Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10
81
Yleistä / Vs: Vitocal 333-g Kompressori käy jatkuvasti
« Uusin viesti kirjoittanut fraatti 08.02.26 - klo:15:54 »
Tästä puuttuu nyt oleellisia tietoja. Jos koneen liuospumppu käy vakioteholla, kuten ko. merkin omissa keskusteluissa on käynyt ilmi niin kompressorin tehon muuttuessa liuospumppu on saattanut käydä 70%. Ellei liuospumpun teho muutu, niin lämpötilaero vaihtelee kompressorin tehon mukaan. Tietty se on suurempi kun kaivosta otetaan enemmän tehoa.
Keskustelu oli tuolla ketjun loppupuolella: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8650.80

Kaivosta tulevan liuoksen lämpötila on sitten riippuvainen siitä että kuinka suuri teho sieltä otetaan. Jos koko talon lämmöntarve yitetään ottaa kaivosta esim 12h aikana, saattaa tällöin kaivosta tulla selkeästi kylmempää. Ja tietty hyötysuhde kärsii myös.

Jos jostain kuuluu lorinaa ko. piirin pumpun käydessä, lienee siellä jonkinverran ilmaa jossain.

Ainiin, Viessmann Vitocal 333g:stä on useampia eri versioita. Vanhimmat on on-off koneita. Uudemmat invertteri koneita jotka säätävät tehoaan. Invertteri on suunniteltu niin että se kävisikin yhtämittaisesti lämmityskauden läpi ja säätelisi tehoaan tarpeen mukaan. Oletettavasti tässä on kyseessä sellainen.

Jos kaivoa haluaa porata lisää, niin voin antaa vinkin yv:llä. Itse porautin toisen kaivon 2024 keväällä. Usein "kauden" ulkopuolelle sen voi saada hiukan edullisemmin.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12008.0



82
Hei!
Onko teistä joku asentanut maapiirin lämötila-antureita jälkikäteen ja liittänyt ne niille varattuihin paikkoihin. Minulla on ollut Lämpöässä VM17 käytössä yli 12 vuotta ja se on toiminut hyvin. Nyt kun olen eläkkeellä ja aikaa on harrastella kaikenlaista niin haluaisin seurailla myös noita maapiirin lämpötiloja vähän tarkemmin. Minä laitoin silloin kun asensin pumpun käyttöön tulevaan ja lähtevään liuos putkiin fyysiset mittarit, mutta ne ei näytä niin tarkasti ja on hankala niistä seurata tarkkoja lämpötiloja kun ne on niin alhaalla maapiirin putkissa. Tilasin Oilonilta NTC-anturit ja ajattelin kytkeä ne tuonne pumpun alkuperäisiin asennus paikkoihin. Mukana tulleen Asennus/Käyttöohjeen sähkö kaaviossa kohdassa OHJAUSKORTTI/ANTURIT näkyy vain yhdelle anturille liitospaikka kohdassa B10-BC10 ja toiselle anturille ei ole merkattu liitäntä paikkaa. Täällä foorumilla on joskus mainittu että se toinen anturi liitetään B2 paikalle pitääkö paikkansa? Minä liitin nyt yhden tilaamani NTC-anturin punaisen karvan B10 ja valkoisen karvan BC10 paikalle kuten kuvaan on merkitty, kun laitoin virrat takaisin päälle näyttöön ei ilmesty maapiirin lämpötilan näyttöä. Miksi ohjelma ei tunnista anturia onko se jotenkin aktivoitava asetuksista vai mistä mahtaa johtua?
Olisin kiitollinen jos saisin apuja täältä kautta kun tuo Lämpöässän valmistus on jo loppunut, enkä tiedä mistä voisi kysellä teknistä neuvontaa?
83
Thermia / Vs: Thermia atlaksen valikko
« Uusin viesti kirjoittanut aarne 08.02.26 - klo:11:39 »
Anturin vaikutuksella säädetään käyttöveden yläosan ja alaosan lämpöjen suhdetta minkä perusteella pumppu alkaa tehdä käyttövettä.
Eli toisessa laidassa ei käynnistyy jo kun ala-anturin lämpötila on alle määritetyn, ja toisessa laidassa ei käynnisty ennenkuin yläosakin on kylmentynyt käynnistyslämpöön.

Tuo käyttöveden aika on minulle vähän mysteeri, olisiko se se aika, mikä pumpulla on lupa tehdä käyttövettä jos on tarve molemmille. Eli vaikka tarvitsisi myös lämpöä, niin saa tehdä kuitenkin tunnin käyttövettä rauhassa. Joku viisaampi saa kertoa oikean merkityksen.
84
Nibe / Vs: Nibe f1245 lopetti toimintansa :( TAAS TOIMII :)
« Uusin viesti kirjoittanut Murre 08.02.26 - klo:11:29 »
Se kylmäaineen määrän mittaus olisi syytä ENSIMMÄISENÄ tehdä matalapainehälyn syytä tutkittaessa. Kylmäaineen määrä EI ole missään tekemisissä keruunesteen määrän tai keruunesteen vuotamisen kanssa.

