Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Yleistä / Vs: Naturet-liuoksen tilavuus vaihtelee?
« Uusin viesti kirjoittanut Kajakki 23.02.26 - klo:13:34 »
Lainaus käyttäjältä: MH9 - 21.02.26 - klo:13:17
Moro, sellainen mysteeri päällä, että tars kipeästi ideoita mitä seuraavaksi.



Kesät ja viime talvi meni ongelmitta, kun sain piirin ilmattua ekan yskäisyn jäljiltä. Kaivon menopuoleen lisäsin puuttuneen ilmausyhteen. Tasoastia on haaroitettu paluusta vaakaputkella, joten se ei ilmaa hirveän hyvin kerää. Edelleen viinapumppu lotpakkasasteeseen ja alkaisi hyytyä jotenkin. Varsinkin kun paluulämpö pysyy tasaisena ja kompura ongelmitta imuroi lämpöä. Mutta jotain lämpötilaan liittyvää tuossa tapahtuu.
Onko mitään muuta tehtävissä kuin vaihtaa viina?
Onko tasoastia ylhäällä katon rajassa vai tuossa rinnan korkeudella? Pitäisi olla kaiken keruuputkiston yläpuolella.
92
Yleistä / Vs: Naturet-liuoksen tilavuus vaihtelee?
« Uusin viesti kirjoittanut jm82 23.02.26 - klo:13:32 »
Lainaus käyttäjältä: MH9 - 23.02.26 - klo:09:21
Ei sieltä käsittääkseni pinnalle vettä tullut.
Kirjoitin jo tekstin, mutta se meni bittiavaruuteen hukkaan  :D

Miltä näyttää kaivon lämpömittari, kun kompressori on sammuksissa? Tuli mieleen, että jos kaivon putket olisi jään takia vähän lyhyssä, niin se lisäisi virtausvastusta ehkä vähän? Tämä lisäisi ongelmaa vähän, koska kaivoon voisi mennä vähän kylmempi lämmönkeruuneste.

-----

Täällä onkin kai 3bar ylipaineventtiili kaivossa. En tiedä onko se väärä koko? 1.5 bar pitäisi olla ok.

Muistatko paljonko tuli teräsputkea kaivoon? Täällä 21 metriä ja kallio tuli vastaan 13 metrin kohdalla. Ne teräsputket on 3 metrin salkoja ja hitsataan yhteen. Täällä silti kaivon aktiivisyvyys 201 metriä. Aluksi vesi oli 85cm kohdalla, mutta vedenpinta siitä vähän nousi muutamassa päivässä ja tuli vähän ylikin kaivosta.

Olen ymmärtänyt että teräsputki vähän huonontaisi lämmönjohtavuutta ja samoin se 13 metrin maaporaus (savea).
93
Yleistä / Vs: Naturet-liuoksen tilavuus vaihtelee?
« Uusin viesti kirjoittanut MH9 23.02.26 - klo:09:21 »
Ei sieltä käsittääkseni pinnalle vettä tullut.
94
Viessmann / Vs: New Vitocal 333-G INVERTER released. Anyone have it installed yet?
« Uusin viesti kirjoittanut Newbie 22.02.26 - klo:22:25 »
Aiemmin kerrotuilla ohjeilla 7401 parametri kakkoseksi niin ensiöpumpun automaattinen ohjaus toimii ja näyttää pitävän dT:n 3 asteen nurkilla. Vaan millä parametrilla saa toisiopumppuun vauhtia lisää? Mikä siihen olisi hyvä lukema - 90%? (E: 7343 on tuo toisiopumpun asetus. Kokeilen nyt lämmittääkö 90% kaikki talon nurkat, vai pitääkö laittaa täysille. Edellisessä tsydeemissä nopeus asetettiin kytkimellä ja pidin sitä llämmityskaudella täysillä…)
Asiasta kukkaruukkuun, miten saa kesällä liuospumpun pakko-ohjattua päälle ja täysille jäähdytystä varten?
95
Nibe / Vs: NIBE F1245-8R odotettu elinikä ja kaivon lämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut jm82 22.02.26 - klo:19:24 »
Lainaus käyttäjältä: akzu - 22.02.26 - klo:12:57
Joo se nibe S1256 1,5...8kw voisi olla hyvä, mikäli tuo kaivo olisi lämpimänpi., jostain löysin hintaan 7990€

Pyysin nyt tarjoukset jäspi 200l puskurivaraajan laitosta, mutta en ole vielä saanut niihin vastauksia. Ehkä varmin tapa on asentaa varaaja, käyttää nykyinen pumppu loppuun ja ostaa sama malli tilalle, se ainakin on toiminut hyvin.

