Mitoituksen tarkistus: uudiskohde 150m2, Espoo

[aapinen]

Ehtisiköhän joku auttamaan ja antamaan oman näkemyksensä näihin liitteen laskelmiin? Pahoittelut kun tulee nyt vain liitteenä, mutta sain vasta nyt tiedot ja poraus on tulossa jo ensi viikolla niin teoriassa kaivon syvyyteen vielä ehtii vaikuttaa jos on ihan pielessä.

Ummikkona näyttää siltä, että vastuksilla lämmitetään vähän koko ajan viileämmällä kelillä kun pumpun tehopeitto 69%, mutta lisäenergian tarve kuitenkin suht pieni.
Energialaskennassa lämmitystarve 7,8kwh/vuosi ja lämmin vesi 3,6kwh/vuosi

Meille ei ole tulossa lisälämmönlähdettä tai ehkä ensi vuonna jäähdytykseen ILP hankitaan, mutta sitä ei nyt ole missään laskelmissa huomioitu eikä sitä MLP-kohteessa tunnu järkevältä lämmitykseen alkaa käyttämään vaan mitoittaa varsinainen laitteisto oikein. Toki jotain piikkejä/MLP reagointia säänvaihteluun sillä voi tasata.

Aktiivinen kaivon syvyys 110m ja poraufirman mukaan tasan tuon verran poraavat maanpinnasta mitattuna, mutta meillä on savea 13m ensin niin eikö pitäisi porata 123m, että laskelma yleensä pitäisi paikkansa?

Jos joku ihmettelee niin nämä on näitä tapauksia kun sitä uudiskohteelle ruksaa kohdan lämmitysmuoto=maalämpö ja kuvittelee, että kaikki hoituu eikä mistään tarvitse olla huolissaan.
Kommentoikaa jos jotain oleellista uupuu niin täydennän viestiin ja luen vielä teidän ohjeetkin illalla ajatuksella sekä testaan itse laskea teidän ohjelmalla (sitä joskus kokeilinkin ja mielestäni sain kyllä syvemmän kaivon kuin 110m)

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”aapinen”   ESPOO   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C  -  menovesi lämpötila max 34 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Talo 2021: Lattialämmitys, 22°C, 150 m2, 389 m3:   5,02 kW   13 394 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         5,02 kW   13 394 kWh

• Kiinteistö,  150 m2,  389 m3          5,3 COP   4,70 kW   13 394 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,184 m3 / 50 °C   2,6 COP   1,16 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,1 SCOP   5,9 kW   18 194 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 397 kWh   0,45 kW   16 797 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   16 797 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            6,00 kW   16 797 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   150 m2   112 kWh/m2   4,1 SCOP   6,0 kW   16 797 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      5,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,0 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -27 °C
- Maasta kerätään          ( 4,1 COP)   4,9 kW   12 691 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 107 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 107 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 395 kWh

• Tarvitaan 131 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 13 m maaporausta.   Poraussyvyys   131 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 131 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   262 m 
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,36 l/s = 21,6 l/min = 1296 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,36 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 291 litraa      22 kPa = 0,22 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 272 metriä  = 1 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m      34 kPa = 0,34 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[aapinen]

Iso kiitos tomppeli!

Eli pumppu on 2kw liian pieni ja kaivo 21m liian matala. Noin hypoteesina jotta ymmärrän mitä tuolla vajaalla mitoituksella tapahtuu? Maksan enemmän sähkövastuksilla lämmittämisestä kun pumpun ja kaivon teho ei kylmällä ilmalla riitä? Onko kaivon jäätymiseen tai lämmön ennenaikaiseen ehtymiseen vuosien saatossa riskiä ja entä joutuuko pieni pumppu alkuperäisellä mitoituksella liian koville ja sen elinikä laskee vs isompi pumppu?

Veikkaan, että muutama tonni tuosta tulee lisää jos mitoitusta kasvattaa optimiksi.
Tässäkin mitoituksen tehnyt ihan nimellinen iso yritys mikä toimii talotoimittajalle alihankkijana niin mikähän siinä on, että nuo alimitoitetaan? Onko kyse ihan puhtaasta kustannusten optimoinnista kun ovat varmaan jonkun kiinteän summan talopaketissa laskeneet lämmitykselle niin homman pitää siihen mahtua ja jos tulee halvemmaksi niin katetta jää enemmän? Tuon alihankkijan kanssa kun juttelin aiemmin niin vetosi vuosien kokemukseen näissä ja kaivojen jäätymisen olevan todistamaton legenda eikä heidän kannata mitoitusta pieleen tehdä kun takuu sekä kuluttajasuoja painaa päälle, mutta tuo taitaa auttaa vain räikeissä alimitoituksissa tai ongelmisssa.

