IV koneen jälkilämmitys sähköstä vedeksi?

[tovayryn]

Moi,
Onko kukaan muuttanut ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköisestä vedellä toimivaksi?
Itsellänikin on maalämpötalo johon rakentaja on valinnut Ilto 290 iv koneen, jossa jälkilämmitys tapahtuu sähköllä, äkkiä ajatelen olisi varmaan järkevämpää tuottaa tuo vedellä.
Onko näin?
Onko tuota konetta mahdollista muuttaa jäljestä enään "econo" malliksi (joka 290 koneesta on olemassa), vastuksen tilalle vesipatteri, termostaatti ja kiertopumppu?
Mikä on todellinen säästö täällä pohjoissuomessa? Tai miten tuota voi laskea? Onko vaan järkevämpää lämmitellä sähköllä silloin kun on tarve..?

[justus01]

Hyöty riippuu ihan siitä minkä lämpöistä ilmaa taloon pitää saada ja kuinka paljon.
Tavallisella pihillä pohojalaismiehellä on ilmanvaihto talvella säädetty minimiin (ellei jopa pois päältä) ja pyyntilämpö niin alhaalla kuin termostaatista saa (+10c?). Tuollaisessa tapauksessa ei mitään rahallista säästöjä taida olla saavutettavissa.
Sitten toisena ääripäänä tiedän erään "terveysintoilijan" joka "rakennehöyryjen", CO2:n ja vedontunteen pelossa pitää jatkuvasti ilmanvaihdon ja jälkilämmityksen isolla...

Ilmanvaihtokoneen tyypistä/koosta päätellen teillä ei taida kovin iso talo olla, joten ilmanvaihdon tarvekaan ei taida kovin suuri olla?

[tovayryn]

Ei oo iso talo ei, 113 neliöö.
Mietin vaan, että miksi tuohon on laitettu tuo sähkövastuskone kun maalämpökone on vieressä, hinnan takia?
Silleenhän se pitäisi tuloilma saada, että se ei "jäähdytä" taloa, eikä myöskään yritä tuloilmalla "lämmittää" taloa?
21 asteessa oon talon pitäny maalämmöllä ja sillon tällön harrastemielessä lämmäytelly takkaa

Onkohan noihin koneisiin saatavina jälkimuutos-sarjoja niin, että sen voi muuttaa "econoksi"..?

[KimmoK]

>Onko kukaan muuttanut ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköisestä vedellä toimivaksi?

Mielessä ollut.

>Itsellänikin on maalämpötalo johon rakentaja on valinnut Ilto 290 iv koneen, jossa jälkilämmitys tapahtuu sähköllä, äkkiä ajatelen olisi varmaan järkevämpää tuottaa tuo vedellä.
>Onko näin?

Ehkä.
Mikäli tykkää lämpöisestä tuloilmasta, kuten meillä, kannattaa se tuloilma lämmittää taloudellisesti.
Tarvetta voi lisätä se jos sillä toisinaan ylipaineistetaan taloa takan/liesituulettimen/keskuspölynimurin yhteydessä.

Onko IVK pistokkeella kytketty? Jos on niin voit helposti selvittää onko se virtasyöppö ja mikä kannattaa jos mikään.

Helpointa lienee jos IVK:n jälkeen voi asentaa matalalämpöisellä vedellä toimiva vesipatterin kanavaan.
Tuolle vesipatterille lämmitysvesi suoraan lattialämmön jakotukilta niin et tarvitse enempiä lisävärkkejä.
Ja jos tuon patterin lisää niin sitten itse IVK jälkilämpövastus ihan minimille tai pois päältä.

http://products.onninen.com/catalog/212905/KANAVAPATTERI_FIN1.html

Ja hox! aina kun IVK käy pitää myös vesi kiertää jälkilämpöpatterissa. Jotkin vaihtoventtiilimaalämpökoneiden kytkennät ei tähän sovellu ilman lisäpumpun asentamista.

