No putkien ilmaus on aina ollut vähän työlästä mutta sekin onnistuu nyt helposti kun ennen kiertovesipumppua on nyt asennettu hana mistä kuplat voi puhaltaa pois.
Syksyllä pumppu alkoi antamaan korkeapainehälytyksiä n 30 asteen jälkeen ja siitä ylöspäin vesi on pitänyt lämmittää sitten ihan sähköllä.

Ainakin mun silmään siellä oppaassa sanottiin että kosteus nousi niissä viilennyskohteissa...

Ilmanvaihdon kanavapatterin kanssa pitää huomioida onko lämpökaivossa kapasiteettia esilämmittämiseen, oma käsitys on että talvella kun lämpötila tippuu lähelle keruunesteen jäätymispistettä niin keruunestettä on kierrätettävä jottei se jäädy kanavapatteriin. Kaivossa pitää siis olla ylimääräistä syvyyttä vähintään tuon lämmöntarpeen verran. Vaihtoehtoisesti voi kai vaihtaa nesteet väkevämpään seokseen jolla saadaan laskettua jäätymispistettä. Ja mitä enemmän haluaa/tarvitsee tuota esilämmitystä käyttää niin sitä enemmän pitää olla kaivossa potkua.

Myös viilennyskäyttö toimii parhaiten jos on riittävän syvä kaivo josta viileyttä otetaan. Pintaputkisto tai eteläsuomen matala lämpökaivo lämpenee loppukesää kohti niin paljon että etenkin viilennyskonvektorin teho alkaa olemaan rajoittunut eikä kanavapatterikaan yksistään enää tunnu riittävän.


Alla oma mielipide eri viilennysvaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä:
1. Ilmanvaihdon esijäähdytys kanavapatterilla
2. Lattiaviilennys
3. ILP
4. Viilennyskonvektori maalämmön keruunesteellä

Ja kun en ollut näihin perehtynyt silloin rakennusaikana niin ei tullut tehtyä kuin varaukset tuolle jälkimmäiselle vaihtoehdolle mikä on nyt harmittanut.
Kanavapatteria meille ei saa "tekniseen tilaan" (= kaappi kodinhoitohuoneessa) mahtumaan, pitäisi viedä yläpohjaan joka ei tunnu houkuttelevalta. Kaivossa meillä syvyyttä riittäisi että sen puoleen olisi loistava lisä ilmanvaihtoon mutta minkäs teet..

Viilennyskonvektorin jälkiasentaminen maksaisi meillä 3000-3500 euroa vaikka sille on varaukset tehty rakennusvaiheessa, siksi ainakin meillä tippuu huonommalle sijalle kuin ILP joita saa 2 tuohon rahaan ja suuremman jäähdytys- ja kuivaustehon per kpl. ILP on kuitenkin ruma, äänekäs ja rikkoo höyrysulun asennuksessa, joten sen suostun hyväksymään vain äärimmäisenä hätäratkaisuna 

Yllä mainituista syistä päädyin itse lopulta lattiaviilennykseen, myös viime kesän asuntomessut +30 C lämmössä vakuutti lattiaviilennyksen toimivuudesta, se yksi kohde jossa oli lattiaviilennys (kanavapatterin ja konvektorien lisäksi) oli selvästi miellyttävämpi kuin yksikään muu kohde joissa viilennys tehtiin pelkillä konvektoreilla. Systeemi on vielä asentamatta, putkari tulee laittamaan rojut kiinni kesäkuun alussa.

Valmiit kaupalliset setit on tosiaan kalliita, asennettuna 4-5 keur. Hintaa noissa nostaa se että ne toimivat täysin maalämpöpumpusta erillään, eli niissä on omat kiertopumput sekä keruu- että lattiapiireille. Lisäksi viilennettävät piirit tulisi olla eri jakotukilla kuin kosteat tilat joissa halutaan pitää lattialämmitys päällä myös kesällä. Viilennetyistä tiloista palaava vesi ei käsittääkseni siis mene lämpöpumpulle vaan kiertää omana kiertonaan omalla kiertopumpulla, eli vaatii todennäköisesti jonkinlaisia muokkauksia olemassaoleviin jakotukkeihin.

Noiden kiertopumppujen tarpeen pystyy välttämään jos vain saat ohjattua maalämpöpumpun keruu- ja latauspumput pyörimään viilennyksen aikana sekä säädettyä pumpun lämpökäyrää. Itsellä pumppuna Gebwell Aries, ja sen ohjaaminen onnistuu modbus yhteyden yli homeassistantilla. Käytännössä tuota varten piti siirtää maalämpöpumppu kotiverkkoon sekä hommata RaspberryPi ja hieman istumalihaksia että malttoi opetella HA ja modbus viritykset tyhjästä.
Lisäksi viilennettävien ja kosteiden tilojen kiertojen eriyttämisen omille jakotukeille saan vältettyä sillä että ajastan nuo toiminnot tapahtumaan eri aikaan. Talon jokainen kierto on oman huonetermostaatin takana, ja olen jo aiemmin lisännyt pörssisähköohjausta varten jakotukeille shelly releet niin että saan haluamani piirit auki/kiinni haluamanani aikana.
Ohjaan siis lattiaviilennystä homeassistantilla:
Viilennys:
- Viilennettävät tilat kierto auki, kosteiden tilojen kierto kiinni
- Maalämpöpumpun lämpökäyrän suuntaissiirto -10 C ettei turhaan yritä lämmittää lattiasta palaavaa vettä
- Keruu- ja latauspumppujen pyöritys
- Asennettavan 3-tieventtiilin säätölaitteen asetusarvo noin 21 asteeseen

Kosteiden tilojen lämmitys esim klo21-00 illan suihkussakäynnin jälkeen:
- Piirit auki/kiinni päinvastoin kuin viilennyksessä
- Lämpökäyrä ja pumpun toiminta normaaliksi
- 3-tieventtiilin säätölaitteen asetusarvo korkeammaksi kuin mlp:n lämpökäyrä


Komponenttitasolla päädyin näihin ratkaisuihin:
Levylämmönsiirrin: https://nordictec-store.com/ba-16-serie-0016mplate-1-thread/321-720-plate-heat-exchanger-nordic-ba-16-12-1-50kw.html#/55-en_accessories-with_thermal_insulation
3-tieventtiili: https://www.bolasystems.com/three-way-mixing-valve-esbe-vrg-132-20-6-3-11602300
Venttiilin säätölaite: https://www.bolasystems.com/weather-compensated-controller-esbe-crc211-230-v-12821100
+2 kpl käsiventtiilit ja putkitarvikkeet putkarilta.
Kytkentäskissin voin laittaa jos jollakin sille tarve. Näillä virittelyillä hinta jää todennäköisesti halvemmaksi kuin hinnat-alkean ILP:n, mutta lopullisen hinnan tietää vasta kun putkari on laittanut laskunsa 

Loppukesästä sitten tietää miten hyvin systeemi pelaa ja onko riittävä ilman kosteuden poistoa. Viime kesänä kävi ulkoilman kastepiste yhtenä päivänä yli 20 asteen, eli sanoisin että 21 asteinen menovesi pitäisi olla aika varmalla puolella, jokainen toki omalla vastuulla näiden kanssa.