ummikko olen

[roosa1]

Tervehdys,
Olen uudehko vanhan vuonna 1952 rakennetun talon omistaja.
Tällä hetkellä talossa on öljylämmitys, jonka haluan tulevaisuudessa vaihtaa maalämpöön. En tiedä asiasta mitään. Mistä lähden liikenteeseen? Mistä tiedän mikä pumppu on taloon sopiva? Olen kuullut, että firmat antavat halpoja tarjouksia saadakseen kohteita, mutta mitoittavat pumput pieniksi/halvoiksi.
Talo on kolme kerroksinen, alimmaisesta kerroksesta noin kolmas osa on kylmillään. Huonekorkeus jokaisessa kerroksessa on 2.55m. Kiinteistöreksiterissä sanotaan asuinalaksi 140m2, joka myös kotivakuutuksessa lukee. Kiinteistöverolapussa lukee, että talo on 271m2, jonka mukaan kiinteistöveron maksan. Ihmettelin asiaa vakuutusmyyjälle ja tämä sanoi, ettei hormeja ja seiniä lasketa asuinalaan. Siitä huolimatta tuntuu turhan pieneltä lukemalta, kun tässä joskus on viisi ruokakuntaa asunut. Huoneita tässä on seitsemän ja kaksi keittiötä sekä sauna yms tilat, kodinhoitohuone ja kolme vessaa.
Kannattaako minun olla yhteydessä näihin "energiakaivojen" poraajiin ja lähestyä asiaa siitä suunnasta? En voi tilata jotain pumppua taloon.comista ihan noin vain, kun en mistään mitään ymmärrä. En tiedä mikä on COP arvo, olen sen nähnyt tällä sivulla.
Mitä teen, mistä lähden eteenpäin? En halua ihan ryöstetyksi tulla, joten mietin miten pääsisin niin halvalla, kuin se nyt suinkin on mahdollista.
Kiitos, jos joku jotain viitsii asiasta kertoa.

[Kuumaa_kalliosta]

Tervetuloa foorumille! Katsopa tuolta, mitä tietoja olisi hyvä tietää, jotta saisi tarkemman mitoituslaskelman: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5905.0

Mitä tarkemmin voit antaa siellä mainittuja tietoja, sitä tarkemman mitoituslaskelman foorumin ansioitunut jäsen nimimerkki "tomppeli" osaisi tehdä. Onko sinulla mitään käsitystä, mikä on ollut öljynkulutus edellisillä asukkailla? Se antaisi myös lisätietoa talon energiankulutuksen tasosta. Ja erittäin tärkeä tieto on lämmönjako. Olettaisi, että talossa on patteriverkosto.

Tärkeää on se, että mitoituslaskelman mukaisesta lämpökaivon syvyydestä ei tingitä. Lämpökaivo kannattaa mitoittaa mielummin pari kymmentä metriä pidemmäksi kuin vajaaksi, se lisää kaivon hyötysuhdetta. Muutaman satasen tai tonnin säästö tulee pidemmän päälle kalliiksi.

[tomppeli]

Tervetuloa foorumille!
Meiltä tulikin näköjään ylläpidon puolelta tuplatenkin vastauksia sinulle.

En tiedä mikä on COP arvo,

COP = Coefficient Of Performance, hyötysuhde.
"Hyötysuhde on suure, joka kertoo suhdelukuna, kuinka suuri osa järjestelmään syötetystä energiasta voidaan hyödyntää varsinaista tarkoitusta varten."
Jos maalämpökoneen hyötysuhteeksi, COP ilmoitetaan esimerkiksi 3, tarkoittaa se sitä,
että kun lämpöpumppu ottaa sähkölaitokselta sähkötehoa 1 kWh (kiloWattitunti), tuottaa se sillä lämpöä 3 kWh, hakemalla maasta 2 kWh + se sähkölaitokselta tuleva 1 kWh = 3 kWh.
Lämpöpumppu tuottaa siis lämpötehoa 3 kertaa enemmän, kuin se tarvitsee sen lämpömäärän tekemiseen. Siitä hyötysuhde COP 3.

