Lattialämmityksen termostaatit, tarvitaanko niitä?

[NataJ]

Tätä asiaa sivuttiin tässä ryhmässä olleessa Termostaatit-keskustelussa ja jossain muuallakin, mutta otanpa asian vielä uudestaan tarkemmin esiin.

Jos taloon tulee pumppu (esim. LÄ, Ekowell tai Ceres, varmaan muitakin on), jossa on kaksi lämmityksen säätöpiiriä, niin tarvitaanko lattialämmityksessä termostaatteja lainkaan?

Säätöpiirit (anturit, ohjauslogiikka ja shuntit) ohjaavat erikseen kosteiden tilojen ja muiden tilojen lattialämmitykseen menevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Termostaatit ohjaavat veden virtausta huoneen lämpötilan mukaan. Näin olen ymmärtänyt.

Joku lattialämmityskauppias! selosti, että hän ei termostaatteja tarjoa, koska en tee niillä mitään. Perusteluna oli, että 8-10 cm betonilaatassa lämpötila tasaantuu niin hitaasti, että lämmityksen "hitaus" on n. puoli vuorokautta. Eli jos illalla takka, paljon ihmisiä tms. lämmittää huoneen normaalia lämpimämmäksi, termostaatti sulkee ko. huoneen lämmitysveden kierron, mutta se ehtii vaikuttaa vasta seuraavana aamuna. Silloin siitä ei ole enää kuin haittaa, koska huone on liian viileä suhteessa ulkolämpötilaan.

Tähän mennessä termostaatit ovat olleet on/off-tyyppisiä, mutta nyt ilmeisesti tarjolla on termostaatteja, joissa on muutama säätöarvo tuossa välissä. Mutta sillä ei taida olla paljon merkitystä itse lämmityksen säätöön.

Onko kenelläkään kokemuksia siitä, miten hyvin lämmitys säätyy ilman termostaatteja? Termostaatit kuintenkin maksavat jonkin verran ja turhaan ei viitsisi lainarahojaan sijoittaa.

[KimmoK]

"Jos taloon tulee pumppu (esim. LÄ, Ekowell tai Ceres, varmaan muitakin on), jossa on kaksi lämmityksen säätöpiiriä, niin tarvitaanko lattialämmityksessä termostaatteja lainkaan?"

Riippuu siitä mistä roikkuu.
Pähkäilyni: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonjako;action=display;num=1125403575;start=0#0

"Säätöpiirit (anturit, ohjauslogiikka ja shuntit) ohjaavat erikseen kosteiden tilojen ja muiden tilojen lattialämmitykseen menevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Termostaatit ohjaavat veden virtausta huoneen lämpötilan mukaan. Näin olen ymmärtänyt. "

Toinen ei täysin sulje pois toista. Tulisijat, mieltymykset yms. vaikuttaa.
 
"Joku lattialämmityskauppias! selosti, että hän ei termostaatteja tarjoa, koska en tee niillä mitään. Perusteluna oli, että 8-10 cm betonilaatassa lämpötila tasaantuu niin hitaasti, että lämmityksen "hitaus" on n. puoli vuorokautta. Eli jos illalla takka, paljon ihmisiä tms. lämmittää huoneen normaalia lämpimämmäksi, termostaatti sulkee ko. huoneen lämmitysveden kierron, mutta se ehtii vaikuttaa vasta seuraavana aamuna. Silloin siitä ei ole enää kuin haittaa, koska huone on liian viileä suhteessa ulkolämpötilaan."

Jos takka on ns varaava takka niin sen lämmitystehokin on vasta seuraavana päivänä.
Termostaateilla voi säätää huonekohtaista lämpötilaa.
Lattiatermostaattiakin voi käyttää estämään lattian liiallinen jäähtyminen jos huoneessa on tulisija ja/tai kivilattia.
Jos talo on raskasrakenteinen kivitalo, se tasaa lämmönvaihteluita rajusti (huomaa yli 100 tuhannen kilon varaava massa).

Myyjät yrittävät myydä mitä haluavat.
 
