91
Nibe / Vs: F1155 ei tahdo tehdä lämmintä vettä. Korkea lauhduttimen tulolämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut maalämmittää 18.12.25 - klo:20:27 »Yöllä on vähemmän kulutusta.
27.12.25 - klo:19:30
Tuoreimmat viestit
92
Nibe / Vs: F1155 ei tahdo tehdä lämmintä vettä. Korkea lauhduttimen tulolämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 18.12.25 - klo:20:02 »Lainaus
2 Käyttöveden lämmitysTarkastelin uudemman kerran tuota veden virtaussuuntaa varaajassa. Suunta ei suinkaan käyttäydy epämääräisesti vaan hyvin säännönmukaisesti.
- Nibe syöttää kuumaa vettä sekä LR:ään että varaajaan (virtaus alaspäin). Niben kierovesipumpun virtaus pitää olla suurempi kuin LR kiertovesipumpun virtaus.
- Talossa vesi kiertää ulkoisen kiertovesipumpun pumppaamana ohituslinjan kautta
3 Käyttöveden lämmitys
- Jos LR:n virtaus on suurempi kuin Niben kiertovesipumpun virtaus, virtaa vesi varaajassa yöspäin. Eli lataa varaajaa LR:n jäähtyneellä paluuvedellä.
Varaajan ulostulossa sekoittuu Nibeltä tulevaan kuumaan veteen jäähdyttäen tätä usealla asteella.
Jotta kuuman käyttöveden lämpötila pysyisi asetusarvossa, lisää LR:n pumppu virtausta ja sen seurauksena ilmiö tehostuu entisestään.
Loggausten mukaan käyttöveden lämmityksessä vaihtelee epämääräisin välein tapaukset 2 ja 3, jopa kesken KV-jakson vaihtuu tapauksesta 2 tapaukseen 3 tai päinvastoin.
Pitäisi löytää sellainen tilanne missä Niben kiertovesipumpun virtaus KV-jaksolla on aina suurempi kuin LR:n kiertovesipumpun virtaus.
LR:n virtaukseen tuskin voi vaikuttaa, koska se elää todennäköisesti omaa elämää oman säätöpiirin kanssa, joten Niben puolelta se ratkaisu pitää löytää.
Virtaus kääntyy ylöspäin n. klo 22-23 ja alaspäin n. klo 02-04 välillä.
Ylöspäin kääntymistä edeltää selvä KV-säiliön jäähtyminen - iltapesut ja -suihkut ? -> suuri KV-veden käyttö?
- F LR > F Nibe
Kestää useamman tunnin pikkutunneille asti kunnes varaaja on saavuttanut tavoitelämpötilan ja virtaus kääntyy alaspäin
- F LR < F Nibe.
Omituista on se että tilanteessa missä virtaus on ylöspäin (LR:n paluuvesi) varaaja lämpiää selvästi nopeammin kuin tilanteessa missä virtaus on alaspäin (Nibeltä tuleva kuuma vesi).
Onko muuta selitystä että tilanteessa missä vesi virtaa ylöspäin että sitä lämmitetään suoralla sähköllä?