Varmistin vielä yläpohjan eristeiden määrän: 200mm levyvilla ja 30cm puhallusvillaa päällä.
Löysin kanssa 7950€
https://www.lampomaailma.fi/p/nibe-s1256-s-sarja-maalampopumppu-1-5-8kw/

7550€ olisi "vanha" F1245-8kW
https://www.lampomaailma.fi/p/nibe-f-sarjan-f1245-8kw/

7490€ hinnalla olisi halvin tuo Jämä pikkuinvertteri
https://www.lampomaailma.fi/p/jama-star-rst-inverter-6-kw/

Saa nähdä miten kauan löytyy varaosia F1245 sarjaan? Vaikkapa mäntäkompressori alkaa olla vähän "vanhaa tekniikkaa"? Lisäksi aika kallis tuo F1245 verrattuna nykyaikaisempaan, esim S1256 sarjaan.

Itse tosiaan jo valitsisin uusimman mahdollisen (S1256) ja sitten vaan maksimi tehonrajoitusta peliin, että huippukylmällä saisi sähkövastuksen myös päälle auttamaan.

Jos on/off pumppu olisi ihan selkeästi halvempi, niin sitten toki voisi olla eri tilanne. Invertterillä toki se hyötysuhde pitäisi olla ihan aavistuksen? parempi, eli liikaa ei saisi vanhaa lämpökaivoa tosiaan rasittaa.

Eli jotenkin noin. Tekoälyn kertomana:

Nibe S1256-8 -maalämpöpumpun tehonrajoitus tehdään laitteen ohjauspaneelin kautta, jolloin voit rajoittaa joko kompressorin maksimikierroslukua tai sähkövastuksen (lisälämmön) tehoa.

Kompressorin tehonrajoitus
S1256-8 on invertteriohjattu pumppu, jonka tehoalue on 1,5–8,0 kW. Voit rajoittaa kompressorin maksimitehoa huoltovalikon kautta:

Valikko 7.1.10.2 (Kompressorin asetukset): Täältä voidaan säätää kompressorin sallittua maksimitaajuutta (Hz). Rajoittamalla taajuutta pumppu ei käytä täyttä 8 kW:n tehoaan, mikä voi olla tarpeen esimerkiksi melun vähentämiseksi tai jos lämmönlähde (keruupiiri) on alimitoitettu.
Sähkövastuksen (lisälämmön) rajoitus
Voit rajoittaa sähkövastuksen tehoa estääksesi liian suuret sähkönkulutuspiikit:
Valikko 7.1.10.1 (Lisälämpö): Tässä valikossa voit asettaa sähkövastuksen maksimitehon (esim. 0 kW, 2 kW, 4 kW jne.).
Varokekoko: Järjestelmässä on sisäänrakennettu tehonvahti, joka tarkkailee talon kokonaiskulutusta. Jos asetat valikossa 7.1.9 oikean päävarokekoon, pumppu rajoittaa sähkövastuksen tehoa automaattisesti, jotta päävarokkeet eivät pala.
Älykäs tehonhallinta
Nibe S-sarjan laitteissa on useita automaattisia tapoja hallita tehonkulutusta ilman manuaalista kiinteää rajoitusta:
Smart Price Adaption: Huomioi pörssisähkön hinnan ja siirtää kulutusta edullisille tunneille.
Sääennusteen huomiointi: Pumppu säätää tehoaan tulevan sään mukaan, mikä ehkäisee turhaa tehonnostoa juuri ennen sään lämpenemistä.
96
Yleistä / Vs: Milloin lämmönjako alkaa olla jo liian yksinkertainen?
« Uusin viesti kirjoittanut jm82 22.02.26 - klo:14:37 »
Lainaus käyttäjältä: Srsa - 22.02.26 - klo:13:00
23v vanhan Lämpöässä V15:n kompressori alkoi pitää niin pahaa räminää käydessään että oli aika myöntää tappio, siirtyä suorasähkölämmittäjäksi ja alkaa suunnitella uutta pumppua. Nostaa kyllä lämpöjä aivan normaalisti, veikkaan että vika on kompressorin sisäisissä ripustuksissa.

