Lämmönkeruupiirin paineen nousu

[Vilippus]

Ensimmäinen talvi menossa maalämmöllä. Pumppu on SH11 700 litran varaajalla. Porakaivo 178 m. Talossa 500 m3 lämmintä tilaa, josta 40 m2 lattialämmitystä ja lopussa ilmalämmitys. Lisäksi 60 m2 puolikylmää tilaa, jossa patterit.

Syksy meni ok, mutta lämpötilan laskettua lähelle -30 C astetta lämmönkeruupiirin paine nousi yön aikana ja rikkoi paisuntasäiliön varoventtiilin. Pumpun sähkövastuksen piti olla toiminnassa, mutta asiaa tutkittaessa todettiin, että vastus oli ollut estettynä asennuksesta lähtien. Onko kenelläkään kokemusta lämmönkeruupiirin paineen noususta ja sen mahdollisista syistä? Taloon tilattiin täystehoinen maalämpöjärjestelmä. Onko vika mahdollisesti kaivossa vai pumpussa? Nyt, kun sähkövastus voi tarvittaessa kytkeytyä päälle 50 min viiveajalla, se tekee niin vielä 8-10 asteen pakkasella muutaman kerran vuorokaudessa, mutta lyhyeksi aikaa.

[justus01]

Kaivon jäätymisestä tuo paineen nousu yleensä johtuu. Eli kaivo ei ole tarpeeksi syvä. Saattaa tuo pumppukin olla vähän osatehoinen.

[tomppeli]

Kyseessä on kaivon jäätyminen.
Ainakaan kaivo ei ole mitoitettu täystehoiseksi.

Alimitoitetussa porakaivon reiässä vesi lopulta jäätyy, kun sieltä vedetään liian paljon lämpöä pois.
Kun keruuputkien ympärillä kaivossa oleva vesi jäätyy, sen vaatima tilavuus lisääntyy.
Porareikä ei anna periksi. Ainoa, joka antaa periksi, on keruuputket.
Putkien ympärillä oleva jäätynyt vesi puristaa keruuputkia kasaan, jolloin niiden tilavuus kaivossa pienenee. Siksi maaneste nousee paisunta-astiaansa ja paine siellä nousee.
Maanesteen paisuntasäiliön ylipaineventtiilin tulee aueta 1,5 Bar paineella ja liika neste tulee silloin ulos. Haisee viinalle.

Kun kaivo sulaa, putket pääsevät laajenemaan uudelleen ja maanestekiertoon tulee vajausta. Puuttuva neste tulee korvata uudella, muutoin kiertoon pääsee ilmaa.
Jos on lisättävä vain vähän, alle 2 litraa esimerkiksi, voidaan lisäämiseen käyttää pelkkää vesijohtovettä. Pieni määrä vettä lisää keruuliuokseen ei vielä laimenna sitä liikaa.
Jos korvattava nestemäärä on suurempi, on syytä hankkia sitä esimerkiksi joltain porausfirmalta.

Maanesteen ylipaineventtiili on tarkoitettu aukeamaan korkeintaan 1,5 Bar -paineessa. Jos aukeamispaine on suurempi, on venttiili vaihdettava takuuosana, koska asennusliike on silloin syyllistynyt väärän osan asentamiseen.

[seppaant]

Jos jäätyminen tapahtuu yhtenä rintamana, se ei vielä rutista putkia ja nosta painetta.
Tässä tapauksessa jäätä kertyy kerroksittain keruuputkien pinnalle ja jää laajenee vapaasti.

Tapauksessa, missä syntyy kaksi jäätulppaa ja väliin jäänyt vesi jäätyy. Muodostunut jää on tilavuudeltaan n. 10% suurempi kuin vesi, vesi ei pääse poistumaan suljetusta tilasta. Tällöin paineen nousu rutistaa putkia.

Tietenkin, jos kysessä on absoluuttisen tiivis kuivakaivo, saa myös yksi jäätulppa paineen nousemaan.

