Alkaa käyrä kaunistumaan. Toki sää on tasainen. Seuraillaan ja säädetään

Kiitoksia, löytyihän se lopulta. Näyttää, että "Kuumakaasun lämpötila: avoin piiri". Sähkökuvan mukaan anturi tulee paikkaan BX7, siitä lukee että: "Anturin lämpötila BX7: ei käytössä". Piuhat siinä kuitenki on kiinni. Siellä taitaa olla kuitenki joku liitos vielä välissä (X103), pitää tutkia kun töiltä joutaa.

Sähkökuva näyttää anturiksi TF44 X1 ntc 10K ohm, jota google ei tunne. Oilonilta kerrottiin vaan varaosatilauksien sähköpostiosoite ja että kuluttajille ei myydä  Kai tuohon nyt joku muukin käy?

2   Käyttöveden lämmitys
-   Nibe syöttää kuumaa vettä sekä LR:ään että varaajaan (virtaus alaspäin). Niben kierovesipumpun virtaus pitää olla suurempi kuin LR kiertovesipumpun virtaus.
-   Talossa vesi kiertää ulkoisen kiertovesipumpun pumppaamana ohituslinjan kautta

3   Käyttöveden lämmitys
-   Jos LR:n virtaus on suurempi kuin Niben kiertovesipumpun virtaus, virtaa vesi varaajassa yöspäin. Eli lataa varaajaa LR:n jäähtyneellä paluuvedellä.
Varaajan ulostulossa sekoittuu Nibeltä tulevaan kuumaan veteen jäähdyttäen tätä usealla asteella.
Jotta kuuman käyttöveden lämpötila pysyisi asetusarvossa, lisää LR:n pumppu virtausta ja sen seurauksena ilmiö tehostuu entisestään.

Loggausten mukaan käyttöveden lämmityksessä vaihtelee epämääräisin välein tapaukset 2 ja 3, jopa kesken KV-jakson vaihtuu tapauksesta 2 tapaukseen 3 tai päinvastoin.
Pitäisi löytää sellainen tilanne missä Niben kiertovesipumpun virtaus KV-jaksolla on aina suurempi kuin LR:n kiertovesipumpun virtaus.
LR:n virtaukseen tuskin voi vaikuttaa, koska se elää todennäköisesti omaa elämää oman säätöpiirin kanssa, joten Niben puolelta se ratkaisu pitää löytää.

Tarkastelin uudemman kerran tuota veden virtaussuuntaa varaajassa. Suunta ei suinkaan käyttäydy epämääräisesti vaan hyvin säännönmukaisesti.
Virtaus kääntyy ylöspäin n. klo 22-23 ja alaspäin n. klo 02-04 välillä.

Ylöspäin kääntymistä edeltää selvä KV-säiliön jäähtyminen - iltapesut ja -suihkut ? ->  suuri KV-veden käyttö?
- F LR > F Nibe
Kestää useamman tunnin pikkutunneille asti kunnes varaaja on saavuttanut tavoitelämpötilan ja virtaus kääntyy alaspäin
- F LR < F Nibe.

Omituista on se että tilanteessa missä virtaus on ylöspäin (LR:n paluuvesi) varaaja lämpiää selvästi nopeammin kuin tilanteessa missä virtaus on alaspäin (Nibeltä tuleva kuuma vesi).
Onko muuta selitystä että tilanteessa missä vesi virtaa ylöspäin että sitä lämmitetään suoralla sähköllä?

ATS

Otin kapacity.io:n uudestaan käyttöön. Olin tehnyt ensimmäisellä asennuskerralla sen virheen että aloitin käytön kun mlpumpussa oli -2 ohjaus päällä. Juttelin asiakastuen kanssa ja ohjaus toimii ymmärtääkseni niin että se ottaa ohjausta käynnistettäessä sen hetkisen ohjauksen lähtötasoksi ja alkaa säätämään tämän mukaan. Toisella kerralla aloitin ohjauksen tasolta 0 ja nyt ohjaus näyttää toimivan ihan hyvin. Täytyy jäädä seuraamaan toimintaa myös kylmemmillä ilmoilla

Pakko kaiketi on öljylämmöstä luopua.