Tilasin Nibe S1256 pienemmän 13kW mallin sillä 'mitoitin' 15kW Lämpöässän aikanaan niin että siitä riittäisi voimaa navetalle harrastustiloihin (mutta niinhän on jäänyt toteuttamatta) ja totesin että pienempitehoinen pumppu riittää plus on suurimman osan aikaa fiksumpi osatehoilla (3-13kW).

Vanhassa järjestelmässä on kaksi lattialämmityspiiriä (kuiva/kostea) shuntteineen ja shuntti/kierto myös lämpimälle käyttövedelle koska aikanaan tuntui siltä että lisää rautaa ja säätöä on automaattisesti parempi enkä älynnyt että käyttöveden kierrätys eli tasalämpöiseksi päätyvä varaaja on lämpöpumpun kanssa aivan järjenköyhä ratkaisu.

Kävin nyt hahmottelemaan lämmitysjärjestelmää ja siis miettimään mikä todella on invertteripumpun kanssa tarpeen.

Kysymys: Meneekö miten pahasti pieleen jos unohdan shuntit/säädöt ja laitan kuivan/kostean piirit rinnan ja säädän balanssiin linjasäätöventtiilillä? Lattiat ovat kymmensenttisiä betonilaattoja eli luulisi pärjäävän ilman erillistä varaajaa?
Menolämpötilat ovat ajan myötä olleet molemmissa piireissä about samat, ainoa ero on syntynyt käytännössä siitä että olen Lämpöässän käyntijaksojen pidentämiseksi pitänyt kellarin kosteiden tilojen piiriä pikkasen korkeammalla lämmöllä.

Niben tuoreempi tekniikka yhdistettynä 'tulevaisuusvarmaan', ilmeisen reippaasti mitoitettuihin keruuputkistoon ja lattialämpöputkitukseen hykerryttävät mutta asennuksen kannalta edessä on se osuus mikä osoittautui ei ihan niin kaukaa viisaaksi: Nibeä mitoiltaan 'jonkin verran suurempi' Lämpöässä haalattiin kellariin aikanaan vielä silloin käytössä olleista pariovista ja sijoitettiin omalle laatalleen jonka ympärille rakennettiin kaikki muu. Tarkoittaa sitä että Lämpöässä täytyy laittaa kappaleiksi jotta on mitään toivoa saada sitä pihalle. Kylmäaine täytyy poistattaa jne.
Täällä 1973 talo ja siihen on tehty pieni 4m2? laajennus jossa vessa ja pesuhuone samassa. Öljylämmitys on ollut. Mutta sama öljylämmityksen vesi on mennyt suoraan pesuhuoneen lattiaankin. Ei ole siis mitään shunttia ollut pesuhuoneelle. Sama kellarin lattiassa, mutta kellarin lattia syö lämmitysenergiaa aivan liikaa, niin sulku on ollut kokonaan kiinni. Eli MLP ja 400L puskurivaraajan hukkalämpö lämmittää vähäsen kellaria vaan.

MLP tuli 2014 ja ilman mitään shunttausta. Läpivirtaava noin 400L puskurivaraaja. Eli vain MLP sisäinen lämmityksen kiertovesipumppu on.


S1256-13 on varmaan ihan hyvä. En tiedä mistä sattuu saamaan halvimmalla.
https://www.maalampotukku.fi/product/3999/nibe-s1256-13-r-em

97
IVT / Bosch / Vs: IVT pumpun lämmönkeruunesteen kuumeneminen
« Uusin viesti kirjoittanut jm82 22.02.26 - klo:14:21 »
Lainaus käyttäjältä: Daciaduster123 - 22.02.26 - klo:13:51
Kiitos vinkistä. Pumppu oli ihan jumissa mutta sain pyörimää sen herkästi ruuvimeisselillä. Ruosteessa oli se koko ruuvi. Nyt odottelen että lämpeneeekö vielä. Varmaan pumppukin alkaisi olla uusissa?
Hyvä että sai vian paikallistettua! Voi olla että toimii taas ainakin jonkun aikaa?

