

Linkin kolmiputkinen on mitattu yksi putki alas ja kaksi ylös: Ruotsalaisten tutkimustulokset.

(nips)

Ei sieltä kaivoista lähde enempää tulopuolelle lämpöä täällä arktisissa olosuhteissa millään putkivaihtoehdoilla, vaikka Joulupukki avittaisi.

Kaivot Suomessa menevät auttamattomasti tulopuolella lähelle nollaa.
Antureiden mittaukset ovat yleensä hyvinkin kyseenalaisia.

Lähelle ja lähelle. Minulla tuo lähelle nollaa menevä koskee vain kaivoon menevää nestettä. 220m kaivo ja 380W:n maakierron pumppu.

Sisä/ulkolämpötilamittareiden kalibrointi näille lämpötiloille onnistuu kun tekee jääsohjoseoksen = 0 astetta. Kannattaa tehdä, itselläni paluumittari näytti optimistisia lukemia.

Jani

Tuo jääsohjo kalibrointi ei ole tarkka menetelmä. Toimii vain silloin, kun jääsohjoastia pannaan pakkaseeen jäätymään. Nollaarvo tulee  silloin esille juuri ennen uudelleen läpijäätymistä. Muulloin arvot voivat olla vielä + 2 - +4 C plussalla, eli kalibrointi olisi turhan optimistinen. On tullut kokeiltua em. menetelmää, jonka jälkeen ostin
kunnollisen kahdella erillisellä anturilla olevan mittarin, jolla voi kätevästi seurata tuloa ja menoa samanaikaisesti !

[sailor]

Linkin kolmiputkinen on mitattu yksi putki alas ja kaksi ylös: Ruotsalaisten tutkimustulokset.

(nips)

Ei sieltä kaivoista lähde enempää tulopuolelle lämpöä täällä arktisissa olosuhteissa millään putkivaihtoehdoilla, vaikka Joulupukki avittaisi.

Kaivot Suomessa menevät auttamattomasti tulopuolella lähelle nollaa.
Antureiden mittaukset ovat yleensä hyvinkin kyseenalaisia.

Lähelle ja lähelle. Minulla tuo lähelle nollaa menevä koskee vain kaivoon menevää nestettä. 220m kaivo ja 380W:n maakierron pumppu.

Sisä/ulkolämpötilamittareiden kalibrointi näille lämpötiloille onnistuu kun tekee jääsohjoseoksen = 0 astetta. Kannattaa tehdä, itselläni paluumittari näytti optimistisia lukemia.

Jani

Tuo jääsohjo kalibrointi ei ole tarkka menetelmä. Toimii vain silloin, kun jääsohjoastia pannaan pakkaseeen jäätymään. Nollaarvo tulee  silloin esille juuri ennen uudelleen läpijäätymistä. Muulloin arvot voivat olla vielä + 2 - +4 C plussalla, eli kalibrointi olisi turhan optimistinen. On tullut kokeiltua em. menetelmää, jonka jälkeen ostin
kunnollisen kahdella erillisellä anturilla olevan mittarin, jolla voi kätevästi seurata tuloa ja menoa samanaikaisesti !

"Hyvin eristetyssä suljetussa astiassa, jossa on vain vettä, jäätä
ja vesihöyryä, lämpötila asettuu arvoon
Ttriple = 0,01C = 273,16 K!"

Lähde: http://vanha.physics.utu.fi/opiskelu/kurssit/UFYS1006/kalvot/BeamerLuku17.pdf

Taitaa tuo tarkkuus riittää minulle, vaikka olikin eristämätön ämpäri. Sohjosekoitusta hämmentelin 15min...eikä se muuksi muuttunut.

+1,2 ja +0,4/0,5 mittareiden näyttämät. Eli aika paljon on eroa samanlaisissa mittareissa. Tai itse asiassa antureissa. Mittareiden paikkaa vaihtamalla lukemat pysyvät samoina - eli anturit näyttävät väärin?

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

Jos porattu viiden metrin välein, uskallan väittää että suuri osa aktiivisyvyydestä on harhaa ja jos kaivoja kuormitetaan riittävästi tulee varmasti esiin jäätymisongelmia.

Porareikä kuormittaa halkaisijaltaan diam. 20 m sylinterin alueen reiän ympärillä. Porareijät lähekkäin tuppaavat taas menemään / hakeutumaan samoihin kanaviin kallioperässä. Porareijät eivät ole suoria, vaan kurvailevat kalliossa aina " pehmeämpään suuntaan ".
L. jos porataan vierekkäin, on todennäköistä, että reijät ajautuvat samoihin kanaviin.

Luulenpa, että keskimmäinen reikä on porattu suoraan alas ja muut viistoon. Tuossa ASCII-grafiikka, jossa o = viistoon porattu kaivo ja viiva (- tai |) kertoo poraussuunnan ja x on keskimmäinen suoraan porattu kaivo.

       |  
- o   o   x   o   o -
               |


Vinoon porattaessa on toki poranreiän pysyttävä oman tontin alueella, mitä ei ole kyllä helppo käydä selvittämässä.

[kaksikaivoa]

Edelleen...- sitä kun ei tiedä minne ne reijät menevät.  Vaikka porakanget paksuja ja jäykänoloisia, voi reikä kääntyä minne tahaansa, varsinkin kovemmissa kallioperissä esim. graniitti. Suoraa porakaivoa / porareikää ei ole olemassakaan.

Jos porataan lähekkäin, riski reikien ajautumiseta lähekkäin ja lämmönkeruu " sylintereiden päällekkäisyydestä " on suuri. On aina paremi porata lämpökaivot riittävästi erilleen min. 20 m toisistaan.

[sailor]

Tämän tutkimuksen s.46 on tuota putkien lämmönjohtavuutta tutkittu.

http://www.byfy.lth.se/Publikationer/1000pdf/TVBH-1018EK.pdf

Tähän yhdistettynä porakaivon veden varsin pienet lämpötilanvaihtelut (Seppaantin mittaukset)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2818.msg30517#msg30517

Lopputuloksena voisi varovasti päätellä että porakaivoon pitäisi laittaa niin monta putkea kuin sinne suinkin sopii