Sama ilmiö on myös vesijohdoissa. Vaaditaan kaksi jäätulppaa ja väliin jäänyt jäätyvä vesiosuus, jotta putki rikkoutuu.

ATS

[Roori]

Kaivon jäätymisestä tuo paineen nousu yleensä johtuu. Eli kaivo ei ole tarpeeksi syvä. Saattaa tuo pumppukin olla vähän osatehoinen.

Ei tuosta aloittajan kohdekuvauksesta nyt pysty yhtään sanomaan kuinka mitoitukset on osuneet kohilleen, kaivon tilasta päätellen (jäässä ilmeisesti) kaivo on matala mutta pumpun riittävyyttä ei pysty arvostelmaan.
Josko olis aloittajalla heittää minkälainen kulutus tuossa korvattiin SH11:llä?
Remonttikohteelta kun kuulostaa...

[Vilippus]

Kiitos mielipiteistä kaikille asiaa kommentoineille.

Kyseessä on 1980 rakennettu talo, jota lämmitettiin 3000 m3 varaajan kautta yösähköllä ja puulämmitteisellä keskuslämmityskattilalla silloin, kun aikaa oli. Lämmönjako tapahtui Valmet kotilämpö ilmalämmityslaitteella. Viime syksynä vaihdoimme siis maalämpöön ja samalla uusimme myös ilmalämmityslaitteen, joka on nyt Enerventin kotilämpö pyörivällä lämmöntalteenottokennolla.
Vanhalla lämmitysjärjestelmällä talon kokonaissähkönkulutus oli esim. melko kylmänä vuotena 2010 yösähköä 17400 kWh ja päiväsähköä 8700 kWh. Lisäksi sekapuuta poltettiin 12-15 m3 keskuslämmityskattilassa ja 5 m3 saunassa, takassa ja leivinuunissa. Taloussähkön kulutus on arvioitu  10000 kWh:ksi tai jopa vähän suuremmaksi vuositasolla.

[tomppeli]

Laitoin tietoja taulukkoon ja tältä näytti:
MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”Vilippus”                        Paikka ei tiedossa, oletus: Lahti                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V45120218            Tulostuspäivä       19.02.2012
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve      39 600 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      180 m2      48,8      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      500 m3      17,6      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      180 m2      220      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      500 m3      79,2      kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      3 pers      1000 kWh/p      3 000 kWh
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      180 m2      42 600 kWh      237 kWh/m2
Lisätään arvioitu taloussähkö      180 m2      10000 kWh      42 600 kWh      292 kWh/brm2
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      5 012 litraa      1,180 €/ltr      5 914 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      42 600 kWh      0,120 €/kWh      5 112 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla            39 600 kWh      0,120 €/kWh      13 198 kWh      2,9 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla      3 000 kWh      0,120 €/kWh      1 034 kWh      2,9 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP            42 600 kWh      18 194 kWh      2,34 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                              78,2%      14 232 kWh      11 133 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            21,8%      3 962 kWh      475 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      18 194 kWh      2 183 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            3 731 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            2 929 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu      178 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (^oC)      5,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.27 745 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)      Liian pieni!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on                  -10 C      On tarvittava lämmitysteho            10,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -15 C      On tarvittava lämmitysteho            12,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -20 C      On tarvittava lämmitysteho            14,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -25 C      On tarvittava lämmitysteho            16,5 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -30 C      On tarvittava lämmitysteho            18,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -35 C      On tarvittava lämmitysteho            20,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -40 C      On tarvittava lämmitysteho            22,4 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      17,0 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI      11,0 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka      -11,0 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      3 873 h      44,2%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      4512 AP      737 AP
...
Ylläoleva taulukko näyttää sekavalta; tänne ei saa liitettyä kunnollista taulukkoa.

