Uusi hirsitalo 179m2 +122m2 talli

[Käppyrä]

Hei!

Kaipaisin hieman mitoitusapua tulevaan taloprojektiimme.

Tavoitteena rakentaa energiatehokas hirsitalo jossa olisi edulliset asuinkustannukset. Hirsirakenteen heikompaa U-arvio kompensoidaan paremmalla ala-ja yläpohjalla, ikkunoilla sekä teknisillä ratkaisuilla.
Talossa asuinneliöitä noin 170m2 josta 33m2 saunaosasto/ph/saunatupa/varasto erillisenä rakennuksena pari metriä irti talosta mutta saman katon alla.



Tietoja:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Tampere
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
2016
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Vesikiertoinen lattialämmitys sekä talossa, että tallissa
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Hyvä IV kone LTO:lla sekä mahdollisesti maapiiriin kytketyllä patterilla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinien pinta-ala noin 169m2 talossa ja autotallissa noin 140m2
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Talo 205mm lamellihirsi, autotalli 250mm villaseinä
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Talo 1-kerroksinen, olohuone-rh-keittiö yhteinäistä korkealla viistokatolla olevaa tilaa, autotalli korkea tilaa jotta saa autonosturin
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
168m2 + puolilämmin talli 80m2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Talo pääosin 2,7m sekä korkeat tila
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Alapohja passiivitasoa molemmissa rakennuksissa, styroksia 350mm keskellä - 400mm reunoilla, u-arvo alle 0,09
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
50mm spu sekä noin 500mm puhallusvillaa, u-arvo alle 0,09
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Ikkunoihinkin panostetaan, haetaan u-arvoltaan luokkaa 0,08 ikkunoita -- talossa isot ikkunapinnat suoraan eteläänpäin, ikkunoita noin 33m2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Autotallin; 8x10m -- räystäskorkeus noin 3,8m, sisällä vinokatto jonka korko noin 4,5m. Puolilämmintä tilaa lattialämmityksellä. Kanaalin pituus noin 20m
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Talo +21, talliin tuo +12




Ajatus johon olen nyt varmaan päätynyt:
Maalämpöpumppu
Keruupiiri omaan peltoon talon edustalle (pelto alkaa noin 60m päästä)
Erillinen hybridivaraaja
Takka-leivinuuni fiiliksen sekä ruoanlaiton takia
Takkaan vesipiiri, esim Green W10
Jos vielä budjetti antaa myöten niin aurinkokeräimet joiden myötä omavaraisuus kasvaisi -- takaisinmaksuaika tuskin tulee järkeväksi, mutta saisiko mahdollisesti maalämpöpumpulle hieman lisäikää jos sen käyntiaikoja ja käynnistyskertoja saisi vähennettyä...mielipiteitä?


Vaihtoehtona kyl naapurifoorumilla tuli se, että jos laittaisikin aurinkopaneelit ja siitä saatavalla sähköllä pyörittäisi pumppua.


Ehdottakaa, vinkatkaa hyvistä laitteista taikka kommentoikaa muuten!

[Selvittäjä]

Ehdottakaa, vinkatkaa hyvistä laitteista taikka kommentoikaa muuten!

Pari kommenttia:
Varaaja tarpeeksi iso, esim. 500 litranen
Ei kuuman käyttöveden kiertoa!

[tomppeli]

Talossa asuinneliöitä noin 170m2 josta 33m2 saunaosasto/ph/saunatupa/varasto erillisenä rakennuksena pari metriä irti talosta mutta saman katon alla.
...
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Tampere
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
2016
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Vesikiertoinen lattialämmitys sekä talossa, että tallissa
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Hyvä IV kone LTO:lla sekä mahdollisesti maapiiriin kytketyllä patterilla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinien pinta-ala noin 169m2 talossa ja autotallissa noin 140m2
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Talo 205mm lamellihirsi, autotalli 250mm villaseinä
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Talo 1-kerroksinen, olohuone-rh-keittiö yhteinäistä korkealla viistokatolla olevaa tilaa, autotalli korkea tilaa jotta saa autonosturin
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
168m2 + puolilämmin talli 80m2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Talo pääosin 2,7m sekä korkeat tila
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Alapohja passiivitasoa molemmissa rakennuksissa, styroksia 350mm keskellä - 400mm reunoilla, u-arvo alle 0,09
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
50mm spu sekä noin 500mm puhallusvillaa, u-arvo alle 0,09
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Ikkunoihinkin panostetaan, haetaan u-arvoltaan luokkaa 0,08 ikkunoita -- talossa isot ikkunapinnat suoraan eteläänpäin, ikkunoita noin 33m2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Autotallin; 8x10m -- räystäskorkeus noin 3,8m, sisällä vinokatto jonka korko noin 4,5m. Puolilämmintä tilaa lattialämmityksellä. Kanaalin pituus noin 20m
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Talo +21, talliin tuo +12

