Verkoston paineet + muuta säätöä

[OilToSoil]

Miten se on noiden paineiden kanssa lämmönjaon puolella.

Oon tässä viime päivinä ruuvaillut pattereiden esisäätöventtiilejä (se termarin alla oleva säätö) pienemmälle, koska ne olivat kaikki auki ja kylppäristä rupesi lämpö loppumaan.
Tämän havaitsin, kun ulkolämpötila oli muutaman päivän plussalla, talvella tätä ei ollut havaittavissa jostain syystä.
Niin se kylppärin lattialämmitys on siis otettu alakerran patteriverkoston linjasta.

Mutta se kysymys: onko nyt niin, kun olen laittanut jokaista patteria alakerrasta hieman "pienemmälle", niin riittääkö yläkerran lattialämmitykseen enemmän painetta?
Olen tiputtanut yläkerran lämpöäkin hieman pienemmälle, kun tuntuu, että vähemmälläkin pärjää.
Onko nämä kaksi lämmityskiertoa sidoksissa toisiinsa, vaikka toinen, eli lattialämmitys on shuntattu ja ns. elää omaa elämäänsä? Eli nyt riittää ylös enemmän painetta ja homma pelaa paremmin?
Kiertovesipumput on koko ajan olleet samassa asennossa.

Vai johtuuko tämä jostain aivan muusta...? Lattialämmityksen meno-paluu on nimittäin samaa luokkaa kuin ennenkin.

EDIT: Heitetääs vielä jatkokysymys tähän samaan tuuttiin.

Aikoinaan kun poistin termarit pattereista, niin ilmeisesti verkoston virtaus parani ja lämpöpumpun taukoajat pitenivät. Tulikohan melkein puolet lisää, eli tauot alkoi olemaan 40 min luokkaa.
Nyt kun taas olen säätänyt pattereiden virtauksia pienemmälle, niin pelottaa, että tauot jäävät kohta taas lyhyiksi ja käynnistyskerrat kasvaa.
Mistä tämä johtuu? Siis jokainen patterihan on ymmärtääkseni haaroitettu runkolinjasta, niin kuinka nuo termarit sitten söivät lämpöä tai kiertoa? Luulisi asian olevan toisin päin. Jos patterit huutavat vähemmän lämpöä, niin luulisi koneelle palaavan lämpimämpää vettä?

[euroshopperi]

Lattialämmitysputken vastus taitaa olla enemmän, kuin nuo kaikki patterit yhteensä ja sinne ei saa muutoin menemään tarpeeksi litkua, kuin juurikin kuristamalla jokaista patteria siten, että vastapaineet balansoituu niin, että lattiakin saa syötävää. Mulla on pattereille oma kiertovesi pumppu ja lattioille omansa. Eli aikaisemmin siis oli patterit yläkerrassa ja lattiat alakerrassa. Nyt tulee siis remonttilattialämmitys myös yläkertaan ja se tulee pyörimään omalla pumpullaan. Jos riipaisee patterpiiristä lattialle shuntatun vedon, niin siihen olisi hyvä laittaa oma pumppunsa pakkosyöttämään. Nuo patterithan on melkein sama kuin hydraulinen oikosulkupiiri verrattuna lattiakierukkaan. Ja jos on 2-putkilinja ja runsaasti pattereita, niin homma vain tehostuu lattialämpölinjan tappioksi.

[OilToSoil]

Aurinkoiset päivät on varmaan se todennäköisempi selitys tähän.
Tai sitten äskettäin olkkariin laitetut verhot. 

Mutta en kyllä ymmärrä miksi termareiden ollessa paikallaan paluuvesi oli kylmempää.
Eli kone piti lyhyempiä taukoja. Jos termari katkaisee syötön pattereille, niin paluunhan pitäisi pysyä kauemmin lämpöisenä eikö vaan?

Talossa on siis kaksi lämmityspiiriä. Yläkerta shuntattu puskurin jälkeen lattialämmitykseen ja alakerta ns. suora piiri, patterilämmityksellä. Tästä patteripiiristä on otettu kylppäriin lattialämmitys siten, että on samassa linjassa pattereiden kanssa ja varustettu paluu puolen termostaatilla.
Kummallekin piirille on oma kiertovesipumppu.