Jos kulutustiedot pitävät paikkansa, on rakennuksen lämmökulutus suuri. 17,6Wh/m³/Ap/v, joka on suuri 1980 luvun rakennukselle, pitäisi olla noin 10-15.
Talo menee 292 kWh/brm² arvolla energialuokituksen D -luokkaan. Kannattaisiko ajatella parantaa jotenkin lämpöeristystä. Helppo ja aika hyvä parannus on lisätä ullakolle 30-40cm kerros puhallusvillaa.
Laskelman mukaan sekä porakaivo, että pumppu ovat alimitoitettuja, sillä varauksella, että kulutustiedot ovat oikeita.

Taloon tilattiin täystehoinen maalämpöjärjestelmä.

Voisiko "täystehoisen" järjestelmän myyjää saada vastuuseen mitoitusvirheestä?

[Hese]

Meikäläisen kaivo tykkää jäätyä ylhäältä alaspäin (160m, teräsputkea 20m, vesi 2m maanpinnasta).
Kiskottiin viime kesänä putket ylös kaivosta ja merkkejä jäätymisestä oli n. 7m matkalta, jäljet siis veden pinnasta alaspäin.
Eristettiin 14m matkalta - ei auttanut...

Ruotsalaiset ratkovat jäätyviä kaivoja seuraavasti: lasketaan kaivoon menevästä päästä tulpattu PEMmi kaivoon, tämä putki on "puskurina" jäätymisessä.
20m teräsputkiosuudella PEMmin pituus voisi olla 25m.
En tiedä toimiiko...

Suomessa väärin mitoitetut järjestelmät korjataan, näin ainakin minun tapauksessa...
Kannattanee lähteä siitä ehdoitta liikenteeseen?!

Niin olisikohan tuossa Vilippuksen kohteessa tuo puolilämmin tila "hämännyt" mitoittajaa...?

[tomppeli]

Meikäläisen kaivo tykkää jäätyä ylhäältä alaspäin (160m, teräsputkea 20m, vesi 2m maanpinnasta).

Kaivo jäätyy yläosastaan ensimmäisenä ilmeisesti ainakin parista syystä.

- Kaivon yläosassa on yleensä maaosuutta, jossa tavallisesti lämmön siirtyminen ympäröivästä "lämpövarastosta" on huonompaa, kuin kallio-osuudella, koska maakerrosten lämmönjohtavuus on huonompi, kuin kallion.

- Kaivo on 1-2 ^oC lämpöisempi alaosastaan, kuin yläosastaan. Kylmin alue on noin 20-50 metrin syvyydellä.

Jos kaivo on niin sanottu kuiva kaivo, elikkä sen ympärillä oleva kalliorakenne on täysin tiivistä, ilman minkäänlaisia halkeamia, muodostuu kaivon alaosaan tiivis astia.
Kun yläosa jäätyy ja jäätyminen edistyy alaspäin, nousee alaosassa paine, jos vesi ei pääse minnekään. Näin tiivis kalliorakenne lienee kuitenkin aika harvinainen.

Puhtaan jään tiheys on noin 0,915 kg/dm3.
Tämän perusteella jäätyessään vesi vaatii noin 9% suuremman tilavuuden. Tämä selittää paineen nousun kaivossa.
Jos vesi ei pääse pakenemaan minnekään kaivosta, on ainoa mahdollisuus puristaa keruuputkistoa kasaan.
Puristuneeseen putkistoon ei mahdu enää sama vesimäärä, kuin "terveeseen" putkistoon. Siksi vesi pursuaa paisuntasäiliöön ja tilanteen pahetessa tulee sieltäkin ulos.

[Hese]

Meikäläisen kaivo tykkää jäätyä ylhäältä alaspäin (160m, teräsputkea 20m, vesi 2m maanpinnasta).

Kaivo jäätyy yläosastaan ensimmäisenä ilmeisesti ainakin parista syystä.

- Kaivon yläosassa on yleensä maaosuutta, jossa tavallisesti lämmön siirtyminen ympäröivästä "lämpövarastosta" on huonompaa, kuin kallio-osuudella, koska maakerrosten lämmönjohtavuus on huonompi, kuin kallion.

