Moikka,

tarvitsisin käytännön neuvoja ja toivon, että joku kokeneempi osaa ohjata oikeaan suuntaan. Olen yrittänyt selvittää asiaa itse jo pitkään, mutta nyt tuntuu, että oma osaaminen ei enää riitä.

⸻

Talo ja järjestelmä lyhyesti
   •   Noin 270 m² kivitalo, 2 kerrosta
   •   Huonekorkeus noin 3,3 m
   •   Suuret ikkunapinnat
   •   Rakenteet pääosin kiveä, eristeenä osin lekapapu
   •   Maalämpöjärjestelmä:
   •   CTC EcoZenith i250
   •   CTC EcoPart 414
   •   Järjestelmä asennettu vuonna 2015 ja ollut käytössä yhtäjaksoisesti siitä lähtien
   •   Porakaivot:
   •   2 × 175 m kaivoa
   •   Lämmönjako:
   •   Patterilämmitys koko talossa
   •   Uusittu vesikiertoinen lattialämmitys kylpyhuoneessa ja saunassa
   •   Lisäksi:
   •   500 litran puskurivaraaja, kytketty ilmeisesti alatankkiin
   •   Noin 2000 kg varaava takka talon toisessa päässä
   •   2 ilmalämpöpumppua
   •   toinen talon toisessa päässä
   •   toinen yläkerrassa keskellä

⸻

Tavoite

Tarkoitus on löytää oikeat ja kustannustehokkaat asetukset, joilla:
   •   patteriverkkoon saadaan oikean suuruinen menoveden lämpötila
   •   asumismukavuus paranee ilman jatkuvaa lisälämmitystä
   •   lämpöpumppu tekee työnsä mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella (COP)

Samalla haluaisin ymmärtää:
   •   onko järjestelmässä jokin vika tai rajoite
   •   vai onko kyse CTC:n ohjauslogiikasta, jota en vain tällä hetkellä ymmärrä

⸻

Ongelma lyhyesti

Kompressori käy käytännössä jatkuvasti, kun lämmitystarve kasvaa. Silti:
   •   Patteriverkostoon saadaan vain noin 40–42 °C vettä kovilla pakkasilla
   •   Sisälämpö jää ilman lisälämmitystä 15-17 °C
   •   Joudumme käyttämään ilmalämpöpumppuja ja erillisiä lisälämmittimiä

⸻

Havainto: kompressori tuottaa kuumempaa vettä kuin patteriverkko saa

Vaikka:
   •   patteriverkon pyynti on rajoitettu 37 °C:een
   •   lämmityspiirin max menovesi on 37 °C
   •   lämmityskäyrä ja säädöt on vedetty niin alas kuin järkevästi pystyy
   •   käyttöveden tuotanto on kytketty kokonaan pois päältä

…kompressori tuottaa silti jopa 47 °C vettä.

Esimerkki:
   •   LP sisään / ulos: 42,5 / 47,5 °C
   •   patteriverkkoon menee silti vain 37 °C
   •   järjestelmä näyttää yrittävän nostaa ylätankkia noin 50 °C:een, vaikka käyttövesi ei ole käytössä

Tämä herättää kysymyksen:
   •   miksi kompressori tekee kuumempaa vettä kuin patteriverkko pyytää
   •   ja ennen kaikkea miksi tämä lämpö ei siirry patteriverkkoon, vaikka sitä selvästi on tarjolla

⸻

Mitä olen kokeillut
   •   Ajan järjestelmää ilman sähkövastuksia
   •   Olen kuristanut patteriverkkoa
   •   Säätänyt lämmityskäyriä ja rajoja useaan kertaan

Patteriverkon toiminta on tarkistettu lämpökameralla:
   •   virtaus on kunnossa
   •   lämpö jakautuu tasaisesti
   •   ongelma ei vaikuta olevan patteriverkossa

⸻

Nykyiset arvot ja asetukset

Keruupiiri
   •   Keruuliuos tuleva: 0 °C
   •   Keruuliuos palaava: 4 °C
   •   Liuospumppu: päällä

Kompressori
   •   Kompressori: päällä
   •   Latauspumppu: 100 %
   •   LP sisään / ulos: 42,5 / 47,5 °C
   •   Sähkötehot: 0 kW

Varaaja
   •   Ylätankki: 41 °C (pyynti 50 °C)
   •   Alatankki: 44 °C (pyynti 46 °C)
   •   Ylätankin stop-lämpö: 40 °C
   •   Start–stop-ero: 10 °C

Patteriverkko
   •   Patteriverkkoon sisään: 37 °C
   •   Patteriverkosta ulos: 29 °C

Lämmityspiiri 1
   •   Max menovesi: 37 °C
   •   Menovesi pois käyrältä: ei
   •   Käyrän kaltevuus: 35
   •   Käyrän säätö: 0
   •   Menovesiohjaus: ei

⸻

Kysymykset selkeästi eroteltuna

1️⃣ Kustannustehokas lämmöntuotanto patteriverkolle
Mitkä asetukset tai toimintaperiaatteet ovat oikeat, jotta patteriverkkoon saadaan riittävän lämmintä vettä mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella, ilman että kompressori jauhaa turhaan tai sähkövastukset kytkeytyvät mukaan?

