91
Nibe / Vs: Nibe F1255 ja tekoäly
« Uusin viesti kirjoittanut jolaine 19.12.25 - klo:04:22 »Alkaa käyrä kaunistumaan. Toki sää on tasainen. Seuraillaan ja säädetään 
25.12.25 - klo:17:44
Tuoreimmat viestit
92
Nibe / Vs: Nibe F1255 ja tekoäly
« Uusin viesti kirjoittanut jolaine 19.12.25 - klo:04:21 »Jejee, nyt alkaa olla balanssissa.
Tämä on kyllä ilo silmälle! 🤩 Olet aivan oikeassa – käyrä on rauhoittunut ja näyttää nyt todella "nätiltä".
Tässä on analyysi siitä, miksi tuo history-export(189) -tiedoston loppupää on oppikirjaesimerkki täydellisestä invertteriohjauksesta:
1. Vakaus on löytynyt (-350 on uusi normaali)
Aiemmin asteminuutit sahasivat ylös ja alas (esim. 0 ↔ -600). Nyt katsotaanpa tuoreimpia lukemia (18.12. klo 22–24):
Klo 22:00: -354
Klo 22:30: -345
Klo 23:00: -339
Klo 23:30: -330
Klo 23:59: -325
Mitä tämä kertoo? Käyrä on loivasti nouseva. Pumppu maksaa lämpövelkaa pois äärimmäisen hitaasti (noin 30 asteminuuttia kahdessa tunnissa). Tämä tarkoittaa, että kompressori on löytänyt tismalleen oikean taajuuden. Se tuottaa juuri sen verran lämpöä kuin talo tarvitsee + aivan pienen hyppysellisen ylimääräistä velan lyhentämiseksi.
2. Ei enää "sahaamista"
Invertteripumpun pahin vihollinen on ns. sahapulssi, jossa mennään täysillä, pysähdytään, mennään täysillä, pysähdytään.
Sinun datassasi viiva on lähes suora.
Ei romahduksia: Lukema ei syöksy kohti -500 rajaa (ei tarvetta kiihdyttää).
Ei katkoja: Lukema ei syöksy nollaan (ei tarvetta pysähtyä).
3. SPA:n "näkymätön käsi"
Vaikka sinulla on SPA vaikutus 6, se ei tee tästä käyrästä levotonta.
Koska olet asettanut käynnistysrajaksi -500, SPA:lla on tilaa toimia taustalla ilman, että se pakottaa pumpun tekemään äkkinäisiä liikkeitä.
Tämä tasaisuus on juuri sitä, mikä säästää kompressoria eniten. Se on kuin ajaisi autolla moottoritiellä vakionopeudensäädin päällä vs. kaupunkiajoa kiihdytellen.
🏛️ Tuomio: "Lentokorkeus saavutettu"
Olet saanut pumpun ns. matkalentokorkeuteen.
Käyrä 4 on oikea (talo pysyy lämpimänä).
DM -500 on oikea (antaa tilaa nysvätä).
Vastukset pois pakottaa pumpun pysymään tällä tehokkaalla alueella.
Ennuste: Jos sää pysyy vakaana, tämä viiva tulee jatkamaan tuota hidasta, loivaa aaltoiluaan -200 ja -500 välillä päiväkausia ilman yhtäkään turhaa pysähdystä.
Nyt voit vain nauttia siitä, että talo lämpiää minimikulutuksella. Hienoa työtä! 👌
Tämä on kyllä ilo silmälle! 🤩 Olet aivan oikeassa – käyrä on rauhoittunut ja näyttää nyt todella "nätiltä".
Tässä on analyysi siitä, miksi tuo history-export(189) -tiedoston loppupää on oppikirjaesimerkki täydellisestä invertteriohjauksesta:
1. Vakaus on löytynyt (-350 on uusi normaali)
Aiemmin asteminuutit sahasivat ylös ja alas (esim. 0 ↔ -600). Nyt katsotaanpa tuoreimpia lukemia (18.12. klo 22–24):
Klo 22:00: -354
Klo 22:30: -345
Klo 23:00: -339
Klo 23:30: -330
Klo 23:59: -325
Mitä tämä kertoo? Käyrä on loivasti nouseva. Pumppu maksaa lämpövelkaa pois äärimmäisen hitaasti (noin 30 asteminuuttia kahdessa tunnissa). Tämä tarkoittaa, että kompressori on löytänyt tismalleen oikean taajuuden. Se tuottaa juuri sen verran lämpöä kuin talo tarvitsee + aivan pienen hyppysellisen ylimääräistä velan lyhentämiseksi.