"Tähän mennessä termostaatit ovat olleet on/off-tyyppisiä, mutta nyt ilmeisesti tarjolla on termostaatteja, joissa on muutama säätöarvo tuossa välissä. Mutta sillä ei taida olla paljon merkitystä itse lämmityksen säätöön."

On/off tyyppi vois kait tehdä pieniä paineiskuja nestekiertoon, toisaalta on/off tyyppinen ehkä aiheuttaa vähemmän sakan kerääntymistä putkeen. Joten fifty fifty...
 
"Onko kenelläkään kokemuksia siitä, miten hyvin lämmitys säätyy ilman termostaatteja? Termostaatit kuintenkin maksavat jonkin verran ja turhaan ei viitsisi lainarahojaan sijoittaa. "

Toiset tykkää toisesta.

jatkot:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonjako;action=display;num=1125403575;start=0#0

[IPA]

Kun myyjä selittelee termostaatin tarvetta tuolla tavalla ja vetäisee noin nopean johtopäätöksen, luulisin että myytävä järjestelmä on "vanhanaikainen".

-mietippä-
Jos takka (tai ihmiset) kerran lämmitää sitä taloa, niin eikö olisi järkevää kääntää se lattialämmitys pikaisesti pois joka tapauksessa, ettei lämpötila nouse. Takkaa lämmittäessä voi muutoin aamulla olla aika tukalaa koska lattia ja takka lämmittävät huonetta.
-Termostaatti olisi katkaissut lattialämmitksen automaattisesti pois.

Tai niin kuin tänään - aurinko paistaa matalalta ja lämmittää sisätiloja. Ei mun tarttenu lähteä töistä kesken päivän sulkemaan lattialämmityksiä, kun termari teki sen puolestani. Miksi kierrättää aina lämmintä vettä lattiassa kun lämpöä tulee joskus muualtakin.

IMO
-IPA-

[Jarno]

Jos termostaatti onkin on/off-tyyppinen, niin toimilaitteelta menee pari-kolme minuuttia sen venttiilin avaamiseen/sulkemiseen. Paineiskuja ei siis tarvitse pelätä.

Itselleni tuli Eberlen elektoniset termostaatit, jotka säätävät lämmitystehoa tavoitelämpötilan lähimaastossa pulssittamalla lähtötehoa. Saa nähdä onko mitään eroa tavalliseen, valittiin lähinnä siksi, etteivät pidä ääntä niin kuin mekaaniset.

Termostaatin funktio vesikiertoisessa lattialämmityksessä todellakin on vain lämmitystehon pudottaminen silloin, kun lämpöä tulee muualta (tulisija, aurinko, jne.). Jos termarin säätää vaikkapa 30 asteeseen, ei se lämpötila siihen nouse, kun automatiikka säätää veden lämpöä ulkolämpötilan mukaan.

  Jarno

[Lauri]

Termostaattien perusongelma on vaikutuksen hitaus: Kun piirin virtaus katkaistaan, menee tunteja ennen kuin vaikutus alkaa. Toisaalta, lattiassa kuitenkin kiertää niin viileää vettä (alle 25-30C silloin kun Suomessa on auringonpaistetta), ettei se olisi kuitenkaan tuonut lämpöä auringon kuumentamaan huoneeseen.

Sisälämpöanturi on paljon parempi investointi kuin huonetermostaatit. Mulla on molemmat, paitsi että termostaatit ovat vielä asentamatta enkä ole niitä edes kaivannut. Melko turhiahan ne ovat, varsinkin kun on kaksipiirinen lämmityksen säätö.

[KimmoK]

>Termostaattien perusongelma on vaikutuksen hitaus: Kun piirin virtaus katkaistaan, menee tunteja ennen kuin vaikutus alkaa.

Esimerkiksi varaavan takan tapauksessa tuosta kuitenkin lienee ihan hyötyäkin, se kun toimii niin ikään verkkaisesti.

>Sisälämpöanturi on paljon parempi investointi kuin huonetermostaatit. Mulla on molemmat, paitsi että termostaatit ovat vielä asentamatta enkä ole niitä edes kaivannut. Melko turhiahan ne ovat, varsinkin kun on kaksipiirinen lämmityksen säätö.

