USB-lokeja ei löydy, mutta liitteenä Nibe Uplinkin lokit csv-tiedostona pakattuna zippiin. Nuo lokit kattaa koko vuoden 2017. Oisko tosta apua.
Valitettavasti nuo Uplinkistä exportoidut data on kovin reikäisiä, eikä noiden perusteella oikein pysty syvempiä analyysejä tekemään.
Reikäisyyden näkee vaikka ulkolämpötilan lukemista:
4.1.2017 15:13 -9,3
4.1.2017 15:55 -9,3
4.1.2017 15:55 -18,4
4.1.2017 16:52 -18,4
Oikeastaan hyödyllisin tieto mitä uplinkistä saa on lämpökäyrän hiomiseen sopiva näkymä ulkolämpötila vs. sisälämpötila.
(Olettaen että sisä-anturi on sellaisella paikalla että lukema kuvaa riittävästi asumistilojen lämpötilaa).
Esimerkkinä 3kk näkymä kun mieluisa käyrän jyrkkyys ja korotus on löytynyt.

Ennen kuin aloittaa mitään muuta säätämistä tai optimointia kannattaa tuohon käyrän hinkkaamiseen käyttää riittävästi aikaa,
sillä se toimii lähtökohtana kaikelle muulle. Exportoitujen lokien mukaan teillä heittelee sisälämpötila aika paljon, mutta
tuo voi hyvinkin johtua pelkästään huoneanturin sijoituksesta. Jos taas heilunta on ei-haluttua niin sitten kannattaa käyrää hienosäätää.
Itse käytän custom käyrää 0, jolloin lämmityskäyrän ei tarvitse olla täysin lineaarinen. Tuo auttaa varsinkin keväisin, koska voi käyttää
eri jyrkkyystä käyrää 17-5-asteessa kuin mitä pakkasilla tarvitsee. Oikeiden asetusten löydyttyä niihin ei tartte sitten ikinä enää
koskea. Itse muutan vain menoveden minimilämpötilaa keväisin ja syksyisin, käyrä pysyy samana.
Toinen kuva millä saa nopeasti käsityksen pumpun toiminnasta ja voi tehdä karkeita arvioita toimivuudesta ja mahdollisesta
hyötysuhteesta on piirtää vuorokauden ajalta pumpun taajuus ja lauhduttimelta lähtevän nesteen lämpötila.
Esimerkkinä edellinen 1vrk, jossa lauhduttimen lämpötila pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena ja lähellä
kuumimman piirin pyyntilämpötilaa, vain käyttövesijaksojen aikana joudutaan tekemään kuumempaa vettä.
Taajuus vähän hyppii, koska poltin illalla takallisen puita ja siitä seuraa tuo ensimmäinen notkahdus ja toinen
pudotus tulee kelien lauhtumisen myötä. Taajuuskäyrä on siitä kätevä että siitä näkyy kompuran käynnistykset ja
kv-jaksot näppärästi.
Mitä matalampi on lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila niin sitä parempi on pumpun hyötysuhde. Pikkupumpussa
myös taajuus vaikuttaa hyötysuhteeseen, joten mitä tasaisemmalla nopeudella pumppu pyörii ja välttelee ylimääräisiä kiihdytyksiä
niin sitä parempi on hyötysuhde. Tosin tämä on jyrkkä yksinkertaistus, mutta karkeaan arviointiin ihan ok.
