Kirjoittaja Aihe: kommentteja mitoitukseen. GT11, MH11 (Luettu 6945 kertaa)

DonJenzus · « : 29.03.12 - klo:19:29 »

Terve. Sain tajouksen ym. pumpuista.
Asuntomme on -58 rintamamiestalo. Kanta-Hämeessä ollaan. N. 60m2 per kerros. Tähän mennessä öljyä mennyt n. 3000l per vuosi
Kellari on lämmittämätön. Huonekorkeudet 220-240 + kellari n.220.
Annoin tarjouksen tekijälle lähtökohdaksi että kellari tullaan lämmittämään lattialämmityksellä ja pihalle saattaa vielä ilmestyä n. 30m2 puolilämmin tila.
Tarjoukseen oltiin kaivon syvyydeksi mitoitettu 184metriä
gt11+gt500varaaja
gt11+geoawm330 jossa mukana aurinkokierukka
mh11(jossa integroitu 220 litrainen varaaja)
Mitä olette mieltä mitoituksesta?
Hinnat oli kaikissa päälle 20K€ niin että vanhat rojut pois ja uudet tilalle

kumpe · « **Vastaus #1 :** 29.03.12 - klo:19:35 »

Laittaisin heti kaivoon lisää syvyyttä. Meillä 210 m ja tuntui olevan hyvä valinta nyt kuluneena talvena. Meillä meni noin 3300 litraa öljyä ennen vuodessa..

DonJenzus · « **Vastaus #2 :** 29.03.12 - klo:19:53 »

kovasti väitti, että osaavat tuon mitoituksen....mutta nyt jo yksi soraääni
Mites tuo kaivon syvyys lasketaankaan. Yksi metri =

W

Ja mitä mieltä olette tuosta hybridivaraaja vaihtoehdosta? 330litraa? Riittääkö tuollainen, jos siis jossain välissä aurinkolämmön hinta laskee niin sellaistakin voisi harkita...
Niin ja sitten tuo että miksi GT11:ssa 500litrainen ja HT11:ssä 220litrainen. Tarviiko antamillani arvoilla 500litraista varaajaa?

jussip · « **Vastaus #3 :** 29.03.12 - klo:21:38 »

Meillä on kolmessa kerroksessa yht. ~240m2 / ~550m3, -42 täystiilitalo pirkanmaalla, suoraa sähköä meni ~30 000 kWh lämmitykseen.
Pumppu on SH11, 700l varaaja ja kaivoa on 235m josta aktiivista 228m.

kumpe · « **Vastaus #4 :** 29.03.12 - klo:22:03 »

Lainaus

kovasti väitti, että osaavat tuon mitoituksen....mutta nyt jo yksi soraääni
Mites tuo kaivon syvyys lasketaankaan. Yksi metri = W

Ja mitä mieltä olette tuosta hybridivaraaja vaihtoehdosta? 330litraa? Riittääkö tuollainen, jos siis jossain välissä aurinkolämmön hinta laskee niin sellaistakin voisi harkita...
Niin ja sitten tuo että miksi GT11:ssa 500litrainen ja HT11:ssä 220litrainen. Tarviiko antamillani arvoilla 500litraista varaajaa?

Syvemmästä kaivosta ei ole haittaa - jos tuo 184 on aktiivisyvys, niin siihen tulee lisätä vielä maaosuus. 500 litrainen varaaja pidentää pumpun käyntijaksoja talvella ja tasaa pattereiden lämpövaihteluita.

tomppeli · « **Vastaus #5 :** 29.03.12 - klo:22:37 »

Lainaus

Asuntomme on -58 rintamamiestalo. Kanta-Hämeessä ollaan. N. 60m2 per kerros. Tähän mennessä öljyä mennyt n. 3000l per vuosi
Kellari on lämmittämätön. Huonekorkeudet 220-240 + kellari n.220.
Annoin tarjouksen tekijälle lähtökohdaksi että kellari tullaan lämmittämään lattialämmityksellä ja pihalle saattaa vielä ilmestyä n. 30m2 puolilämmin tila.
Tarjoukseen oltiin kaivon syvyydeksi mitoitettu 184metriä.

Tässä laskelmaa:
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”DonJenzus” Kantahämeessä, referenssinä Tampere
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. v46.120325 Tulostuspäivä 29.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa 24 050 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 28 050 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 180 m2 29,7 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 440 m3 12,1 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 180 m2 134 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 440 m3 54,7 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 180 m2 24 050 kWh 134 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään arvioitu taloussähkö 180 m2 7500 kWh 28 050 kWh 198 kWh/brm2
ET -luokan määritys (Kilowattituntia vuodessa per neliömetri) 198 ET C luokka

