Mitoituspyyntö, OKT 135 + AT 75 vuosimalli 2005, Järvenpää

[kalamatti]

Moikka,

Apua tarvittaisiin maalämmön mitoitukseen enkä pistäisi pahitteeksi muutenkaan kommentteja ja vinkkejä koskien järkevän kokonaisuuden arviointia
Kyseessä on vuonna 2005 valmistunut omakotitalo + autotalli. Tontti on savimaata piiiiitkillä paaluilla - keskimäärin noin 35 metriä kappale, eli ymmärtääkseni maalämmössä tulee aika paljon porausreiän vahvistusta teräsputkilla joka nostanee hintoja reilustikin?

Asunnossa ja tallissa on vesikiertoinen lattialämmitys joka on alunperin lämminnyt öljyllä. Edellinen asukas on tehnyt (mielestäni) hieman hutiloidun energiarempan ja ottanut öljyn kylkeen 230v Viessmannin Vitocal 200 VILP:n. Käyttövesi on kuitenkin jätetty kokonaan öljyllä lämmitettäväksi, joten VILP seisoo käytännössä tyhjän panttina monta kuukautta vuodesta.

Sattuman kautta meillä oli vesivahinko alkukeväästä (käyttöveden paluukierrossa pistesyöpymä), jonka johdosta tekninen tila on nyt kokonaan purettu tyhjäksi, eli tällä hetkellä sekä öljy, että VILP on purettu ja asunnossa ei ole käytännössä mitään lämmitystä. Käyttövesi lämpiää väliaikaisesti 180l:n sähkövaraajalla. Talvi kuitenkin lähestyy kovaa vauhtia ja pian ollaan tilanteessa, että minun tulisi joko kytkeä vanha laitteet takaisin (öljykattila, 1700l:n säiliö + VILP) tai sitten tehdä päätös maalämpöön siirtymisestä ja kehitellä talven ajaksi jokin väliaikainen kevyt lämmitysratkaisu. Mikäli siirryn maalämpöön en pidä öljyn takaisinasentamista enää järkevänä sen suurien purkukustannusten vuoksi. Nythän laitteet on purettu pois "vakuutuksen piikkiin" vesivahingon vuoksi, eli tässä olisi mahdollisuus hyödyntää tilannetta ja jättää öljy asentamatta takaisin joka toivottavasti laskisi maalämmön asennuskustannuksia, kun purkukustannuksia ei käytännössä tulisi.

Joka tapauksessa ensimmäinen steppi olisi varmaan maalämmön mitoitus jonka vuoksi tässä ollaankin. Alla siis lisätiedot. Kiitos tuhannesti jo kaikille etukäteen.


- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Uusimaa, Järvenpää, Haarajoki 04480

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
2005, tasamaa

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.

Nykyinen järjestelmä on Viessmann Vitocal 200 VILP (asennettu 2017) + Öljylämmitys (alkuperäinen) jotka lämmittää vesikiertoista lattialämmitystä. Käyttövesi lämpiää vain öljyllä.

Energiankulutus ollut:
Vuonna 2021 - 18 000kWh + 1200l öljyä
Vuonna 2020 - 16 000kWh + 1200l öljyä

Nämä luvut sisältää käyttösähkön, käyttöveden lämmityksen (ml. lämpimän käyttöveden paluukierto) ja autotallin ja asuinrakennuksen lämmityksen. Tekninen tila on autotallin puolella, josta lattialämmitykselle kanaali asuinrakennukseen ~8 metriä.

Energiatodistuksen mukaan E-luku 160 (luokka C).

- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Vesikiertoinen lattialämmitys autotallissa ja asuinrakennuksessa

- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Koneellinen IV lämmöntalteenotolla

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Asuinrakennus: 51 metriä
Autotalli:    30 metriä

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Pystyrunko, tuulensuoja gyproc 9mm + 150mm villa

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
1 kerros

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Asuinrakennus 135m2
Autotalli 75m2

- Huonekorkeudet kerroksittain?
Autotalli 2,4m
Sisätilat noin 75m2 2,4m korkeus + 60m2 3,4m korkeus (korotettu olohuone + keittiö + eteinen)

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Tuulettuva alapohja ryömintätilalla, ontelolaatta 200mm.
Asuinrakennus: Polystyreeni EPS 100 Lattia 175mm
Autotalli: Polystyreeni EPS 100 Lattia 150mm

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Puhallusvilla 300mm

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
2-lasiset. Ikkunoien yhteisala normaali.

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Autotalli myös lämmitettävää tilaa, sillä siellä on toimistohuone. Lämmönsiirtokanaali autotallista päärakennukseen noin 8m.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Asuinlämpötila 21 astetta. Sama olisi toiveena autotallissa, mutta AT:ssa käytännössä nyt talvisin noin 16 astetta. Kaksi automaattista nosto-ovea jotka heikosti eristetty.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”kalamatti”   HAARAJOKI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C  -  menovesi lämpötila max 34 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Talo 2005: Lattialämmitys, 21°C, 135 m2, 383 m3          47,6 W/m2   6,43 kW   16 428 kWh
- Autotalli 2005: Lattialämmitys, 18°C, 75 m2, 180 m3       57,3 W/m2   4,29 kW   9 972 kWh
- Lämpökanaali CALPEX QUADRIGA H32+32/S28+22/142, pituus 8m, dT=3K         7,8 kPa   0,10 kW   890 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         52 W/m2   10,82 kW   27 289 kWh

• Kiinteistö,  210 m2,  563 m3          5,7 COP   10,35 kW   27 289 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,18 m3 / 50 °C   2,9 COP   0,96 kW   4 000 kWh
- Yhteensä         5,0 SCOP   11,3 kW   31 289 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -2 720 kWh   0,98 kW   28 569 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   28 569 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            11,30 kW   28 569 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   210 m2   136 kWh/m2   5,0 SCOP   11,3 kW   28 569 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         11,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      11,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -27 °C
- Maasta kerätään          ( 5 COP)   9,3 kW   22 868 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 701 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      5 701 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 708 kWh

• Tarvitaan vähintään 223 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 8 m maaporausta.   Poraussyvyys   223 m
- Kaivon aktiivisyvyys 217 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 223 m.   Putkea kaivossa yhteensä   446 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,8 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,69 l/s = 41,4 l/min = 2484 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 486 litraa   132 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 609 litraa   69 kPa = Ok
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 509 m = 2 x 250 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 518 litraa         28 kPa = 0,28 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.