Käyttöveden esilämmitys lattiapiiristä

[saimaanranta]

Olisko muilla VV-lämmittäjillä antaa tuota käyttövesiosuutta referenssiksi
Vuoden 2012 osalta kv osuus 20,6 %. Pumppu tehnyt 305 tuntia käyttövettä.

[kotikallio]

mikä se standardimalli on.

Tiedä häntä standardeista, mutta minun terminologiassani varaajissa tavoitellaan lämmön kerrostumista, jolloin samalla energiatasolla yläreunasta saadaan kuumempaa kamaa ulos, sekä kierukasta että siitä vesitilasta, kuin tasalämpöisellä latauksella.  Siksi varaajia ladataan yläreunasta, ja paluu alareunasta lämmönlähteeseen.  Semmoisen latauksen laitoin minäkin enempiä miettimättä, vaikka tuo pyttynen ei tilavuudeltaan oikein varaaja olekaan. Tuohon malliin liittyvistä ilmiöistä paluupuolen vaihtimessa puhuin edellä.

Sitten on puskureita, joissa tavoitellaan lähinnä "vain" vesitilavuuden lisäystä, ja sitä kautta pidempää latausjaksoa.  Niitä voi ladata vapaammin mielen mukaan, ja monenlaista viritystä on tullut täällä foorumillakin vastaan. Tämä malli "putkenlaajentuma" alhaalta ylös on yksi niistä.  Siinähän kuumin vesi on lämmitettäessä alapäässä, mutta kevyempänä se sekoittuu luultavasti hyvin, ja pitää pytyn melko tasalämpöisenä noustessaan. En keksi miksi siihen mitään erityisiä vyöhykkeitä syntyisi latauksen  seurauksena. Mutta jos kierukkaan menee kylmää vettä, niin sitten kierukan ympärille kahtapuolen tietysti tulee se kylmä rinki, joka virtaa pohjaa kohti. Nuo kaksi virtausta kohtaavat ja osin sekoittuvatkin,  jotenkin. Nyt jos tuotkin vesitilaan ympäristöä kylmempää vettä alasivuyhteestä (kun hana aukeaa, ja vaihdin jäähdyttää) , niin se jää lillumaan pohjalle kiltisti. Varsinainen talokierron pystyvirtausnopeus on n 60 cm läpimittaisessa putkessa pieni, eikä sekoita coctailia juurikaan .Noin luulisin.

Tuo esilämmityksessä tehokkaampi varaajakytkentä sopii paremmin menopuolen vaihtimen kanssa yhteen, ja ne yhdessä nähdäkseni ovat teholtaan parempi paketti.  Mutta se nyt on vain yksi näkökohta.

[Xargo]

Nyt jos tuotkin vesitilaan ympäristöä kylmempää vettä alasivuyhteestä (kun hana aukeaa, ja vaihdin jäähdyttää) , niin se jää lillumaan pohjalle kiltisti. Varsinainen talokierron pystyvirtausnopeus on n 60 cm läpimittaisessa putkessa pieni, eikä sekoita coctailia juurikaan .Noin luulisin.

Tuohan olisi mainio juttu jos noin kävisi. Silloinhan yläkierukalta olisi tarjolla mahdollisimman lämmintä vettä ja samaan aikaan saataisiin alhainen painetaso lauhduttimelle. Siis jos levari paluulinjassa.

Tuossa lämpötilajakaumassa siis mietin sitä, että jos ja kun pöntössä on laminaarinen virtaus alhaalta ylös niin silloinhan seinämien läheisyydessä veden liikenopeus on lähellä nollaa. Niin mietin siis, että jos alhaalta painetaan kylmää vettä pönttöön niin käykö siinä niin, että pöntön keskelle syntyy kylmä virtaus alhaalta ylös. Jos tosiaan kylmä vesi jää hillumaan pöntön pohjalle niin se olisi kyllä mainio juttu.

Voisin tänään koittaa haarukoida, miten tuo paluu vs. menopuolen vaihdin vaikuttaa kokonaisuuden kannalta käyttöveden lämpökertoimeen.

