Maaperätutkimus - pitääkö tehdä?

[HHH]

Meidän tontille ei ole tehty maaperätutkimusta, koska sitä ei erikseen suositeltu mm. kaupungin toimeista. Kaupunki on tehnyt rakennettavuusselvityksiä ja reikiä on porailtu tonttien alueella pari kertaa (poruakset tietenkin harvakseltaan) ja maapohjan pitäisi olla moreenipitoista.

Pitäisikö se tutkimus nyt kuitenkin tehdä, MLP:tä ajatellen?

[hasuka]

Meillä oli vastaava tilanne, reikiä kunnan toimesta aikanaan porailtu sinne tänne. Siitä huolimatta teetimme omalla tontilla ko. selvityksen.
Kyllä se maaperätutkimus kannattaa ottaa ehdottomasti, saat perustamistapalausunnon ja selviää, kuinka syvällä kallio tulee vastaan vaikka sitten sitä MLP:n porakaivoa varten.

[KimmoK]

maaperätutkimuksella ei ole paljoakaan merkitystä maalämmön suhteen.

Siinä ei yleensä selviä maan kerrostumat kuin muutaman metrin syvyyteen. Monasti  esim. kallio on reilusti syvemmällä ja sen tarkkaan selvittämiseen tarvittaisiin kaikuluotaus.

Maaperätutkimus kannattaa sen vuoksi että silloin talon saa oikein perustettua.

[Kuumaa_kalliosta]

Meidän tontille ei ole tehty maaperätutkimusta, koska sitä ei erikseen suositeltu mm. kaupungin toimeista. Kaupunki on tehnyt rakennettavuusselvityksiä ja reikiä on porailtu tonttien alueella pari kertaa (poruakset tietenkin harvakseltaan) ja maapohjan pitäisi olla moreenipitoista.

Kaavoittajalta löytynee maaperätiedot alueesta. Jos koko alue on yksiselitteisesti moreenia, mitäpä sitä uudestaan selvittämään.

Moreenimaa ei ole parasta pintaputkille, joten lämpökaivo on kai se, mitä ajattelette. Silloin ratkaisevaa on se, miten paljon moreenia on peruskallion päällä. Kyselkääpä kaupungin kaavoitus- tai rakennustoimistosta tietoa tästä. Saattaapa olla, että suuret linjat saa noinkin selville.

[9-3tid]

Useasti normaalit tontin pohjatutkimukset tehdään kevyellä kairakalustolla, jolla ei voida luotettavasti selvittää kallionpintaa. Painokairaus voi pysähtyä kiveen, lohkareeseen tai tiiviiseen pohjamaahan. Raskaalla porakalustolla voidaan varmentaa kallionpinta helposti muiden pohjatutkimusten yhteydessä. Toki kalliopinta voidaan selvittää myös seismisillä luotauksilla tai muulla tavoin. Näiden tutkimusmenetelmien käyttö tullee yleistymään tulevaisuudessa tierakentamisessa ja alueellisissa pohjatutkimuksissa.
Kevyellä kairakalustolla tehtävät tutkimukset ( 1tv ) ja perustamistapalausunto kustantaa noin 750 - 1.200eur ( alv. 0% ). Raskasta kalustoa käytettäessä hieman enemmän.
Suoritettava tutkimustarve riippuu pohjamaasta ja mitä halutaan selvittää. Useasti näkee  kairattavan järjettömästi reikiä, kun saman homman voisi toteuttaa halvasti ja helposti kaivinkoneella suoritettavalla koekuopalla.
Tätä ei nyt voi hirveästi yleistää, mutta jos tietää hieman maaperän syntytapaa niin Suomessa moreenityypistä riippuen kallionpinta voi sijaita hyvinkin lähellä vallitsevaa maanpintaa. Keskipaksuus moreenilla on noin 4m luokkaa ja se voi vaihdella Suomessa noin 1m ja enintään 10-15m välillä. Yleensä tämän alta löytyy joidenkin maalämmittäjien himoitsema kallio.