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.
En ole varma, olenko ymmärtänyt kaiken oikein.
Ainakin laskelmaan tuli ristiriita tallirakennuksen ulkomittojen ? 8 x 10 metriä ja alan neliöiden suhteen.
Jos minulla on laskelman lähtötiedoissa on virheitä, kerro niistä niin korjaan ne.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[sam68]

Käyttöveden kierto varmaan välttämätön kun tuo saunarakennus on hieman erillään. Ajastettuna ja kuristettuna ei aiheuta ongelmia.
~10kW pumppu ja 600m putkea peltoon 0,8m syvyyteen. Jos ei ole ammetta eikä yli viittä henkeä kuluttamassa käyttövettä pärjäät ihan perus ratkaisulla. Hyvällä hyötysuhteella oleva pumppu ja painotus valinnassa nopeaan käyttöveden tekoon.
Olen omien kokemusten perusteella 100% sitä mieltä että kaikki erikoisuudet pois ja ihan perusratkaisulla liikkeelle. Näiden "viritysten" hinta nousee korkeaksi ja niiden asennusta/säätöä ei monikaan asennusfirma hallitse. Kuullostaa hyvältä mutta lähes aina tuntuu pahalta ~5000kWh kulutuksesta ei juurikaan ole järkeä lähteä leikkaamaan..
Jos käyttövettä menee paljon muuttaa se hieman tilannetta. Onnea matkaan!

[jm82]

Ajatus johon olen nyt varmaan päätynyt:
Maalämpöpumppu
Keruupiiri omaan peltoon talon edustalle (pelto alkaa noin 60m päästä)
Erillinen hybridivaraaja
Takka-leivinuuni fiiliksen sekä ruoanlaiton takia
Takkaan vesipiiri, esim Green W10
Jos vielä budjetti antaa myöten niin aurinkokeräimet joiden myötä omavaraisuus kasvaisi -- takaisinmaksuaika tuskin tulee järkeväksi, mutta saisiko mahdollisesti maalämpöpumpulle hieman lisäikää jos sen käyntiaikoja ja käynnistyskertoja saisi vähennettyä...mielipiteitä?
Vaihtoehtona kyl naapurifoorumilla tuli se, että jos laittaisikin aurinkopaneelit ja siitä saatavalla sähköllä pyörittäisi pumppua.
Ehdottakaa, vinkatkaa hyvistä laitteista taikka kommentoikaa muuten!

Ikkunoihinkin panostetaan, haetaan u-arvoltaan luokkaa 0,08 ikkunoita -- talossa isot ikkunapinnat suoraan eteläänpäin, ikkunoita noin 33m2

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinien pinta-ala noin 169m2 talossa ja autotallissa noin 140m2

Mitähän itse tulisi mieleen. 400m x2 keruulenkit, ne varmaan riittää varmasti.
500-1000 l puskurivaraaja maalämpöpumpulle.
Reilusti varaava painava takka, ilman vesikiertoa.
Hyvä 10kW maalämpöpumppu.
Siinä taitaakin olla kaikki tarpeellinen ja turhahkoja lisukkeita ei kannattaisi laittaa.

Jos isot ikkunat on suoraan etelään, niin kesällä saattaa olla aika lämmin. Jäähdytykselle olisi ehkä käyttöä.

Talo ja muut jutut taitaa olla aika isoja niin pumpuksi voisi käydä vaikka nibe 1255 4-16kW invertteri. Pitäisi teho riittää ainakin.