[NibeJarppa]

Olisko muilla VV-lämmittäjillä antaa tuota käyttövesiosuutta referenssiksi
Vuoden 2012 osalta kv osuus 20,6 %. Pumppu tehnyt 305 tuntia käyttövettä.

Täällä lukemat ovat seuraavat. Kokonaiskäyntiaika 1204h, josta käyttövesi 99h Prosentteina 8,2%
Tosin pumppu käynyt vasta joulukuusta asti.

[kotikallio]

käykö siinä niin, että pöntön keskelle syntyy kylmä virtaus alhaalta ylös

Kyllä painovoimaan voi luottaa, joten kylmä vesi virtaa alaspäin kierukan kupeessa, tai kiertelee ympyrää pytyn alaosassa liike-energian voimalla, silloin kun kylmää vettä kulkee esilämmityskaskadin läpi.
Jos vaihdin, ja lauhdutin (pumpun käynnistyttyä) olisivat tasavahvoja, ja puskurin tulovesi ei olisikaan ympäristöä kylmempää, niin sekoittuminen olisi laajempaa, mutta myös haitat sekoittumisesta vastaavasti pienet.
Ylhäältä ja alhaalta samalla energiamäärällä ladatun pytyn yläosan lämpötiloissa on selvä ero, ja siitä lähtee ero kierukan esilämmitystehoissa. Tuo ero pitäisi keskiarvottaa yli lämmitys/huilisyklin, ja yli vuodenaikojen. Se käyttövesijakso voi osua minne vaan, joten aikakeskiarvo lienee kohtalainen estimaatti.

Lisään tämän unohtuneen

Aajoo.. jotenkin ajattelin, että vaihdin olisi lauhduttimen jälkeen eli siis lämpöpumpun ja puskurin välissä ja siitä sitten kierukoille. Eli ilmeisesti meinaat, että esilämmitysjärjestys olisi "alakierukka, yläkierukka, levari" tai sitten tuo levari kokonaan pois? Pitää funtsia lisää...

Ajattelemani järjestys tuossa oli  levari, ja sitten kierukat alhaalta ylös.  Levaria ei varmaankaan kannata laittaa viimeiseksi, koska silloin sillä ei saa nopeaa kompuran käynnistystä aikaiseksi pienen ottotehon takia, viimeistelijäroolissa.  Levarilla reilu 10-15 asteen alennus menoveteen, niin käynnistys on nopeaa, ja sitten on kaksi energiavarastoa käytössä esilämmitykseen; laatta ja varaaja.  Pattereille noin isoa shokkia ei mielellään kyllä laita natinoiden takia. Eipä ole kyllä tullut kokeiltua valittaisko rauta.

[Xargo]

No nyt on pönttö autotallissa odottamassa. Näköjään tarvii ottaa eristeet pois, että mahtuu autotallin ja muun talon välisestä palo-ovesta sisään. En taas muistanut, että kasikymppisen oven vapaa aukko on alle 70cm ja tuo pönttö on eristeiden kanssa 77cm... No tuleepahan kurkattua "hameen alle" ihan syyn kanssa.

[peki]

Kesällä kannettiin naapuriin uusi sohvakalusto ikkunasta kun ovesta ei mahtunu

[peki]

Saiko Xargo pöntön paikalleen?

[Xargo]

Saiko Xargo pöntön paikalleen?

Tuollahan se autotallissa jököttää... Kattelin että ei taida maksaa vaivaa lähteä eristeitä irrottamaan että mahtuisi ovesta. Otan sen eri kautta sisään, missä on ysikymppiset ovet niin mahtuu ilman kikkailuja. On vaan vähän kiertoreittityyppinen ratkasu, mutta mikäs kiire tässä... Pitää joka tapauksessa vielä tilailla kaikenlaisia liitinosia sun muita kilkkeitä ennenkuin tuota pääsee kytkemään.