Osa kompressorin putkista saattaa olla kuurassa? Koska lämmönkeruuneste ei ole kiertänyt ollenkaan. Voi/saattaa olla myös hälytys päällä, jostain paineanturista kompressorin lähettyvillä?

Nyt kannattaa seurata vaakakeruun meno- ja paluulämpötiloja, että mitä ne nyt näyttää? Jos kompressori jo kohta suostuu lähtemään uudelleen päälle.

-----

Mulla oli Nibessä pehmokäymmistin rikki ja kompressori käynnistyi omin päin ihan milloin sattuu. Eli kaivon liuospumppu ei aina pyörinyt samaan aikaan kompressorin kanssa. Ja kaivoon palaava naturetti meni äkkiä -13 asteiseksi (kompressorin pysäytys oli -12 astetta).

Eli siksi kannattaa katsoa vaakakeruun lämpötiloja, että mitä nyt näyttää.

Nibessä on vanhan mallin 245W liuospumppu ja se on ollut aina 3/3 nopeudella ja sillä on siis toiminut hyvin tähän asti ainakin. Eli sitä liuospumpun nopeuttakin voi tarpeen mukaan vaikka kokeilla suurentaa, jos pystyy? Liospumppu on vuodelta 2008, eli jo 18 vuotta ikää.
98
IVT / Bosch / Vs: IVT pumpun lämmönkeruunesteen kuumeneminen
« Uusin viesti kirjoittanut Daciaduster123 22.02.26 - klo:13:51 »
Kiitos vinkistä. Pumppu oli ihan jumissa mutta sain pyörimää sen herkästi ruuvimeisselillä. Ruosteessa oli se koko ruuvi. Nyt odottelen että lämpeneeekö vielä. Varmaan pumppukin alkaisi olla uusissa?
99
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Enervent Pelican sekosi
« Uusin viesti kirjoittanut mrjj 22.02.26 - klo:13:41 »
Hälyttää ulkoisia DI hätäseis ja palovaara vaikkei niissä ole mitään.
Epäilen että vehje päässy jäätämään jossain kohtaa valittanut myös te30 alhainen poisto.
Ois kiva saada iv käyntiin. On käytetty virtoja pois ja seisoo nyt luukku auki.
100
IVT / Bosch / Vs: IVT pumpun lämmönkeruunesteen kuumeneminen
« Uusin viesti kirjoittanut jm82 22.02.26 - klo:13:22 »
Lainaus käyttäjältä: Daciaduster123 - 22.02.26 - klo:13:12
Ok, mistä tarkalleen saa kokeiltua sen pyöriikö tuo pumppu? Yrittäny etsiä kohtaa mutta en löydä. Olen ummikko näiden koneiden kanssa.
Tekoälyn hieman pidempi ohje:

kiertovesipumpun apukäynnistys

Kiertovesipumpun apukäynnistys (jumiutuneen pumpun irrotus) tehdään yleensä avaamalla pumpun moottoriosan päädyssä oleva ruuvi ja pyörittämällä akselia ruuvimeisselillä. Tämä vapauttaa jumiutuneen siipipyörän. Sammuta virta ennen toimenpidettä. Jos pumppu on jumissa toistuvasti, se saattaa vaatia vaihtamista.

Kiertovesipumpun apukäynnistys ja huolto:
Irrotus: Jos pumppu on jumiutunut (ei pyöri tai putket ovat kylmiä), irrota laitteesta sähkövirta, avaa pumpun takaosassa oleva ruuvi (varaudu pieneen vesimäärään) ja käännä akselia uraruuvimeisselillä.
Kesähuolto: Jumiutumisen estämiseksi kiertovesipumppua kannattaa pyörittää säännöllisesti myös kesällä.
Toimenpiderajat: Mikäli pumppu ei käynnisty apukäynnistyksellä, toimenpide vaatii ammattilaisen.
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]