TALOUSLASKELMA 10,5 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 3 300 litraa 1,180 €/ltr 3 894 € 0,85 COP
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 28 050 kWh 0,120 €/kWh 3 366 € 1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla 24 050 kWh 0,120 €/kWh 8 013 kWh 3,0 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla 4 000 kWh 0,120 €/kWh 1 538 kWh 2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen teho, sähkön kulutus ja COP 28 050 kWh 9 584 kWh 2,93 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 99,7% 9 552 kWh 1 146 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,3% 32 kWh 4 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 9 584 kWh 1 150 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 2 744 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 2 216 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus, maalaji ei tiedossa KOSTEA HIEKKA 26,0 kWh/m 1079 m 0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 190 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu (oC) 5,7 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 29 491 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 7,0kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 8,3kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 9,6kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 10,9 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 12,2 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 13,5 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 14,8 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]10,7 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 10,5 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -23,4 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 671 h 30,5%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku) 4502 AP 734 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
---
MH11 pumpun lämmitysteho 0/45 ^oC olosuhteissa on 10,5 kW.
Tässä laskelmassa on vain hiukan lisätty lämmitystarvetta 3000 ltr öljyä on tässä 3300litraa/vuosi.
Tämä kattamaan lisääntyvää lämmitystarvetta.
Tuo lisäämäni +300 litraa öljyä/v ei tosin ole kovin paljon.
Siksi olisi hyvä vähän parantaa talon lämpöeristystä nykyisestä 10,9 Wh/m3/Ap/v, joka on aika iso, mutta tyypillinen tuon ajan talolle.
Puhallusvillaa yläpohjaan parantaisi tilannetta jonkin verran.
Laskentaohjelma täällä!

DonJenzus · « **Vastaus #6 :** 29.03.12 - klo:23:03 »

Kiitos kaikille tähän mennessä uskoa takoneilta.
Tomppeli: Laskentakaavahan perustuu aikaisemmin kulutetun energian määrään. Millä lämmönjaolla tuo laskenta on tehty? Loppuuko tuossa todellisuudessa teho jo aikaisemmin jos ja kun käytössä on keskikerroksessa yksi- ja yläkerrassa kaksilehtisen patterit?

tomppeli · « **Vastaus #7 :** 30.03.12 - klo:09:32 »

Laskenta perustuu pelkästään aikaisempaan kulutustietoon.
Sen oikeellisuutta voi hiukan valvoa esimerkiksi tällä:
10,9 Wh/m3/Ap/v (= 10,9 wattituntia /kuutiometriä kohden /Astepäivää kohden /vuodessa).
Tuo arvo on nykyisen lämmönkulutusrakenteen perusteella laskettu.
Noin 1960 tienoilla rakennetuissa arvo on aika tyypillinen.
Eristystaso tässä ei ole kovin hyvä, eikä kelpaa nykyrakentamiseen.

Lämmönjaossa on oletettu sen olevan pääasiassa patteriverkolla tapahtuvaa, siksi MH11 pumpun nimellisteho, 11 kW on Oilonin taulukon mukaisesti pudotettu 10,5 kilowattiin.
Lämmön jako joko pattereilla tai lattialämmöllä ei sinänsä vaikuta vuotuiseen kulutukseen, mutta vaikuttaa lämpöpumpun COP -arvoon ja sitä kautta pumpun kokoluokkaan.

Kulutusarviota on lisätty varsin varovasti vajaalla 3000 kWh :lla vuodessa, joka ei paljoon lisäkuluttamiseen riitä. Olen ajatellut, että voisit ehkä jotenkin parantaa talon lämpötaloutta esimerkiksi lämpöeristystä parantamalla.

Jos lämpöeristystä ei paranneta, mutta kuitenkin lämmitettävä tilavuus suurenee, on valittava luokkaa isompi pumppu ja vastaavasti kaivoon lisää syvyyttä.

pta · « **Vastaus #8 :** 02.04.12 - klo:16:16 »

Lainaus

Pumppu on SH11, 700l varaaja ja kaivoa on 235m josta aktiivista 228m.

Lainaan threadia...
Sinullahan oli yksi kaivo 235 m + 12 m vaakavetoa. Minkälainen dT sinulla nyt on?
Minulla on SH13 ja yksi 235 m syvä kaivo, jolloin luospiiri on noin 500 m pitkä. Lämpöpumpun sisälle laitettiin tehtaalla Wilo Stratos 30/1-12 mikä oli suurin, joka sinne mahtui. Nyt meinaa keruun dT nousta 4,5 asteeseen keruupiirin ensimmäisellä kierroksella. Tammi-helmikuussa dT oli 3 asteen paikkeilla, kuin kaivo oli kylmempi.

jussip · « **Vastaus #9 :** 02.04.12 - klo:17:29 »

Lainaus

Lainaus
Pumppu on SH11, 700l varaaja ja kaivoa on 235m josta aktiivista 228m.
Lainaan threadia...
Sinullahan oli yksi kaivo 235 m + 12 m vaakavetoa. Minkälainen dT sinulla nyt on?
Minulla on SH13 ja yksi 235 m syvä kaivo, jolloin luospiiri on noin 500 m pitkä. Lämpöpumpun sisälle laitettiin tehtaalla Wilo Stratos 30/1-12 mikä oli suurin, joka sinne mahtui. Nyt meinaa keruun dT nousta 4,5 asteeseen keruupiirin ensimmäisellä kierroksella. Tammi-helmikuussa dT oli 3 asteen paikkeilla, kuin kaivo oli kylmempi.

Keruun dT vaihtelee menoveden mukaan, 2,8-4,2 tuolla välillä se on seilannu. Lämmitysveden dT vaihtelee n. 4-7 välillä, sekin menoveden mukaan. Mitä kylmenpää lämmitysvettä tehdään sen suurempi dT ja päinvastoin. Ei ole mitään logi-systeemiä käytössä kun en ole vielä raaskinu ostaa sitä webserveriä. Menee jo reilusti offtopikin puolelle

Edit: Nyt pumppu on käynyt puoli tuntia, kaivosta tulee 4,3, paluu 0,5 dT 3,8. Pumpun menovesi 40,8, paluu 35,0 dT 5,8. Kuumakaasu 77,8, tulistin seilaa n. 55-70