[tikma]

No nyt on uusin viritys käytössä. Putkari kävi laittamassa levylämmönvaihtimen betonilattiaan menevän ja varaajalle menevän putken väliin. Pikaisella tsekkauksella vaihtimelle meni 26 asteinen lattialämmitysvesi, ulos tuli n. 22 asteinen "kuuma" vesi, kun oli käsienpesuhana auki (kylmä vesi on noin 6-asteista). Kaks suihkua ecorajoitinta vasten yhtäaikaa päällä, niin "kuuma" vesi oli n. 18-asteista. Lattiaan meni vaihtimelta minimissään 13-asteinen vesi ja lattiasta tuli takaisin pumpulle minimissään 20-asteinen vesi.

Aika näyttää, että miten toimii ja säästääkö mitään. Ja kesällä näkee, että viilentääkö tuo kytkentä yhtään mitään. Mutta yhtäkkiä kyllä näytti siltä, että varaajan lämpötilat eivät tippuneet suihkun aikana läheskään niin paljon kun ennen ja siitä johtuen käyntiaika suihkun aikana näyttäis olevan lyhyempi kuin ennen.

[Opation]

Mahtavaa. Kun itse en vielä ole saanut aikaiseksi... onko menoveden lämpötila-anturi ennen vai jälkeen lämmönvaihtimen lattiaan päin mennessä? Veikkaan että ennen vaihdinta ettei shuntti joudu aukeamaan yhtäkkiä rajusti. Onko lattialämmitysputkille mitään harmia tuosta että menovesi saattaa yhtäkkiä laskea yli kymmenenkin astetta? Minkäkokoinen lämmönvaihdin sulla nyt on kytkettynä?

[sailor]

Paljonko Tikma on levylämmönvaihtimen koko/malli? Itse noissa aurinkosysteemeissä huomannut että teho noissa levareissa on kyllä hyvä.

Kun mittaat kauanko menee 10 litran ympäriin täyttöön niin siitä saa helposti laskettua lämmönvaihtimen kautta siirtyvän  tehon ja vieläpä lämmityspiirin virtausnopeudenkin 

[Matias]

Pikaisella tsekkauksella vaihtimelle meni 26 asteinen lattialämmitysvesi, ulos tuli n. 22 asteinen "kuuma" vesi, kun oli käsienpesuhana auki (kylmä vesi on noin 6-asteista). Kaks suihkua ecorajoitinta vasten yhtäaikaa päällä, niin "kuuma" vesi oli n. 18-asteista.

Aika samoissa kuin varaajan kierukoista saatava lämmin vesi.Meillä on kierukoilla esilämmitys ja kierukasta tulevan veden lämpö on virtauksesta riippuen 3-5 astetta alempana kuin varaajan vesi.

Lattiaan meni vaihtimelta minimissään 13-asteinen vesi ja lattiasta tuli takaisin pumpulle minimissään 20-asteinen vesi.

Aikahyvin lattian massa tasoittaa lämpötilavaihtelut....myös noinpäin

[tikma]

Vaihdin on tämmönen B3-12-30 http://www.ebay.de/itm/NEU-30-Plattenwarmetauscher-0-36m-B3-12-30-Waermetauscher-304-Edelstahl-224115-/170933742080?pt=LH_DefaultDomain_77&hash=item27cc71ea00  mutta kaikki lähdöt 3/4''

Se lattiapiirin normi anturi on ennen vaihdinta. Tällä kytkennällä on siis tarkoitus "lainata" lattialaatan lämpöä kuumalle käyttövedelle ja mahdollisesti hieman viilentää lattiaa kesäisin.

[Opation]

Vaihdin on tämmönen B3-12-30 http://www.ebay.de/itm/NEU-30-Plattenwarmetauscher-0-36m-B3-12-30-Waermetauscher-304-Edelstahl-224115-/170933742080?pt=LH_DefaultDomain_77&hash=item27cc71ea00  mutta kaikki lähdöt 3/4''

Se lattiapiirin normi anturi on ennen vaihdinta. Tällä kytkennällä on siis tarkoitus "lainata" lattialaatan lämpöä kuumalle käyttövedelle ja mahdollisesti hieman viilentää lattiaa kesäisin.

