Tässäpä 24 h data. Nyt ei lämpökäyrään ole koskettu. Minusta toiminut hyvin.

Sisälämpötila asunnossa +22,3, tallissa +20.5. Sovelluksesta kulutus tänään 21 kWh, tuotanto tänään 86,5 kWh. COP siis 4,12.

Miltä nyt näyttää? Pysyykö "laskettu meno" stabiilina?

Pieni päivitys, taitaa viime postista olla 19-vuotta . Tähän asti selvitty ilman huolto-käyntejä, varmaan huomenna sanoo POKS. Aloin pohtimaan pumpun päivittämistä tuntuu olevan myyjillä se kanta että uutta pumppua vaan kehiin, itse en ole sen kannalla. Jos uusisi kompuran, höyrystimen ja kierto vesipumppuja. Tämä kompura käynyt varmaan noin 60000 tuntia. Vuosikulutus ollut noin 6500-7000kwh, pumpulla ollut oman mittari vuodesta 2011 lähtien, en näe että uudella pumpulla ainakaan säästön puolesta olisi juurikaan järkeä, tähän vanhaan taas varaosien puolesta saattaa olla haasteita esim höyrystin, onko vastaavasta kokemuksia. Usein on toki niin että ehjää ei passaa ruveta korjaamaan. Voi ilmeisesti sanoa näiden vuosien jälkeen, juu olen ollut tyytyväinen

Kiitos Seppaant taas tutkailuista, ideoista ja välittämisestä!

Menin pumpun huoltovalikkoon ja laitoin manuaalisen testin aktiiviseksi ja sen jälkeen keruupumpun tehoasetuksen 100:aan. Pumppu lähti korvakuulolta kyllä pyörimään. Onko testi-ajossa joku aikarajoitus ja jos ei ole, eikä pumpun normaali toiminta mene silloin päälle, niin kauanko sitä kannattaa pyörttää, että sillä olisi vaikutusta? Vai onko joku muu metodi, jolla keruupumpun saa pyörimään koko ajan täysillä "käsiajolla", ilman että muu pumpun toiminta häiriintyy?

Tervehdys,

80-luvulla rakennettu 240m^2 täystiilitalo, joka muuten on pysynyt kovillakin (-25c) pakkasilla suht lämpimänä, mutta yhden huoneen sisälämpö putoaa -> 17..18 asteeseen, kun muualla talossa on ~21. Talossa on MLP ja vesikiertoinen lattialämmitys. -25c pakkasella menoveden lämpötila on ~40c, ongelmahuoneen paluu tukille ~34c ja lattian pintalämpötila 20...21c, vähän mittauskohdasta riippuen.

Kyseisessä huoneessa on kolme ulkoseinää, joista kahdella on useampia vanhoja 2-lasisia ikkunoita ja toisella vielä ulko-ovi huoneen jatkeena olevalle kylmälle parvekkeelle. Huone sijaitsee toisessa kerroksessa, ja koko huoneen alan (sekä kylmän parvekkeen) mitalta suoraan alapuolella sijaitsee avomallinen autokatos. Alapohjan rakenne (piirustusten mukaan) on alhaalta ylöspäin seuraava:

[Ulkoilma / Autokatos]
Liittolevy + kantava TB-laatta
150mm eps
Pintalaatta 60mm + lattialämmitysputkisto
Kiinnityslaasti + klinkkeri
Sitten jälkeenpäin on jossain kohtaa klinkkerin päälle lisätty vielä askelvaimennusmatto + ~17mm paksu parketti


Itsellä tulee mieleen että tuo pintamateriaali nyt estää lämmön siirtymistä huoneeseen, jolloin lämpöteho ei vaan yksinkertaisesti riitä tuohon jo valmiiksi vähän horoon tilaan. Lisäksi arveluttaa paljonko tuo alapohjarakenne muutenkin hukkaa lämpöä. Mittailin lämpökameralla tuon liittolevyn alapinnan lämpötiloja ~20C pakkasella, ja tuosta lämpimän tilan kohdalta levyn alapinta oli pahimmillaan vain ~-10C, kun kylmän parvekkeen alta LT luonnollisesti se ulkoilman -20C.

Olisikohan apua jos tuon liittolevyn alapinnan / autokatoksen katon lisäeristäisi esim. 50/100mm finnfoam -levyllä? Autokatos on periaatteessa nosto-ovia vaille valmis lämmin/puolilämmin autotalli, seinät on muurattu lämpöharkoista ja takaseinä rajoittuu talon ulkoseinään. Etuseinässä on ainoastaan 2 auton mentävää aukkoa.

Toinen vaihtoehto olisi toki repiä tuo parketti klinkkereiden päältä pois, joka varmasti tilannetta parantaisi, mutta tuohon ei nyt ensimmäisenä viitsisi ryhtyä kun lattia on muuten ihan siisti ja kunnossa.

Kolmas mieleen tullut vaihtoehto olisi lisätä 1-2 matalalämpöpatteria tuonne huoneeseen ja kytkeä ne tuohon samaan jakotukkiin lattialämmityspiirin kanssa. Ei luultavasti mikään optimiratkaisu, mutta luulisi tuolla 40c menovedellä jo nuokin vähän lämmittävän.


Onko muita hyviä ideoita? Menoveden lämpöä nyt ei hirveästi tuosta 40 asteesta huvittaisi enää nostaakaan, luulisi tuon riittävän kyllä.

En ole nyt tukin luona mutta mallikuvan mukainen asennus