[Käppyrä]

Kovin on maallikolle vaikeaa tämä maalämpöpumpun valinta kaikkien vaihtoehtojen seasta.
Mitoitusta pumpulle olen muutamalta toimijalta saanut sekä Tomppelilta (kiitos!). Näyttäisi, että noin 13-15kw tehoinen pumppu olisi meille oikea. Niben 1245 malli taitaa olla tämänhetkinen todennäköisin valinta.


Koitanpa tässä haarukoida esille muutamia (ehkä tyhmiäkin) vielä itselle auki olevia kysymyksiä:

-Märkään savipeltoon menee 2x400m piirit jotka kootaan pellon laidassa huoltokaivossa. Kaivolta lähtee noin 62m linja 50mm putkella talolle pumpulle. Toimiikohan järjestelmä näillä putkituksilla ja etäisyyksillä ettei painehäviöt kasva liian suuriksi?

-Käsittääkseni peltopiirin liitoksiin suositellaan muovihitsausosia? Messinkiosat paukkuneet rikki?

-Kun peltopiirit liitetään talolle lähtevään runkolinjaan, niin onko peltopiireihin hyvä laittaa linjasäätöventtiilit ilmausnippojen lisäksi? Saisi piirit tasapainoitettua?

-Lämmönkeruun lisäksi arveluttaa, että riittääkö tuo pumpun 180litran varaaja kun taloon on tulossa käyttöveden kierto sekä märkätiloihin olisi tarkoitus shuntata kuumempaa vettä. (Talossa on maanvarainen betonilattia lattialämmitysputkilla). Käyttövettä tulee käyttämään 2+2hlö ja suihkuja talossa on kolme joista kaksi on todennäköisesti samaan aikaan päällä.


Kiitos tuesta!

[tomppeli]

Yllä olevassa on kyse tällaisesta kohteesta (Massiivihirsitalo + autotallirakennus).:
Massiivihirsitalo ”Käppyrä” #2   TAMPERE (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talo+sauna Lattialämmitys   33 581 kWh   10,61 kW
- At-alakerta Lattialämmitys   10 058 kWh   3,93 kW
- At-yläkerta Lattialämmitys   2 207 kWh   0,85 kW
- Lämmönsiirtokanaali      1 765 kWh   0,20 kW
YHTEENSÄ      47 611 kWh   15,6 kW
- Josta johtumisvuodot   37 123 kWh   11,74 kW
- Josta ilmanvaihdot   6 173 kWh   2,61 kW
- Josta vuotoilmat   2 550 kWh   1,04 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   1 765 kWh   0,20 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( LATTIALÄMMITYS )   
Lämmitettävää   286 m2   867 m3
- Kiinteistö   5,0 COP   46 367 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   6 000 kWh
- Yhteensä   4,6 SCOP   52 367 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   16,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 5 COP)   12,8 kW   40 993 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 368 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   6 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   11 374 kWh
Tarvitaan 2 x 222 m = 444 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,88 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,49 bar (49 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,27 bar (27 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,16 bar (16 kPa)

Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,1 m   1043 m.

-Märkään savipeltoon menee 2x400m piirit jotka kootaan pellon laidassa huoltokaivossa. Kaivolta lähtee noin 62m linja 50mm putkella talolle pumpulle. Toimiikohan järjestelmä näillä putkituksilla ja etäisyyksillä ettei painehäviöt kasva liian suuriksi?)

Laskin erillisellä ohjelmalla virtausvastuksen ja tällaisen piirin painehäviöksi tulee mahdollisesti vähän yli 60 kPa (= 0,6 bar) @ 0,736 l/s virtauksella, Dt = 4 K.
En löytänyt F1245-15 koneen speksejä.
F1245-12 löytyy, mutta ei liene sama, kuin F1245-15.

Tarvittaisiin tieto maakierron virtauksesta litraa/sekunti ja tieto siitä, sekä
kuinka suuren ulkoisen keruupiirin painehäviön pumppu sietää kohtuullisella keruun Dt -arvolla. (Alle 3,5 K).
Ehkä saat ne tiedot maahantuojalta.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta, paikalliselta alan ammattilaiselta.