Takan tapauksessa se sisälämpöanturi ei auttane mikäli talo on huonerakenteeltaan monimutkainen.
Jos anturi on takkahuoneessa, saa takan lämmittäminen ehkä kaikki muut huoneet jäähtymään jne...

Tapauskohtaista.

[O.J.]

...Takan tapauksessa se sisälämpöanturi ei auttane mikäli talo on huonerakenteeltaan monimutkainen.
Jos anturi on takkahuoneessa, saa takan lämmittäminen ehkä kaikki muut huoneet jäähtymään jne...

Tapauskohtaista.

No ei kai kukaan asenna sisälämpöanturia lähelle mitään tulisijaa... Täällä anturi on aika tarkkaan keskellä taloa ja samassa huoneesa ei ole mitään uunia tms.

[KimmoK]

Mutta lämpötaloudellisestihan tulisijat tulisi sijaita keskellä taloa...

[Maalampo]

Meillä on 3 vuotta vanha talo jossa lattialämmitys kaikkialla ja määlämpö ( IVT ) . Voin kertoa kokemuksesta että kyllä termostaatit tarvitsee ainakin jos talo on ns. matalaenergiatalo ( paremmin eristetty ) Ja kannattaa laittaa sellaiset termostaatit joissa on myös lattiaanturit eikä pelkästään huoneilmasta mittaavat.

[papi]

Uppia,

Nostetaans vanha aihe esiin, tarvitaanko termostaatteja vai onko joku muu /(parempi) keino?

[JPN]

Termostaateilla ei tule säätää yleislämpötilaa, vaan säätää ne huonekohtaisesti leikkaamaan lämpöhuippuja. Esim. eteläpuolen huoneita auringon lämmittäessä, termarit pistävät kierron kiinni ko. tiloista.

[Mika K]

Tarvitaan, meillä on olohuone/keittiö etelänpuolella ja ennen kun laitettiin termostaatit oli lämpö kevättalvella helposti 27 kun aurinko lämmitti, nyt selkeesti alhaisempi. Tokihan se säätö on hidas kun laattaan varautuu lämpöä, vaikka onkin vaan 50 - 60 millinen.

[Maalampo]

Minusta huonetermostaatit tarvitaan myös mutta kahta lämmityspiiriä minusta ei tarvita. Minulla oli ensin suunitelmissa pistää kaksi lämmityspiiriä mutta sitten totesin Uponorin suunitelijan vinkin perusteella etten tarvitse kahta piiriä kun pistän huonetermostaatit joka huoneeseen, siis meillä tuo Uponorin uusin ohjausjärjestelä jossa ei tarvitse tasapainottaa kiertoja ja toimii langattomilla termostaateilla, termostaatit on joka huoneessa mukaankujien WC:t ja autotallit. Kun ei ole kun yksi lämmityspiiri niin ei tarvitse yhtä ylimääräistä kiertovesipumppua ja selviää ilman erillisä putkituksia kosteille tiloille.

[Roori]

Minusta huonetermostaatit tarvitaan myös mutta kahta lämmityspiiriä minusta ei tarvita. Minulla oli ensin suunitelmissa pistää kaksi lämmityspiiriä mutta sitten totesin Uponorin suunitelijan vinkin perusteella etten tarvitse kahta piiriä kun pistän huonetermostaatit joka huoneeseen, siis meillä tuo Uponorin uusin ohjausjärjestelä jossa ei tarvitse tasapainottaa kiertoja ja toimii langattomilla termostaateilla, termostaatit on joka huoneessa mukaankujien WC:t ja autotallit. Kun ei ole kun yksi lämmityspiiri niin ei tarvitse yhtä ylimääräistä kiertovesipumppua ja selviää ilman erillisä putkituksia kosteille tiloille.

Onkos tämä tämmönen muna-kana juttu, kun ei ole tasapainossa niin pakko olla termari ja toisinpäin...kumpi sitten "oikea" riippunee kokonaisuudesta.