Maalämpöpumpun COP, hyötysuhde laskee, jos pumppu joutuu tekemään kuumempaa vettä.
COP -arvo on aina korkeampi B0W35 olosuhteissa (= lattialämmitys), kuin B0W50 olosuhteissa (= patterilämmitys).
COP on tavallisesti B0W35 olosuhteissa noin 5 COP ja B0W50 olosuhteissa noin 3 COP.
...
Aluksi pitäisi selvittää rakennuksesi lämmitystarve,
jonka perusteella määritetään tarvittavan maalämpökoneen maksimi lämmitysteho, joka tarvitaan kovimmilla paikkakunnallasi esiintyvillä pakkasilla.
Lämmitystarpeen perusteella määritetään myöskin tarvittavan maalämpökaivon syvyys.
Teillä saattaa olla niin iso lämpöenergian tarve, että mahdollisesti tarvitaan 2 kpl lämpökaivoja.
Mitoituslaskelmien pohjalta voit alkaa pyytämään maalämpökauppiailta tarjouksia ja näin sitten saat selville hankintakustannuksetkin.

Jos haluat, voimme täällä foorumilla laskea tarvittavan lämmitysjärjestelmän mitoituksen.
Se laskelma on maksuton, mutta emme myöskään ota mitään vastuuta laskelman oikeellisuudesta.
Emme suosittele mitään laitemerkkiä tai toimittajaa. Siinä suhteessa pyrimme olemaan puolueettomia.

Mitoituslaskelman tekemiseen tarvitaan jonkin verran tietoa kohteesta.
Tärkeä tieto on kohteen
- paikkakunta, jotta saadaan tieto paikallisista sääoloista.
- kohteen aikaisempi lämmitystarve, esimerkiksi lämmitysöljyn vuosikulutus.
- rakennuksen ulkomitat, sen pituus ja leveys,
- tieto ulkoseinien rakenteesta ja paksuudesta,
- rakennuksen lämmitettävien kerrosten lukumäärä,
- kerrosten huonekorkeudet,
- kerrosten lämmitettävät pinta-alat ja niissä tarvittavat huonelämpötilat
- millaiset ikkunat: 2, 3 vai 4 -lasisia. Jos ikkunat ovat alkuperäiset vuodelta 1952, ovat ne yleensä 2 lasisia.
Klikkaa tätä tekstiä, niin saat listan siitä, mitä tietoja tarvitaan.

[roosa1]

Kiitos paljon vastauksista! Olikin nopeasti tullut.

Kirjoitin ylös kysymykset sieltä toisesta linkistä ja vastaan tässä niihin:

-Sijainti: Salo, Varsinais-Suomi

-Vuosiluku: 1952

-Lämmitysjärjestelmä: vesikiertoinen öljylämmitys, ilmalämpöpumppu (josta todellakin toivon pääseväni eroon: vie paljon sähköä ja huutaa ja vinkuu seinällä kokoajan ja puhaltaa. Kumma, että on niin suosittu.) Yksi pönttöuuni.

-Lämmityskustannukset: entinen omistaja sanoi talon vievän 1500 ltr öljyä vuodessa. Ei pidä paikkaansa. Se meni jo ajalla helmikuu-lokakuu. Ilmalämpöpumppu näyttää vievän noin 800kwh/kk. Pidän yläkerran suht kylmänä (olen yksineläjä - elelen keskikerroksessa talvisin, siihen tietysti olisi mukava saada muutos sen maalämmön kautta). Ilmalämpöpumpussa on kaksi sisäyksikköä, yläkerran olen säätänyt 16 asteeseen ja keskikerroksen 20. Öljylämmityksen menoveden säädin 18 asteeseen, eli ilman ilmalämpöpumppua ja pönttöuunia sisällä ei montaa astetta lämpöä olisi. Tämän toimenpiteen tein tosin vasta, kun tajusin miten paljon sitä öljyä saa menemään. Poltan uunissa puita joka päivä kaksi kertaa. Uuni on makuuhuoneessa. Näin lämpötila keskikerroksessa pysyy kokoajan noin 20 asteessa. Kellarikerros on puolittain maan alla, siellä on saunatilat ja lattialämmitys sen osalla, pidän sen pienellä. Mittasin kannettavalla digitaalimittarilla (ammattikäytössä sellaisia) tänä aamuna lämpötilaksi 13. Siinä tilassa, jota kellarikerroksesta ei lämmitetä on käytävää ja varastokoppeja, sen lämpötila oli 9-11. Eli käsittääkseni maasta nouseva lämpö. Kellarissa on myös kaksi asuinhuonetta. En nyt mitannut lämpötilaa, mutta on noin 11 astetta näillä säädöillä ja lämpötiloilla. Eli ulkolämpötilan ollessa noin -7.