ATS
93
Nibe / Vs: Vanhan NIBE 1245 koneen päivitys
« Uusin viesti kirjoittanut geo_lampoa 18.12.25 - klo:19:12 »Näillä lähtikin heti päivittymään! Laitoin tuonne talteen, jos sattuu jollakulla olemaan tarvetta:
UPGRADE_v3000R3.nibe
f1145_f1245_9721R3.nibe
Pumppu oli Jämä Star 8 vuoden 2012 firmiksellä, mutta ongelmitta siis söi noita .nibe tiedostoja
UPGRADE_v3000R3.nibe
f1145_f1245_9721R3.nibe
Pumppu oli Jämä Star 8 vuoden 2012 firmiksellä, mutta ongelmitta siis söi noita .nibe tiedostoja
94
Nibe / Vs: Käyttökokemukset kapacity.io ohjauksesta
« Uusin viesti kirjoittanut froniukselleKaveri 18.12.25 - klo:18:42 »Otin kapacity.io:n uudestaan käyttöön. Olin tehnyt ensimmäisellä asennuskerralla sen virheen että aloitin käytön kun mlpumpussa oli -2 ohjaus päällä. Juttelin asiakastuen kanssa ja ohjaus toimii ymmärtääkseni niin että se ottaa ohjausta käynnistettäessä sen hetkisen ohjauksen lähtötasoksi ja alkaa säätämään tämän mukaan. Toisella kerralla aloitin ohjauksen tasolta 0 ja nyt ohjaus näyttää toimivan ihan hyvin. Täytyy jäädä seuraamaan toimintaa myös kylmemmillä ilmoilla
95
Nibe / Vs: nibe f1245 käyntisuhde muuttunut
« Uusin viesti kirjoittanut janilind2 18.12.25 - klo:18:27 »Koneen sisällä on tarra, jossa tehtaan tietoja mm. täyttömäärä.Eli vajaaksi ovat täyttäneet 3v takaperin kun se lämmönvaihdin tohon vaihdettiin. Tuo tarra siis kyllä löyty kun konetta asentaja tänään laittoi. Liekkö vajaus nyt sit ollu syypää pitkiin käyntiaikoihin nähdään varmaan muutaman päivän logituksilla.
Katsoin asentajan käsikirjoista ja vanhoissa koneissa on ollut 2,3kg ja 2016 vuoden käsikirjassa oli 1,8kg.
96
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Mitoituspyyntö okt 220m2 Hämeenlinna
« Uusin viesti kirjoittanut Untam0 18.12.25 - klo:18:23 »Pakko kaiketi on öljylämmöstä luopua.
- Talo Hämeenlinnassa.
- Rakennettu 1999. Rinnetalo, kellarikerroksesta kolmasosa maan alla. Aurinkoisessa etelään päin viettävässä rinteessä ja metsä takana suojaamassa pohjoisen puolen tuulilta. Rakennus on luontaisesti lämpimässä paikassa, lumetkin sulaa viikkoja aikaisemmin kuin naapurikorttelissa rinteen toisella puolella.
- Pelkällä öljyllä lämmittäessä kulutus pahimmillaan 2500-2600 litraa vuodessa, kun talossa asui enää 2 aikuista. Nykyään menee vähemmän (tukena myös ilmalämpöpumppu ja välillä kun pörssisähkö menee nollille, öljykattila lämpenee sen 6kW vastuksella)
- Vesikierto lattialämmitys sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa paksu maanvarainen laatta. Yläkerros (välipohja) ontelolaatta, sitten 30mm Finnfoam ja pintavalun raudoitusverkossa lämmityspiirit. Varaavaa massaa on siis reilusti ja huonelämpö reagoi menoveden säätöön hitaasti. Kaikkein kovimmillakin pakkasilla 34-35C on (kattilahuoneessa olevan mittarin mukaan) riittänyt hyvin menoveden lämmöksi.
- Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla (jälkilämmitys sähköllä). Tuloilman lämpö tosin säädetty niin alas, että eipä juuri jälkilämmityksen merkkivalo syty.
- Kerrosala ulkoseinien mukaan 110 m2/kerros = yht. 220 m2. Pohja on selkeä suorakaide, ei erkkereitä tms.
- Alakerran ts. kellarikerroksen seinät 290mm rouhepinnoitettu Leca eristeharkko, maan alaiset osat 290mm eristämätön Lecaharkko. Sisäpuolelta tasoitettu harkkolaastilla hiertämällä ja maali + lasikuitutapetti.
- Yläkerran seinät sisältä päin Ek-gyproc, höyrysulku, 175mm puurunko jossa märkäpuhallettu selluvilla, 12mm puukuitu tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuori lautaverhous.
- 2 kerrosta, ala- eli kellarikerroksessa saunatilat, khh, 1 Mh ja lämmin autotalli. Kaikki on täyslämmintä tilaa.
