Selailin ketjuja taaksepäin, mutta en löytänyt vastaavaa. Jos maaviileän hankkii jälkikäteen maalämpöön, niin mitä asioita pitää ottaa huomioon, ettei ainakaan pilaa sitä varsinaista tehtävää eli talven lämmitystä. Joissain kohdissa viitataan siihen, että kesällä jäähdytyskaudella kaivoon menee liian lämmintä liuosta. Mitä haittaa siitä on keruupiirin tai lämpöpumpun kannalta? Kondenssivedet pitää ilmeisesti osata ottaa huomioon. Toinen tähän teemaan liittyen, omalla kohdalle olen saanut sellaisen käsityksen, että jälleenmyyjät myisivät mielummin erillisen ilmalämpöpumpun viilennystä varten eikä tällaista maaviileäjärjestelmää. Onko se vikaherkempi vai mikä se taustasyy on?

Sinun ensimmäisen vuoden lukemista tulee COP'ksi 2,1, eli on samaa suuruusluokkaa kuin koko käyttöajalta.
vertasin lukemia oman talon lukemiin ja sain
Oma talo vuodelta 1975 ja lämpöpumppu vuodelta 2007
- Ottoteho m3 kohti samaa suuruusluokkaa kun ottaa huomioon talojen ja lämpöpöpumppujen iät
- Antoteho sinulla vain 40% verrattuna minun taloon

Sanoisin että IVT:n tuottaman energian laskennassa on jotain pielessä ja on ollut alusta alkaen

ATS

Moro vaan kaikille. Meillä 2022 vuoden 2-kerroksinen talo, Thermian MLP ja Enerlinen jakotukit. Tän foorumin ohjeilla oon saanut aika hyvin kaiken pelittämään niin kuin haluan. Nyt yläkerran tukista on alkanut kuulumaan pulputusta ja olin ajatellut, että pyydän ammattimiehen asentamaan ilmanpoistimen. En ole ihan peukalo keskellä kämmentä, mutta putkihommat ei ole kauhean tuttuja. Nyt kuitenkin kun tuota jakotukkia ihmettelen (kuva liitteenä) olen tullut siihen tulokseen, että voin kytkeä ilmanpoistimen sovitteen avulla ja sitten avata ilmausruuvin. Mitään sen suurempia putkitöitä ei vaadittaisi, olenkohan ymmärtänyt oikein?

Aika normaalilta pumpun toiminta vaikuttaa. itsellä meni joulukuussa 499kWh ja tuotto 2425kWh.
Tuo pumpun teho on neliöihin nähden ehkä vähän pienehkö, pumppu käy täydellä teholla ja ilmeisesti sähkövastustakin käytetään. Kannattaa miettiä riittäisikö talliin vähän matalampi lämpötila niin ei kuormittaisi kaivoa liikaa. n.40 asteen menolämpö riittää uudehkoihin taloihin vaikka pitäsi korkeampaa n.23 asteen sisälämpötila. Kannattaa mitata vaikka laserlämpömittarilla jakotukilta meno ja paluu jos ei mittareita niissä ole. Erotus lattialämmityksessä n. 5 astetta. Jos jotain muuta niin sitten virtauksia säätämään jakotukista ilman termostaatteja. Nuo todelliset lämpötilat voivat poiketa esim. lattimateriaaleista laatta/parketti riippuen melkoisesti suunnitelmista, ne on vähän sinne päin.

Vaikuttaa siltä ettei talliin vaan riitä tehoa korkeamman lämpötilan tuottamiseksi.

Näin se näköjään menee " laita lapsi asialle ja mee ite perässä"
Ku katteiln tässä omaa Jämän "käyrää".
On inverter kone ja -8,7 pakkasta, sehän pysähtelee vieläki. Ennen sentäs alle nolassa kävi yhtämittaa, kuten pitäskin?
Olis varmaan insenjöörien parempi kehitellä ohjhjelma, jolla sais ite käyttäjä säärellä asteminuuttien nousua?

Sanosin, jotta "vanhassa vara parempi", kuten vanhakansa sano. Paremmin toimi vanha ohjelma ja oli selkeempi käyttää.
Mutta oppia ikävä kaikki, vai kuin se meni?

Niin asteminuutti käynistä nyt -150.>
Käynnissä taitaa olla :
JAMAVersio: 9721R3

Hyvää alkanutta vuotta kaikille.

Onpas erikoista, miksi kompura ajaa noin isoilla kierroksilla ja sitten sammuu ilmeisesti asteminuuttien saavuttaessa nollan. Ihan kuin ei pystyisi säätämään pienemmälle. Miltä meno- ja paluulämmöt näyttää, onko BT25 kytketty? Entä onkopörssiohjausta, SPA tai oma tekele? Huoneanturi ohjaamassa? Ihan heti en muuten keksi mistä.voisi johtua, voi tietty olla joku ohjelmistobugikin asialla.