Melkein sama kuin mulla. Ite tilasin B3-12-20 -mallin, eli samankokoinen mutta 20 levyllä ja pinta-ala siis 0,24m2. Tuo olikin tulossa tulistuksen talteenottoon, mutta se jäi vaiheeseen niin varmaan auttais tuossa hyvin, sais enemmän maalämpöä hanoista ulos.

Laskin että meidän lattiaputkissa on vettä jotain 160-180 litran välillä, eli ihan hyvin tuosta olis ryöstettävissä tuohon käyttöveteen enrgiaa. Pitäis karsia vaan termareita vieläkin pois. Pahis vaan kun ei ole kahta erillistä lattiapiiriä.

[Xargo]

Mulla on tulossa esilämmitys tälläsellä:

http://www.ebay.de/itm/B3-23-Edelstahl-20-Plattenwarmetauscher-Warmetauscher-30bar-0-49m-Solar-Heizung-/140908802437?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item20ced1b185

Pitkä ja vähälevyinen pitäisi olla hyvä lämmönsiirron kannalta ja huono virtausvastuksen kannalta. Toisaalta laskeskelin, että ei pitäisi tuonkaan ahistaa juurikaan. Vähemmillä levyillä pitäisi myös saada paremmin turbulentti virtaus aikaan. Noissa on tosin profiloidut levyt niin vesi pyörteilee muutenkin herkemmin (jolloin siis lämmönsiirto tehokkaampaa).

Lisäksi mietin laittaisinko vielä tuon jälkeen kiertämään lattialämmityksen puskurivaraajan kierukan läpi. Eli levari paluupuolelle ja siitä sitten vielä varaanista "esilämmityksen priimaus". Tuossa olisi sekin etu, että esilämmitys toimisi käyttövesijakson aikanakin. En ole laittamassa hullunkiertoa, ellei sitten joku onnistu perustelemaan, miksi näin tekisin.

[peki]

Miten muka litkut kiertää kv-ajon aikana jos hullunkiertoo ei ole?

[Xargo]

Käyttövesi kulkee putkessa ihan vesijohtoverkon paineen ansiosta. Eli siis kun hanasta päästää vettä ulos niin vesijohtoverkosta tulee uutta tilalle ja se vesi menee vaihtimen läpi. Vaihtimen toisella puolella on sitten lämmityskierron vesi, joka tosiaan seisoo paikallaan jos ei ole hullunkiertoa. Just sen takia aattelin, että vois laittaa sen vaihtimen jälkeen sarjaan vielä puskurivaraajan kierukan eli silloin kv:n esilämmitys tulisi valtaosin puskurivaraajan kierukalta. Kierukka taas toimii ilman hullunkiertoa sen takia kun sitä ympäröi 400l vesimassa. Toki esilämmitys hiipuu sitä mukaa kun tuo 400l vesimassa kylmenee, mutta on siinäkin jonkin verran energiaa otettavaksi.

Lähinnä mietin sitä, että onko tuossa taas joku määräysjuttu, että pitäisi olla joku käyttövedelle speksattu kierukka tai jotain.

[sailor]

Ei kai siinä ole muuta ongelmaa kuin saattaa "patarautakierukat" syöpyä ajan mittaan. Painekytkin tai jatkuva kierto vaihtoventtiilipumppujen kanssa lienee vaihtoehto.

[Xargo]

Ei kai siinä ole muuta ongelmaa kuin saattaa "patarautakierukat" syöpyä ajan mittaan. Painekytkin tai jatkuva kierto vaihtoventtiilipumppujen kanssa lienee vaihtoehto.

Jatkuvalla kierrolla varmaan meinaat hullunkiertoa, mutta avaatko tota painekytkinratkaisua vähän?

[sailor]

Ei kai siinä ole muuta ongelmaa kuin saattaa "patarautakierukat" syöpyä ajan mittaan. Painekytkin tai jatkuva kierto vaihtoventtiilipumppujen kanssa lienee vaihtoehto.

Jatkuvalla kierrolla varmaan meinaat hullunkiertoa, mutta avaatko tota painekytkinratkaisua vähän?