[Xargo]

Mietin vaan, että miksi tuohon on laitettu tuo sähkövastuskone kun maalämpökone on vieressä, hinnan takia?
Silleenhän se pitäisi tuloilma saada, että se ei "jäähdytä" taloa, eikä myöskään yritä tuloilmalla "lämmittää" taloa?

Hintahan se syy taitaa olla. Vesipatterikone maksaa enempi ja lisäksi tulee kustannuksia putkarin kytkennöistä. Jos jälkeenpäin haluaa vesipatterilla jälkilämmityksen niin voihan sen laittaa koneen jälkeen tuloilmakanavaan. Tarvii vaan sitten jostain ohjauksen.

Tuloilma muuten kannattaa vesipatterikoneessakin säätää huoneilmaa kylmemmäksi, jotta raitis ilma sekoittuisi kunnolla sisäilmaan. Viileä ilma siis "tiputetaan" katonrajasta oleskelutilaan. Jos patterilla lämmittää tuloilman kovin lämpimäksi niin se jää sitten katonrajaan pyörimään.

Mulla on vesipatterikone ja pidän tuloilman 18C paikkeilla. Huoneilma 21-22C. Ilman jälkilämmitystä tuloilma olisi laskennallisesti 12,6C ja kun ilmavirta on siinä 60l/s paikkeilla niin luokkaa 400W on lämmitysteho näin nollakeleillä. En nyt jaksa kovin tarkasti laskea mikä olisi vuotuinen jälkilämmityksen energiantarve näillä asetuksilla, mutta jossain 2600kWh paikkeilla se taitaa pyöriä. Jos oletetaan maalämmön lämpökertoimeksi 4 niin säästöä sähkölämppäykseen verraten tulee 1950kWh/a eli kyllähän tuo ainakin mulla itsensä pois makselee suht nopeesti kun uudiskohteessa ei kytkentätyössäkään tarvinnut esim. katkoa jo olemassa olevia putkilinjoja.

[KimmoK]

"Tuloilma muuten kannattaa ... säätää huoneilmaa kylmemmäksi, jotta raitis ilma sekoittuisi kunnolla sisäilmaa. Viileä ilma siis "tiputetaan" katonrajasta oleskelutilaan. Jos patterilla lämmittää tuloilman kovin lämpimäksi niin se jää sitten katonrajaan pyörimään."

Tuon vuoksi taitaisi monet IVK+LTO koneet tarvita myös jäähdytyksen...

Esim meillä taitaa enervent tuottaa useimiten 22 asteista tai lämpimänpää tuloilmaa LTO:n avulla.
(mikäli tulisijaa on lämmitetty tai saunassa on käyty, on poistoilma 26 asteista ja siitä tuon 22+ asteisen tuloilman saa helposti, etenkin tällaisina talvina)

Moinen 22 asteinen ilma sitten jäänee viileissä makuuhuoneissa katon rajaan.
Mutta en aio välittää. ;-)


Päätin olla välittämättä.

[Xargo]

Tuon vuoksi taitaisi monet IVK+LTO koneet tarvita myös jäähdytyksen...

Esim meillä taitaa enervent tuottaa useimiten 22 asteista tai lämpimänpää tuloilmaa LTO:n avulla.

Eikös LTO ohiteta jos tuloilman lämpötila karkaa yli pyynnin? Käsittääkseni roottorimasiinoissa hoidetaan laskemalla kennon kierrosnopeutta? Oma pönttö on tosin ainakin niin pönttö, että se ei hallitse moisia temppuja. Tosin kuutiokone kun on niin eipä se käytännössä koskaan saa lämpöjä ilman jälkkäriä niin ylös, että tulisi tuota ilmiötä. Ei tosin ole vielä sauna valmis niin en ole päässyt sen vaikutusta ihmettelemään. Nollakeleillä 26C poistoilmasta irtoaisi kuutiokoneella n. 15,5C tuloilma eli vielä jäisi jälkilämmitettävää.

Mulla kyllä vetää nokan tukkoon makkarissa jos laitan vaikka 22C pyynnin IV:hen. Tosin mulla onkin allergiaongelmia ja lisäksi makkari on nelisen metriä korkea niin varmaan korostaa tuota sekoittumisongelmaa.