- Alakerran huonekorkeus 240cm. Yläkerrassa 250cm seinien kohdalla, lisäksi huonekorkeutta nostaa osin vino sisäkatto.
- Ulkoseinät poislukien saisin siis talon täyslämpimien tilojen (muita ei olekaan) tilavuudeksi yhteensä 485 m3 josta voi vielä vähentää sisäseinät joten sanotaan vaikkapa 480m3
- Yläpohjaan puhallettu selluvilla 40cm, joka on jo painunut. Puhalletaan lisää kunhan keritään.
- Ikkunat 3-lasiset selektiivit vuosimallia 1999. Ikkunoiden pinta-ala ei ole normaalia suurempi, talon ulkonäkö perinteinen hirsitalonomainen eikä lasiakvaario.
- Kylmä piharakennus, jota ei aiota jatkossakaan lämmittää.
- Ulkovaipan U-arvot ei valitettavasti tiedossa eikä energiatodistustakaan ole.
Pumpuksi pähkäilin Boschia tai Thermiaa ja kaivon syvyydeksi ajattelin kenties lähes niin syvää, kuin (mieluusti 45mm putkilla) koneen keruupiirin pumppu pystyy painehäviön puolesta kierrättämään. Kaikessa muussa voin yrittää säästää, mutta ei kaivon syvyydessä.
Nöyrimmät kiitokset etukäteen.
- Talo Hämeenlinnassa.
- Rakennettu 1999. Rinnetalo, kellarikerroksesta kolmasosa maan alla. Aurinkoisessa etelään päin viettävässä rinteessä ja metsä takana suojaamassa pohjoisen puolen tuulilta. Rakennus on luontaisesti lämpimässä paikassa, lumetkin sulaa viikkoja aikaisemmin kuin naapurikorttelissa rinteen toisella puolella.
- Pelkällä öljyllä lämmittäessä kulutus pahimmillaan 2500-2600 litraa vuodessa, kun talossa asui enää 2 aikuista. Nykyään menee vähemmän (tukena myös ilmalämpöpumppu ja välillä kun pörssisähkö menee nollille, öljykattila lämpenee sen 6kW vastuksella)
- Vesikierto lattialämmitys sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa paksu maanvarainen laatta. Yläkerros (välipohja) ontelolaatta, sitten 30mm Finnfoam ja pintavalun raudoitusverkossa lämmityspiirit. Varaavaa massaa on siis reilusti ja huonelämpö reagoi menoveden säätöön hitaasti. Kaikkein kovimmillakin pakkasilla 34-35C on (kattilahuoneessa olevan mittarin mukaan) riittänyt hyvin menoveden lämmöksi.
- Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla (jälkilämmitys sähköllä). Tuloilman lämpö tosin säädetty niin alas, että eipä juuri jälkilämmityksen merkkivalo syty.
- Kerrosala ulkoseinien mukaan 110 m2/kerros = yht. 220 m2. Pohja on selkeä suorakaide, ei erkkereitä tms.
- Alakerran ts. kellarikerroksen seinät 290mm rouhepinnoitettu Leca eristeharkko, maan alaiset osat 290mm eristämätön Lecaharkko. Sisäpuolelta tasoitettu harkkolaastilla hiertämällä ja maali + lasikuitutapetti.
- Yläkerran seinät sisältä päin Ek-gyproc, höyrysulku, 175mm puurunko jossa märkäpuhallettu selluvilla, 12mm puukuitu tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuori lautaverhous.
- 2 kerrosta, ala- eli kellarikerroksessa saunatilat, khh, 1 Mh ja lämmin autotalli. Kaikki on täyslämmintä tilaa.
- Alakerran huonekorkeus 240cm. Yläkerrassa 250cm seinien kohdalla, lisäksi huonekorkeutta nostaa osin vino sisäkatto.
- Ulkoseinät poislukien saisin siis talon täyslämpimien tilojen (muita ei olekaan) tilavuudeksi yhteensä 485 m3 josta voi vielä vähentää sisäseinät joten sanotaan vaikkapa 480m3
- Yläpohjaan puhallettu selluvilla 40cm, joka on jo painunut. Puhalletaan lisää kunhan keritään.