[tomppeli]

Uponorin suunitelijan vinkin perusteella etten tarvitse kahta piiriä kun pistän huonetermostaatit joka huoneeseen

Tässä voi kuitenkin muodostua kevättalvella sellainen riksi, että huonetermostaatit sulkevat liikaa silmukoita, mutta pumpun astepäivälaskelman mukaan pumpun pitääkin jatkaa lämmittämistä.
Kun suuri osa silmukoista on suljettu, ei lauhduttimelle mene tarpeeksi kiertovettä.
Kiertoveden lämpötila avoimissa silmukoissa nousee rajusti ja lämpöpumpun lauhduttimen lämpötila nousee liikaa.
Seurauksena kompressorin vastapaine nousee ja korkeapainepressostaatti tekee hätäkatkaisun.
(Lisään vielä tähän, että tämä ongelma koskee ns. vaihtoventtiilikoneita.
Tulistusvaraajallisissa pumpuissa tätä ongelmaa ei ole, koska niissä on erikseen ns. latauspumppu,
jolla lämpöenergia siirretään tulistusvaraajaan ja se virtaus ei ole lattia tai patteritermostaateista riippuvainen!).

Lattiakierron lämmön yläraja pitää ainakin olla asetettu estämään liian kuuman kiertoveden meno lattiapiireihin.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että lämmönjaon termostaatteja ei tarvita.
Korkeintaan johonkin herkästi ylilämpenevään tilaan voidaan laittaa termostaatti.
Syntyy tuplatermostointi; lämpöpumppu on jo sinänsä yksi termostointijärjestelmä.
Kaksi peräkkäistä termostointia toimii harvoin hyvin.
Ja, ainakin COP huononee.

Lattialämpökauppiaat ovat halukkaita myymään vaikka mitä. Pitäähän heidänkin elää!

[sailor]

Olen sen ennenkin sanonut. Termostaateilla ei tee yhtikäs mitään maalämpötalossa. Kosteat tilat omalle jakotukille ja tiheämmällä putkituksella.

Uponorin suunitelijan vinkin perusteella etten tarvitse kahta piiriä kun pistän huonetermostaatit joka huoneeseen, siis meillä tuo Uponorin uusin ohjausjärjestelä jossa ei tarvitse tasapainottaa kiertoja ja toimii langattomilla termostaateilla, termostaatit on joka huoneessa mukaankujien WC:t ja autotallit. Kun ei ole kun yksi lämmityspiiri niin ei tarvitse yhtä ylimääräistä kiertovesipumppua ja selviää ilman erillisä putkituksia kosteille tiloille.

Myyjä saa makkaraa leivän päälle kun se myy niitä. Selitykset vaan kovenee kun tulee enempi maalämpökohteita, joissa termostaatteja ei tarvita 

[Maalampo]

tomppeli, ei ole meillä väliä vaikka kaikki piirit menisi kiinni kun on 2000 l varaaja ja tulistuspumppu kyseessä. Tottahan se on että vaikka termostaatit on käytössä on lämpökäyrä säädettävä kuitenkin niin matalaksi kun mahdollista että saadaan pumppu toimimaan hyvällä hyötysuhteella mutta sitten noiden termostaattien on leikattava niitä ylilämpöjä pois. Kyllä asumisviihtyvyys on tällä järjestelmällä paljon parempi kun edellisen talon vaihtovena pumpulla jonka lämpökäyrä oli yritetty säätää niin kohdilleen ettei termostaatteja tarvittaisi (termostaatit oli mutta ne leikkasivat vain ylilämpöjä, oli säädetty johonkin 23), tuolla systeemillä keväisin kun yöllä oli pakkasta ja päivällä aurinko lämmitti ikkunoista niin talossa oli välillä kuuma, tosin varmaan nuo 2002 malliset termostaatitkaan eivät olleet nykypäivän tasoisija ja esim eteinen ja kodinhoitohuone olivat ilman termostaatteja joten niiden lattioiden lämpöä ei rajoittanut muu kun lämpökäyrä. Nykyisessä systeemissä lämpö kestää todella hyvin siinä mitä pyydetäänkin.