Joka tapauksessa ajattelen IV:n ennenkaikkea asumismukavuutta parantavaksi tekijäksi. Ei mua haittaa vaikka siihen muutama euro palaisi kunhan ei tarvii köhiä ja mun tapauksessa se tarkoittaa pikkasen yli normi-ilmanvaihdon ilmavirtoja.

[Roori]

Mietin vaan, että miksi tuohon on laitettu tuo sähkövastuskone kun maalämpökone on vieressä, hinnan takia?
Silleenhän se pitäisi tuloilma saada, että se ei "jäähdytä" taloa, eikä myöskään yritä tuloilmalla "lämmittää" taloa?

Hintahan se syy taitaa olla. Vesipatterikone maksaa enempi ja lisäksi tulee kustannuksia putkarin kytkennöistä. Jos jälkeenpäin haluaa vesipatterilla jälkilämmityksen niin voihan sen laittaa koneen jälkeen tuloilmakanavaan. Tarvii vaan sitten jostain ohjauksen.

Tuloilma muuten kannattaa vesipatterikoneessakin säätää huoneilmaa kylmemmäksi, jotta raitis ilma sekoittuisi kunnolla sisäilmaan. Viileä ilma siis "tiputetaan" katonrajasta oleskelutilaan. Jos patterilla lämmittää tuloilman kovin lämpimäksi niin se jää sitten katonrajaan pyörimään.

Mulla on vesipatterikone ja pidän tuloilman 18C paikkeilla. Huoneilma 21-22C. Ilman jälkilämmitystä tuloilma olisi laskennallisesti 12,6C ja kun ilmavirta on siinä 60l/s paikkeilla niin luokkaa 400W on lämmitysteho näin nollakeleillä. En nyt jaksa kovin tarkasti laskea mikä olisi vuotuinen jälkilämmityksen energiantarve näillä asetuksilla, mutta jossain 2600kWh paikkeilla se taitaa pyöriä. Jos oletetaan maalämmön lämpökertoimeksi 4 niin säästöä sähkölämppäykseen verraten tulee 1950kWh/a eli kyllähän tuo ainakin mulla itsensä pois makselee suht nopeesti kun uudiskohteessa ei kytkentätyössäkään tarvinnut esim. katkoa jo olemassa olevia putkilinjoja.

Mulla on tommosen tapanen MLP+LTO jossa vain jälkilämmitys sähköllä (ei etulämmitystä). Tyytyväinen olen ollut, LTO laitteen kokonaiskulutus vuodessa 400-500kWh sisältää siis puhaltimet ja jälkilämmöt.
Lattiapiirikin olisi 5m päässä mutta ei tullut mieleenkään heittää sitä tuonne LTO masiinaan...

Aika kovia säästöjä teillä, mä pystysin säästämään ehkä 160kWh/a jos vaihtaisin tuon sähkön MLP lämmitteiseen kennoon...eipä tule työlistalle 

[Xargo]

Mulla on tommosen tapanen MLP+LTO jossa vain jälkilämmitys sähköllä (ei etulämmitystä). Tyytyväinen olen ollut, LTO laitteen kokonaiskulutus vuodessa 400-500kWh sisältää siis puhaltimet ja jälkilämmöt.
Lattiapiirikin olisi 5m päässä mutta ei tullut mieleenkään heittää sitä tuonne LTO masiinaan...

Aika kovia säästöjä teillä, mä pystysin säästämään ehkä 160kWh/a jos vaihtaisin tuon sähkön MLP lämmitteiseen kennoon...eipä tule työlistalle 

Eipä taida noilla sähkönkulutuksilla paljoa ilma liikkua. Mulla IV-kone haukkaa n. 120kWh/kk. Puhaltimet eivät kyllä ole mitenkään erityisen energiatehokkaat. Lisäksi sitten tuo jälkilämmityksen energiantarve luokkaa 2600kWh/a (johon sähköverkosta otetaan se n.650kWh).

