Miten saadaan kuuminta vettä alaosaan?

[kilehto]

Kiinnostaa tietää, miten saadaan kuuminta vettä tulemaan varaajan alaosaan ilman sähkövastusta.

Patterikierto on kysymyksessä, tavallisesti talvella kiertovesi on n. 35 - 45- asteista (lähtö) ja yli -25 pakkasella 45 - 50- asteista.

Vaikuttaako asetus "alaosa min" siihen, miten kuumana vesi tulee sinne lämpöpumpulta? Haen tässä sitä, että kompressori ei mouruaisi tunkikausia lauhahkoilla ilmoilla.

Ovatko n. 14 - 17 tuntia / vrk käyntiajat normaaleita  pakkasilla suurin piirtein -8 ja -15 välillä? Suojakelillä ja parin asteen pakkasella käyntiaika on saattanut olla n. 10 tuntia / vrk.

Entä työntääkö pumppu milloinkaan tulistettua vettä varaajan alaosaan vai pelkästään yläosaan?

Jos varaajan yläosan lämpöasetus on matala esim. 50 astetta, täyttääkö pumppu alaosaa silloin tehokkaammin? Vai aiheuttaako yläosan korkea lämpöpyynti kuumempaa vettä MYÖS alaosan täyttöön?

Mikä on paras keino; pitää varaaja alaminimiä hiukan ylempänä ja "edellä" kiertoveden lämpöä , sen jokseenkin samassa tasossa vai alaminimiä alempana kuin kiertoveden lähtölämpö varaajalta pattereihin?

[AAA]

Kiinnostaa tietää, miten saadaan kuuminta vettä tulemaan varaajan alaosaan ilman sähkövastusta.

Patterikierto on kysymyksessä, tavallisesti talvella kiertovesi on n. 35 - 45- asteista (lähtö) ja yli -25 pakkasella 45 - 50- asteista.

Vaikuttaako asetus "alaosa min" siihen, miten kuumana vesi tulee sinne lämpöpumpulta? Haen tässä sitä, että kompressori ei mouruaisi tunkikausia lauhahkoilla ilmoilla.

Ovatko n. 14 - 17 tuntia / vrk käyntiajat normaaleita  pakkasilla suurin piirtein -8 ja -15 välillä? Suojakelillä ja parin asteen pakkasella käyntiaika on saattanut olla n. 10 tuntia / vrk.

Entä työntääkö pumppu milloinkaan tulistettua vettä varaajan alaosaan vai pelkästään yläosaan?

Jos varaajan yläosan lämpöasetus on matala esim. 50 astetta, täyttääkö pumppu alaosaa silloin tehokkaammin? Vai aiheuttaako yläosan korkea lämpöpyynti kuumempaa vettä MYÖS alaosan täyttöön?

Mikä on paras keino; pitää varaaja alaminimiä hiukan ylempänä ja "edellä" kiertoveden lämpöä , sen jokseenkin samassa tasossa vai alaminimiä alempana kuin kiertoveden lähtölämpö varaajalta pattereihin?

Alaosan lämpötila liukuu ulolämpötilan ja asetuskäyrän mukaan.
Aseta viiveeksi 120 minuutti niin vastus ei hevin lähde päälle.

Alaosa min. asettaa alaosan minimilämpötilan jonka alle alaosa ei mene. Käyntijaksoa saat pidennettyä alaosaerosta. Mitä pitempi sitä parempi. Pituus loppupelissä määräytyy mitoitusasteen mukaan.

Käyntiajat ovat ihan normaaleita.

Kun pumpun teho ei riitä Mitoituksesta riippuen (sähkövastus lähtee mukaan 120 minuutin jälkeen) niin virtausta yläosaan lisätään. Silloin yläosasta virtaa alaosaan lämmintä vettä ja edelleen patteriverkostoon.

Mitä pienempänä yläosan asetus saadaan pidettyä sitä parempi hyötysuhde. Alaosaa ohjaa menoveden lämpötila.

[KimmoK]

> Entä työntääkö pumppu milloinkaan tulistettua vettä varaajan alaosaan vai pelkästään yläosaan?

