Vanha vesivaraaja energia/puskurivaraajana

[Tuoskik]

Meillä on 8KW Viessmannin pumppu 333-G. Pätkäkäynti ollut ongelmana pumpun kanssa kun ei kierto ei tunnu riittävän lattioissa, vaikka niitä on 250m2.
Samassa lattialämmityspiirissä meillä on myös IV-koneen jälkilämmityspatteri.

100l energia/puskurivaraajaa olen tuohon harkinnut, mutta nyt tarjoitui tilaisuus saada edulliseen hintaan noin 2v vanha lämminversivaraaja 300l.
Käsittääkseni malli on Jäspi Modul VLM-300 S.

Mitä eroa siis on energiavaraajalla ja lämminvesivaraajalla? Voiko vanhaa lämminvesivaraajaa käyttää energiavaraajana?
Miten tuo kannattaisi lattialämmityspiiriin kytkeä? Mutu tuntumalla ajattelin ihan laittaa varaajan lämminputkeen tulevan veden pumpulta ja kylmään paluuveden pumpulle, jolloin tuo olisi tulo ja paluuveden välissä.

[Matias]

Mutu tuntumalla ajattelin ihan laittaa varaajan lämminputkeen tulevan veden pumpulta ja kylmään paluuveden pumpulle, jolloin tuo olisi tulo ja paluuveden välissä.

Jos varaajan toiminta on linkissä olevan kuvan kaltainen niin pumpulta lattiaan menevä menovesi kannattaa kytkeä kylmävesiyhteeseen(kuvassa yhde 5) ja ottaa lattian menovesi yhteestä 4.
Silloin lattiaan otetaan aina varaajan yläosasta jolloin lämpökerrostumat säilyy hyvin ja toivottu käyntijaksojen harveneminen pitäisi onnistua.

Eli varaaja kaksiputkikytkentä periaatteella menoveteen,siis kaikki lattian menovesi kiertämään varaajan kautta.

Nuo varaajassa olevat käyttöveden lämmitykseen tarkoitetut osat (termostaattinen sekoitusventtiili ja varoventtiili yms) voi poistaa ja MLP:n ja lattian putket suoraan varaajaan.
Sähkövastus ja sen termostaatti kannattaa jättää ennalleen.

 https://www.taloon.com/productcard/media/images/sku/LVIN-5260076/

[Tuoskik]

Jos varaajan toiminta on linkissä olevan kuvan kaltainen niin pumpulta lattiaan menevä menovesi kannattaa kytkeä kylmävesiyhteeseen(kuvassa yhde 5) ja ottaa lattian menovesi yhteestä 4.
Silloin lattiaan otetaan aina varaajan yläosasta jolloin lämpökerrostumat säilyy hyvin ja toivottu käyntijaksojen harveneminen pitäisi onnistua.

Eli varaaja kaksiputkikytkentä periaatteella menoveteen,siis kaikki lattian menovesi kiertämään varaajan kautta.

 https://www.taloon.com/productcard/media/images/sku/LVIN-5260076/

Jos tuon kytkee tuohon pumpulta tulevan menoveden putken "väliin" niin eikö tuossa ole sama tilanne että kierto ei riitä kun vesi ei pääse kunnolla virtaamaan?
Pitäisikö tuota kytkeä niin että vesi pääsee tarvittaessa myös varaajan sisällä kiertämään takaisin pumpulle?

[Lappanen]

Onko lattiapiirit oikein säädetty ja tasapainotettu?

Onko termostaatteja?

Miten IV-jälkilämmityspatteri on kytketty?


Ekana kannattaisi pähkiä, että miksi kierto ei riitä. Jos saat laitettua systeemistä jonkinlaisen kaavion ja samalla MLPn asetuksista tietoa niin niistä voisi ehkä jotain tilannetta helpottavaa löytyä.

[Matias]

Pitäisikö tuota kytkeä niin että vesi pääsee tarvittaessa myös varaajan sisällä kiertämään takaisin pumpulle?

Kun varaajassa on vain kaksi yhdettä niin kaksiputkikytkentä taitaa olla ainoa mahdollinen kytkentä.

Jos olisi 3 tai 4 putkiyhdettä varaajassa niin silloin voisi kytkeä ajattelemallasi tavalla.

Jos tuon kytkee tuohon pumpulta tulevan menoveden putken "väliin" niin eikö tuossa ole sama tilanne että kierto ei riitä kun vesi ei pääse kunnolla virtaamaan?

Kyllä näin käy kaksiputkikytkennällä,pitäisi tehdä 3- tai 4 putkikytkentä varaajaan että MLP:n virtauksen saisi sillä suuremmaksi MLP:n ja varaajan välille.

Lattiapiirin virtaus kannattaa tutkia @Lappasen ohjeen mukaan

[Tuoskik]

Onko lattiapiirit oikein säädetty ja tasapainotettu?

Lattiapiirit on säädetty suunnitelman mukaisesti, en tiedä miten niitä sen tarkemmin voisi säätää?

Onko termostaatteja?

Tällä hetkellä on termostaatit paikoillaan, olen nuo ottanut pois paikoiltaankin, mutta en saanut kunnolla säädettyä lämpötiloja kuntoon.
Tuntuu että kun IV koneen lämmityspatterissa alkaa vesi kiertää niin se sotkee lämpötilat. Ilmeisesti lämpötilakulutus vesikierrossa nousee niin paljon että pumppu alkaa tuottamaan lämpöä reilusti enemmän, jolloin sitä päätyy myös lattioihin kun termareita ei ole.