[Mika K]

Olen sen ennenkin sanonut. Termostaateilla ei tee yhtikäs mitään maalämpötalossa. Kosteat tilat omalle jakotukille ja tiheämmällä putkituksella.

Miten lämmöntuottojärjestelmä vaikuttaa termostaattien tarpeeseen? Ja mistä ihmeestä se mlp tietäisi että huoneessa on liian kuuma koska tulisija/aurinko/paljon ihmisiä ja kiertoa pitää vähentään?

[tomppeli]

Miten lämmöntuottojärjestelmä vaikuttaa termostaattien tarpeeseen? Ja mistä ihmeestä se mlp tietäisi että huoneessa on liian kuuma koska tulisija/aurinko/paljon ihmisiä ja kiertoa pitää vähentään?

Tuon tyyppiseen lämmityksen ohjaustarpeeseen patteritermostaattia parempi ratkaisu on pumppuun liitetty huonelämpötila -anturi.
Vaihtoventtiilityyppinenkin lämpöpumppu sietää muutaman huonetermostaatin, kunhan niillä rajoitetaan pois korkeintaan noin 30% kiertävän lämmitysveden määrästä.
Tuo prosenttiluku riippuu mm. ulkolämpötilasta, tehojen mitoituksesta jne..

[sailor]

Tuon tyyppiseen lämmityksen ohjaustarpeeseen patteritermostaattia parempi ratkaisu on pumppuun liitetty huonelämpötila -anturi.

Juurikin noin. Ei ole mitään mieltä järkeä katkaista/rajoittaa lattiakiertoa kun se kierto vie osaltaan sitä lämpö muihin tiloihin. Jos aurinko on suuri ongelma niin sitten kannattaa kokeilla MLP:n ulkolämpötila-anturin laittoa auringon puolelle taloa.

[rouda]

lattia lämmitys säätyy kyllä ilman termostaateja ja sisäanturiakin kun sisälämpo nousee niin lattia ei jäähdy.



takkaan tulet 8jälkeen

[Mika K]

Miten lämmöntuottojärjestelmä vaikuttaa termostaattien tarpeeseen? Ja mistä ihmeestä se mlp tietäisi että huoneessa on liian kuuma koska tulisija/aurinko/paljon ihmisiä ja kiertoa pitää vähentään?

Tuon tyyppiseen lämmityksen ohjaustarpeeseen patteritermostaattia parempi ratkaisu on pumppuun liitetty huonelämpötila -anturi.
Vaihtoventtiilityyppinenkin lämpöpumppu sietää muutaman huonetermostaatin, kunhan niillä rajoitetaan pois korkeintaan noin 30% kiertävän lämmitysveden määrästä.
Tuo prosenttiluku riippuu mm. ulkolämpötilasta, tehojen mitoituksesta jne..

Toihan vähentää myös niitten tilojen lämmitystä joissa ei ole tarvetta vähentää.

Meillä termostaattien takana on selkeesti yli puolet lämmityspinta-alasta, mutta toisaalta meillä on kyl tulistinpumppu.

[Mika K]

Tuon tyyppiseen lämmityksen ohjaustarpeeseen patteritermostaattia parempi ratkaisu on pumppuun liitetty huonelämpötila -anturi.

Juurikin noin. Ei ole mitään mieltä järkeä katkaista/rajoittaa lattiakiertoa kun se kierto vie osaltaan sitä lämpö muihin tiloihin. Jos aurinko on suuri ongelma niin sitten kannattaa kokeilla MLP:n ulkolämpötila-anturin laittoa auringon puolelle taloa.

Jos ulkoanturi on auringossa jäähtyy pohjosen puolella olevat tilat.

[Roori]

Toihan vähentää myös niitten tilojen lämmitystä joissa ei ole tarvetta vähentää.

Meillä termostaattien takana on selkeesti yli puolet lämmityspinta-alasta, mutta toisaalta meillä on kyl tulistinpumppu.

Pitää sijoittaa anturit oikein, ja ulkoanturi sehän ei kuulu olla auringossa...ja tulistin tai ilman ei liity tähän asiaan ollenkaan...

Kukaan ei tietysti kiellä laittamasta termareita, se on jokaisen oma särky, säätö ja säästö kysymys.