[Käppyrä]

Kirjoitin vahingossa pumppumallin väärin!

Pumppu on siis 1145-15 joka tarvii rinnalleen erillisen varaajan. Tuosta 1245 mallistosta ei tosiaan tehojen puolesta löydy kuin 12kw vehjettä.

[Roori]

-Lämmönkeruun lisäksi arveluttaa, että riittääkö tuo pumpun 180litran varaaja kun taloon on tulossa käyttöveden kierto sekä märkätiloihin olisi tarkoitus shuntata kuumempaa vettä. (Talossa on maanvarainen betonilattia lattialämmitysputkilla). Käyttövettä tulee käyttämään 2+2hlö ja suihkuja talossa on kolme joista kaksi on todennäköisesti samaan aikaan päällä.

Tuo tummennettu särähtää hiukan korvaan, 'yläshuttaus' ei kyllä onnistu mutta alashunttausta on olemassa, eli kuumemmasta shuntataan alempilämpöistä
Tähän tapaan:


Miksi ei F1255 mallia, säätyvä 4-16kW?

[Käppyrä]

Termit vähän hukassa -- tuotahan se taitaa käytännössä tarkoittaa.

Itse olen kallistunut ehkä enemmän tuohon 1145 malliin 1255 sijaan koska
-on/off koneessa ehkä vähemmän vikaherkkiä kohteita ja ns yksinkertaisempaa tekniikkaa?
-epäilen, että tuon 1255 mallin kiinteä 180 litran varaaja ei riitä käyttöveden tarpeeseemme...
 

[Käppyrä]

Osaisiko joku kertoa kokemuksia näihin:

-Käsittääkseni keruuputkien liitoksiin suositellaan muovihitsausosia? Messinkiosat paukkuneet rikki?

-Kun peltopiirit liitetään talolle lähtevään runkolinjaan, niin onko peltopiireihin hyvä laittaa linjasäätöventtiilit ilmausnippojen lisäksi? Saisi piirit tasapainoitettua?

[Roori]

Termit vähän hukassa -- tuotahan se taitaa käytännössä tarkoittaa.

Itse olen kallistunut ehkä enemmän tuohon 1145 malliin 1255 sijaan koska
-on/off koneessa ehkä vähemmän vikaherkkiä kohteita ja ns yksinkertaisempaa tekniikkaa?
-epäilen, että tuon 1255 mallin kiinteä 180 litran varaaja ei riitä käyttöveden tarpeeseemme...

Oliko niitä märkätiloja kuinka paljon, meinaan vaan että se 15kW tjms kun puskee sinne 'pieneen lattiaan' niin voi olla vähän paljon se vai oliko varaaja tulossa?
Käyttöveden kierron tilalle harkitsisin pientä priimausvaraajaa, kierron häviöillä pitänee sen priimausvaraajan kuumana ja siihen vielä aurinkosähköä ehkä joskus 'harrasteluna'.
Muuten tuolla taisi toisessa ketjussa juuri ollut tullut jotain päivitystä F1255:n aurinkosähkökykyihin...

[tomppeli]

Muutin laskelmaan F1145-15 koneen tiedot.
Liitin uudet laskelmat omaan viestiisi.
F1145-15 koneen kiertopumppu on jonkin verran heikkotehoinen.
Jos ymmärsin http://www.nibe.fi/nibedocuments/19571/331513-2.pdf
asennusohjeen oikein, sietää F1145-15 :n kiertopumppu 0,8 l/s virtaamalla vain noin 40 kPa painehäviön.

Suunnitellulla keruupiirillä F1145-15 kone päässee lattialämmitystilassa Dt -arvoon noin 4,2 K, joka on vähän liian suuri arvo.

[Käppyrä]

Kiitos Tomppelille vaivannäöstä!

Voisitko hieman suomentaa selkokielelle, että mitä toimenpiteitä tuo nyt käytännössä tarkoittaa?

Mitoituksen osalta tuo 15kw pumppu tuntuu oikeammalta, kun osa on tarjonnut 1245-12kw mallia.

[tomppeli]

Keruu pitäisi muuttaa 3 x 300 m silmukaksi, jotta painehäviö alenisi.
Yhteinen osuus saa olla tuo suunniteltu.

