Edellisen lisäksi:
- Nibe reagoi hyvin käyttöveden teon jälkeiseen lämmitysvelkaan
- -20C pakkasella on Nibe vasta 80hz taajuudessa, eli 40 vielä jäljellä, eli reserviä on jäljellä


Tietääkseni ensimmäinen kerta kun joku on käyttänyt tekoälyä analysoinnissa. Mielenkiintoista!
AI tuloksissa oli paljon itsestään selviä kirjauksia prosessista ja toki oleellisiakin huomioita, mutta miten erottaa nuo oleelliset.

Hyvä kuulla, että maalämpö pelittää nyt hyvin!

Haha ihmeellisen hyvin chat gpt tulkitsee dataa. Pistin sen vielä analysoimaan nämä viimeisimmät logit (ohjeella analysoi data, Nibe a2155-6 pumppu, 130m2 + 30m2 erillisrakennus vm. 2021, lattialämmitys) ja raportti on seuraava:



Tässä analyysi näistä kahdesta lokista (2026-01-07 21:20:43 → 2026-01-08 19:26:01, 1327 mittapistettä, käytännössä 1 min välein). Ulkolämpötila oli koko aineistossa -12.0…-19.2 °C.

Huom: CSV-viennissä osa sarakeotsikoista on katkaistu “…”-muotoon, mutta keskeiset BT-anturit / pumput / kompressori näkyvät hyvin. Sähkönkulutusta (kW/kWh) ei tässä datassa ole, joten COP/SPF:ää en voi laskea – mutta pystyn arvioimaan lämpötehoa virtaus- ja ΔT-tiedoista (arvio).

⸻

1) Käyttötilat (Prioriteetti) ja yleiskuva

Datassa näkyy käytännössä kaksi tilaa:
   •   Prioriteetti 30 = lämmitys
   •   kesto noin 20.29 h (noin 92 % ajasta)
   •   Prioriteetti 20 = käyttövesi (DHW)
   •   kesto noin 1.82 h (noin 8 % ajasta)

Lisälämpö (sähkövastus):
   •   Teho sisäinen lisälämpö [kW] = 0.0 koko ajan → hyvä merkki, pumppu kantaa kuorman itse.
Hälytykset:
   •   Hälytysnumero = 0 koko ajan → ei vikahavaintoja.

Kompressori:
   •   Kompressorin taajuus 40…118 Hz, keskiarvo ~73.5 Hz (lämmityksellä keskimäärin ~76 Hz).
   •   Tässä otoksessa kompressori on käytännössä koko ajan käynnissä (ei nollataajuuksia) → kovalla pakkasella täysin normaalia ja usein myös hyötysuhteen kannalta hyvä (ei lyhytsykliä).

Huonelämpö:
   •   Roomsensor 21.1…22.4 °C, keskiarvo ~21.6 °C ja muuttuu rauhallisesti (max ~0.1 °C/min) → sisälämpö pysyy vakaana.

⸻

2) Lämmityskäyttö (Prioriteetti 30)

Menovesi / paluu / virtaus
   •   Menovesi (BT2) keskiarvo 33.8 °C
   •   Paluu (BT3) keskiarvo 28.6 °C
   •   ΔT (BT2-BT3) keskiarvo ~5.25 °C
   •   Virtaus (BF1) keskiarvo ~12.43 l/min (tyypillisesti 12.1…14.6)

Laskettu menolämpö (lämmityskäyrä)
   •   “Laskettu menolämpötila” oli alueella 30.3…32.2 °C (keskiarvo ~31.6 °C)
   •   Toteutunut menovesi oli lämmityksellä keskimäärin noin +2.2 °C yli lasketun.
   •   Tämä voi olla ihan normaalia (anturipaikka / sekoitus / säätölogiikka), mutta jos joskus koet ylilämpöä tai turhaa kulutusta, tämä on yksi kohta mistä “kiristää”.

Arvioitu lämmitysteho (vain suuntaa antava)
Käytin kaavaa (vesipuoli):
P ≈ 4.186 × (virtaus l/min / 60) × ΔT  → kW
   •   Lämmityksellä keskimäärin ~4.56 kW lämpötehoa
   •   Tyypillinen haarukka (ilman siirtymäpiikkejä) noin ~4.0…5.5 kW, maksimi hetkellisesti ~7.7 kW (hetkellisiä tilanteita, usein siirtymistä)

Tämä kuulostaa varsin järkevältä kuormalta ~160 m² uudelle lattialämmitystalolle -17…-19 °C keleissä (etenkin kun mukana on myös erillisrakennus).