[tomppeli]

Alimitoitetussa kaivossa on jäätymisen riski ja kaivo kylmenee reippaammin vuosien saatossa.
Kaivon syventäminen myöhemmin on lähes mahdoton toteuttaa. Tulee aina edullisemmaksi tehdä heti alunperin riittävän syvä kaivo.
Energian saanto kaivosta ehtyy vähitellen.

Jos maalämpökone on vajaatehoinen, korvataan vain aika pieni osa tarvittavasta lämpöenergiasta ostosähköllä.

Hintasyistä on pikku pakko tinkiä jostain. Siksi joudutaan tekemään alimitoittamisia.

[aksutre]

Vaikka ollaan Etelä-Suomessa ja talvet ovat yleensä lämpimiä niin tuo 4 kW 110m kuulostaa kyllä vähäiseltä 150m2 taloon, tuo "osateho" mitoitus on siihen syynä. Jos itse olisin ottanut osatehoisen pumpun niin jo tammikuussa olisi mennyt enemmän sähköä ( yli 400 kW ) kuin tarjouksessa oli ilmoitettu vuodessa. 4 kW pumpulla kyllä pärjää kun on 9 kW sähkövastus mukana, mutta maalämmöltä katoaa koko idea. Lämpimän käyttöveden kanssa saattaa tulla ongelmia pakkasella, jos on useampi saunoja niin veden lämmitysaika on pitkä ja lämmin vesi loppuu kesken. Kannattaa luottaa ennenmmin tomppelin täystehomitoitukseen.

itse miettisin saman merkin Calibra 1.5-7 kW inverteriä ja 140 aktiivimetrin kaivoa. Tuolla kaivolla pumppu ottaa sen mitä maasta saa jatkuvaa uusiutuvaa energiaa ( Espoo n.3.6 kW ). Tällöin ei ole jäätymisongelmaa ole ja jää viilenemisvaraa. Myös lämpökerroin paranee kun kaivo on läpi talven 4-5 asteen nurkilla, lämpökerroin tulee todennäköisesti olemaan vuositasolla 5.0 nurkilla. ( lämmitys ).

[euroshopperi]

Ehtisiköhän joku auttamaan ja antamaan oman näkemyksensä näihin liitteen laskelmiin? Pahoittelut kun tulee nyt vain liitteenä, mutta sain vasta nyt tiedot ja poraus on tulossa jo ensi viikolla niin teoriassa kaivon syvyyteen vielä ehtii vaikuttaa jos on ihan pielessä.

Ummikkona näyttää siltä, että vastuksilla lämmitetään vähän koko ajan viileämmällä kelillä kun pumpun tehopeitto 69%, mutta lisäenergian tarve kuitenkin suht pieni.
Energialaskennassa lämmitystarve 7,8kwh/vuosi ja lämmin vesi 3,6kwh/vuosi

Meille ei ole tulossa lisälämmönlähdettä tai ehkä ensi vuonna jäähdytykseen ILP hankitaan, mutta sitä ei nyt ole missään laskelmissa huomioitu eikä sitä MLP-kohteessa tunnu järkevältä lämmitykseen alkaa käyttämään vaan mitoittaa varsinainen laitteisto oikein. Toki jotain piikkejä/MLP reagointia säänvaihteluun sillä voi tasata.

Aktiivinen kaivon syvyys 110m ja poraufirman mukaan tasan tuon verran poraavat maanpinnasta mitattuna, mutta meillä on savea 13m ensin niin eikö pitäisi porata 123m, että laskelma yleensä pitäisi paikkansa?

Jos joku ihmettelee niin nämä on näitä tapauksia kun sitä uudiskohteelle ruksaa kohdan lämmitysmuoto=maalämpö ja kuvittelee, että kaikki hoituu eikä mistään tarvitse olla huolissaan.
Kommentoikaa jos jotain oleellista uupuu niin täydennän viestiin ja luen vielä teidän ohjeetkin illalla ajatuksella sekä testaan itse laskea teidän ohjelmalla (sitä joskus kokeilinkin ja mielestäni sain kyllä syvemmän kaivon kuin 110m)

Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että kaivo on mitoitettu Reilu Reiskan normaalikaavalla, eli 69 % tehonpeitolla, vaikka se pitäisi mitoittaa energiapeitolla. Eroa saattaa olla noilla esim Teho-/energiapeitto esim juuri tuo 69%/95%. Ja kaivo pitäisi silloin mitoittaa tuon 95% mukaan vs täystehoisesta. Huomaat tässä kohtaa, että ei ole oikein järkeä mitoittaa nykyään enää osatehoisia mitoituksia, kun invertterit on poistanut sen vanhan tarpeen varaajista. Sanoisin, että on petosta mitoittaa kaivo tuon 69% mukaan ja kauppiaalla on velvollisuus ilmoittaa nuo molemmat luvut selkeästi askelmissa, jotta voit osoittaa virheen esim reklamaatiotapauksessa suoraan paperilta.