Tulistinkierron kautta yläosaan mennyt vesi  pääsee virtaamaan myös alaosaan sitten kun yläosa on "kylläinen" kuumasta vedestä.

Eli SH lienee aina kytketty 3:lla putkella MLP koneeseen kun esim LÄ T malli kytketään 4:llä putkella.

[SH9]

SH on kytketty kolmella putkella tulistusvaraajaan (SHB/SHAK).
Tulistuslämpö ohjautuu ainoastaan varaajan yläosaan ja lauhdutinlämpö varaajan keskiosaan.

Kolmitieventtiili ohjaa varaajalta tulevaa viileää vettä lauhduttimeen/tulistimeen. Mitä pienempi virtaus tulistimeen menee, sitä kuumempaa vettä tulee varaajan yläosaan.

Se pieni puute maallikon näkökulmasta on se, että tulistimelta tuleva vesi mene ainoastaan varaajan yläosaan. Sitä jos pystyisi ohjaamaan myös varaajan keskiosaan (lämmityskäyttöön) niin mielestäni se olisi etu.
Tämä olisi hyvä asia esim. niissä tilanteissa kun varaajan yläosassa on asetettu lämpö saavutettu, mutta keskiosaan kaivattaisiin lisää lämpöä (esim. pakkasöinä). Saataisiin käytettyä tulistimen tehoa myös suoraan lämmityskierron hyödyksi.

Se vaatisi kyllä logiikkaa ja venttiili/putkihässäkkää lisää.

Korjaus:
Tässä onkin valmis ratkaisu 4-tieventtiilillä tehtynä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=IDGeopro;action=display;num=1171471149

En vaan näe metsää puilta.

[karri]

Kolmitieventtiili ohjaa varaajalta tulevaa viileää vettä lauhduttimeen/tulistimeen. Mitä pienempi virtaus tulistimeen menee, sitä kuumempaa vettä tulee varaajan yläosaan.

Kolmitieventtiili ohjaa pieni määrä lauhduttimeesta tulistimeen!

[Tero]

Kyllä se logiikka on jo olemassa. Aina kun kone käy, niin pieni virta menee myös tulistimen kautta ja valuu sitten aikanaan yläosasta välilaipassa olevien reikien kautta alaosaan ja siitä menoveteen.

BI venttiilikytkennässä voidaan hallita kolmea eri lämpötilaa eli ensin shuntataan patteriverkoston paluun ja keskiosan välillä (esim paluu +35  ja keskellä esim+50) ja kun menoveden lämpötila ei riitä, niin suntii likkuu edelleen ja ruvetaankin shunttaamaan keskiosan ja yläosan välillä (esim keskiosa +50 ja yläosa +65). Tarvittaessa sitten tulistusputkeen ja tulistusvirtaukseen asetettu vastus antaa lisää potkua ja virta (tulistunut + vastus teho) ohjataan tuohon nelitieventtiilin yläosan muhviin.

Jos yläosan pyyntö on 65 niin tulistusputkeen vastuksen jälkeen ohjataan tuo 65C+5C. Kun käytössä on pelkkä tulistusteho niin virtaus on esim. X ja kun vastus menee päälle niin virtausta lisätään, jotta lämpötila on edelleen 65+5C.

Edit: Sitten kun meno pyynti on tuo esim +65C, niin patteriverkoston paluu on luokkaa +50C...Silloin saadaan tulistimen ja lauhduttimenkin kautta aikamoisia lämpötiloja.

Massavirtojen suhteen pysyessä samana kolmitieventtiililtä lähtee aikalämmintä vettä aikamoisella virtauksella (Pyyntihän oli 65+5)tulistimen vielä kuumennettavaksi...  

[SH9]

Kolmitieventtiili ohjaa pieni määrä lauhduttimeesta tulistimeen!
 

Olet oikeassa. 3-tieventtiili on lauhduttimen jälkeen ohjaamassa vettä lauhduttimelta varaajan keskiosaan/ tulistimeen josta vesi menee varaajan yläosaan.