Sitä olen lisäksi miettinyt, että kuinka voisin rajoittaa pattereille lähtevän veden lämpötilaa.
Olen täällä aiemminkin tuskaillut yläkerran lattialämmityksen kanssa, kun vaatii melko lämpöistä vettä kiertoon ja tämä aiheuttaa sen, että en saa pattereille menemään niin viileää vettä kuin haluaisin. Eli jos yläkerran lattia pyytää 34 asteista vettä, niin patteriverkon paluun pyynti (= samalla puskurin pyynti) on myös tuo sama 34 astetta, vaikka asetuksista laittaisin pyynnin esim. 32 asteeseen.
Tarvitsisin ilmeisesti toisen shuntin, patteriverkostoon? Sillä voisi rajoittaa ymmärtääkseni pattereille lähtevää veden lämpötilaa ja suurempi energiamäärä lataisi tällöin puskuria.
Alakerrassa voisin huoletta pitää pari astetta viileämpää sisälämpötilaa kuin nyt, mutta kun se ei vaan onnistu. Ei liene järkeä kääntää kaikkia pattereita lähes kiinni asentoon...?

[OilToSoil]

Shuntti ei ole ikinä täysin auki tai täysin kiinni. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta automatiikka sitä säätelee.

Jotenkin en saa nyt tästä yhtälöstä kiinni... Siis jos rajoitan yksittäisten pattereiden kiertoa vielä lisää, niin paluulitku puskurillekin on kylmempää niin tästähän alkaa kärsiä koko systeemi?
Ajattelin jotenkin niin, että saisiko jollain ohikytkennällä ohjattua osan puskurilta lähtevästä vedestä takaisin puskurille ja vain osa menisi lämmityspiireille... Tai jotain tollasta.

Enkä ymmärrä miksi koko patteriverkoston virtaus tippuu, jos yksittäisiä pattereita rajoitan.
Vai tippuuko se virtaus edes, onko kyse vain siitä, että ne patterit antavat viileämpää vettä takaisin kiertoon, jolloin veden lämpötila luonnollisesti laskee.

Edelleen olen sitä mieltä, että jos runkolinjasta napataan pattereille pienempi määrä lämmintä vettä, niin sitä runkolinjaa myöten palaisi lämpimämpää litkua puskurille takaisin.
Mutta enhän minä edes tiedä, miten patterit on kytketty, vaikka olisivat kaikki sarjassa!

[jm82]

Ei siitä matalammasta paluulämmöstäkään haittaa ole.
Jos laittaa kaikki patteritermostaatit nollaan niin vesi ei kierrä ollenkaan. Jos yksi patteri on täysillä niin kaikki vesi kiertää sen patterin kautta.
No jos lattialämmityksen shuntti on vaan mahdollisimman isolla niin siitä olisi hyötyä. Pääsisi vesi kiertämään lattialämmityksen kautta.

Paluulämpö on tosiaan isompi silloin kun kierto on vapaa ja ei ole termostaatit hidastamassa kiertoa. Jos termostaatit on paikallaan/käytössä pattereista tulee patterin alareunassa olevaa kylmää vettä kiertoon.

[OilToSoil]

Pitänee vielä testailla vaikutuksia.
Jos vaikka laittaisi pattereita edelleen pienemmälle ja katson kuinka vaikuttaa mihinkin.

Termareita en kyllä laita kiinni pattereihin kuin vasta kesällä kun pitää saada kylppärin lattiaan lämpöä.
Eli termarit kiinni ja pattereista kierto pois niiden avulla.

[jm82]

Jos laittaa lattialämmityksen pyynnin oikein isoksi niin eikös shuntti ole silloin koko aika auki? Pattereita voi tosiana säätää niin sillä säästyy energiaa.

[OilToSoil]

Joo, on se yläkerran lattialämmityksen shuntti aina auki, joskus enemmän joskus vähemmän.
Mutta ei siis ikinä täysin auki tai täysin kiinni.

Ja noilla kesäajan termarien kiinnityksillä ja patterien sulkemisilla tarkoitin tosiaan sitä, että pitää saada kylppäriin lämpöä ja kylppärin lattia on samassa verkossa patterien kanssa.
Sen takia tämä kikkailu pitää kesäksi tehdä.

[euroshopperi]

Paluun viileneminen voi kyllä johtua ihan lattiapiirin toimivuudestakin. Eli kun alkaa kiertää, niin Se imaisee lämpöä tehokkaasti, kunnes tasaantuu.

[OilToSoil]

Pitää tarkentaa, että paluulla olen tarkoittanut nimenomaan patteripiirin omaa paluuta.
Toki paluu puskurillekin, eli kahden piirin yhdistynyt paluu viilenee, jos patterien paluu viilenee.