- Ikkunat 3-lasiset selektiivit vuosimallia 1999. Ikkunoiden pinta-ala ei ole normaalia suurempi, talon ulkonäkö perinteinen hirsitalonomainen eikä lasiakvaario.
- Kylmä piharakennus, jota ei aiota jatkossakaan lämmittää.
- Ulkovaipan U-arvot ei valitettavasti tiedossa eikä energiatodistustakaan ole.
Pumpuksi pähkäilin Boschia tai Thermiaa ja kaivon syvyydeksi ajattelin kenties lähes niin syvää, kuin (mieluusti 45mm putkilla) koneen keruupiirin pumppu pystyy painehäviön puolesta kierrättämään. Kaikessa muussa voin yrittää säästää, mutta ei kaivon syvyydessä.
Nöyrimmät kiitokset etukäteen.
97
Nibe / Vs: nibe f1245 käyntisuhde muuttunut
« Uusin viesti kirjoittanut maalämmittää 18.12.25 - klo:18:23 »Koneen sisällä on tarra, jossa tehtaan tietoja mm. täyttömäärä.
Katsoin asentajan käsikirjoista ja vanhoissa 8kW koneissa on ollut 2,3kg ja 2016 vuoden käsikirjassa oli 1,8kg.
Edit: F1145 10kW koneessa vanhoissa 2,5kg ja uusissa 2,1kg.
Katsoin asentajan käsikirjoista ja vanhoissa 8kW koneissa on ollut 2,3kg ja 2016 vuoden käsikirjassa oli 1,8kg.
Edit: F1145 10kW koneessa vanhoissa 2,5kg ja uusissa 2,1kg.
98
Nibe / Vs: Nibe F1255 ja tekoäly
« Uusin viesti kirjoittanut jolaine 18.12.25 - klo:17:56 »Oletteko saaneet tekoälysäädöillä optimoitua kunnolla ja konkreettisia mitattuja säästöjä aikaan?
99
Nibe / Vs: Nibe F1255 ja tekoäly
« Uusin viesti kirjoittanut jolaine 18.12.25 - klo:17:55 »Jatkoin säätöjä Google Geminin kanssa lisää maltillisempaan suuntaan. Aiemmin oli Grokin kanssa SPA 10, käyrää kustomoitiin vuoden datoilla ja asteminuutit huiteli jossain jopa -1500-2000 parhaimmillaan (vai pahimmillaan?). Alkuun tuntui tuottavan kivasti halvennusta mutta säädöt oli turhan extremet kun lähdin kokeilemaan rajoja kunnolla niin pitkälle kun niitä riittää. Geminin kanssa jatkettiin maltillisemmin. Ärsyttävää että tekoäly ei aina osannut antaa oikeita menu-valikko numeroita kun ne on ajan myötä vaihtuneet softapäivitysten myötä.
Gemini:
🛠 NIBE F1255 Optimointi: Joulukuun Yhteenveto
Olemme tehneet merkittäviä muutoksia järjestelmääsi siirtyen "tehdasasetuksista" kohti pörssisähköoptimoitua säätöä. Tässä on kooste tehdyistä säädöistä ja niiden vaikutuksista.
1. Lopulliset Asetukset
Lämpökäyrä: 4 (Siirto: 0).
Asteminuuttien käynnistysraja: -500 (Valikko 4.9.3).
Smart Price Adaption (SPA): Vaikutus 6 (Valikko 4.1.6).
Sähkövastukset: Kokonaan estetty (sekä lämmitys että käyttövesi).
EAH-vastus (Ilmanvaihto): Ulkoisesti ohjattu (Aqara automaatio, raja -15 °C).
2. Päiväkohtainen analyysi: Joulukuun vaiheet
Datan ja sähköraporttien perusteella joulukuu on jakautunut kolmeen selkeään vaiheeseen:
Vaihe 1: Vanhat säädöt (1.12.–13.12.)