2️⃣ Lämmön siirtyminen patteriverkkoon
Miksi kompressorin tuottama noin 47 °C vesi ei siirry patteriverkkoon, vaikka patteriverkon rajoituksia muutetaan ja järjestelmää “kuristetaan”?
Onko kyse:
   •   varaajan kerrostuksesta
   •   sekoitusventtiilin toiminnasta
   •   puskurivaraajan kytkennästä
   •   vai jostain CTC:n ohjauslogiikasta?

3️⃣ Onko järjestelmässä vikaa vai ei?
Onko tämä normaalia EcoPart 414:n toimintaa näin kovilla pakkasilla, vai viittaavatko nämä havainnot selkeästi vikaan, väärään kytkentään tai mitoitusongelmaan?

⸻

Kaikki asialliset vinkit ja kokemukset otetaan kiitollisena vastaan.

Kylmä tammikuu takana. Lämpöä kuitenkin on riittänyt ja kaivosta tuleva liuos on pysynyt juuri plussan puolella. Hyvä näin.

Tammikuu 2026:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 1801,02kWh

Maalämpöpumpun osuus: 1291kWh = ~41,64kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 169,3kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko -18. Tulo 16. Sisä 20. Jäte -06.
Taloussähkön osuus: 340,72kWh
Kuukauden keskilämpötila -9.8c

Tammikuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 742 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 17 tuntia

Energiatehokkuus tammikuu 2025 - tammikuu 2026:

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 21.7 MWh. Kulutettu 5.8 MWh. COP 3.7. Luonnollinen lähde 16.4 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 9.0 kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 20.2 MWh. Kulutettu 5.3 MWh. COP 3.8. Luonnollinen lähde 15.4 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 0.0 kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 1.5 MWh. Kulutettu 539 kWh. COP 2.8. Luonnollinen lähde 1.0 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 9.0 kWh

Tosiaan kylmä tammikuu takana. Mulla viimeistä päivää lukuunottamatta kokonaiskulutus n. 2222kWh, josta Niben osuus 1028kWh, sähköauton lataus 272kWh. Kiinnityshinta myös n. 8.7snt/kWh. Kulutusvaikutus (3.65snt/kWh) on tullut pelkästään akkujen ansiosta. Päivitin n. 2 viikkoa sitten akut 31kWh-->46kWh ja tällä oli suuri vaikutus. Nyt riittää kapasiteetti vuorokaudeksi myös saunailtoina.

Tarkoitus olisi kiinnittää sähkön hinta myös ensi talveksi mutta tällä hetkellä se näyttää olevan vähän liian korkea.

Hei.
Kylmä on kaivoon menevä mutta kaivosta tulee vielä plussaa joten kierroksia nostamalla saa varmaan tilannetta korjattua.  Taitaa olla tuo -6 astetta rajana millä ottaa jo vastuksia avuksi tai rajoittaa kompressorin kierroksia.

Tästä keskustelusta löysin, että koodaustaso 1 (ei tarvitse salasanaa) alta löytyy ensiöähde valikon alta 7442 ensiölähteen pumpun alku teho ja siitä muuttamalla saa liuospumpun tehoa nostettua. Kokeile nyt alkuun vaikka 90%
Tuota dt mukaan säätyvää pumppua kokeilisin vasta kun ilmat on lämmenny ja saa varmistettua oikeat säädettävät arvot.

Tuli ajettua pikku happotesti kun tuli sopivat kelit (yöllä alimmillaan -28^o) ja viime yönä sähkön hintakin hiukan notkahti. Lähtötilanne: Öljypoltin puhisee vähän väliä, lattioihin menee 1,4 m³/h virtaamalla 33^o ja paluu 29,5^o. Sisällä mukavat 22-23^o (alakerta hiukan lämpimämpi).

Sitten yöllä tasan klo 01 poltin pois päältä ja katsotaan miten kattilan 6 kW vastus selviytyy. Toki valmiiksi lämpöiset betonilattiat auttaa ensi alkuun, mutta tuskinpa koko yötä. Ja toisaalta 26 vuoden aikana mahdollisesti kerääntynyt kattilakivi vastuksen urakkaa tuskin helpottaa? Testi lopetettiin klo 12. Lämmintä käyttövettä ei tosin testin aikana kulutettu. Tulokset:
- Elenia kertoo, että vastus oli päällä ainakin klo 02 alkaen tauotta (liite)
- Kattilan vesi pysyi tasaisesti 77^o.

Mitähän tuosta uskaltaisi näillä naruilla päätellä, jos yleensä mitään?
- Ehkä se pitää uskoa (15 vuoden öljynkulutustakin) ja todeta, että tämä kämppä on oikeasti sittenkin vain n. 6 kW ml-pumpun mökki?
- Olisikohan kuitenkin Legend 6kW kova sana ja ns. päällikköratkaisu?   
- Calibra E 8 (2-8 kW) taitaa olla optimivalinta etenkin syvällä kaivolla + 45mm keruuputkilla ja E 12 (3-12 kW) olisi overkill.
- Sähkökattila (tai ml-pumpun vastuskäyttö) ottaa lompakon päälle.
- Toivottavasti ei tule kovin suuri ikävä Jämä kattilaa + Oilon poltinta, jotka on toimineet 26 vuotta ilman mitään vikaa/häiriötä. Nuohosin kerran vuodessa aina marraskuussa, suodatin vaihdettu 4v välein, suutin 3 kertaa ja Grundfos kiertovesipumppu kerran 7 vuotta sitten. Nyyh.