Tai sitten pitäisi valita toinen kone, jossa on tehokkaampi maakiertopumppu.

[Käppyrä]

Mites nuo niben mallit menee, et onko tietoa onko jossain tehokkaampi? Erillisellä lisäpumpulla ei pysty jeesaamaan tilannetta?

[tomppeli]

Niben vanhemmissa malleissa on ilmeisesti vähän heikommat maakiertopumput.
F1145 on vanhempaa tuoteperhettä.
Keskieurooppalaisilla on on yleensä myöskin vähän heikompitehoiset maakiertopumput.
Tämä johtuu siitä, että siellä maa- ja kallioperän lämpötilat ovat noin -10 .. -12 C luokassa,
joten siellä ei tarvita niin syviä kaivoja tai pitkiä vaakakeruupiirejä.

Suomalaisissa pumpuissa on yleensä isotehoiset keruupiirin kiertopumput.
Ruotsalaisen Thermian sivuilta en löytänyt ollenkaan tietoa keruupiirin ominaisuuksista.
Yleensäkin tarkemmat tiedot pumpuista ovat kovasti kiven alla. Koskee useimpia pumppumerkkejä.
Kysy tarjoajilta tuo tieto.
Pumppumerkkejä ja malleja on paljon..!

[Käppyrä]

Muutin laskelmaan F1145-15 koneen tiedot.
Liitin uudet laskelmat omaan viestiisi.
F1145-15 koneen kiertopumppu on jonkin verran heikkotehoinen.
Jos ymmärsin http://www.nibe.fi/nibedocuments/19571/331513-2.pdf
asennusohjeen oikein, sietää F1145-15 :n kiertopumppu 0,8 l/s virtaamalla vain noin 40 kPa painehäviön.

Suunnitellulla keruupiirillä F1145-15 kone päässee lattialämmitystilassa Dt -arvoon noin 4,2 K, joka on vähän liian suuri arvo.

Sain nibeltä liitteenä olevan taulukon. Käsitänkö oikein, että tuon 15kw pumpun minivirtaus on tuon 0.62l/s (toisin kuin tomppelin laskelmassa käyttämä 0,8l/s) jolloin tuo suurin ulkoinen paine on 58kPa.

Mikäli osasin käyttää oikein (ja tulkita oikein) tuota Tomppelin exceliä niin maapiirin pitäisi tuossa muodossa toimia tuon F1145-15 pumpun kanssa?

[tomppeli]

Sain nibeltä liitteenä olevan taulukon. Käsitänkö oikein, että tuon 15kw pumpun minivirtaus on tuon 0.62l/s (toisin kuin tomppelin laskelmassa käyttämä 0,8l/s) jolloin tuo suurin ulkoinen paine on 58kPa.

Mikäli osasin käyttää oikein (ja tulkita oikein) tuota Tomppelin exceliä niin maapiirin pitäisi tuossa muodossa toimia tuon F1145-15 pumpun kanssa?

Tuo arvo, 0,62 l/s on ehdoton minimiarvo.
Tuolla arvolla pumppu joka antaa 15 kW lämpöä, kun COP = 5, tarvitaan kaivosta 12 kW tehoa, tulee Dt arvoksi 4,5 K, joka on ihan liikaa.

Nimellisarvo on tuossa taulukossa 0,75 l/s. Sillä päästään samalla pumpulla Dt arvoon noin 3,9. Sekin on turhan korkea.
Virtausarvolla 0,8 l/s päästään Dt arvoon 3,6 K ja
virtausarvolla 0,85 l/s päästään Dt -arvoon 3,5 K.

Nämä arvot perustuvat luonnon lakeihin. Eli siihen, kuinka paljon lämpöenergiaa pystyy sitoutumaan vesi-alkoholi -seokseen.
Jos kaivosta virtaa liian vähän maaliuosta, kuitenkin pumppu tarvitsee sen 12 kW lämpöenergiaa,
jäähtyy se luonnollisesti niin paljon, että 12 kW saadaan.
Se jäähtyminen aiheuttaa kierron lämpötilaeron, Dt.
Lue Vikipedia, ominaispämpökapasiteetti: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisl%C3%A4mp%C3%B6kapasiteetti

Tässä toimitaan luonnon lakien mukaisesti, eikä asia ole pumppumerkistä tai mallista riippuvainen.
Se, mikä on pumppumerkistä ja mallista riippuvainen, on vain maakierron tehokkuus.
Joissakin pumpuissa käytetään tehokkaampia maakiertopumppuja, joissakin taasen vähän heikkotehoisempia.