[tomppeli]

...ja tulistin tai ilman ei liity tähän asiaan ollenkaan...

Sikäli liittyy,
että ilman riittävän suurta lisävaraajaa ja hullunkiertoa vaihtoventtiilikoneen lämpökuorma saattaa laskea liikaa ja kone tekee korkeapainepressostaatilla hätäkatkaisun.

Tulistusvaraajallisessa koneessa ei tätä ongelmaa ole,
kun siinä on erikseen latauspumppu ja varaajaa, johon lämpö varastoidaan.
Tulistusvaraajallisen lämpöpumpun lämmönjakopiirit voi sulkea vaikka kokonaan ilman että tulee mitään häiriötiloja.

[sailor]

Jos ulkoanturi on auringossa jäähtyy pohjosen puolella olevat tilat.

Jos se on pohjoisen puolella niin etelän puolen tilat kuumenee liikaa 

Yleinen ohje on että anturi laitetaan pohjoisseinälle, mutta tässäkin omilla aivoilla ajattelu on suotavaa.

Jos talo on sellainen että lasiseinä osoittaa etelän suuntaan niin silloin kannattaa anturin siirtoa aurinkoon kokeilla. Meillä tuo anturi on hieman luoteen puolella ja kuten TREND istä näkyy niin pudottaa lattianmenolämpötiloja alkuillasta kun anturiin osuu aurinko.

Ulkoanturin johdon jatkaminen nurkan taakse  ei kokeiluna montaa senttiä maksa.

[rouda]

mulla kiertää lattiassa nyt 22.4 asteinen vesi jos huone ilma lattian rajassa menee tuon yli  eikö se lähde sitä jäädyttämään ?
varsinkin tilanteissa jossa aurinko paistaa lattiapintaan luulisi että olisi sillä jäähdyttävä vaikutus verrattuna siihen että kierto sammutetaan hunekohtaisella termostaatilla.

tuota voisi joku kokeilla kenellä aurinko porottaa lattian kuumaksi mitata lattiaan menevän ja palaavan veden lämpötilat siitä piiristä.

sisäanturi vois olla hyvä sijotta siihen tilaan mikä lämpenee takan tai aurinkon lämmöstä jos sen vaikutusta lämpökäyrään voi säätää prsentti määräisesti.

[sailor]

tuota voisi joku kokeilla kenellä aurinko porottaa lattian kuumaksi mitata lattiaan menevän ja palaavan veden lämpötilat siitä piiristä.

Kyllä tuon näkee kesällä TRENDistä että iltapäivällä ei kosteiden tilojen lattiavesi lämpenee vaikka kesäsulku on päällä. Eli lämpöä siirtyy huoneilmasta veteen ilman auringon posotusta lattioihin (sälekaihtimet  kiinni).

Meillä termostaatit ovat auki kesät talvi (asetus 25 astetta), jotta ylilämpö siirtyy sinne missä tarvitaan. Joskus koitin polttaa yläkerran takkaa termari pienellä ja ainoa mitä sain aikaiseksi oli kylmät varpaat.

[Mika K]

Jos ulkoanturi on auringossa jäähtyy pohjosen puolella olevat tilat.

Jos se on pohjoisen puolella niin etelän puolen tilat kuumenee liikaa 

Yleinen ohje on että anturi laitetaan pohjoisseinälle, mutta tässäkin omilla aivoilla ajattelu on suotavaa.

Jos talo on sellainen että lasiseinä osoittaa etelän suuntaan niin silloin kannattaa anturin siirtoa aurinkoon kokeilla. Meillä tuo anturi on hieman luoteen puolella ja kuten TREND istä näkyy niin pudottaa lattianmenolämpötiloja alkuillasta kun anturiin osuu aurinko.

Ulkoanturin johdon jatkaminen nurkan taakse  ei kokeiluna montaa senttiä maksa.

Ei kuumene kun se termostaatti vähentää lämpöä:)

[sailor]

Ei kuumene kun se termostaatti vähentää lämpöä:)

Tuo on yleinen harhaluulo. Lämpenee ja termostaatin pysäyttämä lattiakierto varmistaa että lämpö myös pysyy. Kukin omalla tavallaan.

