Suunnitelmien mukaiset virtaamat näyttävät melko erilaiselta kuin jakotukista laittamasi kuva. Suunnitelmassa on mainittu virtaamat piireittäin l/min eli litraa/min. Makuuhuoneisiin näyttäisi nyt menevän melkoista vauhtia vettä, joten niissä saattaa tulla yllättävän lämmin piakkoin. Liitteenä vielä pikaohje virtaaman säätöön. Huomaa, että virtaaman pienentäminen yhdessä piirissä kasvattaa hieman virtaamaa muissa piireissä, koska pumppu liikuttaa lämmintä vettä samalla vauhdilla ennen kuin alkaa automaattisesti korjaamaan virtausnopeutta sopivaksi.

Makuuhuoneissa ja talossa tasaisesti 23-23.5 lämmintä. Haittaako tuo, että virtaukset makuuhuoneisiin isommat, jos lämpötilat pysyvät sopivina? Makuuhuoneet talon kolmessa kulmassa, joten teknisestä tilasta pidempi matka makuuhuoneisiin —> johtuisiko ohjelmoitu kovempi virtaus tästä? Eli tarvitseeko säätääkään, jos lämmöt ok?

Lämpökäyrää laskin aamusta asentoon käyrä: 2, poikkeama -1. Tuo ~23.5 sisälämpötila voisi olla asteen matalempikin - käyrästä yksi pykälä asentoon 1?

Tehontarve MUTissa oli automaatilla, eli 4kW tasolla. Facebookin maalämpöfoorumissa suositeltiin nostamaan se 8kW tasolle - talon energialaskelmassa lämmitystehontarve on 7,4kW. Nibe ilmeisesti itse laskenut tarpeen tuohon 4kW tasolle, kun automaatilla oli? Mitoittava ulkolämpötila MUT energialaskelmassa -32, nyt käytössä oli -25 —> nostin sen myös tuohon -32 asteeseen.

Ulkona nyt -22 raatia pakkasta. Kompressori käynyt kolme-neljä tuntia täysillä 118hz, asteminuutit -469AM. Lämmönkeruu sisään -0.4 astetta ja menolämpötila BT2 37.5 astetta. Lisälämmön sähkövastuksen olen estänyt päivällä.

Kulutus tänään 54.7kWh ja tuotanto 132kWh.

Muutama tunti lisää ja seuraavat havainnot. Tulistuksen Y-venttiilin kääntäminen 1/2-kerrosta kiinni ei vaikuttanut.

En jaksanut katsoa kovin pitkään, kun näytti, että ylälämpö lähtee taas kyykkäämään. Koska pienet muutokset pitää ensin haarukoida, käänsin Y-venttiilin täysin auki. Kuulosti kuin olisi lähtenyt vesi virtaamaan. Olikohan siellä sitten muhjua venttiili täynnä? Lämpötilan kyykkäys loppui siihen ja ylälämpö lähti nousuun. Liitteen kuvassa tämä vaihe ympyröity.

Nyt Y-venttiili on täysin auki. Ajan vähän aikaa noin ja lähden kuristamaan tulistuspiiriä sitten. Eikö silloin pitäisi lähteä ylälämmön nopeammin nousemaan, jos ei ole muuta ongelmaa? Olettaen, että nyt virtaama olisi liian suuri.

Ehkä voi olla tulistimessakin sakkaa, jos sitä oli venttiilissä. Kuitenkin käyntiaika lyheni ja kuumakaasun lämpötila laski noin 10 astetta.

Tämä johtuu siitä kun vastus lämmittää vettä BT12 ja BT2 välissä

ATS

Totta, kiitos!

Nyt menen häpeämään

edit: Pieni epäloogisuus huomattu uusintatarkastuksessa 
BT12 näyttää vähemmän kuin BT2, pitäisi näyttää enemmän.
Tuo voi aiheuttaa säätöön epätarkkuutta huonoa toimivuutta.
BT-12 offset säädöllä on parannettu Niben herkkyyttä poistaa lämmitysvelka ripeämmin, näin olen ymmärtänyt.

Tämä johtuu siitä kun vastus lämmittää vettä BT12 ja BT2 välissä

ATS

Tuommoiset tiedostot löytyi..

En osaa sanoa, mihin BT25, eli "ulkoinen menolämpötila" on kytketty. Puskurivaraajaa ei ole.

Hienoa että suunnitelmat löytyivät!

Yleensä BT25 asennetaan vain kohteisiin joissa on puskurivaraaja.
BT25 tehtävä on mitata lämpötila puskurivaraajan jälkeen. Nibe laskee asteminuutteja sen perusteella.
Nyt lämpötilakäyrien perusteella arvaisin, että se on laitettu vaihtoventtiilin jälkeen lämmityshaaraan.
Voi olla näkyvissä Niben ulkopuolella.
En tiedä onko BT25:llä roolia invertterin säädössä, epäilen ettei, joten sen vaikutus tulee lämpökäyrän kautta kompensoitua.

Merkittävämpi huomio:
BT12 (lämpötila lauhduttimen jälkeen) pitäisi näyttää korkeampaa lämpötilaa, kuin BT2 (lähdön lämpötila).
Nyt se näyttää n. 2C alle BT2:n.
Käsittääkseni tuo osallistuu kompressorin taajuuden säätöön.
Invertteriosaajat tietänevät kuinka merkittävä haitta tuo on.


Ehdotus:
Kirjaa itsellesi tai tänne minkä muutoksen teit ja milloin.
Tee vain yksi muutos kerrallaan, niin nähdään mikä sen vaikutus oli.