Alkukukukaudesta järjestelmä kulutti sähköä 1,5–3,5 kWh/h riippuen pakkasesta. Lokit paljastivat, että sähkövastus pärähteli päälle turhaan erityisesti käyttöveden takia, ja pumppu yritti kuroa lämpövelkaa kiinni kalliilla sähkön hinnoilla, koska käyrä oli liian loiva ja asteminuuttiraja liian tiukka.
Vaihe 2: Muutos ja oppiminen (14.12.–16.12.)
Aloitimme muutokset. 15.12. näkyi vielä kovaa "lämpövelkaa" (-900 asteminuuttia), jota pumppu joutui paikkaamaan korkeilla taajuuksilla (yli 60 Hz). Kulutus pysyi vielä korkeana (~1,8 kWh/h), koska vastus oli vielä osittain pelissä.
Vaihe 3: Nysväämisen aikakausi (17.12.–18.12.)
Tässä vaiheessa uudet säädöt (Käyrä 4, Vastukset pois, SPA 6 ja -500 raja) purivat:
Kulutus tippui: Tuntikulutus laski tasolle 0,5–1,2 kWh/h.
Taajuus vakiantui: Kompressori löysi "sweet spotin" 25–40 Hz väliltä.
Hyöty: Vaikka sää lauhtui (-5 °C → +5 °C), pumppu ei alkanut pätkimään, vaan jatkoi energiatehokasta, jatkuvaa käyntiä.
3. Asteminuutit ja "Pankkimekaniikka"
Asetus -500 on osoittautunut erinomaiseksi perustasoksi. Se antaa SPA:lle (arvo 6) pelivaraa siirtää lämmitystä kalliilta tunneilta halvoille ilman, että pumppu pärähtää päälle kesken kalleimman tunnin.
Miten se toimii: SPA voi kalliilla tunneilla "pysäyttää" laskurin ja antaa velan valua syvemmälle (esim. -800 tai -1000). Kun halpa tunti koittaa, pumpulla on "velkaa" maksettavana, jolloin se nysvää pitkän jakson matalalla, säästeliäällä teholla.
Turvallisuus: Koska sinulla on varaava betonilaatta, -1000 asteminuuttia ei tunnu sisällä vielä missään. Se on vain säästöä sähkölaskussa.
4. Ilmanvaihto ja Turvallisuus
Sähkövastus pois: Järjestelmä on nyt "paljaana" pörssisähkölle. Se on turvallista, koska NIBE suojaa itseään edelleen hidastamalla tuloilmapuhallinta, jos kenno meinaa jäätyä.
Tuloilma: Nollakeleillä tuloilma on pysynyt n. 16,7 °C tasolla. Jos se tuntuu vetona, Aqara aktivoi esilämmityksen vasta kunnolla kylmällä (-15 °C).
Pitää varmaan laittaa sähkökaappiin Shelly+virrankulutuspihdit niin saa analysoitua säästöjä tarkemmin kuin laskennallisesti datoista.
Gemini:
🛠 NIBE F1255 Optimointi: Joulukuun Yhteenveto
Olemme tehneet merkittäviä muutoksia järjestelmääsi siirtyen "tehdasasetuksista" kohti pörssisähköoptimoitua säätöä. Tässä on kooste tehdyistä säädöistä ja niiden vaikutuksista.
1. Lopulliset Asetukset
Lämpökäyrä: 4 (Siirto: 0).
Asteminuuttien käynnistysraja: -500 (Valikko 4.9.3).
Smart Price Adaption (SPA): Vaikutus 6 (Valikko 4.1.6).
Sähkövastukset: Kokonaan estetty (sekä lämmitys että käyttövesi).
EAH-vastus (Ilmanvaihto): Ulkoisesti ohjattu (Aqara automaatio, raja -15 °C).
2. Päiväkohtainen analyysi: Joulukuun vaiheet
Datan ja sähköraporttien perusteella joulukuu on jakautunut kolmeen selkeään vaiheeseen:
Vaihe 1: Vanhat säädöt (1.12.–13.12.)
Alkukukukaudesta järjestelmä kulutti sähköä 1,5–3,5 kWh/h riippuen pakkasesta. Lokit paljastivat, että sähkövastus pärähteli päälle turhaan erityisesti käyttöveden takia, ja pumppu yritti kuroa lämpövelkaa kiinni kalliilla sähkön hinnoilla, koska käyrä oli liian loiva ja asteminuuttiraja liian tiukka.
Vaihe 2: Muutos ja oppiminen (14.12.–16.12.)
Aloitimme muutokset. 15.12. näkyi vielä kovaa "lämpövelkaa" (-900 asteminuuttia), jota pumppu joutui paikkaamaan korkeilla taajuuksilla (yli 60 Hz). Kulutus pysyi vielä korkeana (~1,8 kWh/h), koska vastus oli vielä osittain pelissä.
Vaihe 3: Nysväämisen aikakausi (17.12.–18.12.)
Tässä vaiheessa uudet säädöt (Käyrä 4, Vastukset pois, SPA 6 ja -500 raja) purivat:
Kulutus tippui: Tuntikulutus laski tasolle 0,5–1,2 kWh/h.
Taajuus vakiantui: Kompressori löysi "sweet spotin" 25–40 Hz väliltä.
Hyöty: Vaikka sää lauhtui (-5 °C → +5 °C), pumppu ei alkanut pätkimään, vaan jatkoi energiatehokasta, jatkuvaa käyntiä.
3. Asteminuutit ja "Pankkimekaniikka"
Asetus -500 on osoittautunut erinomaiseksi perustasoksi. Se antaa SPA:lle (arvo 6) pelivaraa siirtää lämmitystä kalliilta tunneilta halvoille ilman, että pumppu pärähtää päälle kesken kalleimman tunnin.
Miten se toimii: SPA voi kalliilla tunneilla "pysäyttää" laskurin ja antaa velan valua syvemmälle (esim. -800 tai -1000). Kun halpa tunti koittaa, pumpulla on "velkaa" maksettavana, jolloin se nysvää pitkän jakson matalalla, säästeliäällä teholla.
Turvallisuus: Koska sinulla on varaava betonilaatta, -1000 asteminuuttia ei tunnu sisällä vielä missään. Se on vain säästöä sähkölaskussa.
4. Ilmanvaihto ja Turvallisuus
Sähkövastus pois: Järjestelmä on nyt "paljaana" pörssisähkölle. Se on turvallista, koska NIBE suojaa itseään edelleen hidastamalla tuloilmapuhallinta, jos kenno meinaa jäätyä.
Tuloilma: Nollakeleillä tuloilma on pysynyt n. 16,7 °C tasolla. Jos se tuntuu vetona, Aqara aktivoi esilämmityksen vasta kunnolla kylmällä (-15 °C).
Pitää varmaan laittaa sähkökaappiin Shelly+virrankulutuspihdit niin saa analysoitua säästöjä tarkemmin kuin laskennallisesti datoista.
100
Nibe / Vs: nibe f1245 käyntisuhde muuttunut
« Uusin viesti kirjoittanut janilind2 18.12.25 - klo:16:57 »Noniin, tänään sitten oli viimein kylmämies tutkimassa konetta. Tsekkasi Niben ohjeen mukaan kylmiksen määrän koneesta. 1.7kg oli, 1.7kg oli myös kirjotettu tussilla koneen sivupeltiin eli se lienee 3v takaperin ollu täyttö. No, tyyppikilvessä kuitenkin lukee 2.3kg, joka sinne myös tänään täytettiin kun oli eka tutkittu, että ei ole vuotoja. Katselin asentajan manuskaa f1245-8R:lle ja siellä seisoo 1.8kg täytöksen määräksi. Aikas sekavaa nyt tämä, mutta voiko tuo 500-600g vajaus olla syypää tuohon huonohkoon käyntisuhteeseen? Logitus päällä taas niin näkee (jos näkee) muutokset rempan jälkeen.
