Tällä pakkasjaksolla kaivosta tuleva menee kylmimmillään jo -6 asteeseen. Ei liene epäselvää, että kaivo on alimitoitettu. Liuos lämpenee kierrossa pahimmillaan alle yhden asteen. Säädän pumppua home assistantin avulla sähkönhinnan mukaan aina joitakin asteita mikä vaikuttaa keruupiirin lämmönvaihteluihin. Liitteessä näkee hyvin parin vuorokauden keruun ja paluun lämpötilavaihtelut.

Varmaan kesällä porautan toisen kaivon tuohon nykyisen viereen. Onko Pirkanmaalta ehdottaa parhaita toteuttajia? Nykyinen kaivo on muistaakseni noin 140m. Paljonko toiselle syvyyttä niin, ettei ainakaan toistu koskaan sama ongelma ? Onko sama n. 140m ihan liikaa ylimitoitettu?

SCOP luku on parempi vertailuluku eri laitteiden välillä. Perustuu Suomessa Helsingin ilmasto-olosuhteisiin.Todellisuus on toinen, esim. invertteripumpussa kaivon lämpötila ja käytetty kompressoriteho vaikuttavat hyötysuhteeseen. Oma 4-16 kW Bosch tuottaa lämpöä lattialämmityspiiriin minimiteholla 30% n.5.0 COPilla, täysteholla COP laskee 3.8 luokkaan.

Jos pumpun COP on mittareista laskettuna 4.5 luokkaa (lämmitys ja käyttövesi) voi sitä pitää hyvänä arvona. Itsellä tammikuussa joka oli tosi kylmä kuukausi kului sähköä 750 kWh ja tuotto 3401 kWh, COP 4,53. Joulukuu oli paljon lämpimämpi ja COP 4,85.

Eli pumpun hyötysuhde on normaali ja linjassa omaan pumppuuni.

Tuli mieleen näin talvella kun tuo oma C7 on palvellut jo kohta 22 vuotta seuraavaa.
Mitä jos mun tuo lauhduttimen kiertovesipumppu päättäisi hajota ja ulkoista NS hullun kiertoa ei olisi?
Vastus on kai sijoitettu kaikissa lämmityksen kiertoon? Mikä ilman ulkoista kiertoa pyörittää lämmitystä niissä pumpuissa joissa ei tuota ulkoista ole?

4.8.7

Nibessä oleva varaaja on käyttövettä, ei lämmitysvettä.

Invertteripumppu ottaa syksyllä vain vähän tehoa kaivosta.

Kannattaa alkuun katsoa Asentajan käsikirjasta minkälaisia toteutuksia on patteri+lattialämpökohteisiin.