Älä ole huolissasi. Meillä menee talven kovimmilla pakkasilla kaivolta tulevan liuoksen lämpö miinus kahteen. Silloin lämpöpumpulta lähtee takaisin miinus viisiasteista liuosta. Siitä kolmen asteen lämpötilaerosta sitten riuhdotaan lämpö. Tosin meillä on ennen ensimmäistä energiakriisiä rakennettu talo, joka ei helpolla pysy lämpimänä.
Jos tulevan ja lähtevän liuoksen lämpitila ero on noin kolme astetta tai enemmän, siitä saadaan hyvin lämpöä. Lämpöä saadaan periaatteessa vaikka reilusti miinuksen puolella olevista keruuliuoksen lämpötiloista (kylmäaine R407 höyrystyy vasta -40*C asteessa), mutta pumput ja niiden säätöautomatiikka toimii vain suppeammalla lämpötila-alueella.
Lämpöpumpun automattiikka päättelee, milloin keruupiiristä ei saada riittävästi lämpöä ja päräyttää vastukset avuksi, jos sellaiset ovat apuna. Monien pumppujen huoltoasetuksista voi säätää, miten kauan pumppu viivyttelee vastusten käynnistämisessä.
Jos keruupiiri on mitoitettu riittävän isoksi, sieltä saadaan riittävästi lämpöä myös talvisin. Eri asia vaan on, onko taloudellisesti järkevä laittaa niin iso lämpöpumppu, että se selviää ilman vastuksia kahden viikon paukkupakkasilla.