Puhdistin ja laitoin samat letkut takaisin

ATS

Peukkuhymiö!

Alan myös kallistumaan siihen, että tuo puskurivaraajan 4-putkikytkentä on pumpun toiminnan kannalta hivenen haasteellinen ratkaisu. Harmi vain, etten ymmärtänyt tätä silloin asennusvaiheessa, jolloin olisin tietysti sanonut asentajille, että puskurivaraaja kytketään 3-putkikytkentänä.

Olen semmoisen käsituntumalla tehdyn havainnon tehnyt (molemmat kädet paluuputkille: toinen puskurilta pumpulle ja toinen puskurilta verkostoon), että kun kone tekee lämpöisempää menovettä tuonne puskurivaraajaan, niin valtaosa tästä palautuu puskurivaraajan paluuputkea pitkin pumpulle. Tästä johtuen pumpun sisäisten antureiden rekisteröimä meno-paluu dT on taas viime aikoina ollut pääasiassa 3c ja silloin tällöin 4c. Tällöin pumpulta jää täysin tuo todellinen patteri- ja lattiaverkostosta palaavan veden lämpötila rekisteröimättä, koska palaa puskurivaraajan kautta kiertoon eikä pumpulle. Jos tuo verkostosta palaava putki olisi kytketty suoraan pumpulle niin tälläistä "ongelmaa" ei olisi. Pätkäkäyntiä ei ole esiintynyt enää, kun tuo lämmönjaon kiertovesipumpun minimi on alin mahdollinen, eli 15%.

Voisiko tämä olla seurausta siitä, kun haluttu menolämpö nousee pakkasen kiristyessä ja tästä johtuen lämmönjaon kiertovesipumppukin operoi suuremmalla nopeudella (yli 30-50%), jolloin se onnistuu sekoittamaan tuota puskurivaraajan sisältöä turhankin tehokkaasti? Voisihan sitä alkaa testimielessä kiertovesipumpun maksimia laskemaan tuosta nykyisestä 100% alaspäin esimerkiksi johonki 30%, ja katsoisi onko sillä kuinka paljon vaikutusta puskurivaraajan sekoittumiseen. Pyrkisi löytämään sen sopivan maksiminopeuden, jolla puskurivaraaja ei sekoittuisi sekä verkostossa kiertäisi riittävästi lämmintä ilman huonelämpötilojen alenemaa.

Vai voisiko kenties puskurivaraajan paluuputki/putket olla kytketty jotenkin virheellisesti varaajan sisällä?

Pahoittelut vanhan asian kommentoinnista. Mitä tarkoittaa 3-putkikytkentä / 4-putkikytkentä, ja mikä sen merkitys on käytännössä?

Mikä on deltaT MUT:ssa?

...ja onko MUT arvo oikein (pohjoisessa eri kuin etelässä ja manuaalista löytyy suositus).

Jäsen Lappasen huomio voi olla kyseessä, mutta perusasetukset on hyvä tarkistaa.

Kun on noin tuore tapaus, saattaa olla että pumpun tekäly opettelee lämmityspiiriin sopivaa kiertonopeutta. Mulla vanhempi F-sarjalainen on tehnyt samaa, sen huomaa varsinkin joidenkin firmispäivitysten jälkeen että automaattiasetuksella kv-pumpu nopeus saattaa olla esimerkiksi 100%, kun ennen päivitystä se on ollut esimerkiksi 40%. Nopeus sitten tippuu pikkuhiljaa jollekin matalammalle tasolle johon se sitten jääkin.

Talvella tuon siis varsinkin huomaa kun lämmitys on yhtäjaksoisesti ollut päällä päiviä-viikkoja.

Voi toki olla myös asetuksista sulla kiiinni, mutta voi olla myös tuosta oppimisesta kyse.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos:
Uudisrakennus  ”Tikru”   JOROINEN   (Etelä-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 29 °C  -  menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 °C
- Uudisrakennus 2026: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 91 m2, 233 m3  (31°C)   32,4 W/m2   2,95 kW   8 844 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   32 W/m2   2,95 kW   8 844 kWh
• Kiinteistö yhteensä   91 m2   233 m3   5,5 COP   2,8 kW   8 844 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -0,4 kW   -1 200 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            2,3 kW   7 644 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,144 m3 / 50 °C   3,3 COP   0,79 kW   3 300 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,0 kW   10 944 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            4,0 kW   10 944 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
 Yhteensä   91 m2   120 kWh/m2   4,6 SCOP   4,0 kW   10 944 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         3,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      4,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -38 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 8543 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh      ( 4,6 SCOP)   3,3 kW   8 543 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            2 401 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   2 401 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        980 kWh

• Tarvitaan vähintään 120 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraus   120 m
- Kaivon aktiivisyvyys 114 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 120 m.   Putkea kaivossa yhteensä   240 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 1,4 kPa)   2 kpl   PE40x2.4   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,26 l/s = 15,6 l/min = 936 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,26 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 274 ltr - 18 min 6 s   12 kPa = 0,12 bar
 Tai vaakakeruulla:               
kostea savi, vähintään 246m = 1x250 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 245 ltr - 15min 42s   17 kPa = 0,17 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.