Varaajaan voisi tehdä sisäisen kierron ylimääräisellä KV-pumpulla, joka on joko ajastettuna päällä tai painekytkimellä. Jos sen kierrron tekisi tuon kierukan/kierukoiden kautta niin syöpymisestä ei tarvitsisi välittää ja varaajan kerrostumat ei sekoittuisi. Noissa kierukoissa lienee virtausvastus aivan olematon, joten joku EBAY:n satkun A-luokan pumppu voisi pyöriä kokoajan (5 wattia).

Maailmallahan käytetään yleisesti käyttöveden tuotantoon noita levareita: http://www.solarwebseiten.de/Anlagen/Osterode/Live_OST/live_ost.html

[Roori]

Käyttövesi kulkee putkessa ihan vesijohtoverkon paineen ansiosta. Eli siis kun hanasta päästää vettä ulos niin vesijohtoverkosta tulee uutta tilalle ja se vesi menee vaihtimen läpi. Vaihtimen toisella puolella on sitten lämmityskierron vesi, joka tosiaan seisoo paikallaan jos ei ole hullunkiertoa. Just sen takia aattelin, että vois laittaa sen vaihtimen jälkeen sarjaan vielä puskurivaraajan kierukan eli silloin kv:n esilämmitys tulisi valtaosin puskurivaraajan kierukalta. Kierukka taas toimii ilman hullunkiertoa sen takia kun sitä ympäröi 400l vesimassa. Toki esilämmitys hiipuu sitä mukaa kun tuo 400l vesimassa kylmenee, mutta on siinäkin jonkin verran energiaa otettavaksi.

Lähinnä mietin sitä, että onko tuossa taas joku määräysjuttu, että pitäisi olla joku käyttövedelle speksattu kierukka tai jotain.

eli ne siis oli patarautaa ne kierukat...eli ei kelvollisia käyttövedelle...tuota joskus muinoin epäilin+kyselin ja nyt se viimoin se varmistu että pataa oli.

eikös se nyt yksinkertaisin vaan olis kytkeä se esilämmityslevari siihen varaanin kylkeen ja pumppu siihen piiriin pyörimään virtausanturin säestämänä (tai sitten se 5W pumppu kellolla)?
silloin se esilämmitys toteutuu aina riippumatta mitä MLP duunaa.
kuinka se varaanin kytket siihen lattiapiiriin, lähinnä ajattelin tavoitteletko+tuleeko kerrostumista siihen varaajaan.

[Xargo]

Mä en oo kyllä mistään löytäny tietoa noiden kierukoiden materiaalista. Ainut speksi on tuo 6bar paineenkestävyys (varmaan kestävät enemmänkin, mutta tuohon speksattu). Vai voiko siitä päätellä materiaalin?

Varaanin aattelin asennuttaa läpivirtauslogiikalla eli en tavoittele kerrostumisia. Kierukat ostin mukaan lähinnä sen takia kun ne eivät juurikaan vaikuttaneet hintaan. Laitan sitten vaikka joskus aurinkopalikoita jos en muuta keksi.

Jonkinlainen kierto varmaan olisi hyvä jos se ei maksaisi mitään, mutta vaikka kiertovesipumppu olisikin vaikka vaan sen satasen niin tulee siihen työtä ja liitinosia sen verran, että taitaa halvimmillaankin olla jossain siellä 300€ paikkeilla. Musta se ei oikein kuulosta fiksulle hinnalle siitä, että esilämmitys toimisi myös kv-ajon aikana. Muuta hyötyä en hullunkierrolle keksi ja onhan siinä taas yksi vikaantuva paikka lisää.

