Pyöriihän se pumppu? Jossain mainitsit herkästä kytkimestä. Mutta joo, sen mitä olen seuraillut näitä keskusteluja ja tuossa omassa Vs6:ssa tulistimen säädin on auki 0.75 - 1.25, vähän mielentilasta ja kuun asennosta riippuen. Tällä hetkellä taitaa olla kierroksen auki ja yläosa ei ala kuumenemaan pitkilläkään kompuran käyntijaksoilla yli 56 asteen. Tulistinpumpusta en kyllä ole ihan varma, että miten se pyörii, kun siihen on aikoinaan vaihdettu PWM säädettävä pumppu ja silloin venttiili sai olla täysin auki. Mutta nyt PWM säätö ei jostain syystä toimi ja pumppu taitaa nyt pyöriä täysillä. Pitäisi jossain vaiheessa keretä tutkimaan miksi säätö ei toimi. Oli vuosia todella hyvä, kun ei tarvinnut kuristinta olla jatkuvaan rassaamassa.
Ja jos sinulla edelleen on ylämin 47 ja yläero 6, niin ylävaraajan pitää lämmetä 50 asteeseen ja se on nyt ihan rajoilla ja sillä pyörittää vielä alaosaa liian kuumaksi. Kun saat hieman tulistimeen lisää potkua, niin alkaa käymään alavaraajan ohjaamana mikä olisi tavoiteltavaa.

Jokos meni 3 vuodessa kaupaksi vai sattuisiko jostain hyllyn perältä löytymään 

Nyt on koneessa versio 9699R5 ja logitikku logittamassa. Saas nähä, kuin äijän käy 

Oman kokemuksen mukaan ehdottomasti lattiaviilennys, mielellään yhdistettynä sisään puhallettavan ilman viilennykseen ja tarvittaessa puhalluskonvektoriin kosteuudenpoistoon (uudiskohteessa voi hoitaa jo ilmanvaihtokoneessa). Kunhan talossa vaan löytyy vesikiertoinen lattialämmitys sekä maalämpölähde niin kyseisen tyyppinen järjestelmä lyö ilmalämpöpumpun (löytyy kesämökiltä) mennen tullen varsinkin asumismukavuudessa. Äänetön, vedoton ja tasainen viilennys koko halutulla alueella sekä edullinen käyttää.

Omassa ei uudiskohteessa noin viisi vuotta sitten lisätty S1255 4-16kw kanssa lattiaviilennys (muihin paitsi kosteiden tilojen piireihin mihin samaan aikaan voi ajaa lämpöä), ilmanvaihtokoneen lämmönvaihdin lämmöntalteenoton jälkeen sekä Niben (Sabianan) isot seinä konvektorit molempiin kerroksiin. Kaikki konvektoreiden putkitukset ja johdot seinien sisällä näkymättömissä. Nibe hoitaa kaiken liittyen järjestelmän ohjauksen ulkolämpötilan ja säädetyn lämpö- sekä viilennyskäyrien mukaan. Koska oma kohde ei ollut uudiskohde enkä halunnut suurella vaivalla lähteä eristämään ilmavaihtokanavat jälkikäteen, lattianeste ei viilennetä 20 asteen alle. Tämä viilennys on ollut ihan riittävä ja sammalla mukava, kun ei edes kivipintaiset lattiaosat tunnu millään tavalla kylmiltä eikä kastepisteen huomioimiselle ohjauksessa ole tarvetta. Talon kaikki lattiapiirit on saatu säädetty niin että termostaateille ei ole koskaan tarvetta, ei lämmityskaudella eikä viilennyskaudella. Ilmavaihtokoneen lämmönvaihtimessa lämmöntalteenoton jälkeen kiertää lattiakierron neste, eli lämmittää sopivasti sisään puhallettavan ilman viileällä ja viilentää lämpimällä, ilman erillistä ohjausta. Seinä konvektorit käytetään vain harvoin, joko keväällä tai syksyllä kun viilennystä tarvitaan ainoastaan auringon vaikutuksesta parissa kohtaa taloa pari tuntia iltapäivällä, tai sitten loppukesästä poistamaan kosteutta. Ison talon ja suuren länsi-etelä suuntaisen ikkunapinta-alan takia lämpökaivon sisään tulevan nesteen lämpötila nousee viilennyskauden lopussa 10 - 11 asteeseen, mikä kyllä vielä hyvin riittää isolla konvektorilla ilman viilennykseen ja varsinkin tarpeeksi tehokkaaseen kosteuudenpoistoon.

Oma järjestelmä olisi toiminnan ja käytön helppouuden osalta melkein täydellinen, kunhan vaihtaisi uudempaan ilmavaihtokoneeseen missä pystyisi sisään puhallettavan ilman kosteus automaattisesti säätämään niin että talon sisäilman suhteellinen kosteus pysyisi vuoden ympäri 40-60% tasolla.

Juu lasketaan ulkolämpötilan ja lämpökäyrän perusteella.
Lisäksi pyyntiä hienosäädetään tavoitellun huonelämpötilan ja mitatun huonelämpötilan erolla kerrottuna anturi kertoimella.
Tuolla aiempana olen noita kysynyt, mutta ei vielä vastausta.

Missä Niben huonelämpötilan mittaus sijaitsee?