Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpö isoon taloon jossa suorasähkölämmitys ilman vesikiertoverkostoa?  (Luettu 15973 kertaa)

Poissa Frigga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Hei!

Kyselisin maalämmön saneeraamisesta vanhaan (1944 rakennettuun ja 80-90-luvuilla remontoituun) taloon, jonka kokonaispinta-ala on 340m2 ja tämä lähes kokonaan pitäisi lämmittää. Talossa on kolme kerrosta, ulkomitat 9x11 + uima-allassiipi. Huoneita keittiön lisäksi yhteensä n. 12 (riippuu mitkä tilat lasketaan huoneiksi). Siellä ei siis tosiaan ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää tällä hetkellä vaan sähköpatterit. Aiemmilla omistajilla on oman ilmoituksensa mukaan ollut kulutus vain 28000kWh/v mutta yläkerta on ollut peruslämmöllä ja lisäksi ovat käytännössä koko lämmityskauden polttaneet talon kolmea varaavaa takkaa. Meitä olisi taloon muuttamassa isompi perhe useamman lapsen kanssa joten käyttövettäkin kuluu enemmän kuin nykyisellä omistajapariskunnalla, lisäksi koko talo tulee käyttöön.

Talo on puurakenteinen, alin kellarikerros on valettua betonia. Lisäeristyksiä on silloin 80-90-luvun vaihteessa remontin yhteydessä laitettu. Talo sijaitsee rinnetontilla siten, että alimman kerroksen toinen pitkä sivu on kokonaan maan alla ja molemmat lyhyet sivut puoliksi. Tontti on kalliotonttia.

Mitä mieltä, onko järkeä? Ilmeisesti kaksi kaivoa pitäisi porata noin ison alan lämmittämistä varten, käyttöveden ja varsinaisen lämmityksen lisäksi maalämmöllä pitäisi pysytä lämmittämään myös n. 14m3 uima-allasta. Lattialämmitystä ei ainakaan moneen vuoteen ole mahdollisuuksia alkaa laittamaan, helpompaa ja halvempaa olisi varmaan patteriverkoston rakentaminen. Mitä kokemuksia tällaisesta saneerauksesta on, siis että rakennetaan patteriverkosto maalämpökaivon lisäksi? Mitä kannattaisi huomioida tarjouksia pyytäessä (Turun seudulta)?

Kannattavuutta laskiessa otan huomioon kyllä myös esim. talon arvon nousun maalämmön myötä vs. sähköpatterit + sen  että korkomenoista huolimatta taloa varten ottamamme lainan kuukausittaiset hoitokulut eivät kovin paljon nousisi vaikka ottaisimme siihen lisälainaa maalämpöön vaihtamisen kustannusten verran, ts. kuukausimenot olisivat (ehkä) pienemmät vaikka sitä lainaa sitten pitkään maksettaisiinkin. Sähkölämmityksen kuukausikustannukset tuon kokoisessa talossa ovat varsinkin talvella varmasti huimat ja olisi hienoa jos niitä voisi maalämmön avulla vähän pienentää, vaikka vesipatterit eivät niin hyvää hyötysuhdetta toisikaan kuin lattialämmitys.

Pariin firmaan olen soitellut, virallista tarjousta ei olla vielä mistään saatu. Puhelimessa on annettu arvioita maalämpökaivon tulevaksi hinnaksi n. 20000€ ja patteriverkoston rakentamisen hinnaksi n. 10000€ eli yhteensä n. 30000€.
« Viimeksi muokattu: 27.05.14 - klo:21:50 kirjoittanut tomppeli »

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 849
  • Maalämpöfoorumi
Mulla on sellaiset 12 h ja muuta ja neliöitä sen 350m². Kaivoja tuli 330m ja olisikohan saanut laittaa 400m, ei tiedä, kun on vasta ollut sen 7 kk käytössä. Lattialämmitystä tarjottiin kipsivaluna 70€/m², kun mulla on vielä patterit sellaisessa reilussa 100m² ja loput on jo valmiiksi lattialla. Pidin tuota liian kalliina ja suunnitelmissa on laittaa harvalaudalla ja lämpölevyillä kaikki loput lattialämmöille kunhan jaksaa alkaa uurastamaan. Tavoitteena on siis vähintään puolittaa tuo 7000 € lattialämpö asennuksissa.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Kyselisin maalämmön saneeraamisesta vanhaan (1944 rakennettuun ja 80-90-luvuilla remontoituun) taloon, jonka kokonaispinta-ala on 340m2 ja tämä lähes kokonaan pitäisi lämmittää. Talossa on kolme kerrosta, ulkomitat 9x11 + uima-allassiipi. Huoneita keittiön lisäksi yhteensä n. 12 (riippuu mitkä tilat lasketaan huoneiksi). Siellä ei siis tosiaan ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää tällä hetkellä vaan sähköpatterit. Aiemmilla omistajilla on oman ilmoituksensa mukaan ollut kulutus vain 28000kWh/v mutta yläkerta on ollut peruslämmöllä ja lisäksi ovat käytännössä koko lämmityskauden polttaneet talon kolmea varaavaa takkaa. Meitä olisi taloon muuttamassa isompi perhe useamman lapsen kanssa joten käyttövettäkin kuluu enemmän kuin nykyisellä omistajapariskunnalla, lisäksi koko talo tulee käyttöön.

