Pihasaunan lammitys

[TeemuT]

Rakenteilla omakotitalo - alakerta lampoharkoista ylakerta puurakenteinen suurelementtipaketti. Lammitettavaa lattiaa alakerrassa 90m2 ja ylakerrassa 80m2. Alakerrasta puolet autotallia ja ylakerta osaksikorkeaa tilaa, muualla parvea ja ullakkoa. Parvelle ei tule vesikiertoa.
Asuinrakennuksen lammitys periaatteessa selvaa passinlihaa, mutta putkimies laittoi saunamokin lammitysratkaisun uuteen pohdintaan. Alkuperainen suunnitelma, oli vieda kaytto- ja lammitysvedet neliputkisella ecofleksilla saunalle, joka siis on takrkoittaa noin 10m kanaalia. Pumppu sijaitsee asuinrakennuksen alakerrassa olevassa teknisessa tilassa.
Putkarin ensimmainen kommentti liittyi kayttoveden kierron jarjestamiseen saunalle. Muuten joutuu laskemaan putkea kuumaksi useamman kymmenta sekuntia. Paremmaksi vaihtoehdoksi han kuitenkin ehdotti sahkovaraajaa lauteiden alle. Talloin saunalle, ei tarvitsis vieda, kuin kylma vesi. Talon puolella vesipisteet sijaitsevat sen verran lahella pumppua, ettei kierratysta tarvita.
Seuraava hakellyttava kommentti liittyi saunan ja tuvan lammitykseen. Hanen mielestaan ei ole edes jarkevaa lammittaa 30m2:n rakennusta maalammolla !! Sahkolammitys pattereilla tai lattiakaapeleilla ja varaavatakka, joka lampiaisi kerran pari viikolla talviaikaan. Aluksi tyrmistyin ajatuksesta, mutta nyt olen jo alkanut tottumaan ajatukseen. Olisiko sittenkin jarkevaa pitaa saunarakannus peruslammossa 12-16 astetta sahkolla ja saunapaivina aina laittaa tulet seka kiukaaseen etta takkaan. Pieni tupa lampeaa varmasti nopeasti mukavaksi takan voimin.
Perusteluina talle oli pelkan kylman veden viemisen helppous saunarakennukseen, seka sahkolammitysjarjestelman kustannukset ja yksinkertaisuus vesikiertoiseen lattialammitykseen verrattuna. Lisaksi han ajatteli toimintavarmuuta / sahko katkeaa todennakoisesti molemmista rakennuksista saman aikaisesti, kun taas saunan vesikierron katkeaminen pakkaskeleilla voi jaada helpommin huomaamatta.

Kommentoikaapa tata keskusteluamme, ja palauttakaa ajatukseni taas takaisin maalammonlevittamisen suuntaan myos saunan osalta. Vai onko oikeasti pienta, tiivista suurelementtisaunaa sittenkin jarkeva pitaa muutana kuukauden vuodesta peruslammoissa suoran sahkon tai vaihtoehtoisesti vaikka ILPin avulla. Mitakohan menee energiaa tuollasen mokin lammityksiin taalla Tuusulan korkeudella.

Pohdiskellen,
Teemu

[KotiEnossa]

Koska sauna on noinkin lähellä taloa niin kustannuksiltaan siinä ei juuri ole eroa miten rakennat... sen verran lähellä taloasi sauna on.

Paljon ratkaisee käyttökuluissa se että

-lämmitetäänkö saunaa varsinkin talviaikaan usein
-jos ei lämmitetä niin paljonko on ns. peruslämpö 5 C vai 15 C
-miten sähkönhinta kehittyy
-mikä on saunan eristystaso

Jos itse tekisin noilla tiedoilla niin MLP:n perään laittaisin lämmityksen ja veden. Kuumalle vedelle jokin pieni 30 litran buusteri varaaja jotta aina olis heti lähdöstä lämmintä vettä tarjolla. Varsinaista KV-kiertoa en laittaisi. Mahdollisten sähkökatkojen varaan en paljon rakentaisi... Ne ovat joka tapauksessa äärimmäisen marginaalisia tosielämässä. Niitä toki esiintyy mutta lämmityksen haitaksi nistä ei ole.

Miksei ILPpiä?

-se olis vaan taas yksi huollettava laite lisää kodintekniikkaan

Mutta kaiken kaikkiaan "makuasia".

[sailor]

Meillä on saunan suihkuihin matkaa 14 metriä ja kun saunapäivänä laskee vettä niin alle OPA:n kiulullinen tulee kylmää vettä ennenkuin suihkun alle voi mennä. Eli saunaan mentäessä kiuluun vesi ja se homma on hoidettu. Mitään lisävaraajaa tai muuta et tarvitse. Asuinrakennus-sauna väliset putket tietysti routarajan alle.

Saunaan tietysti lattialämmitys maalämmöllä. Lämmityskustannukset maalämmöllä ovat niin alhaiset että se kuluttaa vähemmän energiaa kuin sähköpatterit ja se laskettu lämpötila. Lasketulla lämpötilalla tilaa muuten sitten lämmitetään sillä vesivaraajalla.

Vaikuttaa vähän siltä että sun putkimiehesi haluaa myydä sinulle jotain lisävaraajia/vast. Lopputulema on kuitenkin se että mikäli et maalämpöä saunaan laita niin asia ottaa päähän joka ainoata sähkölaskua maksaessasi   Tästä on  esimerkkejä. Sinä siinä talossa asut ja laskut maksat, ei putkimies.