Miten IV-jälkilämmityspatteri on kytketty?

Lattialämmityspiiriin meno ja paluuputken väliin.

Ekana kannattaisi pähkiä, että miksi kierto ei riitä. Jos saat laitettua systeemistä jonkinlaisen kaavion ja samalla MLPn asetuksista tietoa niin niistä voisi ehkä jotain tilannetta helpottavaa löytyä.

Voin tuosta yrittää piirtää jonkin kaavion. Millaisia tietoja pumpusta kannattaa kerätä? Lämmityskäyrä, pyynti?

[Tuoskik]

Kun varaajassa on vain kaksi yhdettä niin kaksiputkikytkentä taitaa olla ainoa mahdollinen kytkentä.

Jos olisi 3 tai 4 putkiyhdettä varaajassa niin silloin voisi kytkeä ajattelemallasi tavalla.

Kyllä näin käy kaksiputkikytkennällä,pitäisi tehdä 3- tai 4 putkikytkentä varaajaan että MLP:n virtauksen saisi sillä suuremmaksi MLP:n ja varaajan välille.

Lattiapiirin virtaus kannattaa tutkia @Lappasen ohjeen mukaan

Jotain tähän tyyliin mietin, mikä mahdollistaisi läpikierron jos lämmityspiireissä ei saa kiertoa aikaiseksi.

Kuva on Haato UKV 170 ohjeista.

[Matias]

Ihan hyvä ajatuksena,taitaa vaan tarvita jonkinlaisen toimilaitteen virtauksien säätämiseen,ainakin pienellä varaajalla?

[Tuoskik]

Ihan hyvä ajatuksena,taitaa vaan tarvita jonkinlaisen toimilaitteen virtauksien säätämiseen,ainakin pienellä varaajalla?

Hmm...tarkoitat että tuossa tulee ongelmaksi veden kiertäminen enemmän varaajan kautta kuin lämmityspiirin ellei virtauksia sen paremmin ohjaile?

[Nakke vaan]

Paljonko tuonne saa energiaa varattua jos se on ”sarjaankytkettynä” tuossa lattialämmitys järjestelmässä?
Eikös se tuo Viesmannikin operoi tyyliin 1-2c asteen hystereesillä jolloin varaajankin lämpötila elää tuon noin asteen tjsp.? Onko tuosta pikkupöntöstä siis mitään hyötyä vai pitäisikö tosiaan vapauttaa tuo 250 neliöö betonia varauskäyttöön laittamalla säädöt kohdilleen eli lähinnä heittelemällä termostaatit roskikseen?

[Matias]

Hmm...tarkoitat että tuossa tulee ongelmaksi veden kiertäminen enemmän varaajan kautta kuin lämmityspiirin ellei virtauksia sen paremmin ohjaile?

Niin,virtauksien kanssa on olemassa sellainen "luonnonlaki" että virtaus menee aina helpointa reittiä,eli sieltä missä on pienin virtausvastus.

Jos lattiapiirissä ei virtaus nykyisellä kokoonpanolla riitä niin ei lattian virtausta lisävaraajalla saa suurennettua.

Lattiapiirit on säädetty suunnitelman mukaisesti, en tiedä miten niitä sen tarkemmin voisi säätää?

Kukapa sitä kaikkea tietää mutta ainahan asiaa voi selvitellä,kysellä ja kokeilla.

On lattian lämmitysteho nykyisellä kokoonpanolla riittävä?
Siis että tarkeneeko sisällä pakkasilla vai laskeeko huonelämpötila jossain pakkasen kiristyessä?

Onko lattiapiirin roskasihtiä tullut tarkastettua/puhdistettua?

Millainen käyntijakso ,siis käynnistys-pysäytys aika nykyisellä lattiavirtauksella?

Millaiset meno-paluu lämpötilat lattiaan ovat kompressorin käydessä?

Onko lattiakierrolle erillinen ulkoinen kiertopumppu vai onko käytössä ainoastaan MLP:n sisäinen kiertopumppu?
Usein käytetään ulkoista kiertopumppua parantamaan/tasoittamaan virtausta jos sisäinen kiertopumppu ei riitä.

[Lappanen]

Mitenkäs se IV-jälkilämmityspatteri, kun on rinnan lattiapiirin kanssa; onko siinä mitään virtaussäätöä ettei vesi kierrä sen (tai jonkun siihen liittyvän shuntin) kautta ja lattiat jää vähemmälle kierrolle tai muuta vastaavaa?

Tuo IV-patterin säätö kannattaa tsekata, ettei se imase kiertoa itselleen.

Selvästi siellä ne säädöt jakotukeissa/muualla ei ole kohdallaan, jos termarit poistamalla lämpötilat menee miten sattuu. Jakotukkien esisäädöt kannattanee ainakin tarkistaa, että vastaavat piirien pituuksia. Ja sitten hienosäätö että lämpötilat on joka huoneessa samat, kuristaa lopuksi esim makkareita jos niihin haluaa viileämmän lämmön. Termareilla on helppo peittää väärät säädöt.

Sitten voi alkaa lämpöpumpun säätöjä ihmettelemään, esim lämpökäyrä, kun ylläolevat on suunnilleen kohdillaan.


Arvailuja nämä tosin tässä vaiheessa on, kun systeemistä ei oikein ole kunnon kokonaiskuvaa.