Mutta kyllä sullakin enemmän IV:hen palaa energiaa. Tuo 400-500kWh on varmaankin vain IV-koneen kulutus? Jollain energialla sullakin täytyy sen huonetilaan puhalletun viileän ilman lämmetä? Se pitäisi ottaa huomioon jos IV:n energiantarpeesta puhutaan. Tietysti jos ilmavirta on lähellä nollaa niin onhan se energiantarvekin samalla tavalla hyvin pientä.

[KimmoK]

>Eikös LTO ohiteta jos tuloilman lämpötila karkaa yli pyynnin? Käsittääkseni roottorimasiinoissa hoidetaan laskemalla kennon kierrosnopeutta?

Minäkin luulin että se tekisi noin, mutta ei tee.
Pitänee joskus kysäistä tehtaalta.
Luulen että tuo about vm 2006 oleva kone (geo cool) ei ehkä osaa tuota tai se luottaa että minulla olisi maaviileä kytkettynä jolloin kaikki ylimääräinen puskettaisiin lämpökaivoon.
(samoin tuntuisi että koneen pitäisi säätää roottorin pyörimisnopeus poistopuhaltimen nopeuden mukaan, arvaan ettei tee sitäkään, mutta kiva ois olla väärässä)

Toisaalta on ekologista kun LTO ottaa kaiken talteen huoneilmaan.

>Joka tapauksessa ajattelen IV:n ennenkaikkea asumismukavuutta parantavaksi tekijäksi. Ei mua haittaa vaikka siihen muutama euro palaisi kunhan ei tarvii köhiä ja mun tapauksessa se tarkoittaa pikkasen yli normi-ilmanvaihdon ilmavirtoja.

Minullakin tuo oma talo on ensimmäinen jossa on IVK+LTO. Ilmat on tähän asti vaihdettu huipparilla tai painovoimaisesti(-mattomasti).
Opettelua, opettelua.


PS. Kesähelteillä käytin sähkövastusta saadakseni vähintään +19 asteista ilmaa sisään (siis LTO pois ja sähkövastus päälle kun ulkona yöllä alle +19), muutoin meni kurkku käheäksi öisin. Maaviileän kytkeminen on työlistalla. 8-)

[Roori]

Eipä taida noilla sähkönkulutuksilla paljoa ilma liikkua. Mulla IV-kone haukkaa n. 120kWh/kk. Puhaltimet eivät kyllä ole mitenkään erityisen energiatehokkaat. Lisäksi sitten tuo jälkilämmityksen energiantarve luokkaa 2600kWh/a (johon sähköverkosta otetaan se n.650kWh).

Mutta kyllä sullakin enemmän IV:hen palaa energiaa. Tuo 400-500kWh on varmaankin vain IV-koneen kulutus? Jollain energialla sullakin täytyy sen huonetilaan puhalletun viileän ilman lämmetä? Se pitäisi ottaa huomioon jos IV:n energiantarpeesta puhutaan. Tietysti jos ilmavirta on lähellä nollaa niin onhan se energiantarvekin samalla tavalla hyvin pientä.

Ihan normisti liikkuu ja tehostetusti kosteuden mukaan, sä varmaankin liikutat ilmaa ylinormisti kun maapiiriä elvytät...120kWh/kk sillä liikkuu ilmaa jo oikein ja paljon sulla lienee 1200m3 talo?

Mielestäni tässä puhutaan LTO laitteen jälkilämmitysvastuksen korvaamisesta vesiversiolla, eikä mistään IV:n kokonaisenrgioista ja meikäläisen kohdalla vastusta ei kannata korvata vedellä.

Tuo 400-500kWh on LTO laitteen kokonaissöhkönkulutus tietysti, en mitenkään yritä mittaroida Ilmanvaihtoon kuluvaa energiaa, sitä tehdään tietysti sitä lämpöä lämmitysjärjestelmällä niinkuin kaikilla ja osa heilahtaa poistotuubista taivaalle.

Puhuin tietysti siinä mielessä sontaa että en mä tietystikkään 160kWh pystyis säästämään vesikennolla koska nuo puhaltimet vie kumminkin suurimman osan tuosta 400-500kWh:sta...eli puhutaan alle 100kWh:sta mitä mulla kuluu vastuksella lämmitykseen...ei paljoa.

Mutta tottahan pohjoissuomessa mitä aloittaja puhuu juu kannattanee olla vesi varsinkin jos on rinpulakuutio, pohjoinen lienee Oulu ja siitä ylöspäin?

[Xargo]

... ja mitä aloittajan kysymykseen tulee niin 290:ssa näkyy olevan kuutiokenno eli lämpötilahyötysuhde jossain siellä 60% paikkeilla. Tällöin jälkkärillekin jää vielä LTO:n jälkeen töitä (kuten mullakin).

Oikeastaan jos finanssipuolesta puhutaan niin kannattaa vertailla kokonaisuutta. Laittaako ritsan kuutiokoneen halvalla ja siihen vesipatterin niin hinta on jossain siellä parin tonnin paikkeilla (jos nyt puhutaan luokkaa 200m2 torppien IV-koneista) vai sitten vaikka Enerventin vähän paremman mallin niin hinta pompsahtaa sinne 4500€ paikkeille (taloon.com).

Enervent hoitaa ilmanvaihdon n. 1000kWh/a pienemmällä energiankulutuksella eli kustannukset kohtaa ilman korkovaikutusta jossain siellä 20a päästä. Ei ole millään muotoa tarkoitus dissata roottorikoneita, mutta ei myöskään vähätellä maalämmöllä toteutetun jälkilämmityksen järkevyyttä kuutiokoneessa.

[justus01]

Eikös LTO ohiteta jos tuloilman lämpötila karkaa yli pyynnin?

Meidän Valloxissa LTO:n ohitus on käytössä vain ns.kesäasetuksilla eli silloin kun jälkilämmitys on poissa käytöstä. Muistaakseni tuolle LTO:n ohitukselle on lisäksi vielä ulkolämpötila-raja eli ei pelkän poistoilman lämpötilan mukaan ohita.

[Xargo]

Ihan normisti liikkuu ja tehostetusti kosteuden mukaan, sä varmaankin liikutat ilmaa ylinormisti kun maapiiriä elvytät?

Mulla liikkuu pikkasen yli normien, mutta ei keruun takia vaan herkän tuulenhalkojan takia. Ihan vaan tota 400-500kWh haarukkaa ihmettelin kun esim. Pandionilla se tarkoittas jotain luokkaa 40l/s ilmanvaihtoa, joka toki voi olla normi-ilmanvaihto sekin jos ilmatilavuus on luokkaa 300m3.

Mielestäni tässä puhutaan LTO laitteen jälkilämmitysvastuksen korvaamisesta vesiversiolla, eikä mistään IV:n kokonaisenrgioista ja meikäläisen kohdalla vastusta ei kannata korvata vedellä.

Joo en väitäkään, että roottorikoneessa vesipatteri olisi välttämättä fiksua (joissain tapauksissa voi olla siinäkin). Aloitusviestissä oli kuitenkin kysymys vesipatterin lisäämisestä kuutiokoneeseen, jonka talteenotto on huomattavasti surkeampi kuin roottorissa.

[Xargo]

Meidän Valloxissa LTO:n ohitus on käytössä vain ns.kesäasetuksilla eli silloin kun jälkilämmitys on poissa käytöstä. Muistaakseni tuolle LTO:n ohitukselle on lisäksi vielä ulkolämpötila-raja eli ei pelkän poistoilman lämpötilan mukaan ohita.

Joo ei munkaan Digitti tuota hanskaa. Muistelen vaan joskus nähneeni Enerventeistä jotain dokkareita, missä olisi laskettu kennon hyötysuhdetta pyörimisnopeutta vähentämällä ja sitä kautta vaikutettu tuloilman lämpötilaan. Tyhmäähän se tietysti on energiansäästömielessä kun pihallehan se erotus menee. Just näistä syistä laitoin sen jäteilmapatterin. Ulos ei mene koskaan paria astetta lämpimämpää ilmaa kuin mitä keruun lämmöt on.