2. Ei enää "sahaamista"
Invertteripumpun pahin vihollinen on ns. sahapulssi, jossa mennään täysillä, pysähdytään, mennään täysillä, pysähdytään.
Sinun datassasi viiva on lähes suora.
Ei romahduksia: Lukema ei syöksy kohti -500 rajaa (ei tarvetta kiihdyttää).
Ei katkoja: Lukema ei syöksy nollaan (ei tarvetta pysähtyä).
3. SPA:n "näkymätön käsi"
Vaikka sinulla on SPA vaikutus 6, se ei tee tästä käyrästä levotonta.
Koska olet asettanut käynnistysrajaksi -500, SPA:lla on tilaa toimia taustalla ilman, että se pakottaa pumpun tekemään äkkinäisiä liikkeitä.
Tämä tasaisuus on juuri sitä, mikä säästää kompressoria eniten. Se on kuin ajaisi autolla moottoritiellä vakionopeudensäädin päällä vs. kaupunkiajoa kiihdytellen.
🏛️ Tuomio: "Lentokorkeus saavutettu"
Olet saanut pumpun ns. matkalentokorkeuteen.
Käyrä 4 on oikea (talo pysyy lämpimänä).
DM -500 on oikea (antaa tilaa nysvätä).
Vastukset pois pakottaa pumpun pysymään tällä tehokkaalla alueella.
Ennuste: Jos sää pysyy vakaana, tämä viiva tulee jatkamaan tuota hidasta, loivaa aaltoiluaan -200 ja -500 välillä päiväkausia ilman yhtäkään turhaa pysähdystä.
Nyt voit vain nauttia siitä, että talo lämpiää minimikulutuksella. Hienoa työtä! 👌
93
Oilon Geopro / Vs: Oilon Junior GT Häiriö: Kuumakaasu 1
« Uusin viesti kirjoittanut Justus79 18.12.25 - klo:20:55 »Kiitoksia, löytyihän se lopulta. Näyttää, että "Kuumakaasun lämpötila: avoin piiri". Sähkökuvan mukaan anturi tulee paikkaan BX7, siitä lukee että: "Anturin lämpötila BX7: ei käytössä". Piuhat siinä kuitenki on kiinni. Siellä taitaa olla kuitenki joku liitos vielä välissä (X103), pitää tutkia kun töiltä joutaa.
Sähkökuva näyttää anturiksi TF44 X1 ntc 10K ohm, jota google ei tunne. Oilonilta kerrottiin vaan varaosatilauksien sähköpostiosoite ja että kuluttajille ei myydä
Kai tuohon nyt joku muukin käy?
Sähkökuva näyttää anturiksi TF44 X1 ntc 10K ohm, jota google ei tunne. Oilonilta kerrottiin vaan varaosatilauksien sähköpostiosoite ja että kuluttajille ei myydä
Kai tuohon nyt joku muukin käy?94
Nibe / Vs: F1155 ei tahdo tehdä lämmintä vettä. Korkea lauhduttimen tulolämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut maalämmittää 18.12.25 - klo:20:27 »Yöllä on vähemmän kulutusta.
95
Nibe / Vs: F1155 ei tahdo tehdä lämmintä vettä. Korkea lauhduttimen tulolämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 18.12.25 - klo:20:02 »Lainaus
2 Käyttöveden lämmitysTarkastelin uudemman kerran tuota veden virtaussuuntaa varaajassa. Suunta ei suinkaan käyttäydy epämääräisesti vaan hyvin säännönmukaisesti.
- Nibe syöttää kuumaa vettä sekä LR:ään että varaajaan (virtaus alaspäin). Niben kierovesipumpun virtaus pitää olla suurempi kuin LR kiertovesipumpun virtaus.
- Talossa vesi kiertää ulkoisen kiertovesipumpun pumppaamana ohituslinjan kautta
3 Käyttöveden lämmitys
- Jos LR:n virtaus on suurempi kuin Niben kiertovesipumpun virtaus, virtaa vesi varaajassa yöspäin. Eli lataa varaajaa LR:n jäähtyneellä paluuvedellä.
Varaajan ulostulossa sekoittuu Nibeltä tulevaan kuumaan veteen jäähdyttäen tätä usealla asteella.
Jotta kuuman käyttöveden lämpötila pysyisi asetusarvossa, lisää LR:n pumppu virtausta ja sen seurauksena ilmiö tehostuu entisestään.
Loggausten mukaan käyttöveden lämmityksessä vaihtelee epämääräisin välein tapaukset 2 ja 3, jopa kesken KV-jakson vaihtuu tapauksesta 2 tapaukseen 3 tai päinvastoin.
Pitäisi löytää sellainen tilanne missä Niben kiertovesipumpun virtaus KV-jaksolla on aina suurempi kuin LR:n kiertovesipumpun virtaus.
LR:n virtaukseen tuskin voi vaikuttaa, koska se elää todennäköisesti omaa elämää oman säätöpiirin kanssa, joten Niben puolelta se ratkaisu pitää löytää.
Virtaus kääntyy ylöspäin n. klo 22-23 ja alaspäin n. klo 02-04 välillä.
Ylöspäin kääntymistä edeltää selvä KV-säiliön jäähtyminen - iltapesut ja -suihkut ? -> suuri KV-veden käyttö?
- F LR > F Nibe
Kestää useamman tunnin pikkutunneille asti kunnes varaaja on saavuttanut tavoitelämpötilan ja virtaus kääntyy alaspäin
- F LR < F Nibe.
Omituista on se että tilanteessa missä virtaus on ylöspäin (LR:n paluuvesi) varaaja lämpiää selvästi nopeammin kuin tilanteessa missä virtaus on alaspäin (Nibeltä tuleva kuuma vesi).
Onko muuta selitystä että tilanteessa missä vesi virtaa ylöspäin että sitä lämmitetään suoralla sähköllä?
ATS
96
Nibe / Vs: Vanhan NIBE 1245 koneen päivitys
« Uusin viesti kirjoittanut geo_lampoa 18.12.25 - klo:19:12 »Näillä lähtikin heti päivittymään! Laitoin tuonne talteen, jos sattuu jollakulla olemaan tarvetta:
UPGRADE_v3000R3.nibe
f1145_f1245_9721R3.nibe
Pumppu oli Jämä Star 8 vuoden 2012 firmiksellä, mutta ongelmitta siis söi noita .nibe tiedostoja
UPGRADE_v3000R3.nibe
f1145_f1245_9721R3.nibe
Pumppu oli Jämä Star 8 vuoden 2012 firmiksellä, mutta ongelmitta siis söi noita .nibe tiedostoja
97
Nibe / Vs: Käyttökokemukset kapacity.io ohjauksesta
« Uusin viesti kirjoittanut froniukselleKaveri 18.12.25 - klo:18:42 »Otin kapacity.io:n uudestaan käyttöön. Olin tehnyt ensimmäisellä asennuskerralla sen virheen että aloitin käytön kun mlpumpussa oli -2 ohjaus päällä. Juttelin asiakastuen kanssa ja ohjaus toimii ymmärtääkseni niin että se ottaa ohjausta käynnistettäessä sen hetkisen ohjauksen lähtötasoksi ja alkaa säätämään tämän mukaan. Toisella kerralla aloitin ohjauksen tasolta 0 ja nyt ohjaus näyttää toimivan ihan hyvin. Täytyy jäädä seuraamaan toimintaa myös kylmemmillä ilmoilla
98
Nibe / Vs: nibe f1245 käyntisuhde muuttunut
« Uusin viesti kirjoittanut janilind2 18.12.25 - klo:18:27 »Koneen sisällä on tarra, jossa tehtaan tietoja mm. täyttömäärä.Eli vajaaksi ovat täyttäneet 3v takaperin kun se lämmönvaihdin tohon vaihdettiin. Tuo tarra siis kyllä löyty kun konetta asentaja tänään laittoi. Liekkö vajaus nyt sit ollu syypää pitkiin käyntiaikoihin nähdään varmaan muutaman päivän logituksilla.
