Noin yleistäen kaikki kaupalliset merkit taitavat olla hyviä pumppuja. Hinnoissa on toki eroa, ja toimintaperiaatteissakin hieman.
Yleensä ottaen se juttu, millä säästät, on se, että yleensäkin valitset maalämmön. Hyötysuhteet sun muut ovat sitten monesta muustakin kiinni kuin valitsemastasi pumpusta.
Jos sinulle tulee lattialämpö, niin edullisesti pääset lämmittämään Nibellä. Näin ainakin yleiset kokemukset tältä palstalta, ja omatkin tarjouspyynnöt viime vuodelta tukevat väitettä. Otin silti toisen ruotsalaismerkin, vähän kalliimpi, mutta makuasoiden takia.
Pumpun sydän on kompressori, ja lähes joka pumpussa on jompi kumpi kompressorien valtamerkeistä. MTBF:t ovat samaa luokkaa, joten viatkin ovat enemmän yksilöeroja.
Tarvitsetko ilmanvaihtoon jäähdytyksen? Haluatko sen olevan pumpun kanssa integroitu, vai erillinen? Tehdäänkö jäähdytyksen ohjaus pumpun logiikalla vai muualla? Tarvitsetko hälytyslähtöä? Netin kautta seurantaa tai ohjausta? Kolmea lämmityspiiriä? 55-asteinen lämminvesi, vai riittääkö 42 minimissään? Siinä sopivia kysymyksiä, keksi itse jatkoa valintaa varten.
Eli: valitse lompakolla ja/tai tunteella, ja listaa ne ominaisuudet, mitkä ehdottomasti haluat, ja pyydä sitten myyjiltä suositukset.
Keruupiirin mitoituksien suhteen lue tarkkaan tätä palstaa ja muutakin nettiä, niin saat itse hyvä kuvan, mikä kannattaa. Tässäkin auttaa, kun pyydät muutaman tarjouksen ja vertailet niitä. Itselläni pintaputken pituus vaihteli tarjouksissa 425...700 metrin välillä. Meille tuli 600m, 2 x 300.
Mieti tarkkaan, otatko pumpun ja asennuksen yhdessä vai erikseen. Erikseen voi säästää, mutta vastuumielessä yhdessä voi olla helpompi jos tulee ongelmia. Itse otin yhdessä, ja olin todella tyytyväinen saamaani palveluun, ja silti hinta pysyi mielestäni hyvin kilpailukykyisenä. Maapiirin asennutin kaivinkoneurakoitsijalla maatöiden yhteydessä, ja homma sujui hyvin.
Muutaman rivin ääni täystuhon puolesta:
- keruupiiri mitoitetaan kuitenkin vuotuisen kiskottavan energian mukaan, eli täysteho/osateho -välinen ero on pieni, jos osatahoinen kattaa nuo mainitut 85...98% vuotuisesta energiantarpeesta.
- huoltovarmuuden takia olisi paljon fiksumpaa, jos kaikilla olisi täystehoinen. Maan energiatuotanto on mitoitettava piikkikuorman mukaan, ja osatehopumppu vie tyypillisesti 2...2.5 kertaisesti sähköä piikkikuormalla täystehoiseen verrattuna, oletuksella että täystehon vastuksia ei käytetä.
Minun käyttämilläni tehoilla (kompura 4.2kW, kai) tämä tarkoittaa sitä, että jos 800.000 taloa lämpiäisi täysteholla, olisi kuormitus verkkoon 3360MW. Osateholla sama talomäärä veisi (esim. 3kW kompura ja 6kW vastus) 7200MW, tai 3kW kompura ja 3kW vastus 4800MW.
Suomen piikkikuorma kylmänä pakkaspäivänä on 15000MW paikkeilla. Totuushan on, että maalämmittäjät eivät ole oikeasti ongelma, teollisuus sen isoimman kuorman tekee, ja sähkölämmitys toimii hyvänä apuna.
Pumpun hinnassa viimeisen 2kW ero lähtötehossa oli minun merkissä 300€, ja keruupiiristä olisi ehkä voinut nipistää 50...250€.
Silti olen ehdottomasti samaa mieltä, että taloudellisesti on järkevintä laittaa osatehoinen, jos laskee tarkkaan. Ja pätkäkäynti on huonosta, mutta ei täystehoistakaan tarvitse ylimitoittaa, jolloin pätkäkäyntiero täys- ja 90% osatehoisen välilläkin jää aika pieneksi (siis 90% vuosienergiasta).
Kannattaa myös huomioida se, että kun tekee hintavertailun tämän päivän hinnoilla, ei tulos välttämättä vastaa tilannetta kymmenen vuoden päästä. Tänään ostettu lämpöpumppu ei ole nostanut hintaansa kymmenen vuoden kuluttua, koska se on jo ostettu, mutta ostettavan sähköenergian hinta voi olla huonolla tuurilla tuplaantunut (Saksassa maksaa nyt noin tuplasti sen mitä Suomessa).
Itse arvostan sitä, että saan lämmintä käyttövettä jatkuvana ilman vastuksen käyttöä. Riippuu varmaan käyttötarpeesta ja hanoista, millä teholla pumppu on siihen riittävä. Yksi asia kuitenkin, jonka voi perfektionisti ottaa huomioon
Off-topic: olisin iloinen lakialoitteesta, joka sallisi ekopontikan tuotannon. Omasta ohrasta uusiutuvalla kotimaisella polttoaineella tislattu viina olisi "lähijuomaa", joka kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän. Järjestelmän jäähdytyksessä kiertäisi maalämmön keruupiiri, ja näin tuotannossa syntyvä hukkalämpö siirtyisi lämmittämään tuottajan taloa. Yhdellä prosessilla tulisi hoidettua sekä sisäistä, että ulkoista lämmitystä!
nvg