[Roori]

Ihan normisti liikkuu ja tehostetusti kosteuden mukaan, sä varmaankin liikutat ilmaa ylinormisti kun maapiiriä elvytät?

Mulla liikkuu pikkasen yli normien, mutta ei keruun takia vaan herkän tuulenhalkojan takia. Ihan vaan tota 400-500kWh haarukkaa ihmettelin kun esim. Pandionilla se tarkoittas jotain luokkaa 40l/s ilmanvaihtoa, joka toki voi olla normi-ilmanvaihto sekin jos ilmatilavuus on luokkaa 300m3.

Mielestäni tässä puhutaan LTO laitteen jälkilämmitysvastuksen korvaamisesta vesiversiolla, eikä mistään IV:n kokonaisenrgioista ja meikäläisen kohdalla vastusta ei kannata korvata vedellä.

Joo en väitäkään, että roottorikoneessa vesipatteri olisi välttämättä fiksua (joissain tapauksissa voi olla siinäkin). Aloitusviestissä oli kuitenkin kysymys vesipatterin lisäämisestä kuutiokoneeseen, jonka talteenotto on huomattavasti surkeampi kuin roottorissa.

En tiedä mitkä potkurit on Pandionissa, mutta tuo EC puhallin masiina ainakin ottaa vähemmän verrattuna vanhaan AC laitteeseen, poisto taitaa olla muistaakseni 56L/s

[tovayryn]

Tuossa vesipatterissahan olisi myös mahdollista jäähdyttää taloa hieman kesällä jos siinä kierrättäisi kylmää vettä, kun ei tässä minun Gebwell koneessa ole jäähdytys piiriä rakennettu ja jälestä päin se maksaa kuulemma noin 1000e.

Miten minä saisin tästä talostani laskettua paljonko kannattaa polttaa rahaa jos tuohon alkaisi tekemään kanavaan vesipatterin ?

[Xargo]

Tuossa vesipatterissahan olisi myös mahdollista jäähdyttää taloa hieman kesällä jos siinä kierrättäisi kylmää vettä, kun ei tässä minun Gebwell koneessa ole jäähdytys piiriä rakennettu ja jälestä päin se maksaa kuulemma noin 1000e.

Miten minä saisin tästä talostani laskettua paljonko kannattaa polttaa rahaa jos tuohon alkaisi tekemään kanavaan vesipatterin ?

Viilennykseen tarvitaan sitten kondenssiviemäröinti ja jäähdytyspatteri voidaan tyypillisesti asetaa vain vaakaputkeen.

Mitä tuohon rahapuoleen tulee niin tuossa ylempänä olikin jo aiheesta keskustelua. Eli jos et jälkilämmitystä mukavuussyistä tarvitse niin silloinhan säästö on luokkaa 0€/a kun saat sen ilman lämmitettyä talon varsinaisella lämmitysjärjestelmälläkin. Jos taas haluat vedottoman ilmanvaihdon ja muutenkin arvostat huoneilman tasalämpöisyyttä niin etenkin kuutiokoneen kanssa tarvitset jälkilämmityksen. Sitten pitääkin miettiä, kuinka paljon käytät sitä jälkilämmitystä ja vasta sitten päästään laskemaan mahdollisia säästöjä. Kuten sanottua niin mulla eteläsuomessa jälkilämmitystarve luokkaa 2600kWh/a ja siitä säästöpotentiaalin saa jakamalla summa maalämmön lämpökertoimella, jolloin saadaan sähköverkosta otettu energiapaukku. Se sitten vähennetään lämmöntarpeesta niin saadaan "ilmaisenergian" osuus, jota voidaan sitten leveällä hymyllä ajatella säästönä jos niin halutaan.

Eli "säästö" riippuu siitä kuinka lämmintä tuloilmaa haluat huoneisiin puhaltaa ja kuinka paljon.