Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Öljystä maalämpöön vuonna 1947 rakennettussa talossa  (Luettu 2331 kertaa)

Poissa evem

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Suunnittelemme siirtymistä öljylämmityksestä maalämpöön. Tontti on märkää savimaata ja pinta-alaa on, joten mietinnässä olisi mahdollisesti maapiiri kallioporauksen sijaan. Koitin kerätä mahdollisimman paljon tietoja talosta siinä toivossa, että saisin täältä suuntaa antavaa arviota niin pumpun tehon kuin maapiirin pituuden mitoitukseen  :) .

-Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Varsinais-Suomi
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1947, Rinnetalo, jossa puolet kellaria.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
Öljy n. 2500-3000l, polttopuut n 3kuutiota
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterit. Pääosin alkuperäiset 2-4 lehtiset. Kellarin sauna/pesuhuonetiloissa vesikiertoinen lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
10x10m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Ilmakennoeristys keskikerroksessa. Yläkerrassa todennäköisesti puru. Kellarissa lämpimien tilojen kaksi seinää lähes kokonaan maan pinnalla, yksi maan alla.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Kellari (lämmitettynä sauna, pesuhuone “eteistila”, Loput ei lämmitettyä, mutta pysyy reilusti plussalla), keskikerros ja yläkerta jossa osittain matalia tiloja lappeitten alla.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kellari 21m2, keskikerros 100m2 yläkerta 80m2. Piirustuksissa huoneistoala 156m2, Kerrosala 204m2 ja rakennus tilavuus 658m3
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Keskikerros 250, kellari ja yläkerta n. 200-220 ja lappeiden osalta matalimmillaan reilu 1m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Puolet kellaria jossa maanvarainen laatta lämpimäntilan osalta lämpöeristetty (styrox 50mm ja sora 200mm). Puolet rossipohja purueriste.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Alkuperäinen purueristys
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Alkuperäiset kaksilasiset



« Viimeksi muokattu: 14.02.17 - klo:14:03 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Öljystä maalämpöön vuonna 1947 rakennettussa talossa
« Vastaus #1 : 14.02.17 - klo:14:06 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”evem” LOIMAA
Lämmitettävää   201 m2   438 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,4 COP   27 274 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   4 000 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   31 274 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   7,1 kW   21 932 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 337 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   5 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   9 342 kWh
Tarvitaan yksi 221 aktiivimetrin syvyinen porakaivo          
• Ulkoinen painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,58 bar (58 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,32 bar (32 kPa)
• Ulkoinen painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,19 bar (19 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   525 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta