Muisteli ihan väärin noita viinalämpötiloja. Nollan tuntumassa se useammin talvella on pahimmillaan. 2021 viimeksi ollut tuolla -1 -huitteilla ja sillon just yskäsi liemet lattialle.
Nyt on aivan poikkeuksellisesti painunut pakkasen puolelle jo marraskuun lopulla.

Viinapumppu on aina ollut täysillä. Pumpun tarkkaa mallia en ole saanut selville, joten en tiedä tehoa. Mutasihdissä oli nyt ekaa kertaa hiukan ruostehippuja, voi olla siipi jo vähän kulunut.

Kaivo ja vaakaveto on uretaanlevyjen alla aika hyvässä jemmassa. Edelleen tuo jäätyminen esim. kaivon vedenpinnalta tuntuis maalaisinsinöörijärkellä mahdolliselta. Eihän se tarvi siihen kuin yhden jääpatin joka puristaa putkia. Tosin se, että jää sitten helppaa puolessa tunnissa kompuran sammuttua, ja että -1.0-lämmöillä ei vielä ole ongelmaa, on hiukan uskoa koettelevaa.

Erään casen yhteydessä, jäsen Roori kysyi AI:lta "mikä on kompressorien kesto".
Jotta tulokset löytyisivät myös myöhemmin, niin postasin tämän erillisenä.


"Tieteellinen" AI:n vastaus kompressorien kestolle oli tällainen:

    Selvä — lasketaan konkreettiset luvut scrollille ja männälle erikseen, käyttäen realistisia elinikäarvoja, joita valmistajat tyypillisesti ilmoittavat.

    Oletukset (realistiset ja teknisesti perustellut)
    - Scroll-kompressorin elinikä käynnistyksissä: n. 120 000–150 000 starttia
    - Mäntäkompressorin elinikä käynnistyksissä: n. 60 000–100 000 starttia
      (mäntä on herkempi mekaaniselle rasitukselle ja venttiilivaurioille)


------------------------------------------------------
    Mitä se on käyttötuntien kannalta?
------------------------------------------------------


    Lyhyt ja teknisesti täsmällinen vastaus:

    Kompressorin keston määrää useammin käynnistysten määrä kuin käyttötunnit.

    Mutta kokonaiskuva on hieman monimutkaisempi, joten avaan sen selkeästi.

    ---

    🔧 1. Mikä oikeasti rikkoo kompressorin?
    Kompressorin elinikää rajoittavat kaksi eri “budjettia”:

    A) Käynnistysbudjetti (startit) — kriittisin
    - Jokainen käynnistys aiheuttaa:
      - öljynkierron viiveen
      - lämpö- ja sähköshokin
      - mekaanisen rasituksen
    - Siksi valmistajat antavat rajoja kuten:
      - Scroll: 120 000–150 000 starttia
      - Mäntä: 60 000–100 000 starttia

    Käytännössä valtaosa kompressorivaurioista liittyy liiallisiin käynnistyksiin, ei käyttötunteihin.

    B) Käyttötuntibudjetti — yleensä ei tule vastaan
    - Kompressorit on suunniteltu kestämään kymmeniä tuhansia tunteja jatkuvaa käyttöä.
    - Esimerkiksi 20 000–40 000 h on tyypillinen suunnitteluluokka.
    - Maalämpöpumpulla tämä tarkoittaa:
      - 1500–3000 h/vuosi → 20 vuotta = 30 000–60 000 h
      - eli tuntiraja ei yleensä tule vastaan ennen starttirajaa.

    ---

    🧩 2. Kumpi siis määrää eliniän?

    Scroll-kompressori
    - Käynnistykset ovat yleensä rajoittava tekijä.
    - Käyttötunnit tulevat vastaan vain, jos käynnistykset ovat hyvin vähäisiä (esim. 1 startti/h tai vähemmän).

    Mäntäkompressori
    - Käynnistykset ovat lähes aina rajoittava tekijä.
    - Mäntä on herkempi starttien aiheuttamalle rasitukselle (venttiilit, männänrenkaat, kiertokanki).

    ---

    📌 3. Yhteenveto
    | Kompressorityyppi | Mikä rajoittaa elinikää? | Perustelu |
    |-------------------|---------------------------|-----------|
    | Scroll | Useimmiten käynnistykset | Startit aiheuttavat eniten rasitusta, vaikka scroll kestää niitä paremmin. |
    | Mäntä | Lähes aina käynnistykset | Mekaaninen rakenne on herkempi starttikuormille. |
    | Molemmat | Käyttötunnit vain harvoin | Kompressorit on suunniteltu kestämään pitkää yhtäjaksoista käyttöä. |

    ---

    🎯 Lopputulos
    Käynnistykset ovat selvästi tärkeämpi elinikää rajoittava tekijä kuin käyttötunnit — erityisesti mäntäkompressorilla, mutta myös scrollilla.

    Jos haluat, voin laskea sinun talosi tyypillisellä käynnistystiheydellä (esim. 1–3 starttia/h) kuinka monta vuotta scroll ja mäntä realistisesti kestävät.

Onko mitään uutta?

Oletko tarkastanut kuuman putken anturin vertaamalla sitä johonkin tunnettuun lämpötilaan?
Onko tuo putki käsin tunnustellen oikeasti kuuma?

ATS

Minä epäilen että kaivo on jäässä, jos sieltä tuleva wiina on pakkasen puolella niin kaivoon menevä on muutaman asteen enemmän pakkasen puolella.
Se että jos kaivoon muodostuu yksi jäätulppa ei yleensä aiheuta ongelmia.
Jos kaivoon muodostuu kaksi jäätulppaa ja niiden väliin loukkuuntunut vesi jäätyy, nousee loukkuuntuneen veden paine ja rutistaa keruuputkia lyttyyn.
Tämä nostaa paisunta-astian pintaa ja keruupiirin painetta.

Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille ja toivotaan että kaivon pohjalla on +asteista vettä mikä lämmittää Wiinan plussan puolelle ja sulattaa keruuputket irti jäätulpista jolloin loukkuuntunut vesi pääsee pakenemaan pois loukusta ja paine laskee ja rutistuneet putket pyöristyvät.

ATS

Millaisia lukemia porukalla on käynnistyskerta laskurissa:

Täällä Nibe F1217-10kW, vuodelta 2008:
Lpkäynn 52207
Lp-aika 31070h
Sv-aika 529h
Yhden käyntijakson pituus noin 36 minuuttia.

Vuoden 2014 jälkeen tulleet lukemmat:
Vuodesta 2014 -> vuoteen 2026
52207-34491 = 17716 käynnistystä
31070-13872 = 17198 tuntia käyntiaika

Käyntiaika siis 58 minuuttia. Suht hyvät asetukset varmaankin on ollut.

Käytössä siis läpivirtaava 400 L puskurivaraaja (josta käyttöveden esilämmitys). Ja menoveden lämpötila-anturi on vasta puskurivaraajan jälkeen. Patterilämmitys ja pesuhuoneessa lattialämmitys.

Asteminuutit on olleet -60 ja muutin sen nyt paljon suuremmaksi -180.


Mutu tietämyksellä kompressori kestäisi 100 000 käynnistyskertaa (noin).
2014 jälkeen on siis tullut 1476 käynnistystä per vuosi.

100 000 käynnistystä miinus 52200 käynnistystä = 47800 käynnistystä vielä "jäljellä".

Käynnistysten perusteella laite voisi kestää vielä 32 vuotta
Toki en usko että niin kauaa toimii, tai laskin väärin.

Mitä on hajonnut:
Vaihtoventtiilin korjaussarjan piti vaihtaa tilalle
Sisäinen lämmityksen kiertovesipummpu ("uusi" otettu puukattilan latauspumpusta)
Alkuperäinen pehmokäynnistin korvattu ABB:n valmistamalla pehmokäynnistimellä
Ei muuta.