[jm82]

Pisimmät käyntiajat ja vähiten lämmitystä tulisi varmaankin sillä konstilla että lattialämmityksen shuntin saisi jollain konstilla aivan kokonaan auki ja pysymään siinä. Pattereiden esisäätöä tarvittaessa pienemmälle ja ei ole haittaa vaikka joissain pattereissa olisi termostaatit jos niille on käyttöä.

Nyt se shuntti toimii tavallaan termostaattina joka säätelee siitä puskurista otettavaa lämpöä. Shunttia voisi kokeilla käyttää käsisäätöisenä eli se toimisi aika samoin kuin pattereiden esisäätö. Jos siis pattereihin haluaa kuumemman lämmön kuin lattialämmitykseen.

Kun shuntti on kiinni niin silloinhan lattialämmityksen pumppu pyörittää sitä lattialämmityksen vettä ympäri. Kun shuntti aukeaa niin kuumaa menee lattialämmitykseen ja kylmää puskuriin.

Mutta ei taida olla tarvetta tehdä paljoa säätöjä nykyisiin asetuksiin. Pattereiden esisäätöä säätelemään ja katsoa että shuntti olisi yleensä auki asennossa.

[OilToSoil]

Joo, ei ole hirveistä muutostarpeista kyse.
Lähinnä siitä, että saanko järkevästi alakertaan vähän kylmempää huoneilmaa kuin nyt, jottei sinne turhaan muodostu 21-22 astetta.

Pitänee ruuvailla pattereita lisää kiinni, se on tällä hetkellä ainut tapa.

Laitan vielä näytille tuon taiteellisen kytkentäkuvan.

Mutta se lienee selvää, että paineet ei piirissä 1 nouse mihinkään vaikka piiriä 2 säätäisi miten päin tahansa?

[euroshopperi]

Alakerrasahan tuon piiri 1 ongelma on niiden pattereiden olematon vastapaine verrattuna tuohon lattiakierukkaan, jolloin ne haukkaa kaiken veden käyttöönsä. Eli jos ensin kuristaa kaikki patterit kiinni, niin tuo lattia alkaa imemään lämpöä kiertovedestä reilusti, kunnes tasapaino saavutetaan. Sen jälkeen voi kokeilla pikkuhiljaa availla pattereiden kiertoja ja tarkkailla sen lattian lämpöjä, että pysyykö siellä kierto miten yllä. Eli vastaava homma menisi termariaikaan niin, että kun termarit menee kaikki kiinni, niin lattia saa kaiken kierron ja jäähdyttää paluun hetkellisesti, jos on ollut ilman kiertoa tarpeeksi kauan. Yksikin termarin aukeaminen riittää lattiakierron sekoittamiseen ja samalla alkaa paluulämmön nousu välittömästi. Jos ei nyt ihan tolkuttoman tehokkaat patterit ole ilmankierrolla lisättynä.

[OilToSoil]

Kylppäri alkoi kyllä lämpenemään kun noita patterien venttiilejä ruuvailin kiinni.

Mutta... Puskurin lämpötiloissa tapahtui kummia.

Minulla ei ole mitään tarkkoja arvoja, mutta suurinpiirtein kävi seuraavasti:
Aiemmin, kun venttiilit oli kaikki auki, niin lämmityksen päätyttyä oli puskurin lämpötila esim. 32 astetta. Lämpötila alkoi laskemaan tauon aikana tasaisesti ja uusi lämmitys lähti käyntiin kun oli menty tuosta kolme astetta alas, eli asteen alle pyynnin, 29 asteeseen.
Nyt kun olen ruuvannut pattereita pienemmälle, niin tauon aluksi tuo puskurin lämpötila tippuu paljon nopeammin aluksi, mutta sitten kun lähestytään tuota 29 astetta, niin lämmöt alkaa pysymään siinä pidempään paikallaan.
Eli onko tässä nyt kyse jostain puskurin kerrostumisista vai mistä?
Nythän pattereilta palaa viileämpää vettä puskurille, joten jääkö se myös alaosastaan viileämmäksi?

En ole tällä venttiilien pienentämisellä huomannut mitään välitöntä parannusta mihinkään suuntaan, jos nyt vaikka taukojen pituuksia, käyntiaikasuhdetta tai tehonkulutusta tutkitaan.
Alakertakaan ei ole liiemmin viilentynyt, toki se kylppäri alkoi saamaan lämpöä betoniin.
Ainoastaan tuo puskurin nopeampi viileneminen tauon aluksi on se ilmiö, joka on tullut esiin.