- Talo Hämeenlinnassa.

- Rakennettu 1999. Rinnetalo, kellarikerroksesta kolmasosa maan alla. Aurinkoisessa etelään päin viettävässä rinteessä ja metsä takana suojaamassa pohjoisen puolen tuulilta. Rakennus on luontaisesti lämpimässä paikassa, lumetkin sulaa viikkoja aikaisemmin kuin naapurikorttelissa rinteen toisella puolella.

- Pelkällä öljyllä lämmittäessä kulutus pahimmillaan 2500-2600 litraa vuodessa, kun talossa asui enää 2 aikuista. Nykyään menee vähemmän (tukena myös ilmalämpöpumppu ja välillä kun pörssisähkö menee nollille, öljykattila lämpenee sen 6kW vastuksella)

- Vesikierto lattialämmitys sekä ylä- että alakerrassa. Alakerrassa paksu maanvarainen laatta. Yläkerros (välipohja) ontelolaatta, sitten 30mm Finnfoam ja pintavalun raudoitusverkossa lämmityspiirit. Varaavaa massaa on siis reilusti ja huonelämpö reagoi menoveden säätöön hitaasti. Kaikkein kovimmillakin pakkasilla 34-35C on (kattilahuoneessa olevan mittarin mukaan) riittänyt hyvin menoveden lämmöksi.

- Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla (jälkilämmitys sähköllä). Tuloilman lämpö tosin säädetty niin alas, että eipä juuri jälkilämmityksen merkkivalo syty.

- Kerrosala ulkoseinien mukaan 110 m²/kerros = yht. 220 m². Pohja on selkeä suorakaide, ei erkkereitä tms.

- Alakerran ts. kellarikerroksen seinät 290mm rouhepinnoitettu Leca eristeharkko, maan alaiset osat 290mm eristämätön Lecaharkko. Sisäpuolelta tasoitettu harkkolaastilla hiertämällä ja maali + lasikuitutapetti.

- Yläkerran seinät sisältä päin Ek-gyproc, höyrysulku, 175mm puurunko jossa märkäpuhallettu selluvilla, 12mm puukuitu tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkovuori lautaverhous.

- 2 kerrosta, ala- eli kellarikerroksessa saunatilat, khh, 1 Mh ja lämmin autotalli. Kaikki on täyslämmintä tilaa.

- Alakerran huonekorkeus 240cm. Yläkerrassa 250cm seinien kohdalla, lisäksi huonekorkeutta nostaa osin vino sisäkatto.

- Ulkoseinät poislukien saisin siis talon täyslämpimien tilojen (muita ei olekaan) tilavuudeksi yhteensä 485 m³ josta voi vielä vähentää sisäseinät joten sanotaan vaikkapa 480m³

- Yläpohjaan puhallettu selluvilla 40cm, joka on jo painunut. Puhalletaan lisää kunhan keritään.

- Ikkunat 3-lasiset selektiivit vuosimallia 1999. Ikkunoiden pinta-ala ei ole normaalia suurempi, talon ulkonäkö perinteinen hirsitalonomainen eikä lasiakvaario.

- Kylmä piharakennus, jota ei aiota jatkossakaan lämmittää.

- Ulkovaipan U-arvot ei valitettavasti tiedossa eikä energiatodistustakaan ole.

Pumpuksi pähkäilin Boschia tai Thermiaa ja kaivon syvyydeksi ajattelin kenties lähes niin syvää, kuin (mieluusti 45mm putkilla) koneen keruupiirin pumppu pystyy painehäviön puolesta kierrättämään. Kaikessa muussa voin yrittää säästää, mutta ei kaivon syvyydessä.

Nöyrimmät kiitokset etukäteen.