Katsoin asentajan käsikirjoista ja vanhoissa koneissa on ollut 2,3kg ja 2016 vuoden käsikirjassa oli 1,8kg.
99
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Mitoituspyyntö okt 220m2 Hämeenlinna
« Uusin viesti kirjoittanut Untam0 18.12.25 - klo:18:23 »Pakko kaiketi on öljylämmöstä luopua.
- Talo Hämeenlinnassa.
- Rakennettu 1999. Rinnetalo, kellarikerroksesta kolmasosa maan alla. Aurinkoisessa etelään päin viettävässä rinteessä ja metsä takana suojaamassa pohjoisen puolen tuulilta. Rakennus on luontaisesti lämpimässä paikassa, lumetkin sulaa viikkoja aikaisemmin kuin naapurikorttelissa rinteen toisella puolella.
- Pelkällä öljyllä lämmittäessä kulutus pahimmillaan 2500-2600 litraa vuodessa, kun talossa asui enää 2 aikuista. Nykyään menee vähemmän (tukena myös ilmalämpöpumppu ja välillä kun pörssisähkö menee nollille, öljykattila lämpenee sen 6kW vastuksella)
- Vesikierto lattialämmitys sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa paksu maanvarainen laatta. Yläkerros (välipohja) ontelolaatta, sitten 30mm Finnfoam ja pintavalun raudoitusverkossa lämmityspiirit. Varaavaa massaa on siis reilusti ja huonelämpö reagoi menoveden säätöön hitaasti. Kaikkein kovimmillakin pakkasilla 34-35C on (kattilahuoneessa olevan mittarin mukaan) riittänyt hyvin menoveden lämmöksi.
- Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla (jälkilämmitys sähköllä). Tuloilman lämpö tosin säädetty niin alas, että eipä juuri jälkilämmityksen merkkivalo syty.
- Kerrosala ulkoseinien mukaan 110 m2/kerros = yht. 220 m2. Pohja on selkeä suorakaide, ei erkkereitä tms.
- Alakerran ts. kellarikerroksen seinät 290mm rouhepinnoitettu Leca eristeharkko, maan alaiset osat 290mm eristämätön Lecaharkko. Sisäpuolelta tasoitettu harkkolaastilla hiertämällä ja maali + lasikuitutapetti.
- Yläkerran seinät sisältä päin Ek-gyproc, höyrysulku, 175mm puurunko jossa märkäpuhallettu selluvilla, 12mm puukuitu tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuori lautaverhous.
- 2 kerrosta, ala- eli kellarikerroksessa saunatilat, khh, 1 Mh ja lämmin autotalli. Kaikki on täyslämmintä tilaa.
- Alakerran huonekorkeus 240cm. Yläkerrassa 250cm seinien kohdalla, lisäksi huonekorkeutta nostaa osin vino sisäkatto.
- Ulkoseinät poislukien saisin siis talon täyslämpimien tilojen (muita ei olekaan) tilavuudeksi yhteensä 485 m3 josta voi vielä vähentää sisäseinät joten sanotaan vaikkapa 480m3
- Yläpohjaan puhallettu selluvilla 40cm, joka on jo painunut. Puhalletaan lisää kunhan keritään.
- Ikkunat 3-lasiset selektiivit vuosimallia 1999. Ikkunoiden pinta-ala ei ole normaalia suurempi, talon ulkonäkö perinteinen hirsitalonomainen eikä lasiakvaario.
- Kylmä piharakennus, jota ei aiota jatkossakaan lämmittää.
- Ulkovaipan U-arvot ei valitettavasti tiedossa eikä energiatodistustakaan ole.
Pumpuksi pähkäilin Boschia tai Thermiaa ja kaivon syvyydeksi ajattelin kenties lähes niin syvää, kuin (mieluusti 45mm putkilla) koneen keruupiirin pumppu pystyy painehäviön puolesta kierrättämään. Kaikessa muussa voin yrittää säästää, mutta ei kaivon syvyydessä.
Nöyrimmät kiitokset etukäteen.
- Talo Hämeenlinnassa.