Jos ruuvaan pattereita yhtään pienemmälle, niin veikkaan, että alkaa näkymään liian lyhyinä taukoina. Näinhän kävi, kun iskin termarit yhdessä vaiheessa takaisin. Tauot jäivät 20 minuuttiin, kun ilman termareita kone huilaa sen vajaat 40 min.

En ymmärrä...

[jm82]

Nyt kun venttiileitä on säädetty niin lämpö meneekin sinne alakerran lattialämmitykseen. Eli veisi aivan saman energian mutta lattia lämpimämpi. Voi olla että sinne lattiaan varaantuu lämpöä ja siksi paluu pysyykin pidemmän aikaa siinä 29 asteessa.
Eli voi venttiilejä kokeeksi säätää vieläkin pienemmälle, ehkä ei vaikuta käyntiaikoihin vaikka pienentää. Pattereissa on kumminkin jatkuvasti pieni tasainen virtaus vaikka esisäätö olisi aika pienelläkin.

Saattaa se puskuri tosiaan kerrostuakin nyt paremmin kun kiertoa on nyt vähemmän sinne alakerran pattereihin.

edit: Jossain pumpussahan se lämpöanturi ei ole puskurissa vaan siinä patteri paluuputkessa. Jos olisi paluuputkessa niin silloin voisi kokeilla mitä vaikutusta on patterien kiertovesipumpun nopeudella siihen lämpötilan vaihteluun. Ilmeisesti se alakerran lattialämmitys varaa hyvin lämpöä niin sieltä voisi tulla tasaisin paluulämpötila.

Joo jäähän se puskuri alhaalta viileämmäksi ja ylhäällä pysyy vielä sama lämpö.

[OilToSoil]

Tää lähtee ehkä jo vähän sivuraiteille otsikon asiasta, mutta jatkan kuitenkin tähän ketjuun...
Muutetaanpa tuota otsikkoa vaikka hieman.

Nyt kun olen ruuvaillut pattereiden esisäätöventtiilejä kiinni, niin koneelle palaava vesi alkoi tosiaan olla hieman viileämpää kuin aiemmin.

Mutta sitten kokeilin taas pitkästä aikaa pudottaa puskurin syöttöpumpun nopeutta 90 %:sta 45 %:iin ja tapahtui kummia.
Käynti- ja lepojaksot pitenivät sekä patteriverkoston deltakin pieneni hieman. Puskuri tuntuu nyt siis latautuvan paremmin kuin ennen ja lämmöt säilyy pidempään.
Toki tämä tapahtuu nyt siten, että konehan lämmittää vettä suuremmalla lämpötilaerolla ja näin ollen verkkoonkin lähtee muutaman asteen lämpimämpää vettä ja hyötysuhde kärsii ehkä hitusen.
Käyntiaikasuhteesta en osaa vielä sanoa, onko se muuttunut mihinkään, pitää seurata vähän pidempään.

Aiemmin kun testailin tuota puskurin syöttöpumpun nopeutta, niin ei ollut mielestäni vaikutusta oikein mihinkään suuntaan. Tehoa paloi hiukan enemmän, mutta esim. tauot jäivät sinne n. 38 min paikkeille.
Nyt kun noita pattereita on tullu säädeltyä, niin homma tuntuu pelaavan paremmin.
Taukojaksokin oli eilen illalla 49 min, eli 29 % pidempi kuin aiemmin. Ei käy ihan niin pätkää kuin tähän saakka.

Mistä tämä nyt loppupeleissä johtuu?
Onko tällaisen ns. suoran lämmityspiirin tasapainotuksella niin iso vaikutus kaikkeen?
Ja jos puskuria ladataan suuremmalla nopeudella, niin "porautuuko" lämmitysvesi osittain puskurin läpi liian suurella voimalla suoraan paluuseen maalämpöpumpulle, eli ei lataudu oikein?
Latautuuko nyt puskuri lämmityspiirissä kiertäneen veden avulla alaosastaan?

Ja onko kellään ideoita vielä noiden patterien tasapainotuksen suhteen, miten olisi paras tehdä? Vai ihan vaan kokeilemalla...
Mitään virtausmittareita ei ole käytettävissä, enkä myöskään tiedä, mikä patteri on ensimmäinen ja mikä viimeinen verkostossa.

No, kylppärissä alkoi lämmöt riittämään, aamulla oli 24,5 astetta!