Talo on puurakenteinen, alin kellarikerros on valettua betonia. Lisäeristyksiä on silloin 80-90-luvun vaihteessa remontin yhteydessä laitettu. Talo sijaitsee rinnetontilla siten, että alimman kerroksen toinen pitkä sivu on kokonaan maan alla ja molemmat lyhyet sivut puoliksi. Tontti on kalliotonttia.
Koetin laskea mitoituksen talollesi.
Kun on kyseessä vanha rakennus, on rakenteiden lämmönpitävyyttä näin etänä aika vaikeaa arvioida.
Niinpä tämä laskelma perustuu aika tavalla arvaukseen.

Tärkeätä olisi, että ette alimitoita lämmitysjärjestelmää, paitsi, jos olette tekemässä sille jotain energiaremonttia.
Näyttäisi siltä, tarvittaisiin noin 15 - 16 kW -tehoinen lämpöpumppu ja noin 280 metrinen lämpökaivo.
Noin syvää kaivoa ei yleensä porata, siksi vaihtoehtoisesti sama lämpöteho saadaan 2 x 154 metrin lämpökaivoista.
2 x 154 m = 308 m. Se ei ole sama, kuin 280 m, vaan on enemmän.
Tämä siksi, että mitä syvemmälle mennään, sitä korkeampi on kaivossa lämpötila.
Kun porataan vain 154 metrisiä, jäävät ne lämpimimmät kaivon metrit pois.

Muistakaa katsoa pumpun antoteho valmistajan esitteestä kohdasta B0W50 tai B0W55.
Tuossa merkkijonokummajaisessa on
- B0 = maasta tulevan keruunesteen alin lämpötila [0 C] ja
- W50 = patteriverkkoon menevän kiertoveden korkein lämpötila [+50C].

Ja taasen huomautan pontevasti, että tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Paikallinen alan ammattisuunnittelija pystyy tekemään teille hyvän lämmityssuunnitelman ja luotettavan mitoituslaskelman.

Poissa Frigga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos vastauksista!

Olemme nyt pyytäneet yhteensä neljältä toimijalta tarjousta maalämmöstä. Yhdeltä olemme saaneet vasta kirjallisen tarjouksen. Siinä lämmöntarpeeksi on arvioitu 40000kwh/v ja tähän ratkaisuksi 13kw Thermia Diplomat Duo Optimum G3 pumppua yhdellä 240m kaivolla. Puskurisäiiö 200l, käyttövesivaraaja 300l. Hinta pelkälle kaivon laittamiselle 25100€, tähän päälle vielä patteriverkoston rakentaminen (ainakin 28 patteria).

Toisesta firmasta alustava arvio kun käyty paikanpäällä: kaivo(t) n. 20-25000€ ja patteriverkosto lähes saman verran.

Kolmannesta firmasta taas alustava arvio paikan päällä käymisen jälkeen: Kolme kaivoa n. 30-35000€ ja patteriverkoston rakentaminen ainakin saman verran.

Neljännen firman edustaja ei antanut mitään hinta-arviota mutta piti ilma-vesilämpöpumppua järkevimpänä vaihtoehtona koska se olisi teholtaan parempi kuin ilp:t, lämmön saisi jakautumaan tasaisesti huoneisiin ja sen perustamiskustannukset olisivat pienemmät kuin maalämmössä. Onko ilma-vesilämpöpumppu kuitenkaan sellainen ratkaisu että se kattaisi koko lämmöntarpeen?

Todella erilaisia arvioita siis tuosta mitoituksesta, mihin sitten pitäisi uskoa? Tuo kalleimman arvion antanut oli sitä mieltä että 3 ilmalämpöpumppua (1/kerros) riittäisi lämmittämään koko talon ympäri vuoden paitsi joulu-helmikuussa. Jolloin se kallein lämmityskausi tietysti on. Ja että kokonaisvuosikulutuksesta ilmalämpöpumpuilla pääsisi jopa puoleen (eli n. 20000kWh). Kuulostaa aika paljolta, voiko mitenkään pitää paikkaansa? Yksi ilmalämpöpumppu (toshiban) maksaisi 2250€ asennettuna, ko. firma myy sekä ilp:ejä, ilma-vesilämpöpumppuja että maalämpöpumppuja.  Sama tyyppi myös sanoi ilp:n kestävän käyttöiältään helposti 14v (nämä laadukkaammat), siitäkin löytyy kyllä netistä vähän päinvastaista arviota.

Meidän maksimibudjetti lämpöremontille olisi mieluusti 40000€, ihan viimeinen raja 45000€. Kannattavuutta laskiessa mietin että kuinka paljon ko. lämpövaihtoehto nostaa talon arvoa, mitkä ovat lainan kustannukset ja mikä tulisi olemaan lopullinen kuukausikustannus (laina + sähkö). Pitkä kuoletusaika ei pelota jos maalämpö kuitenkin sinänsä on pitkäikäinen ratkaisu.