[Roori]

...ja tulistin tai ilman ei liity tähän asiaan ollenkaan...

Sikäli liittyy,
että ilman riittävän suurta lisävaraajaa ja hullunkiertoa vaihtoventtiilikoneen lämpökuorma saattaa laskea liikaa ja kone tekee korkeapainepressostaatilla hätäkatkaisun.

Tulistusvaraajallisessa koneessa ei tätä ongelmaa ole,
kun siinä on erikseen latauspumppu ja varaajaa, johon lämpö varastoidaan.
Tulistusvaraajallisen lämpöpumpun lämmönjakopiirit voi sulkea vaikka kokonaan ilman että tulee mitään häiriötiloja.

ei liity sinänsä tulistimeen millään tavalla, vaan asia liitttyy varaajan olemassaoloon ja vaihtoventtiilipumpuratkaisussa voi myös olla varaaja lämmityspuolella, niinkuin monella täälläkin kirjoittavalla on... (=kaikkien järkevien ratkaisumalli). Se nyt vaan taitaa useimmiten olla niin että tulistinpumpussa on erillinen varaaja, poikkeuksena tuohon lienee Thermian "HGW"-pumppa.

[Mika K]

Ei kuumene kun se termostaatti vähentää lämpöä:)

Tuo on yleinen harhaluulo. Lämpenee ja termostaatin pysäyttämä lattiakierto varmistaa että lämpö myös pysyy. Kukin omalla tavallaan.

Ainakin meillä toi "harhaluulo" toimii, kesti hetken aikaa muuton jälkeen että saivat asennettua termostaatin, ja sen jälkeen etelän puoli ei enää ollu tuskasen lämmin aurinkoisena päivänä.

[tomppeli]

ei liity sinänsä tulistimeen millään tavalla, vaan asia liitttyy varaajan olemassaoloon ja vaihtoventtiilipumpuratkaisussa voi myös olla varaaja lämmityspuolella, niinkuin monella täälläkin kirjoittavalla on... (=kaikkien järkevien ratkaisumalli). Se nyt vaan taitaa useimmiten olla niin että tulistinpumpussa on erillinen varaaja, poikkeuksena tuohon lienee Thermian "HGW"-pumppa.

Olemme täysin samaa mieltä tässä asiassa.!
Kirjoitin tosiaankin tuosta sinunkin kertomasta, tähän asiaan liittyvästä vaihtoventtiilipumpun lisävaraajasta hullunkiertoineen tuolla vähän ylempänä!

Perus vaihtoventtiilikone on ilman varaajaa yleisin ratkaisu betoniin varaavissa lattialämmityksissä. ( Otsikko: Lattialämmityksen termostaatit, tarvitaanko niitä? )
Näissä vaihtoventtiilikoneissa tuo liian alhainen lämpökuorma voi olla ongelmallinen ja voi aiheuttaa ylipainekatkaisun.
Sinulla on lämmityssysteemissäsi lisänä varaajatankki, eikä tuota ongelmaa synny!

[sailor]

Ainakin meillä toi "harhaluulo" toimii, kesti hetken aikaa muuton jälkeen että saivat asennettua termostaatin, ja sen jälkeen etelän puoli ei enää ollu tuskasen lämmin aurinkoisena päivänä.

Työ ootte muuttanut viime keväänä ja lattialämmöt + MLP asennettu muuton jälkeen(kö)? Lämpökäyrät kokeiluasteella. Ei viime kesänä ollut hellettä yhtikäs missään. Ei edes Turuus 

Meillä on vanha remontoitava talo, eli vähän eri lähtökohta mitä uusi talo.

Uudemmissa taloissa kannattaa kyllä suunnittelussa jo ottaa aurinko huomioon. Muutoin voi käydä niin että pidetään niissä suurissa extraa maksaneissa ikkunoissa kokoajan sälekaihtimet kiinni.

