Mitoitus apua

[Hati]

Terve,

Jaksaisiko Tomppeli laskea minulle mitoituksen. Kohdetta on alettu remontoimaan jonka yhteydessä lisätään eristepaksuuksia ja LTO.

Sijainti: Kaarina
-Talo
Rv: 1978
lämpimät neliöt 145m2, huonekorkeus 2,6m. Seinissä 250mm vuorivillaa, ulkokuori 80mm paksu tiili. Kattoon tulee  ~200mm villalevyjä minkä päälle 400mm puhallus villaa. Ulko-ovet vaihdetaan uusiin, ja niitä on 3kpl. Suurin osa ikkunoista jää vanhoiksi kun niissä on 3 lasia. Vanhat 2 lasiset vaihdetaan 3 lasisiksi. Lattiassa on 100mm Finnfoamia ja lattialämmitys betonivalussa (~80mm paksu).

-Talli
Rv: 1996
Neliöt 105m2 ja korkeus 3,4m. Tallin seinät on thermoharkkoa joka on 40cm paksua. Ulkomitat on 8x15m ja yhdellä lyhyellä seinällä on 2kpl nosto-ovia mitkä on 3x3m. Yksi normaali käyntiovi. Lattia valetaan ontelolaattojen päälle, siinä on 50mm styroksia. ja lämmityksenä lattialämmitys betonivalussa (~100mm paksu). Normaali lämpötila olisi noin 16astetta.

Talon ja tallin väliin tulee noin 9m pitkä kanaali. Lämpöpumppu tulee talon tekniseen tilaan jos on matkaa putkilla noin ~16m tallin jakotukille. Koneeksi olen ostamassa Niben 1255 tai 1155 invertteri koneen allaslämmitys komponenteilla. 2 aikuista ihmistä asuu tuolla mutta viikonloppuisin menee vettä hitusen enemmän kun tulee porukoita saunaan. Ennen remonttia talon lämmitykseen kului öljyä noin 2200L vuodessa ja tallissa oli suorasähkölämmitys. Tallin ja talon sähkönkulutus on ollut 20 000kwh. Tallissa ollut noin 12 astetta lämpöä tuolla kulutuksella.

Olen saanut niin älyttömän laajan kirjon tarjouksia eri merkkien edustajilta että meinasi jo usko loppua. Pienin mitä tohon tarjottiin oli Nibe 1245 8kw ja 145m kaivoa, toinen ääripää oli Viessman 17kw ja 2x200m kaivoa.

[tomppeli]

Sijainti: Kaarina
-Talo
Rv: 1978
lämpimät neliöt 145m2, huonekorkeus 2,6m. Seinissä 250mm vuorivillaa, ulkokuori 80mm paksu tiili. Kattoon tulee  ~200mm villalevyjä minkä päälle 400mm puhallus villaa. Ulko-ovet vaihdetaan uusiin, ja niitä on 3kpl. Suurin osa ikkunoista jää vanhoiksi kun niissä on 3 lasia. Vanhat 2 lasiset vaihdetaan 3 lasisiksi. Lattiassa on 100mm Finnfoamia ja lattialämmitys betonivalussa (~80mm paksu).

-Talli
Rv: 1996
Neliöt 105m2 ja korkeus 3,4m. Tallin seinät on thermoharkkoa joka on 40cm paksua. Ulkomitat on 8x15m ja yhdellä lyhyellä seinällä on 2kpl nosto-ovia mitkä on 3x3m. Yksi normaali käyntiovi. Lattia valetaan ontelolaattojen päälle, siinä on 50mm styroksia. ja lämmityksenä lattialämmitys betonivalussa (~100mm paksu). Normaali lämpötila olisi noin 16astetta.

Talon ja tallin väliin tulee noin 9m pitkä kanaali. Lämpöpumppu tulee talon tekniseen tilaan jos on matkaa putkilla noin ~16m tallin jakotukille. Koneeksi olen ostamassa Niben 1255 tai 1155 invertteri koneen allaslämmitys komponenteilla. 2 aikuista ihmistä asuu tuolla mutta viikonloppuisin menee vettä hitusen enemmän kun tulee porukoita saunaan. Ennen remonttia talon lämmitykseen kului öljyä noin 2200L vuodessa ja tallissa oli suorasähkölämmitys. Tallin ja talon sähkönkulutus on ollut 20 000kwh. Tallissa ollut noin 12 astetta lämpöä tuolla kulutuksella.

Olen saanut niin älyttömän laajan kirjon tarjouksia eri merkkien edustajilta että meinasi jo usko loppua. Pienin mitä tohon tarjottiin oli Nibe 1245 8kw ja 145m kaivoa, toinen ääripää oli Viessman 17kw ja 2x200m kaivoa.

Lopultakin tein tässä laskelman.