-Ilma vaihtuu painovoimaisesti

-Rakenne: ajalleen tyypillinen. Ulkoverhous - vinolaudoitus - 2x4runko - halltexlevy. 2-lasiset ikkunat Yläpohja - aumakatto sahanpurulla: tilaa mielestäni aika niukasti.

-Rakennuksen ulkomitat 10.4mx8m. Sain sillä tulokseksi kokonaisalaksi 249.6m2, se jättää kuisti/eteiselle tilaa 21.4m2. Yhteensä 271m2. Mietin tätä pinta-ala asiaa ja se muuttaa tilannetta johonkin suuntaan, että talossa on selkeästi kaksi asuntoa ja näiden välissä porraskäytävä ylös/alas. Tämä tila on kooltaan mahdollisesti noin 3x4m ja korkeutta noin kuusi metriä. Samassa kohdassa menee portaikko keskikerroksesta kellariin, mutta sen korkeus on ehkä noin kolme metriä. Kellarissa ei ole pattereita tässä portaikossa. Yläkertaan mentäessä pattereita on kaksi. Tulevaisuudessa toivoisin kellariin yhtä patteria.

Niin huonekorkeus huoneissa on 2.55m. Kuutioista en tiedä. Sen verran tyhmä, etten varmaan osaisi edes laskea.

Tulevaisuudessa olisi mukavaa, että lämpötilan saisi asuintiloissa pysymään jossain 21 asteessa. Niin siinä kuisti/eteisessä on yksi patteri ja lämpötila heittelee aika rajusti sen mukaan mistä lämpötilan ottaa. Patterin lähellä ollaan siinä 7-8 asteessa, mutta joku nurkka voi olla 1 aste. Talossa on vielä ennen tätä kuistia ihan pieni eteinen, jossa ei ole mitään pattereita, toimii vähän niin kuin tuulikaappina. Sinne ei patteria tulevaisuudessakaan tarvitse, eikä sen eteisen/kuistin lämpötilaakaan tarvitse niin miettiä. Pitäisin kylmänä, mutta patterin takia on se lämpö siellä pidettävä. Kunhan nyt plussalla muutaman asteen, on se hyvä.

-Maasto tässä on harjua ja suht jyrkkääkin. Niin... se maakeruupiirikin varmaan huono idea harjumaastossa.

Toivottavasti tästä sai kaiken tarpeellisen tiedon. Vähän taisi sekavassa muodossa tulla. Kiitos paljon teille vaivannäöstä.

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”roosa1”         SALO      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 C°
- Kellari 1952: Patterilämmitys, 12 C°, 76 m2, 189 m3:      1,25 kW   3 227 kWh
- Keskikerros 1952: Patterilämmitys, 21 C°, 76 m2, 193 m3:      4,79 kW   13 110 kWh
- Kuisti 1952: Patterilämmitys, 6 C°, 21 m2, 48 m3:      0,57 kW   624 kWh
- Talon yläkerta 1952: Patterilämmitys, 21 C°, 76 m2, 193 m3:      5,39 kW   13 602 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      12,0 kW   30 562 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  248 m2,  623 m3       3,3 COP   11,41 kW   30 562 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,90 kW   4 000 kWh
- Yhteensä      3,2 SCOP   12,3 kWh   34 562 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -1 091 kWh   0,39 kW   33 471 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   33 468 kWh
- Pumpulla tuotetaan       12,00 kW   33 465 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      3 kWh
  Yhteensä      33 468 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      12,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -27 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   8,4 kW   22 988 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      10 480 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  3 kWh)      10 483 kWh
Tarvitaan 220 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s (= 37,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,62 l/s):               
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      104 kPa (1,04 bar)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      55 kPa (0,55 bar)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      32 kPa (0,32 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 537 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[roosa1]