Kaivelin Geopron sivuilta asennusohjeet. Siellä näkyi olevan se 4-tieventtiili ohjauksen kuva jolla saa sotkettua varaajan yläosan vettä mukaan lämmityskiertoon.

Vastaako se samaa asiaa kuin tulistimen lämmön ohjaus suoraan varaajan keskiosaan ? Molemmissa tapauksissa kyetään kyllä nostamaan lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa.

[KimmoK]

Jaapajaa.

Minä en näe nelitieventtiilihässäkälle edelleenkään mitään iloa /hyötyä.


Se vaan on niin että jos tulistimen läpi ohjataan vettä varaajan yläosaan se lämpö päätyy pakosta myös varaajana alaosaan kunhan varaajan yläosan on ensin lämmennyt kauttaaltaan.

Homman toiminta on yhtä varma kuin junan vessan. Miksi yrittää keksiä pyörää uudelleen.

[SH9]

Luulen että 4 -tieventtiilihässäkästä on iloa/hyötyä  patterilämmittäjille. Silloin käsittääkseni saa tulistimen lämmittämän yläosan vettä ajettua lämmitysverkkoon (kuten Tero esitti) ja vasteaika on pienempi.

3 -tieventtiiliä käytettäessä lämmität ensin koko varaajan  yläosan ennenkuin alaosan lämpö alkaa nousemaan ja lämpö nousemaan patteriverkossa.

Lattialämmityskäytössä sen hyöty on varmaan vähäisempi.

[KimmoK]

No joo... vasteajat on tosiaan erit.

[kilehto]

No hyvä että löytyy kannanottoja asiasta, kiitos niistä.

Haen tässä koko jutussa sitä, että kovilla pakkasilla voisi kenties säästää muutaman - useamman  käyntitunnin vuorokaudessa. Nythän kompressori mouruaa tuntikausia jonkin sinänsä pienehkön lämpötilaeron kimpussa.

Luulen että olisi ihan hyvä, että pattereilta palaava lämmin vesi lämmittäisi vaarajan ala- ja keskiosan. Silloinhan kompura saisi helpostikin vaikkapa pyöreän tunnin lepotauon useammankin kerran vuorokaudessa? Tämähän muuttuu suoraan säästöksi niin kauan kuin koneet on rauhassa...

Tämä on siis vain mielikuvitustani, mutta jotain tämäntyyppistä vaikutusta haen.

[Tero]

No pattereilta palaava vesi harmi kyllä harvoin lämmittää, vaan se yleensä jäähdyttää.

Kompura ei mourua pelkän lämpötilaeron vuoksi, vaan energiaa tarvitaan johonkin, siksi kompura käy.

[MR_]

Kysyit ovatko n. 14 - 17 tuntia / vrk käyntiajat normaaleita. Ohessa meidän kompressorin keskimääräisiä käyntiaikoja per vuorokausi ensimmäisen vuoden ajalta. SH-9, 500l varaaja, lämmönkeruupiirit pellossa yht. n. 600m, lattialämmitystalo 222/258m2 (770m3), poreallas 340l:

syyskuu: 6,7 h/vrk
lokakuu: 7,7 h/vrk
marraskuu: 10 h/vrk
joulukuu: 10 h/vrk
tammikuu: 13,5 h/vrk
helmikuu: 16,7 h/vrk
maaliskuu: 11,3 h/vrk
huhtikuu: 10,3 h/vrk
toukokuiu: 6,5 h/vrk
kesäkuu: 3 h/vrk
heinäkuu: 2,3 h/vrk
elokuu: 1,8 h/vrk (arvio).

Lisäksi MLP:n lisävastus (6 kW) on ollut käytössä eritoten porealtaan takia 1-97 h per kuukausi.

Ensimmäisen vuoden lämmitys- ja lämpimän veden käyttämän sähkön hinta keskimäärin 68€/kk.

Asiantuntijan arvion mukaan kompressori voi käydä kivitaloa lämmitettäessä kovilla pakkasilla semmoiset 22h/vrk.