Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10
21
Yleistä / Vs: Maalämpöpumpun uusiminen
« Uusin viesti kirjoittanut commo73 26.03.24 - klo:18:38 »
Ajattelin vain tuosta maapiirin mitasta, että voisi teholuokka olla jopa 15 kW luokkaa ja entinen ehkä 11 kW kone otettu vähän alakanttiin. Tuosta vetämällä saattaisi  tuo 16 kW versio pyöriä hieman maltillisemmilla kierroksilla. Tiedä sitten kun ei muuta kerrottu.
Maapiirin kokonaispituudesta ei voi suoraan päätellä millaisen koneen se kestää kyykkäämättä. Riippuu aika paljon maalajista mihin putket on asennettua. Savi tietysti olisi paras, mutta putkia upotetaan myös muihin maalajeihin.
22
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Mitoituspyyntö, Helsinki OKT
« Uusin viesti kirjoittanut Olympia 26.03.24 - klo:14:21 »
Pyytäisin kohteliaasti suuntaa-antavaa mitoituslaskelmaa vanhan omakotitalon maalämpöjärjestelmälle:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Helsinki

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1952, rinteessä, kellarikerros takaa sisäänkäynti, edestä maan alla.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
Aikaisempi lämmitysmuto kaukolämpö:
Vuosikulutukset:
2020:   28 MWh
2021:   33 MWh
2022:   30 MWh
2023:   29 MWh

- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Talossa on patterilämmitysverkko. Kellarissa on lisäksi lattialämmitys.

- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen ilmanvaihto.

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinien yhteispituus: 65 m

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Kutteripuru, 150 mm

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Kellari, alakerta ja yläkerta.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kellari: 55 m2
Alakerta: 135 m2
Yläkerta: 65 m2

- Huonekorkeudet kerroksittain?
Kellari: 2300 mm
Alakerta: 2500 mm
Yläkerta: 2200 mm

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen, eristämätön.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
250 mm mineraalivilla.

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3-lasiset ikkunat.

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ei muita lämmitettäviä tiloja.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Asuintilojen lämpötilat 20-22 °C

Rakennuslupa-asiakirjoissa on kohteen bruttokuutiomäärä, eli rakennuksen ulkomittojen mukainen kuutiomäärä.  Siitä ole hyötyä mitoituskaskennassa.
Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on hyödyllinen tieto. (Ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)
RT120.12 mukaan 730 m3

Kiitän jo etukäteen.
23
Yleistä / Vs: Puskurivaraajan käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut Roori 26.03.24 - klo:14:02 »
Moro. Tässä olen vaihtamassa vanhaa lämpöässää pois jossa erillinen varaaja. Shunttaukset tehty kahteen eri piiriin. Kosteille tiloille omansa. Jos nyt tuohon laitan invertteripumpun ilman puskuria niin käytännössä lämmönsääntely menee kosteiden tilojen  mukaan josta vain alasshunttaus. Kosteat tilat kuitenkin vain noin 20m2 ja muut tilat sitten 270m2. Onko järkevämpää laittaa tuohon joku 200litran puskuri väliin vai onko hyödytön jos kyseessä invertteripumppu. Saako tuota säädettyä muutoin kunnolla?
Minkälaisilla sähkösoppareilla yleensä ollaan, yhtenä pointtina?

Lähinnä tuota pörssiohjausta ajatellen jos sen kanssa pelataan, toisaalta kesällä ei paljon kulu ja sähkö yleensä halpaa niin ihan se/sama ja sitten syys-kevät lieneen kuormaa mihin varastoida jos on kivilattiat.
24
Yleistä / Vs: Puskurivaraajan käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli 26.03.24 - klo:13:39 »
Patterilämmityskohteessa puskurisäiliö on tarpeen.
Lattialämmityskohteessa, jos se on kivilattiassa, ei tarvita lisävaraajaa, koska betonilattian suuri kivimassa toimii hyvänä lämmön varaajana.
Pelkästään puulattiassa oleva lattialämmityskin tarvitsee puskurivaraajan lämmityksen kiertovedelle.
25
Yleistä / Vs: Puskurivaraajan käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut Kesopolle 26.03.24 - klo:11:46 »
Urakoitsijoilla hyvin erilaisia näkemyksiä asiasta. Toiset laittas puskurin ja toiset ei
26
Yleistä / Vs: Puskurivaraajan käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut Kesopolle 26.03.24 - klo:11:44 »
Lattialämmitys siis kohteessa
27
Yleistä / Puskurivaraajan käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut Kesopolle 26.03.24 - klo:11:44 »
Moro. Tässä olen vaihtamassa vanhaa lämpöässää pois jossa erillinen varaaja. Shunttaukset tehty kahteen eri piiriin. Kosteille tiloille omansa. Jos nyt tuohon laitan invertteripumpun ilman puskuria niin käytännössä lämmönsääntely menee kosteiden tilojen  mukaan josta vain alasshunttaus. Kosteat tilat kuitenkin vain noin 20m2 ja muut tilat sitten 270m2. Onko järkevämpää laittaa tuohon joku 200litran puskuri väliin vai onko hyödytön jos kyseessä invertteripumppu. Saako tuota säädettyä muutoin kunnolla?
28
STIEBEL ELTRON / Vs: WPC10 paluulämpö
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 25.03.24 - klo:20:13 »
Lainaus
Olisko se ilma syy tuohon? Nyt kun pumppu käynnistyi paine laski enää 0.8 baariin, ilmaa siellä vielä kuulostaa olevan
Kyllä se saattaa johtua ilmasta mutta en nyt keksi siihen syy-yhteyttä.

ATS
29
STIEBEL ELTRON / Vs: WPC10 paluulämpö
« Uusin viesti kirjoittanut MiTa 25.03.24 - klo:19:51 »
Sentään jotain osaan tehdä eli se onnistuu. Tuli vain mieleen, että onko normaalia, kun pumppu käy, niin paine tippuu ~0.5 baariin ja kun sammuu niin nousee takaisin ~1 baariin? Tämän huomion kun seuraillut pumpun toimintaa
[/quote]

Olisko se ilma syy tuohon? Nyt kun pumppu käynnistyi paine laski enää 0.8 baariin, ilmaa siellä vielä kuulostaa olevan
30
STIEBEL ELTRON / Vs: WPC10 paluulämpö
« Uusin viesti kirjoittanut MiTa 25.03.24 - klo:19:41 »
Hyvä juttu

Mittarin mukaan verkoston paine on n. 0,5 bar.
Ennen seuraavaa ilmausta kannattaa paine nostaa n. 1,0 -1,5 bar:iin
ja ilmauksen ajaksi kannattaa kiertovesipumppu pysäyttää.

Ellet tiedä miten paine nostetaan, niin ota pari edustavaa valokuvaa koneen ympäristön putkistoista.

ATS

Sentään jotain osaan tehdä eli se onnistuu. Tuli vain mieleen, että onko normaalia, kun pumppu käy, niin paine tippuu ~0.5 baariin ja kun sammuu niin nousee takaisin ~1 baariin? Tämän huomion kun seuraillut pumpun toimintaa
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10