[aapinen]

Palailen tähän myöhemmin paremmin, mutta kaivoa 141m porattu ja siitä 16m maata mikä oli enemmän kuin oletin sillä paalut upposi vain 10-12m väliin. Vesi onneksi nousi ainakin porauksen jälkeen heti arvioituna 5m korkeuteen, mutta täytyy mittailla uudestaan. Keskustelua käyty mitoituksista ja jatkunee vielä sillä firman mukaan 110m poraussyvyys oli ihan oikein mitoitettu pumpulle vaikka maaosuuden pituudesta ei heillä ollut tarkkaa tietoa tai veden korkeudesta. Niben S1255 1,5-6kw invertteri olisi varmaan paras, mutta siihen pitäisi laittaa varmaankin 2te välirahaa ja toki kaivon pituus on vähän niukka sille. Onkohan kenelläkään hintatietoa tuolle Thermian 4kw laitteelle niin vähän voisi varmistaa välirahan oikeellisuutta? Parille myyjälle soittelin niin eipä kukaan enää on/off-laitetta suositellut.

[Roori]

Palailen tähän myöhemmin paremmin, mutta kaivoa 141m porattu ja siitä 16m maata mikä oli enemmän kuin oletin sillä paalut upposi vain 10-12m väliin. Vesi onneksi nousi ainakin porauksen jälkeen heti arvioituna 5m korkeuteen, mutta täytyy mittailla uudestaan. Keskustelua käyty mitoituksista ja jatkunee vielä sillä firman mukaan 110m poraussyvyys oli ihan oikein mitoitettu pumpulle vaikka maaosuuden pituudesta ei heillä ollut tarkkaa tietoa tai veden korkeudesta. Niben S1255 1,5-6kw invertteri olisi varmaan paras, mutta siihen pitäisi laittaa varmaankin 2te välirahaa ja toki kaivon pituus on vähän niukka sille. Onkohan kenelläkään hintatietoa tuolle Thermian 4kw laitteelle niin vähän voisi varmistaa välirahan oikeellisuutta? Parille myyjälle soittelin niin eipä kukaan enää on/off-laitetta suositellut.

Ei vaikuta kaivon pituuteen kuin marginaalisesti oli 4kW tai 6kW kone, talon energiansyöppöys ratkaisee syvyyden...

[tomppeli]

Ihan, niin kuin Roori tuossa juuri kirjoitti, kaivon syvyys riippuu talon lämmitystarpeesta.
Teille porattu kaivo riittää hyvin sekä Niben S1255 1,5-6kW invertterille, että Thermian 4kW laitteelle.
4 kW on alitehoinen ja tulisi käyttämään jonkin verran vastuslämmitystä.

[euroshopperi]

Palailen tähän myöhemmin paremmin, mutta kaivoa 141m porattu ja siitä 16m maata mikä oli enemmän kuin oletin sillä paalut upposi vain 10-12m väliin. Vesi onneksi nousi ainakin porauksen jälkeen heti arvioituna 5m korkeuteen, mutta täytyy mittailla uudestaan. Keskustelua käyty mitoituksista ja jatkunee vielä sillä firman mukaan 110m poraussyvyys oli ihan oikein mitoitettu pumpulle vaikka maaosuuden pituudesta ei heillä ollut tarkkaa tietoa tai veden korkeudesta. Niben S1255 1,5-6kw invertteri olisi varmaan paras, mutta siihen pitäisi laittaa varmaankin 2te välirahaa ja toki kaivon pituus on vähän niukka sille. Onkohan kenelläkään hintatietoa tuolle Thermian 4kw laitteelle niin vähän voisi varmistaa välirahan oikeellisuutta? Parille myyjälle soittelin niin eipä kukaan enää on/off-laitetta suositellut.

Olipas iloinen asia, että sait tehtyä homman juuri ajoissa kuntoon, eikä se perinteinen jälkikäteen pähkäily. Mitoitushan on nyt Tomppelin laskelmissa ja tuo 1-6 kW invertteri tekee jo käyttövettäkin hyvällä teholla tarvittaessa. Energianpeitto on nyt kuitenkin se laskelman pohja ja se on oikea aloitus. Nuo lisäeurot ei kyllä taatusti mene hukkaan, mitä joudut paikkaamaan noita kauppiaiden matematiikalla tehtyjä osatehoja. Hyvä vielä muistaa, ettei se putkitettukaan pätkä ole täysin 0-tehoista putkea. Parhaimmillaan märkä reiän ympäristö voi vastata jopa kallion tehoa ja ylin osa saa jo auringosta lämpöä monen metrin syvyyteen. Hyvää ja hauskaa Vapun jatkoa.