Näillä näkymin siis varaani tulossa niin, että lauhduttimelta tulee putki varaanin alaosaan ja lämmityskiertoon lähdetään varaanin päältä eli siinä mielessä varaani on vaan isohalkaisijainen putki. Paluulinjaan ennen lauhdutinta sitten levari kiinni. Tästä taisi aiemminkin olla puhetta ja tavoittelen siis tällä mahdollisimman alhaista lauhtumispainetta, nopeaa lämmityskierron ohjausta (hystereesi käynnistää käyntijakson kun on esilämmitystä) ja mahdollisimman pientä vaikutusta lämmityskierron menoveden lämpötilaan. Eli koitan säätää käynnistyksen niin, että kompura hörähtää käyntiin kun on suurempaa lämpimän veden käyttöä ja siis nimenomaan kompura käyttöön ei kv-tilassa. Varsinaista kv-ajoa sitten kerran/pari päivässä jos senkään vertaa. Ilman esilämmitystä tulee nyt 1-2 kv-jaksoa vuorokaudessa.

[Roori]

Mä en oo kyllä mistään löytäny tietoa noiden kierukoiden materiaalista. Ainut speksi on tuo 6bar paineenkestävyys (varmaan kestävät enemmänkin, mutta tuohon speksattu). Vai voiko siitä päätellä materiaalin?

Varaanin aattelin asennuttaa läpivirtauslogiikalla eli en tavoittele kerrostumisia. Kierukat ostin mukaan lähinnä sen takia kun ne eivät juurikaan vaikuttaneet hintaan. Laitan sitten vaikka joskus aurinkopalikoita jos en muuta keksi.

Jonkinlainen kierto varmaan olisi hyvä jos se ei maksaisi mitään, mutta vaikka kiertovesipumppu olisikin vaikka vaan sen satasen niin tulee siihen työtä ja liitinosia sen verran, että taitaa halvimmillaankin olla jossain siellä 300€ paikkeilla. Musta se ei oikein kuulosta fiksulle hinnalle siitä, että esilämmitys toimisi myös kv-ajon aikana. Muuta hyötyä en hullunkierrolle keksi ja onhan siinä taas yksi vikaantuva paikka lisää.

Näillä näkymin siis varaani tulossa niin, että lauhduttimelta tulee putki varaanin alaosaan ja lämmityskiertoon lähdetään varaanin päältä eli siinä mielessä varaani on vaan isohalkaisijainen putki. Paluulinjaan ennen lauhdutinta sitten levari kiinni. Tästä taisi aiemminkin olla puhetta ja tavoittelen siis tällä mahdollisimman alhaista lauhtumispainetta, nopeaa lämmityskierron ohjausta (hystereesi käynnistää käyntijakson kun on esilämmitystä) ja mahdollisimman pientä vaikutusta lämmityskierron menoveden lämpötilaan. Eli koitan säätää käynnistyksen niin, että kompura hörähtää käyntiin kun on suurempaa lämpimän veden käyttöä ja siis nimenomaan kompura käyttöön ei kv-tilassa. Varsinaista kv-ajoa sitten kerran/pari päivässä jos senkään vertaa. Ilman esilämmitystä tulee nyt 1-2 kv-jaksoa vuorokaudessa.

eikös se siitä ebaystä selviä, jossain se täällä foorumilla on se sun ostos linkattuna, oliskos se niin että siinä lukee "frisswasser" jos se on kelvollinen ja jos tuota ei lue niin sitten ei ole...

sullahan on jo kaikenlaista kamaa jo siellä systeemissä muutenkin, eikai se vikaantuvuus %:lla mitattuna paljoa pumpusta ja muutamasta liitoksesta merkittävästi muutu jotain tulee kumminkin.

onko lämmityspaluussa tarpeeksi virtausta levarille, kaikkina haluttuina aikoina vuodessa, siihen esilämmitykseen jotta se levari toimii tehokkaasti, eli saatko aikaiseksi sitä esilämmitystä, ettei käy niin että lämpenemä onkin vain vähän?

ymmärsinkö oikein,,, että pyrit paluuta MLP:lle jähdyttämään, ja MLP mittaa paluuta käynnityäkseen vikkelään lattialämmitykseen jos kulutetaan LKV:tä...noinko se yritys meni?