[Mika K]

Ainakin meillä toi "harhaluulo" toimii, kesti hetken aikaa muuton jälkeen että saivat asennettua termostaatin, ja sen jälkeen etelän puoli ei enää ollu tuskasen lämmin aurinkoisena päivänä.

Työ ootte muuttanut viime keväänä ja lattialämmöt + MLP asennettu muuton jälkeen(kö)? Lämpökäyrät kokeiluasteella. Ei viime kesänä ollut hellettä yhtikäs missään. Ei edes Turuus 

Nyt talvella muutettu ja lämmitys toki asennettu ennen muuttoa, termostaateissa vaan vähän kesti. Kyse siis kevättalvesta.

[KimmoK]

Meillä termostaatit edelleen paketeissaan.

Eikä vielä ole näköpiirissä tarvetta asentaa.

Kun tulisijoja on lämmitetty nousee keskellä taloa huonelämöt helposti 25-26 asteeseen eikä se sinänsä ole ongelma kun tykätään köllötellä lämpimässä ja tällöin myös IVK LTO tuottaa 19-23 asteista ilman sähkövastuksia.

Jos laittaisin lattiapiirien veden viileämmäksi tulisjojen käytön yhteydessä, häähtyisi peräkammarit liiaksi.
Huone+lattiatermostaatti keskeisiin tiloihin voisi olla kokeilemisen arvoinen, jonain päivänä.
(sekä lämmön talteenoton lisääminen tulisijoihin, lämpö lattialämmitysveteen, voisi olla hyvä perfektionismikikka)

[papi]

Pakkasjakson kunniaksi asensin toimilaitteet paikalleen jakotukkeihin ja otin termostaatit käyttöön. Ensi alkuun huomiona on, että pumpun käyntitunnit vähenivät. Myös sähköenergian kulutus putosi. Jokainen kohde on yksilönsä ja termostaattien tarpeellisuuteen vaikuttaa järjestelmän kokoonpano. En mielestäni tarvinnut missään nimessä termostaatteja ja toimilaitteita pientalooni, mutta nyt olen toista mieltä. Minulla termostaatit ja toimilaitteet säätävät talon oleskelutiloja ja makuuhuoneita, jotka muodostavat kaikesta lämmitettävästä alasta noin 60%.

[Mika K]

Yhden ongelman mää olen ny havainnu termostaateissa, kun laittaa tulisijaan valun ni termostaatit sulkee lattialämmityksen ja varpaille tulee vilu. Tosin vaihtoehto olis et tulee hiki, ni ehkä ton sit kestää.

[rex100]

Pakkasjakson kunniaksi asensin toimilaitteet paikalleen jakotukkeihin ja otin termostaatit käyttöön. Ensi alkuun huomiona on, että pumpun käyntitunnit vähenivät. Myös sähköenergian kulutus putosi. Jokainen kohde on yksilönsä ja termostaattien tarpeellisuuteen vaikuttaa järjestelmän kokoonpano. En mielestäni tarvinnut missään nimessä termostaatteja ja toimilaitteita pientalooni, mutta nyt olen toista mieltä. Minulla termostaatit ja toimilaitteet säätävät talon oleskelutiloja ja makuuhuoneita, jotka muodostavat kaikesta lämmitettävästä alasta noin 60%.

Huomasitko kasvoiko käynnistysten määrä ? Minulla on huone termostaatit käytössä, mutta vaikuttaa että käynnistyksiä tukee turhan paljon (n.2300 puolessa vuodessa). Luulisin että jos otan termostaatit pois niin käyntijaksot pitenee ja käynnistysten määrä vähenee. Se voi tietysti vähän nostaa käyntitunteja, mutta kumpi on pienempi paha ? Kompuran kestoonhan vaikuttaa nimenomaan käynnistysten lukumäärä ?
Poltan jonkunverran takkaa ja sen jälkeen kompuran käyntiajat on selvästi lyhyitä.

[papi]

Käynnistysten määrä putosi ja on pienempi myös leudommillakin keleillä. Minulla on järjestelmässä 200 litran puskurivaraaja joka rajoittaa pätkäkäyntiä. Puskurivaraaja lämpiää samaan lämpötilaan kuin kosteiden tilojen pyynti.