Mitä tulee eri maaperän antamiin / oletettuihn lämpöarvoihin niihin en ota kantaa. Totean vain, että itsellä tarkenee helposti ilman sähkövastusta normaaleilla asetuksilla sigun mukaisessa talossa ja kuivassa, karkeassa ( SiMr ) maaperässä. Tarkoitus olisi vielä täräyttää lämmitettäväksi lisää kuutioita peliin...saas nähdä tuleeko ensi talvella kylmä.  

[JaPu]

Meilläkin maaperätutkimus tehtiin kevyellä kairakalustolla ja ylettyi vain n. 2.5metriin ja sitten karahti kiviin. Myöhemmin olen saanut viitteitä, että kallio meidän alueella jossain 40 metrissä, joten kovasti olisi harmittanut kaivoa poratessa jos kuvitelma olisi ollut että kallio 2.5 metrissä
Meillä maaperätutkimus kustansi Oulun alueella vain vajaat 400euroa (naapurin kanssa kimpassa), mutta se näkyy sitten juuri siinä, että on hieman kevyemmät välineet (oli oltava apurina) ja vain kaksi reikää ja yksi täryporaus reikä. Nyt kaduttaa, kun tutkimusta tehdessä en vielä ollut ajatellutkaan maalämpöä, sillä olisin voinut asiantuntijan mielipidettä kysyä maalämmön soveltuvuudesta alueelle (pintaputkien siis).

9-3tid kokemukset silttimoreenista ja kuivasta maaperästä ovat kuitenkin meikäläistä rohkaisevia, kun itsellä tosiaan maalaji silttiä ja tontti viime syksynä ainakin kovin kuiva (loiva rinnetontti). Putkea kuitenkin saisi tontille mahtumaan n. 500m.
Eli vielä elätellään toiveita

[9-3tid]

Japu:
Suhteessa teidän tutkimus on ollut mielestäni kallis, koska luulen että ovat tehneet molempien tonttien tutkimukset yhden työvuoron aikana.
Raskaan porakoneen saa päiväksi hommiin noin 800eurolla ja sillä poraa melkein kiinaan asti.  
Maalämmittäjän kannattaa miettiä sitä mikäli haluaa varman tiedon kalliopinnan sijainnista.

Niin mullahan tuo perusmaan maalaji on helkkarin kivistä moreenia, jossa hieman hienoainesta ( josta lisämääre siltti ). Jos sinulla maaperä puhdasta silttiä niin mielestäni se on oiva perusta vaakaputkistolle. Pidän sitä parempana, kuin esim. kuivakuorikerrossavea, koska siltistä saadaan kontaktipintaa ( lämmönsiirtopintaa ) enemmän putkea vasten.  Toki maaperän vesipitoisuus vaikuttaa myös antiin.

Silttisillä / savisilla mailla saattaa kuitenkin teoriassa vaakaputkistossa tai ennemmin lämmönsiirtymisessä ilmetä seuraava ongelma tietynlaisissa olosuhteissa. Keruupiiri voi kylmetessään jäädyttää ympäröivää maata jolloin syntyy ns. routimista putken ympärillä. Routimisilmiössähän on kyse routivaan kerrokseen kapillaarisesti imeytyvän veden aiheuttamasta tilavuuden lisäyksestä. Kun maaperässä olevan huokosveden jäätyminen alkaa, vesi ei kykene tuona aikana poistumaan kyseisestä huokosesta, vaan syntyy tilavuuden kasvu. Huokosen pullistuessa täytyy taas sen vieressä olevien rakenteiden siirtyä irti toisistaan, jolloin niiden väliin imeytyy alipaineen auttamana lisää vettä kapillaarikäytävien kautta. Ympäröivän maan tai litkun lämmettyä routalinssi taas sulaa ja se saattaa ikäänkuin "rapsauttaa" putkea ympäröivän maa irti putkesta, jolloin tietysti lämmönsiirto putkeen heikkenee. Tämä nyt on pelkkää teoriaa, mutta  mielestäni mahdollista.

Itsellä Nibe pyörinyt nyt rapiat 5 vuotta enkä ole huomannut lämmöntuotossa tai ennemminkin sähkölaskussa mitään dramaattista muutosta.