[Xargo]

sullahan on jo kaikenlaista kamaa jo siellä systeemissä muutenkin, eikai se vikaantuvuus %:lla mitattuna paljoa pumpusta ja muutamasta liitoksesta merkittävästi muutu jotain tulee kumminkin.

onko lämmityspaluussa tarpeeksi virtausta levarille, kaikkina haluttuina aikoina vuodessa, siihen esilämmitykseen jotta se levari toimii tehokkaasti, eli saatko aikaiseksi sitä esilämmitystä, ettei käy niin että lämpenemä onkin vain vähän?

ymmärsinkö oikein,,, että pyrit paluuta MLP:lle jähdyttämään, ja MLP mittaa paluuta käynnityäkseen vikkelään lattialämmitykseen jos kulutetaan LKV:tä...noinko se yritys meni?

Onhan tuolla kaikkea rojua, mutta aikalailla vähänlaisesti niitä vikaantuvia palikoita. Lähinnä niitä levareita olen viljellyt vähän joka paikkaan. Koko järjestelmässä on kaksi kolme kiertovesipumppua ja muita liikkuvia osia taitaa olla yhden magneettiventtiilin verran, jonka senkin voisi hyvin korvata käsisululla. IV-koneessa taitaa olla myös jälkilämmityksellä toimilaite.

Virtaus lattiassa on jatkuvasti päällä ja aina sama (tainno ei aivan kun termostaatit katkoo kiertoa). Kyllä siellä pitäisi silti olla lämpöä tarjolla.

Pönttö on täältä:

http://www.g2-energy-systems.de/speicher/pufferspeicher/mit-2-waermetauscher/400-2000-liter-pufferspeicher-mit-2wt.html

Eipä osu silmään erillistä käyttövesihyväksyntää.

ymmärsinkö oikein,,, että pyrit paluuta MLP:lle jähdyttämään, ja MLP mittaa paluuta käynnityäkseen vikkelään lattialämmitykseen jos kulutetaan LKV:tä...noinko se yritys meni?

Joo. Tai oikeastaan kompuraa ohjaa menoveden lämmöt, mutta ne on samat käyntijakson ulkopuolella. Eli siis kun tulee esilämmitettävää niin paluun lämmöt kyykkää, jolloin menolämmöt kyykkää, jolloin kompura lyödään tulille ja se nostaa menolämpöjä sen ~7K ja integraali lasketaan sitten sen esilämmityksen aiheuttaman viilenemän ja lauhduttimen lämpenemän jälkeen. Eli esilämmityksen aiheuttama lämpöalijäämä saadaan samantien laskentaan mukaan.

[peki]

Mulla kanssa on tuo pumpun käynnistykset/kv-ajot työn alla. Virittelen parhaillaan laatan DT tä siten että yhtään puhdasta kv ajoa ei tulisi. Käppyrässä esimerkki. Joku taisi vaan lintsata koulusta

[peki]

Minä Xargona kytkisin varaajan kierukoihin alakerran lämmityksen. En tiedä jos onnistuu, mutta kannattaa harkita.

[Xargo]

Minä Xargona kytkisin varaajan kierukoihin alakerran lämmityksen. En tiedä jos onnistuu, mutta kannattaa harkita.

Ei tuo nyt aivan mahdoton kytkentä olisi, mutta miksi?

[peki]

Ajattelin vaan että olisi vähän niinkuin noissa tulistinkoneissa varaajan alaosasta lämmitys.
Mitä tarkoitusta varten nuo kierukat on jos ei voi käyttää käyttöveden esilämmitykseen?
Toki aurinko, mutta kun kierukoita on kaksi.
Ulkoaltaan lämmitykseen tuo sopisi myös loistavasti.

[Xargo]

Tossa on pöntön manuaali ja on siellä joku esimerkkikytkärikin:

http://www.g2-energy-systems.de/files/27_Bedienungsanleitung_TESY_Puffer_200_2000_ENG_DE.pdf

Ulkoporealtaan lämmityshän mulla on tekeillä, mutta ei riitä lämmityskierron lämpötila siihen. Aattelin lämpimän veden kierrosta varastaa lämmöt.

Kaksi kierukkaa tosiaan makso vaan 100€ lisää pönttöön niin aattelin, että otetaan ne tulevaisuuden kikkailuja varten jos tulee joku hauska kytkäri joskus mieleen. Vesitakka nyt on yksi mikä on ollu mielessä ja se aurinkolämpö toinen.