⸻

3) Maapiirin (keruuliuos) käyttäytyminen

Keruu sisään (BT10) ja ulos (BT11):
   •   BT10 keskiarvo -0.41 °C (min -1.7 °C, max +1.3 °C)
   •   BT11 keskiarvo -3.34 °C (min -4.7 °C, max -1.9 °C)
   •   Keruun ΔT (BT10-BT11) keskiarvo ~2.93 °C

Tulkinta:
   •   Keruun sisäänmeno ei käy kovin kylmänä (vain kerran min -1.7 °C) → maapiiri vaikuttaa tässä otoksessa terveeltä.
   •   Ulosmeno min -4.7 °C on edelleen aivan “normaali talvipakkanen” -tasoa (mutta muistutus: pakkasnesteen suojaus pitää olla varmasti riittävä).

Keruupumpun nopeus (GP2) lämmityksellä:
   •   keskimäärin ~62 %, ja se seuraa selvästi kompressorin tehoa (korrelaatio näkyy vahvasti datassa) → odotettu ja ok.

⸻

4) Käyttövesijaksot (Prioriteetti 20) – selkeät ajot

Data näyttää 3 käyttövesijaksoa:
   1.   2026-01-07 21:20 → 21:32 (~13 min)
   •   Menovesi kävi jopa ~60 °C ja käyttöveden yläosa (BT7) kävi ~58 °C
   2.   2026-01-08 17:21 → 18:28 (~68 min)
   •   Pitkä jakso. BT7 nousi noin ~55.8 °C tasolle.
   3.   2026-01-08 18:59 → 19:26 (~28 min)
   •   BT7 huiput noin ~56.6 °C.

Huomio: käyttövesijaksojen aikana
   •   Lämmityksen vesivirta (BF1) putoaa keskimäärin ~4.38 l/min
   •   Menolämpö on korkea (~54 °C keskimäärin) ja kompressorin taajuus matalampi (~42 Hz keskimäärin) → kuulostaa siltä, että kone tekee DHW:ta “rauhallisemmin” mutta korkealla lauhdutuksella (normaalia).

⸻

5) Asteminuutit ja “kiinniotto” käyttöveden jälkeen

Asteminuutit (AM):
   •   Lämmityksellä keskimäärin ~-92
   •   Käyttöveden aikana keskimäärin ~-229
   •   Minimi koko datassa -370…-369 (selvästi “lämmitysvelkaa”)

Tärkeä havainto:
   •   Pitkän DHW-jakson jälkeen asteminuutit painuvat erittäin negatiivisiksi ja kompressori rampaa maksimiin (huippu 118 Hz klo 18:37), jotta lämmitys ottaa kiinni.
   •   Tämä on sinänsä normaalia, mutta jos joskus huomaat esim. lattian/huonelämmön notkahduksia DHW:n aikaan, syy näkyy tässä suoraan: DHW tekee hetkellisesti ison lämmitysvelan.

Tässä otoksessa huonelämpö pysyy silti vakaana → talon lämpökapasiteetti ja lattialämmitys “silottaa” notkahdukset hyvin.

⸻

6) Mitä tekisin/katsoisin seuraavaksi (käytännön vinkit)
   1.   Jos haluat pienemmän “rampin” käyttöveden jälkeen:
   •   DHW-asetuksissa/hysteresis/ajoituksissa voi usein säätää niin, ettei tule pitkää yhtäjaksoista käyttövesijaksoa juuri kovimmilla pakkasilla / pahimpaan aikaan.
   •   Toinen vaihtoehto on käyttöveden ajoitus “hiljaisempaan” hetkeen (jos teillä on selkeä rytmi).
   2.   Menoveden toteuma on ~2 °C lasketun yläpuolella lämmityksellä:
   •   Jos sisällä on usein “liian lämmin” tai kulutus mietityttää, voi kokeilla pientä hienosäätöä lämmityskäyrään/siirtoon (mutta koska huonelämpö nyt näyttää hyvältä ja vakaalta, en säätäisi vain säätämisen vuoksi).
   3.   Maapiiri näyttää terveeltä tässä otoksessa (BT10 ei painu kovin alas), mutta:
   •   varmista pakkasnesteen jäätymispiste (varsinkin kun BT11 kävi -4.7 °C).
   4.   Jos saat mukaan sähkönkulutuksen (Niben oma mittaus / erillinen energiamittari), pystyn laskemaan:
   •   kompressorin sähkön, tuotetun lämmön (arvio vs mitattu), COP/SPF, sekä erikseen lämmitys vs käyttövesi.