Kiitos! <3 Ihan mieletön selostus. Mulla menee hetken aikaa tämän sisäistämiseen. On tunne, että mä olen nyt sulle paljon velkaa. Iso työ. Tosi ison työn teit. Kiitos. Mulla ei ole sitä ohjelmaa, mutta onko se se mikä avautui siitä missä luki, että olit sen viestiini laittanut. Kirjoitan kaiken ylös siitä.
Eli pumpun teho 12.3. Mikä on oikein hyvä pumppu tähän? Ja minkä hintainen tällainen paketti on ja kannattaako nyt ottaa yhteyttä siihen energiakaivon poraajaan vai kehen? En siis nyt ota ennen, kuin on öljyt kulutettu, mutta marssijärjestystä mietin. Niin mitä veikkaat tämmöisen paketin kokonaishinnaksi ja varmaan kokemusta on tekijöistäkin. Eli kehen olisi hyvä ottaa sitten yhteyttä.
Olo on kuin uudestisyntyneellä. kun aiemmin en tiennyt mitään enkä tiedä vieläkään, mutta nyt on mitä opiskella.
Kiitos sulle!

[Kuumaa_kalliosta]

Eli pumpun teho 12.3. Mikä on oikein hyvä pumppu tähän? Ja minkä hintainen tällainen paketti on ja kannattaako nyt ottaa yhteyttä siihen energiakaivon poraajaan vai kehen? En siis nyt ota ennen, kuin on öljyt kulutettu, mutta marssijärjestystä mietin. Niin mitä veikkaat tämmöisen paketin kokonaishinnaksi ja varmaan kokemusta on tekijöistäkin.

Tarvitset vähintään 12 kW:n tehoisen lämpöpumpun. Käytännössä kaikilta markkinoilta olevilta merkeiltä tällainen löytyy. Merkillä ei ole merkitystä, kunhan se asennetaan kunnolla ja asentaja laittaa asetukset kohdalleen ja opastaa käyttäjän alkuun.

Älä tingi lämpökaivon syvyydestä. "tomppelin" mitoituslaskelman mukaan sen pitää olla 220 metriä. Voit ehkä tulla toimeen vähän matalammalla mutta lisämetrit maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa parempana lämmöntuottona.

Kannattaa ottaa yhteyttä useampaan lähiseudun maalämpöalan toimijaan ja pyytää tarjoukset kokonaisurakasta, jossa lämpökaivo porataan ja lämpöpumppu asennetaan avaimet käteen -periaatteella. Varsinais-Suomessa näitä löytyy aika monta.  Voit tällä foorumilla esitellä yhteenvedot saamistasi tarjouksista ja kysellä, mikä niistä kannattaisi valita. Itse foorumi on puolueeton eri toimijoiden suhteen, mutta toki jäsenet voivat kertoa, mikä heidän mielestään olisi sopiva ratkaisu. Sovi valitsemasi yrityksen kanssa, että maksat loppuerän vasta sitten kun maalämpö on kunnolla toiminnassa. Näin yritys huolehtii hankkeesta loppuun asti.

Älä lykkää tarjousten pyytämistä ihan öljyn loppumiseen asti! Et ehkä saa lämpökaivon porausta ja pumpun asennusta muutaman viikon varausajalla. Välillä tarjousten saaminen voi kestää ja olla kiven takana.

[tomppeli]

Kiitos! <3 Ihan mieletön selostus. Mulla menee hetken aikaa tämän sisäistämiseen. On tunne, että mä olen nyt sulle paljon velkaa. Iso työ. Tosi ison työn teit. Kiitos. Mulla ei ole sitä ohjelmaa, mutta onko se se mikä avautui siitä missä luki, että olit sen viestiini laittanut. Kirjoitan kaiken ylös siitä...

Klikkaa tätä linkkiä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8488.0;attach=9286

Siitä saat laskelman 5 sivuisena PDF -tulosteena.
Talleta se omalle tietokoneellesi ja tulosta se printterillä paperille.

Laskelmasta voin toimittaa sinulle niin halutessasi koko ohjelman, jolla tuo tulostekin on tehty.
Sen ohjelman avaamiseen tarvitaan siis tuo ilmainen LibreOffice taulukko-ohjelma (on samanlainen, kuin MS EXCEL taulukko-ohjelma).
Laskentaohjelma on nimeltään Bergheat46 ja se on ladattavissa ilmaiseksi.