- Kaivo on 1-2 ^oC lämpöisempi alaosastaan, kuin yläosastaan. Kylmin alue on noin 20-50 metrin syvyydellä.

Jos kaivo on niin sanottu kuiva kaivo, elikkä sen ympärillä oleva kalliorakenne on täysin tiivistä, ilman minkäänlaisia halkeamia, muodostuu kaivon alaosaan tiivis astia.
Kun yläosa jäätyy ja jäätyminen edistyy alaspäin, nousee alaosassa paine, jos vesi ei pääse minnekään. Näin tiivis kalliorakenne lienee kuitenkin aika harvinainen.

Puhtaan jään tiheys on noin 0,915 kg/dm3.
Tämän perusteella jäätyessään vesi vaatii noin 9% suuremman tilavuuden. Tämä selittää paineen nousun kaivossa.
Jos vesi ei pääse pakenemaan minnekään kaivosta, on ainoa mahdollisuus puristaa keruuputkistoa kasaan.
Puristuneeseen putkistoon ei mahdu enää sama vesimäärä, kuin "terveeseen" putkistoon. Siksi vesi pursuaa paisuntasäiliöön ja tilanteen pahetessa tulee sieltäkin ulos.

Näin, ja lisättäköön vielä, että yläosan jäätyminen lähtee kunnolla käyntiin ja on vauhdikasta, kun pumpulta kaivoon alkaa menemään -4 asteinen keruuliuos, käyntijaksot ovat pitkiä (Joulu-Tammi-Helmikuu) ja tauot minimaalisia - tiukka paikka teräsputkiosuudella...

Omasta kaivosta saan pumppattua kasteluvettä kesällä ja syksyllä.

[Vilippus]

Ongelmaamme on jo käsitelty myyjän kanssa, mutta ennen lopullisen reklamaation tekoa haluan selvittää itselleni, miten suuresta virheestä tässä on kyse.

Kiitos Tomppelille laskelmista. Käytetyissä lähtöarvoissa on ilmeisesti jokin väärinkäsitys ja siksi tässä vielä selvennys talomme energian kulutuksesta vuodelta 2010.

Sähköä kului yhteensä 26100 kWh.
Sekaklapeja yhteensä max. 20 m3. Energiaa huonolaatuisista puista saadaan 700 kWh / 1m3 eli tässä tapauksessa max. 14000 kWh.
Sähkö ja puut yhteensä max. 40100 kWh.
Vähennetään taloussähkö minimissään 10000 kWh.
Eli lämmitykseen ja lämpimään veteen kului energiaa max.30100 kWh.

Pumpun ollessa pysähdyksissä kaivon jäätymisen takia kaksi kertaa vuorokauden ajan, sain pari mittausta talon energian kulutuksesta huippupakkasella. Käytössä oli mlp:n vastus 6 kW ja varaajassa oleva varavastus myös 6kW. Lämpö riitti hyvin eivätkä vastukset olleet edes päällä 100 %. Energian kulutukset
270 kWh /vrk, kun ulkolämpötila -28,7 - -33,1 C ja toinen jakso 257 kWh/vrk, kun ulkolämpötila - 30 C.

Kun em. kulutuksista vähennetään taloussähkön osuus 28 kWh/vrk, maksimi lämmitys- ja lämpimän veden energian tarpeena voidaan pitää 242 kWh. Kykeneekö nykyinen pumppu käytännössä tähän?
Polttopuiden mahdollinen käyttö takassa ja leivinuunissa jätetään tästä laskelmasta pois.

Itselleni on selvää, että kaivo on liian matala, mutta pumppu askarruttaa.

Mitä mieltä olette?

[Xargo]

Kun em. kulutuksista vähennetään taloussähkön osuus 28 kWh/vrk, maksimi lämmitys- ja lämpimän veden energian tarpeena voidaan pitää 242 kWh. Kykeneekö nykyinen pumppu käytännössä tähän?
Polttopuiden mahdollinen käyttö takassa ja leivinuunissa jätetään tästä laskelmasta pois.

