Mitoituspyyntö Hollola

[Mystinen metsätyömies]

Moi. Pyytäisin mitoitusta.
Kyseessä 50-luvulla rakennettu puurunkoinen, tiiliverhoiltu, purutäytteinen ja kymmenisen vuotta sitten uusitut ikkunat.
Kerroksia on kolme ja kellarikerroksessa on lämmityspatterit autotallissa, pesutiloissa, saunassa ja pannuhuoneessa yht. 54m2 loput puolilämmintä tilaa.
Kaksi kerrosta on asuintilaa. 292m2 eli koko lämmitysneliöt n. 350m2 huonekorkeua keskimäärin 270cm.
Vesikeskus lämmitys ja patterit ohuet 50luv. mallia.
Tällähetkellä lämmitysmuoto on uudehko 55kw Atmos puukattila ja kaksi 2500L varaajaa. Kovemmilla pakkasilla menee verkostoon 50 asteinen vesi ja huonelämpö pysyy 21 asteessa.
Tarkoitus on jättää puulämmitys rinnalle koska puuta on omasta takaa.
Lämpökaivot olen unohtanut jo kustannuksen takia pois kun saan putkiston maahan omalla kalustolla.
Putkisto on tarkoitus upottaa lläheiseen peltoon joka on vanhaa järvenpohjaa, eli savea.
Pelto on 100m päässä ja n.10m alempana kuin pannuhuone. Kannattaisiko, ja voiko pannuhuoneesta vetää kaksi putkea pellonreunaan jakokaivoon, ja sitten jakaa useampaan piiriin?
Kiitos

[tomppeli]

Voisitko antaa vielä vähän lisätietoja:

- Mitkä ovat talon ulkomitat?
- Ovatko molemmat asuinkerrokset samankokoisia (146 m2) lämpimältä alaltaan?
- Onko kellarikerros saman suuruinen?
- Onko tietoa ulkoseinän rakenteesta, esimerkiksi purukerroksen paksuus?
- Onko tiedossa, mitä ja kuinka paljon on eristekerrosta yläpohjassa?
- Onko rakennukselle tehty muuta energiaremonttia, kuin ikkunoiden uusiminen 10 vuotta sitten?

[Mystinen metsätyömies]

Talon ulkomitat on 20x9m. Kellarikerros koonaisuutena 169m2 josta lämmitettävää tilaa 54m2. 1 kerros 169m2. 2 kerros 169m2 josta lämmintä tilaa 123m2. Eli lämmitettävää tilaa on 346m2.
Ulkoseinä on rappaus, tiili muurattu pystyyn. puurunko, tervapaperi ja 130mm purua.
Yläpohja on purua.Vuoden 1948-1952 ei ole tehty mitään, joten varmaan täytyisi klisätä eristettä.
Ikkunat on vaihdettu kolmilasisiin ja käyntiovi on uusittu, ei muuta.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 20 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos:
Talo  ”Mystinen metsätyömies”   HOLLOLA   (Päijät-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Kellarikerros 1955: -Patterilämmitys, 8°C, 115 m2, 288 m3  (50°C)      6,3 W/m2   0,72 kW   518 kWh
- Kellarikerros_lämmin 1955: -Patterilämmitys, 21°C, 54 m2, 130 m3  (50°C)   34,7 W/m2   1,88 kW   5 614 kWh
- 1 kerros 1955: -Patterilämmitys, 21°C, 169 m2, 456 m3  (50°C)         55,8 W/m2   9,43 kW   23 506 kWh
- 2 kerros 1955: -Patterilämmitys, 21°C, 123 m2, 332 m3  (50°C)         60,7 W/m2   7,47 kW   18 169 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      42 W/m2   19,49 kW   47 806 kWh

• Kiinteistö yhteensä   461 m2   1 206 m3   3,8 COP   19,0 kW   47 806 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -1,6 kW   -3 873 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            17,4 kW   43 933 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,262 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,44 kW   6 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,0 kW   49 929 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            20,0 kW   49 926 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         3 kWh
 Yhteensä   461 m2   108 kWh/m2   3,7 SCOP   20,0 kW   49 929 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         20,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      20,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -27 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 36424 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh   ( 3,7 SCOP)   14,7 kW   36 428 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            13 505 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  3 kWh)   13 509 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!          0 kWh

• Tarvitaan 2 kpl 208 m kaivoa. Yläosassa 6 m vedetöntä ja 25 m maaporausta. Väli vähintään 25 m.   Poraus   208 m
- Kaivon aktiivisyvyys 202 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 208 m.   Putkea kaivossa yhteensä 416 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,9 kPa)   2 kpl   PE63x5.8   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 1,03 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,03 / 2 = 0,52 l/s = 31 l/min = 1854 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 921 ltr - 16 min 5 s      62 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 1151 ltr - 19 min 48 s      35 kPa = 0,35 bar
 Tai vaakakeruulla:               
kostea savi, vähintään 966m = 3x320 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 1031 ltr - 16min 40s      33 kPa = 0,33 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Mystinen metsätyömies]

Pari kysymystä
Miksi keruuputkisto siniraidasta? eikö ohuempiseinäisempi maalämpöputki ole tehokkaampi lämmönkerääjä?
onko merkitystä sillä että keruuputkisto on kymmenisen metriä maalämpöpumppua alempana?

[tomppeli]

Ohutseinäisempi ei kestä maaperän aiheuttamia paineita. Putki voi litistyä ja nestekierto ei toimi kunnolla.
Lämmön siirtyminen toimii ihan hyvin paksumpiseinäiselläkin.
Tärkeintä on, että keruuputkistolla on riittävästi pituutta ja että se on upotettu riittävän syvälle.
Se väite, että liian syvälle upotettu keruuputkitus aiheuttaa maahan ikiroudan, on pelkkää legendaa, humpuukia!
Mitoitusohjelma antaa pienimmän mahdollisen pituuden.
On eduksi ylittää laskentaohjelman antama keruuputkiston pituus.
Maasta tulevan kiertonesteen lämpötilalla on suuri vaikutus maalämpöjärjestelmän hyötysuhteeseen.