Iso remonttihan tässä lämmön suhteen olisi tulossa jo vesikiertoiseen järjestelmään päädytään ja tuntuu että vähän hukassa ollaan.. Neuvoja tai mielipiteitä?


Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 849
  • Maalämpöfoorumi
Aikamoinen on projekti tuossa, mutta lasketaampas vähän edes jotain.

Alakerran betonilattia uusiksi:

esim 100 m² lattiamiehet ottaa sellaiset 5-8€/m² ja betonit päälle eli max 1500 € betoniin (10 cm) ja sitten työ vaikkapa sen 1000 € + lämmitysputket 1800 € . Siinä olisi siis se pohjakerros + lattiapinnoitus vielä lisäksi.

http://www.kaukomarkkinat.com/portal/fi/tuotteet+kuluttajille/vesikiertoinen+lattialammitys/maaralaskuri/

Muut kerrokset sitten esim 200 m² harvalaudoituksella ja lämmönluovutuslevyillä matalasennuksena n 6000 € + joko omaa työtä tai teetettyä + pinnoitus. Mulla ei ole tuosta harvalaudoituksesta tietoa, että onko asennettuna tuo hinta. Ja suhtaudu ainakin varauksella noihin kaskureihin. Mutta kysymällähän se selviää.

http://www.kaukomarkkinat.com/portal/fi/tuotteet+kuluttajille/vesikiertoinen+lattialammitys/maaralaskuri/

Tämän seurauksena saat siirtyä sitten kaikkein halvimpaan energiantuotto luokkaan ja COP lähentelee jo 5:ttä, jos ei se käyttövesi sitten laske sitä liikaa. Eli ostamalla sellaiset max 15000 kWh vuodessa taitaisit pärjätä jo yllinkyllin tuossa.

Mulla on nyt siis kulunut 6240 kWh ja aikaa tulee sen 8 kk täyteen tuossa 20 pv. Mulla siis meni rahaa tasan 24500 € tuohon 17 kW pumppuun ja kv varaajaan asennettuna valmiiksi kytkettyyn lämmitysjärjestelmään. Kaivoin itse kanaalin ja asensin sähköt, eli säästin pari tonnia. Eli 330m kaivoa tuli, joka on se suurin menoerä koko hommassa. Nyt on siis suunnitelmissa saada nuo loput 5 mh ja olohuoneen 4 patteria huone kerrallaan lattialämmitykselle, niin saa pudottaa sen pyyntilämmön vähintään 15° alemmas ja alkaa sitten olla homma hallussa. Päätös sillä tavalla selvä, että laitan nuo puuttuvat naulaamalla laudat lattiaan ja siihen luovutusleyt päälle ja uusi pinta sitten suoraan siihen, niin vanhat lattiat ei nouse kuin vajaalla 20 mm:llä. eli 16 mm parkettien tilalle tulee 22mm lauta ja 8 mm laminaatti. Saan tuolla pelillä myös toimivan termostaatti systeemin ja saa pudottaa siitä peruslämmöstä halutut huoneet alemmalle tasolle. 
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa Frigga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Nyt tuo lattialämmitys alkoikin kuulostaa ehkä sittenkin varteenotettavalta vaihtoehdolta jos voisi olla noinkin edullista. Saako tuollaisen lattialämmitysputkiston asentaa itse / mihin vaiheisiin tarvitaan ammattilaista? Taitoa kyllä varmasti löytyisi mutta vakuutusten ja muiden kannalta mikä on luvallista? Tuon linkin laskurilla sain harvalaudoituksen kanssa hinnaksi n. 6700e 210m2. Siihen tietysti päälle vielä puuttuvat patterit ja niiden putket, koska alakertaan ei kyllä aika eikä budjetti veny laittamaan ainakaan heti uutta lattialaatoitusta vaan sinne tarvittaisiin kuitenkin ne patterit (ehkä 5kpl). Laminaatit näyttää olevan hinnoiltaan esim 30e/m2 jolloin tarvikkeiden hinnaksi koko taloon tulisi yhteensä n. 15000e. Jos työn pystyisi tekemään lähes kokonaan itse niin voisi ehkä mahtua budjettiinkin.

Kuinka paljon voisi siis odottaa säästävänsä vuotuisissa lämmityskuluissa jos laittaisikin lattiaan vesikiertoisen lämmityksen eikä pattereita?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Kuinka paljon voisi siis odottaa säästävänsä vuotuisissa lämmityskuluissa jos laittaisikin lattiaan vesikiertoisen lämmityksen eikä pattereita?
Laskuri antaa eroksi 
Sähkön vuosikulutus = 15.844 - 12.689  = 3.155 kWh/vuosi.
Rahallinen  säästö   =    2.377  - 1.894   =  483 euroa / vuosi.

Mutta,
porakaivon pitää olla yhtenä kaivona noin 25 metriä syvempi lattialämmityksellä sen paremman hyötysuhteen takia ja
kahdella kaivolla tarvitsisi lattialämmityksellä  2 x 167 aktiivimetriä patterilämmityksen 2 x 154 metrin sijaan.