Itselleni on selvää, että kaivo on liian matala, mutta pumppu askarruttaa.

Mitä mieltä olette?

Kyllä se nippanappa pitäisi riittää. Yksinkertaistettuna saat laskettua sen niin, että jaat kilowattituntilukeman antoteholla niin saat tunnit. Eli jos vuorokaudessa palaa 242kWh ja antoteho speksien mukaan on (0/45) 10,5kW niin vähän reilu 23h pitäisi pumpun tehdä vuorokaudessa hommia.

Taloussähkö kyllä tulee lämmitykseen suurelta osin myös mukaan... Ellet sitten esim. polta halogeeneja ulkona pitkiä aikoja tai muuta vastaavaa...

[tomppeli]

Käytetyissä lähtöarvoissa on ilmeisesti jokin väärinkäsitys ja siksi tässä vielä selvennys talomme energian kulutuksesta vuodelta 2010.

Sähköä kului yhteensä 26100 kWh.
Sekaklapeja yhteensä max. 20 m3. Energiaa huonolaatuisista puista saadaan 700 kWh / 1m3 eli tässä tapauksessa max. 14000 kWh.
Sähkö ja puut yhteensä max. 40100 kWh.
Vähennetään taloussähkö minimissään 10000 kWh.
Eli lämmitykseen ja lämpimään veteen kului energiaa max.30100 kWh.

Laiton uudet arvot taulukkoon. Lisäksi kerroin kulutusarviosi 2010 vuoden Ap summan ja normaalivuoden Ap summan suhteella, 0,90x, jolloin normaalivuoden kulutusarvioksi tulee 0,90 x 30100kWh = 27090kWh.
Nyt näyttää siltä, että niin kaivon, kuin pumpunkin mitoitukset ovat kohdallaan:
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”Vilippus”            Sijainti ei tiedossa, oletuspaikkakuntana LAHTI                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V45120219            Tulostuspäivä       21.02.2012
Rakennusten lämmitystarve vuodessa                                    24 090 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi                              180 m2      29,7      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi                              500 m3      10,7      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2                              180 m2      134      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3                              500 m3      48,2      kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa                              3 pers      3 000 kWh
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä                              180 m2      27 090 kWh      151 kWh/m2
Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  27 090 kWh      
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö                        180 m2      10000 kWh      27 090 kWh      206 kWh/brm2
                                          
TALOUSLASKELMA                                          
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                        3 187 litraa      1,180 €/ltr      3 761 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                        27 090 kWh      0,120 €/kWh      3 251 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla                        24 090 kWh      0,120 €/kWh      8 315 kWh      2,9 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla                        3 000 kWh      0,120 €/kWh      1 034 kWh      2,9 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP                              27 090 kWh      9 350 kWh      2,90 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                              100,0%      9 350 kWh      9 350 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      9 350 kWh      1 122 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            2 639 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            2 129 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu                                    178 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            5,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)                  2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee    n. 27 745 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)                                    Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho            6,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho            8,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho            9,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho            10,5 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho            11,8 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho            13,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho            14,3 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      10,6 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI      11,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka      -27,0 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti. Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä. Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka. Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 463 h      28,1%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      4512 AP      737 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                                          

Laskelman tulos riippu täysin annetuista kulutustustiedoista. Jos niissä on virhettä, on tuloskin virheellinen.
Lämpöenergian kulutus ilman taloussähkön aiheuttamaa lämpöä on 10,7 Wh/m3/Ap/v
Rakennuksen ET arvoksi tulee nyt 206 jolla se menee luokkaan C (C=171-220)
Jos annat minulle jonkin tavallisen sähköpostiosoitteen, lähetän tuloksen siistimpänä, PDF -taulukkona. Jos olen laittanut jotain tietoja väärin, ilmoita, niin korjaan ne.