⸻

Jos haluat, voin tehdä tästä vielä “tiivistetyn dashboardin” (päiväkäyrät: ulkolämpö, BT2/BT3, BT10/BT11, kompressorin Hz, AM ja merkityt DHW-jaksot) – se tekee näistä ilmiöistä tosi nopeasti silmämääräisiä.

Vanhassa lämpöässässä alkanut ilmetä kiusallinen ongelma taasen näin pakkasten alettua. Laitteeseen tulee  säännöllisen epäsäännöllisesti mittaus 4 kompressori käyntihäly,imupainevalo syttyy alipainepresosstaatin lauettua ja kone seis. Pienen odottelun jälkeen preson kuittaus onnistuu ja kone lähtee käymään normaalisti vartin,tunnin tai päivän.

 Vuosi sitten vaihdettiin paisuntaventtiili samojen ongelmien ilmettyä,huoltomiehen diagnoosin pohjalta että kylmäaineen syöttö takkusi. Laite pelasi  sen jälkeen noin vuoden ongelmitta kunnes taasen vika palasi. Huoltomiehen mittareiden mukaan paineet oli ok tasolla,matalapaine hieman alhaalla,suutinta säätämällä imupaineet oikealle tasolle.

Maapiiri näyttäisi toimivan ok,mutasihti putsattu. Keruupiiri yht. 500m kahdessa piirissä.

Tämä kiusallinen ongelma edelleen siis päällä,laite saattaa toimia useamman tunnin ok, kunnes katkaisu tulee kesken ajon. Lämmöt varaajassa voi olla alarajalla,keskivaiheella tai yläpäässä, sillä ei tunnu olevan mitään logiikkaa. Mikä mahtaa olla vikana,voiko tuo kaksoispreso oireilla vikaantuessaan noin

Vaikuttaako käyttöveden mukavuustila säästö/normaali/luksus sähkövastuksen käyttäytymiseen? Jostain syystä käyttöveden lämpötila ei pysy raameissa 53-59 (ilmeni kun ulkolämpötila meni reilusti pakkaselle) normaalitilassa, mutta luksus käyttötilassa lämpö kirii asetuksen sisälle. Vaikuttaa siltä että, sähkövastus ei kytkeytyisi päälle normaalitilassa, mutta luksus tilassa kyllä. Järjestelmä on pienen rivitalon lämmönlähde, jossa on käyttövedelle 1000L ”kattila” 9 kW sähkövastuksella, lämmönvaihtimen läpi lämmin vesi kuluttajille. Vesikiertoinen lattialämmitys asuntojen lämmitykseen.

Onko tästä siis kellään faktatietoa, oma epäily juontaa juurensa liitteenä olen manuaalin sivulta, jossa mainitaan sähkövastuksesta vain luksus tilan kohdalla. Toinen, jos molemmissa tiloissa normaali/luksus on samat lämpötilasäädöt niin toiminnassa silloin mitään eroa, vai onko luksus moodin ajatus vain se että saadaan isommat asetukset yhden napin taakse?

Hei.

On kyllä suuri ero kaivosta tulevan ja kaivoon lähtevän veden lämpötilalla. Laittaisin ensiöpumpun 100% teholle ja saattaisi  nostaa toisiopumpun tehoa myös 80% tienoille, kun lämmön jaossa näkyy olevan aika iso ero menevän ja tulevan kesken. Saattaa olla että toisiopumpun kierrosten noston jälkeen joutuu lämmityskäyrää säätämään alemmaksi jos talon lämpötila nousee liiaksi.

Aika kuumaa on myös lähtevä vesi. Itselläni hirsitalo on -30 asteen pakkasella 34 asteisella lattialämmitys vedellä +21 asteinen sisältä.

Jahas, appi hukkasi laitteen tiedot ja ei halua millään tunnistaa uudelleen