[peki]

Mutta eihän tuota ulkoallasta tyhjennetä kuin joskus. Hyvin riittäisi lämpimänä pitämiseen.
Itellä on kehitteillä kanssa tuo "vesitakka". Ei oikein jaksa muuten lämmitellä tuota kivikasaa, mutta jos siitä saisi oikeeta hyötyä lämmitysjärjestelmään niin olisi aktiviteettia poltella puutakin.

[Xargo]

Mutta eihän tuota ulkoallasta tyhjennetä kuin joskus. Hyvin riittäisi lämpimänä pitämiseen.

Joo 6-12kk taitaa olla veden vaihtoväli, mutta ongelma oli siis se, että lattiakierrossa on liian viileä vesi. Esim. tällä hetkellä pyynti 27C ja altaaseen pitäisi saada 38-39C kylpylämmöt (tämä siis oma mieltymis). Tuosta syystä siis meinaan laittaa lämpimän veden kiertoon levylämmönvaihtimen ja sieltä lämmöt altaaseen.

Ylläpitolämmöiksihän tuo 27C riittäisi, mutta kun käyn poreilemassa päivittäin niin eipä tuo siinä vajaassa vuorokaudessa viilene edes tuohon 27C lukemaan vaikka ei lämmittäisi (vastuksilla) ollenkaan.

[Kimmo_L]

Joo 6-12kk taitaa olla veden vaihtoväli, mutta ongelma oli siis se, että lattiakierrossa on liian viileä vesi. Esim. tällä hetkellä pyynti 27C ja altaaseen pitäisi saada 38-39C kylpylämmöt (tämä siis oma mieltymis). Tuosta syystä siis meinaan laittaa lämpimän veden kiertoon levylämmönvaihtimen ja sieltä lämmöt altaaseen.

Rakentamismääräyksissä (D1) lukee nykyään:
"Lämminvesiverkoston kiertojohdossa käytettäviä lämmönluovuttimia ei saa suunnitella käytettäväksi rakennuksen lämpöhäviöiden kattamiseen eikä lattialämmitykseen."

Mitenköhän tuo ulkoallas? Eihän se toki rakennuksen lämpöhäviöitä ole

[Xargo]

Rakentamismääräyksissä (D1) lukee nykyään:
"Lämminvesiverkoston kiertojohdossa käytettäviä lämmönluovuttimia ei saa suunnitella käytettäväksi rakennuksen lämpöhäviöiden kattamiseen eikä lattialämmitykseen."

Mitenköhän tuo ulkoallas? Eihän se toki rakennuksen lämpöhäviöitä ole

Hyvä tietää. Tosin ainakin mun järjenkäytön mukaan kylpyvesi on nimenomaan lämmintä käyttövettä. Kuulostaa vähän että tuo määräys on yhtiömuotoisia kiinteistöjä varten laadittu.

[Opation]

No eikös tuo tarkoita käyttöveden kiertoa, että sitä ei saa suoraan käyttää pyyhekuivaimiin yms. niinkuin ennen on tehty. Ettei legionella pesi siellä, jos vaikka kuristaa kiertoa patterilta ja se käy liian viileänä. Tämä lienee eri asia.

[Kimmo_L]

Legionellaan tuo minunkin käsittääkseni liittyy.  Jos lämmintä käyttövettä välillä päästetään jäähtymään kovin viileäksi, niin se ei välttämättä "seuraavalla kierroksella" matkalla hanalle ehdi lämpemään riittävän pitkäksi ajaksi, että mahdolliset legionellabakteerit ehtisivät kuolla.

Nykyään tunnutaan pyrkivän siihen, että kertaalleen lämmitetty vesi pidettäisiin suhteellisen lämpimänä koko ajan.

Kai se tuossa ulkoaltaan lämmönvaihtimessakin jäähtyisi aika paljon, riippuen tietysti kuinka kovaa virtausta kierrossa pitää.

Voi hyvin olla, että tuo on jo vähän liioittelua legionellariskin suhteen.