Kovin on monenlaisia tarjouksia.
Tämä laskelma päätyy mitoituksessaan sinne noiden tarjoustesi välimaastoon.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei suinkaan mikään takuumitoitus.
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta.

[Hati]

Thermian edustajat olivat ainoita jotka tarjosivat 12kw koneita.

Invertteri pumpun kaveriksi olisi näillä näkymin tulossa 750L työvaraaja missä on lämpimän käyttöveden esilämmitys ja yksi ylimääräinen kierukka aurinkokeräimiä varten. 250m syvän kaivon voisi sitten turvallisin mielin porauttaa. Vaikuttaako paljun lämmittäminen paljon kaivn mitoitukseen?

[tomppeli]

Baljua ei ehkä lämmitetä kovimmilla pakkasilla, joten pumpun kokoon se ei suuresti vaikuta,
ellei halua nopeampaa kylpyveden lämmitystä.

1000 litraisen kylpytynnyrin kertalämmitys +8C lämpötilasta +38 asteiseksi kestää 10 kW lämmitysteholla noin 3,5 tuntia.
Lämmittämiseen tarvitaan lämpöenergiaa noin 35 kWh.

Jos lämpöpumppu tekee lämpimän veden hyötysuhteella (COP) 3,
tarvitaan tuohon kertalämmittämiseen ostosähköä 35 / 3 = 11,7 kWh ja
kertalämmityksen hinnaksi tulee noin 11,7 x 0,14 € = 1:75 €.

- Jos kyseeseen tuleekin 1500 litrainen kylpytynnyri, kerro luvut 1,5 :llä tai
  jos kyseeseen tuleekin 2000 litrainen kylpytynnyri, kerro luvut 2 :llä, jne..

Lämmön ylläpitäminenkin tynnyrissä maksaa, se riippuu tynnyrin eristystasosta ja ulkolämpötilasta.

Kaivon lämpökuorma nousee ja olisi ilmeisesti syytä lisätä kaivon syvyyttä vähän.
Lisäsyvyys riippuu baljun koosta ja eristystasosta.

[Hati]

Baljua ei ehkä lämmitetä kovimmilla pakkasilla, joten pumpun kokoon se ei suuresti vaikuta,
ellei halua nopeampaa kylpyveden lämmitystä.

1000 litraisen kylpytynnyrin kertalämmitys +8C lämpötilasta +38 asteiseksi kestää 10 kW lämmitysteholla noin 3,5 tuntia.
Lämmittämiseen tarvitaan lämpöenergiaa noin 35 kWh.

Jos lämpöpumppu tekee lämpimän veden hyötysuhteella (COP) 3,
tarvitaan tuohon kertalämmittämiseen ostosähköä 35 / 3 = 11,7 kWh ja
kertalämmityksen hinnaksi tulee noin 11,7 x 0,14 € = 1:75 €.

- Jos kyseeseen tuleekin 1500 litrainen kylpytynnyri, kerro luvut 1,5 :llä tai
  jos kyseeseen tuleekin 2000 litrainen kylpytynnyri, kerro luvut 2 :llä, jne..

Lämmön ylläpitäminenkin tynnyrissä maksaa, se riippuu tynnyrin eristystasosta ja ulkolämpötilasta.

Kaivon lämpökuorma nousee ja olisi ilmeisesti syytä lisätä kaivon syvyyttä vähän.
Lisäsyvyys riippuu baljun koosta ja eristystasosta.

Jos oletetaan että palju olisi 1000L versio ja sen ulkopintaan olisi laitettu 100mm finnfoamia. Kuinka paljon pitäisi kaivoa syventää? Kyllä sitä paljua pakkas keleilläkin lämmitetään, ehkä enemmän kuin kesäkeleillä.

[tomppeli]

Koetin laskea mukaan kylpytynnyrinkin, mutta sen käyttötapa ja käytön useus vaikuttavat laskelmaan,
enkä osaa sellaisista oikein tehdä pätevää arviota.
Laskin nyt jotain oletusteni pohjalta.

Veden vaihtokerrat ja uudelleen lämmittämiset vaikuttavat kovasti.
Baljun hyvä eristäminen kannattaa.
Pitää olla myöskin hyvin eristävä kansi, jolla tiinu peitetään käyttökertojen välissä.

Lämpöä säästyy kohtuullisen alhaisella "poissaolo" -lämpötilalla.
Iso pumpun teho nopeuttaa lämmittämistä.
Lyhytaikainen suurempi lämpökaivon kuormittaminen ei jäähdytä kaivoa kovin paljon.
Silti, kaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.
Ei tiedetä etukäteen, kuinka hyvin lämpöä johtavaa on kiviaines kallioperässä, jonne lämpökaivo tehdään.

Lämpökaivon mitoittaminen tarkasti on aika mahdotonta, ilman tarkempia kallioperätutkimuksia.
GTK -Kokkolassa voi mahdollisesti auttaa lämpökaivon suunnittelussa.