[ÄssäS15]

Meillä on rantasauna 28 m² / 110 m3³, rakennettu 7" pelkkahirrestä. Viime helmikuussa sauna oli pelkästään peruslämmöllä (12 astetta, sähköpatterit ja lattialämmitys). Lvv ei ollut päällä eikä valoja yms. käytetty. Tupaa eikä saunaa myöskään lämmitetty puilla. Tämä peruslämmön ylläpito vei 568 kWh.

Samaan aikaan talossa (290 lämmitettävää m², josta 70 m² autotalli ja varasto n. 20 asteessa) asui 6 henkeä, pestiin ja kuivattiin pyykit koneellisesti, sähkösauna 8 kWh pari kertaa viikossa, jne... Talo kaikkinensa kulutti 1614 kWh:a.

Pitää yrittää rivetä hirrenvälejä vielä ennen ensi talvea :-/

[TeemuT]

Kiitos kommenteista - tällä kertaa näin ääkkösillä varustetulta koneelta.

Suoraan sanottuna, olin kääntymässä jo aika lailla tuonne sähkölämmityksen puolelle, parhaana perusteluna säädön, käytön ja asennuksen helppous.
Maalämpotarjouksissa saunan lämpöhäviöiksi on arvioitu 1,4 kW, tämän hetken sähkönhinnalla arvasin vuodenlämmitys kuluiksi vaikka 200 eur. Siitä jos pitää alkaa sitten säästämään kalliimpaa järjestelmää niin..

Pelkän käyttöveden siirto saunalle tulisi maksamaan muutan euron metri suojaputkineen, Uponor quattro useita kymppejä !
Olin jo tekemässä tarvikelistausta tukkuun, mutta kommenttienne ja vaimon ekolokisen kannan vuoksi tilataanpa nyt kuitenkin varalta se neliputkinen kanava... Ensimmäinen tonnin "uhraus" = 1. erävoitto maalämmölle. Ensi viikolla pitää saada ulkopuoliset täytöt tehdyksi pois talopakttien pystyttäjien tieltä. Siksi putket maahan ja nopeasti.

Arvioidaanpa sitten tästä eteenpäin. Sain sähköurakoitsijalta hinnaksi 400 Eur + 400 Eur sähköiset lattialämmitukset termostaatteineen. Kaksi piiriä, että sauna ja pesuhuone voidaan pitää lämpimänä, vaikka tupa olisi kylmänä. Lisäksi tarvittaisiin se varaaja lauteiden alle vaikka 200l = 800 EUR.

Mitä maksaa / säästää materiaalessa, jos jättää saunan pois maalämpöpiiristä ? Riittäisikö yksipiirinen lämmitysjärjestelmä ? Kuinka paljon menee termaria, jakotukia, toimilaitetta ja shunkkia euromääräisesti saunalle ? Entäs saatanko tarvita lisävaraajan suunnitellun osatehoisen Niben rinnalle ?

Lasketaan nyt molemmat ilman asennustöitä. Heittäkääpä jotain arvioitanne ilmoille.

Kiitos vielä uudelleen uhraamistanne ajatuksista tähän arvausleikkiini !

OT: Putket menevät molemissa rakennuksissa anturan alitse. Mihin saakka UponorQuattron eristevaippa jatkuu ? Voisiko liitokset jäättää sokkelin ulkopuolelle, styroxin alle ?

[sailor]

Vesikiertoinen lattialämmitys maksanee jotain 20-30 euroa/m2 asennettuna kaikkinen asennustarvikkeineen ja jakotukkeineen. Varmaankin siihen halutaan laittaa 2 piiriä. Toinen löylyhuoneenseen ja toinen pesuhuoneeseen. 1 vs. 2 piiriä ei tuone kuin jonkun kympin hintaeron.

Mitään termostaatteja ei tuohon asenneta, vaan kierron tulee olla vapaa. Tästä on myös se etu että saunapäivänä lämmität myös koko taloa sillä kiukaalla  

Mitään lisävaraajia et tarvitse...

Jani

[Peetee]

Terve Teemu,

Itse painiskelin pari vuotta sitten saman asian kanssa, kun sauna tuli omaan rakennukseen. Quattro kanaalia oli laskennallisesti menossa 14 m ja tuntui silloin kovalta investoinnilta (vajaa 800€ putken pätkästä).

Kuitenkin laskeskelin että oma varaaja maksaa ja sähköpiuhat lattiaan myös about saman verran - ja onneksi päädyin kanaaliin. On se mukavaa kun ei tarvi erikseen miettiä päivää etukäteen milloin sitä saunois tai muuten repiä ressiä sähkönkulutuksesta tai lämpötiloista - siellä on aina se reilu 20 astetta peruslämpö.

Rakensin saunalle lämpimän veden kierron valmiiksi ja kiertovesipumppukin on iskussa, mutta eipä ole tarvinut. Sailorin sanoin lasken kylmät vedet löylykiuluun ja meen lämpimään suihkuun. Meillä tulee kylmää ehkä noin 8litraa ennen lämmintä eli 2 litraa menee haaskuuseen.

Mulla tuli myös omaan rakennukseen lämmin työtila + varasto, mutta sinne ei kanaalia - ja se vähän harmittaa. Siellä kun lattiavastukset alkaa lämmittämään lattiaa nii sähköä palaa saman verran kuin koko muu kompleksi tarvii lämmitykseen.

Itse ajattelin että ns. osatehopumpussa ja maapiirissä ei riitä teho kaikkien mökkien lämmitykseen, mutta olisi varmasti riittänyt.