- Rakennettu 1999. Rinnetalo, kellarikerroksesta kolmasosa maan alla. Aurinkoisessa etelään päin viettävässä rinteessä ja metsä takana suojaamassa pohjoisen puolen tuulilta. Rakennus on luontaisesti lämpimässä paikassa, lumetkin sulaa viikkoja aikaisemmin kuin naapurikorttelissa rinteen toisella puolella.
- Pelkällä öljyllä lämmittäessä kulutus pahimmillaan 2500-2600 litraa vuodessa, kun talossa asui enää 2 aikuista. Nykyään menee vähemmän (tukena myös ilmalämpöpumppu ja välillä kun pörssisähkö menee nollille, öljykattila lämpenee sen 6kW vastuksella)
- Vesikierto lattialämmitys sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa paksu maanvarainen laatta. Yläkerros (välipohja) ontelolaatta, sitten 30mm Finnfoam ja pintavalun raudoitusverkossa lämmityspiirit. Varaavaa massaa on siis reilusti ja huonelämpö reagoi menoveden säätöön hitaasti. Kaikkein kovimmillakin pakkasilla 34-35C on (kattilahuoneessa olevan mittarin mukaan) riittänyt hyvin menoveden lämmöksi.
- Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla (jälkilämmitys sähköllä). Tuloilman lämpö tosin säädetty niin alas, että eipä juuri jälkilämmityksen merkkivalo syty.
- Kerrosala ulkoseinien mukaan 110 m2/kerros = yht. 220 m2. Pohja on selkeä suorakaide, ei erkkereitä tms.
- Alakerran ts. kellarikerroksen seinät 290mm rouhepinnoitettu Leca eristeharkko, maan alaiset osat 290mm eristämätön Lecaharkko. Sisäpuolelta tasoitettu harkkolaastilla hiertämällä ja maali + lasikuitutapetti.
- Yläkerran seinät sisältä päin Ek-gyproc, höyrysulku, 175mm puurunko jossa märkäpuhallettu selluvilla, 12mm puukuitu tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuori lautaverhous.
- 2 kerrosta, ala- eli kellarikerroksessa saunatilat, khh, 1 Mh ja lämmin autotalli. Kaikki on täyslämmintä tilaa.
- Alakerran huonekorkeus 240cm. Yläkerrassa 250cm seinien kohdalla, lisäksi huonekorkeutta nostaa osin vino sisäkatto.
- Ulkoseinät poislukien saisin siis talon täyslämpimien tilojen (muita ei olekaan) tilavuudeksi yhteensä 485 m3 josta voi vielä vähentää sisäseinät joten sanotaan vaikkapa 480m3
- Yläpohjaan puhallettu selluvilla 40cm, joka on jo painunut. Puhalletaan lisää kunhan keritään.
- Ikkunat 3-lasiset selektiivit vuosimallia 1999. Ikkunoiden pinta-ala ei ole normaalia suurempi, talon ulkonäkö perinteinen hirsitalonomainen eikä lasiakvaario.
- Kylmä piharakennus, jota ei aiota jatkossakaan lämmittää.
- Ulkovaipan U-arvot ei valitettavasti tiedossa eikä energiatodistustakaan ole.
Pumpuksi pähkäilin Boschia tai Thermiaa ja kaivon syvyydeksi ajattelin kenties lähes niin syvää, kuin (mieluusti 45mm putkilla) koneen keruupiirin pumppu pystyy painehäviön puolesta kierrättämään. Kaikessa muussa voin yrittää säästää, mutta ei kaivon syvyydessä.
Nöyrimmät kiitokset etukäteen.
100
Nibe / Vs: nibe f1245 käyntisuhde muuttunut
« Uusin viesti kirjoittanut maalämmittää 18.12.25 - klo:18:23 »Koneen sisällä on tarra, jossa tehtaan tietoja mm. täyttömäärä.
Katsoin asentajan käsikirjoista ja vanhoissa 8kW koneissa on ollut 2,3kg ja 2016 vuoden käsikirjassa oli 1,8kg.
Edit: F1145 10kW koneessa vanhoissa 2,5kg ja uusissa 2,1kg.
Katsoin asentajan käsikirjoista ja vanhoissa 8kW koneissa on ollut 2,3kg ja 2016 vuoden käsikirjassa oli 1,8kg.
Edit: F1145 10kW koneessa vanhoissa 2,5kg ja uusissa 2,1kg.
