Tomppeli kirjoitti
39% tuolla 100 päivän jaksolla kuulostaisi lähes täystehoiseksi mitoitetulta pumpulta.
Todennäköisesti pumppu riittää täystehoiseksi ainakin -20 C pakkasiin.
Luultavasti vähän vieläkin kylmempään.
Turussa ei niin hirveitä pakkasia yleensä olekaan, että aika osuvasti on mitoittaminen mennyt.
...
Seuraava vuodatukseni ei koske JaniB:n pumppua.
Olen vain noin muutoin huolissani tästä asiasta:
Jostain syystä joidenkin pumppumerkkien myyjät edelleenkin tarjoavat vajaatehoisiksi mitoitettuja lämpöpumppuja.
Jos kaikki suomalaiset maalämmittäjät hankkisivat vajaatehoisen lämpöpumpun, aiheutuisi siitä Suomen sähköverkolle varsin paha kuormituksen nousu.
Oletetaan, että joskus Suomessa olisi 100.000 maalämpöpumppua.
Normaalikäynnillä yksi pumppu ottaa tehoa verkosta noin 3kW.
Jos ne kaikki käyvät -20C lämpötilassa jatkuvasti, eli 100% ajasta, ottavat ne verkosta tehoa:
100.000 pumppua x 3kW = 300.000 kW, joka on yhtä kuin 300 MW (MW = MegaWattia)
Se on vähän vähemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan teho (488 MW).
Oletetaan, että pakkanen kiristyykin tuosta vielä reippaasti, joka on Suomessa aika tavallista, käy niin, että noiden vajaatehoisiksi mitoitettujen pumppujen sähkövastukset kytkeytyvät päälle. Kompressori jatkaa käyntiä, kuin ennekin, mutta nyt tuleekin kompressorin lisäksi 3 – 9 kW lämmitysvastuksen aiheuttama lisäkuorma sähköverkkoon.
Oletetaan, että keskimääräinen lisäkuorma on 6 kW.
Kompressorit ottavat nytkin sen saman:
100.000 x 3 kW = 300.000 kW = 300 MW.
Mutta lisäksi tulee ne vastukset, 100.000 kpl á 6 kW:
100.000 x 6 KW = 600.000 kW = 600 MW.
Joka on jo vähän enemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan 488MW teho.
Entä sitten, kun Suomessa on 300.000 kpl maalämpöpumppuja?
Silloin lisätehon tarve kovilla pakkasilla on jo enemmän, kuin rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n teho (1600MW).
Ja, kaiken lisäksi tämä tapahtuu juuri silloin, kun maamme sähköverkko jo muutoinkin toimii kapasiteettinsa äärirajoilla!
Alitehoisten maalämpöpumppujen hankintaa olisi kovasti syytä kyseenalaistaa pelkästään tästä syystä.
Ei se aivan näin mene.
Alla olevassa kuvassa olen esittänyt osa- ja täystehoisen lämpöpumpun ottaman tehon.
Punainen on osatehoinen, mitoituslämpötila -20C
Sininen on täystehoinen, mitoituslämpötila -30C.
-30C mitoituslämpötila on käytössä Lappeenranta - Seinäjoki linjalla.
Osatehoinen käy -20C pakkasella koko ajan, täystehoinen seisoo välillä mutta kummankin keskimääräinen ottoteho on sama 3,0 kW.
Pakkasen kiristyessä osatehoinen käy edelleen koko ajan teholla 3,0 kW ja käyttää pätkittäin lisävastusta.
Täystehoinen lisää käyntiastetta ja samalla keskimääräinen ottoteho kasvaa.
Kun saavutetaan paikkakunnan mitoituslämpötila käy täystehoinen koko ajan teholla 3,8kW.
Osatehoinen, kompressori käy 3kW teholla ja vastuksen keskimääräinen teho on 2,4 kW. Osatehoisen kokonaistehonotto on 5,4kW.
Paikkakunnan mitoituslämpötilassa ottaa osatehoinen vain 1,6 kW enemmän kuin täystehoinen, ei suinkaan 6 kW kuten yleensä väitetään.
Mitoituslämpötilan alapuolella pysyy osa- ja täystehoisen ottotehojen ero samana 1,6kW.
ATS