En tiedä, osasinko kertoa asiaa riittävän selkeästi.?
Jos koulun fysiikka on hallussa, voi näitä laskuja laskea ihan itse.
Laskemista varten olemme "seppaant" -in kanssa koettaneet kehittää laskentaan apuvälineitäkin.

Ei kannata pettää itseään, kun suunnittelee maalämmitystä.

[Käppyrä]

Tuo arvo, 0,62 l/s on ehdoton minimiarvo.
Tuolla arvolla pumppu joka antaa 15 kW lämpöä, kun COP = 5, tarvitaan kaivosta 12 kW tehoa, tulee Dt arvoksi 4,5 K, joka on ihan liikaa.

Nimellisarvo on tuossa taulukossa 0,75 l/s. Sillä päästään samalla pumpulla Dt arvoon noin 3,9. Sekin on turhan korkea.
Virtausarvolla 0,8 l/s päästään Dt arvoon 3,6 K ja
virtausarvolla 0,85 l/s päästään Dt -arvoon 3,5 K.

Nämä arvot perustuvat luonnon lakeihin. Eli siihen, kuinka paljon lämpöenergiaa pystyy sitoutumaan vesi-alkoholi -seokseen.
Jos kaivosta virtaa liian vähän maaliuosta, kuitenkin pumppu tarvitsee sen 12 kW lämpöenergiaa,
jäähtyy se luonnollisesti niin paljon, että 12 kW saadaan.
Se jäähtyminen aiheuttaa kierron lämpötilaeron, Dt.
Lue Vikipedia, ominaispämpökapasiteetti: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisl%C3%A4mp%C3%B6kapasiteetti

Tässä toimitaan luonnon lakien mukaisesti, eikä asia ole pumppumerkistä tai mallista riippuvainen.
Se, mikä on pumppumerkistä ja mallista riippuvainen, on vain maakierron tehokkuus.
Joissakin pumpuissa käytetään tehokkaampia maakiertopumppuja, joissakin taasen vähän heikkotehoisempia.

En tiedä, osasinko kertoa asiaa riittävän selkeästi.?
Jos koulun fysiikka on hallussa, voi näitä laskuja laskea ihan itse.
Laskemista varten olemme "seppaant" -in kanssa koettaneet kehittää laskentaan apuvälineitäkin.

Ei kannata pettää itseään, kun suunnittelee maalämmitystä.

Kiitos selvennyksestä! Kyllä tämä rupeaa pikkuhiljaa selviämään itsellekkin kun rautalangasta vääntää.


Olisi sen verta hyvään hintaan tuo Niben pumppu tarjolla, että siksi se kovasti kiinnostaisi. 
Pitää vielä selvitellä lisäkiertovesipumpun mahdollisuus hinnan, toiminnan, ohjauksen jne kannalta.

Tuli jo tilattua nuo keruuputket 2x400m piiriä varten mutta pitää vielä selvittää mahdollisuus vaihtaa ne 50mm putkiksi. Tällöin pitäisi päästä 3.5 Dt arvoon 0,841 l/s virtausarvolla. Laskennallisesti painehäviökin jäisi 43,4kPa:iin joka käsitääkseni olisi vielä toimiva.


Tuo sarka johon kaivetaan maapiiri on pitkä ja kapea, ja siihen tulee kahden talon piirit. Miltein pitää olla maks tuo 2piiriä per talo jotta saa järkevät etäisyydet piirien välille. Jos laittaa 3 piiriä nii tulee jo ahdasta.

[tomppeli]

Pitää vielä selvitellä lisäkiertovesipumpun mahdollisuus hinnan, toiminnan, ohjauksen jne kannalta.

Tai, jos siihen koneeseen voisi vaihtaa vähän isompitehoisen maakiertopumpun.
Kannattaa kysyä NIBEltä.