Tein tuon suodatusaikamuutoksen vasta n. kuukausi sitten, joten kokemusta kylmillä ilmoilla ei vielä ole. Helmikuussa, kun suodatusaika oli pidempi, tuntuma oli, että lämpötila heittelehti vähän enemmän. Minullahan pattereille vesi kulkee varaajalta shuntin kautta. Pattereille menevän veden pitää nyt mukavan tasaisena, kun varaajassa on kokoajan riittävästi lämmintä vettä ja automatiikka reagoi nopeammin. Pidemmällä suodatusajalla ilmeisesti ehti viilentämään varaajaa liiaksi ennen kuin laite alkoi reagoida asiaan ja varaajan lämmön nostaminen haluttuun arvoon kesti jonkin aikaa. Tällöin tuntui sisällä hiukan viileältä. Joskin on todettava, että mittarista katsottuna sisälämmön huojunta oli vielä aivan toleransseissa, mutta perheen äänekkäät termostaatit

(naisväki) alkoi ilmoittamaan asiasta. Ilmeisesti ikkunoista alkoi silloin hohtamaan kylmää. Ikkunat ovat minulla vanhat kaksilasiset ja niistä vedon tunne välittyy varsin nopeasti mikäli pattereille ei mene riittävän lämmintä vettä. Kaikki ulkoseinät ovat tiili-villa-tiili rakenteiset ja väliseinät tiiltä, joten varsinaiset lämpötilan muutokset mittarilla mitattuna ovat hitaita suureen varaavuuden vuoksi.
Talvella seurailen tilannetta, josko olisi tarvetta poistaa kokonaan tuo suodatusaika. Aiemmin kaukolämmöllä ei ollut mitään viivettä lämmön säätymisessä ja sisälämpö oli tasainen. Nyt lyhensin tuon suodatusajan osin lämpimien päivien vuoksi jolloin lämmitys ja pumput menevät pois päältä nopeammin (saa pienen lisäsäätön tälläkin toimenpiteellä) ja sisällä on nyt muutenkin liian lämmintä, kun aurinko varaa ulkoseinät, jotka toimivat kohtuullisen kokoisena

varaavana elementtinä. Ajan kanssa seinissä olevasta villasta huolimatta lämpö puskee seinän läpi ja tiili luovuttaa sitä pitkään. Nyt viileinä öinä taas kellariin tarvitaan lämpöä illalla nopeammin, joten siinäkin mielessä toimenpide vaikuttaa onnistuneelta. Yläkerran termarit pitää huolen siitä, että nyt jo riittävän lämmintä tilaa ei lämmitetä turhaan yöaikaan.
Minulla systeemi toimii varmaankin hieman ohjekirjasta poiketen tuosta varaajasta ja shuntista johtuen. Varaajassa on periaatteessa aina kulloinkin laskennallinen maksimi lämpötila ja shuntti säätelee tarkemmin pattereille menevää vettä. Shuntin säädöt vaikuttavat heti ilman viivettä. Varaajasta tietysti karkaa hiukan energiaa, mutta se on käytännössä marginaalista. liian kuumaa vettä en varaajassa pidä ja olen eristänyt kaikki mahdolliset paikat, joten lämmönhukka on minimaalinen johtuen jo pelkästään pienestä lämpötilaerosta. Se vähä mikä karkaa niin lämmittää lämmönjakohuonetta, mikä muuten viileni n. 5 astetta sen jälkeen kaukolämpölaitteet riivittiin pois. Silloin lämmönhukka oli huomattavasti suurempi, vaikka eristykset oli tehty käytännössä yhtä huolellisesti. Nyt lämmönjakohuoneeseen ei tarvitse enää mennä vihdan kanssa

. Tällä hetkellä olen tyytyväinen tilanteeseen. Hierominen varmaankin jatkuu talvella kunnes järjestelmän saa toimimaan haluamalla tavalla. Samanlainen säätäminen oli aikoinaan kaukolämmönkin kanssa ennen kuin käyrän ym. sai kohdalleen. Siinä suhteessa maalämpö ei mielestäni ole yhtään työläämpi viritettävä kuin muutkaan järjestelmät. Vaikka niin monesti kuulee väitettävän. Kaikissa vain on omat metkunsa ja ne pitää oppia tuntemaan.