En noista mittarikuvista saanut kyllä otetta mitä on mitattu ja millä perusteella säädetty. Matalapainehäly ongelmana ja imupuolta mittaamalla saatu liian suuri paine? Säädetty paisaria, että paine vielä alempi? Mitä ihmettä? Korkeapainepuolen letku ei ilmeisesti ollut paikallaan ollenkaan sen näyttämästä paineesta päätellen?

Siis periaatteessa paisarin säätöön kylmäaineen määrän tarkistamisen jälkeen tarvitaan se matalapainepuolen paine ja imukaasun lämpötila. --> Säädetään paisari, että kaasun lämpötila on jokusen asteen korkeampi kuin painetta vastaava höyrystymislämpötila. Kompressorin siis oltava käynnissä. Imukaasun lämpötilan voinee katsoa myös Niben anturitiedoista. Mutta jos kylmäaine on piiristä hävinnyt, ei koko kylmäprosessi toimi ollenkaan, ruuvaillaan paisaria toimintapisteestä riippumatta mihin sattuu ja saadaan kokonaisuus vielä pahemmin metsään.

Tätä samaa ihmettelin itsekin..

Kylmäaineen määrätäytöstä ei tarvitse tarkastaa ensimmäisenä, jos osaa ja ymmärtää kylmätekniikan. Toiminta-arvojen perusteella voidaan päätellä, onko laitteen kylmäainepiirin toiminnassa havaittavissa vajautta tai onko se riittävä..
85
IVT / Bosch / Vs: Bosch 7800iLWM 2-8 vuosihyötysuhde
« Uusin viesti kirjoittanut aksutre 08.02.26 - klo:08:10 »
Googlen AI on kuin Lämpöässän takavuosien myyntimies  :D

Yhteenveto
Vaikka korkea COP (mitattuna standardin EN 14511 mukaisesti ) on hyvä, se kertoo vain, miten lämpöpumppu toimii yhdessä ihanteellisessa pisteessä. SCOP ( mitattuna standardin EN 14825 mukaisesti ) antaa paljon tarkemman, realistisemman ja luotettavamman luvun lämpöpumpun kokonaistehokkuudesta ja odotetuista käyttökustannuksista todellisessa, vaihtelevassa ilmastossa.

Todellisuudessa tuo SCOP on laskennallinen osatehosta -7_+2_+7 ja +12 ulkolämpötiloilla Helsingin ilmastovyöhykkeellä. Nykypäivänä tuo -7 ei riitä Etelä-Suomen ilmastovyöhykkeellä mihinkään ja harva taloaan lämmittelee kun ulkona on +12  :)

Ohessa Bosch LW22 kiinteistölämpöpumun sertifikaatista ote, toki siinä siinä on todettu realistinen COP mitoituslämpätilassa -22  4.7. Tuokaan ei Etelä-Suomessa kun MUT on -26.

Ei siinä ole myyntimiehellä vaikea tehtävä valita ilmoittaako SCOPin 5.51  vai COPin 4.7.
86
Thermia / Thermia atlaksen valikko
« Uusin viesti kirjoittanut Removed 07.02.26 - klo:22:25 »
MItä tarkoittaa Thermia Atlaksen käyttövesiasetusten sivulla 3 olevat kohdat ”anturin vaikutus” ja ”käyttöveden aika”. Asetuksena minulla nyt anturin vaikutus = 0,65 ja käyttöveden aika 1:00:00.
87
Hyvä näin

Lainaus
Olen kokeillut säätää tulistusventtiiliä 0,5 - 1,5 kierrosta auki vartin välein
Jos vielä haluat kokeilla säädön vaikutusta niin pidä sama säätö koko käyntijakson ajan mieluummin parin kolmen käyntijakson ajan.

ATS
88
Olen kokeillut säätää tulistusventtiiliä 0,5 - 1,5 kierrosta auki vartin välein. En oikeastaan huomannut mitään vaikutusta ylävaraajan lämpötilan kuvaajaan. Pummpua olen kokeillut myös eri nopeuksilla, ei vaikutusta. En ole moneen vuoteen tarkastellut noita kuvaajia, enkä muista alkoiko ylävaraaja alkuaikoina lämpiämään nopeammin pumpun käynnistyttyä.
Laitoin saman graafin liitteeksi, tosin nyt näkyy myös lämpötilat. Oisko tuo sitten hyvä noin?

Jani
89
IVT / Bosch / Vs: Bosch 7800iLWM 2-8 vuosihyötysuhde
« Uusin viesti kirjoittanut jmaja 07.02.26 - klo:14:14 »
4,5 on ihan hyvä luku, varsinkin käyttöveden kanssa ja käyttöveteen mennessä reilu osuus energiasta. SCOP kuvaa pelkkää lämmitystä ja pitäisi siis toteutua Helsingin ilmastossa kaivosta tulevan veden ollessa 0, menolämmön ollessa MUTissa 35 ja pumpun ollessa optimaalisesti mitoitettu.

Käytännössä noihin luvattuihin SCOPeihin ei päästä. Tai ainakin vaatii alle 30 C menölämmön ja lämpimän keruun.
90
IVT / Bosch / Ht plus c7 ja suuri LJ-delta
« Uusin viesti kirjoittanut Laitetaanjotain 07.02.26 - klo:13:34 »
Pumppu toimi kovat pakkaset täällä pohjosessa hyvin, nyt kun pakkaset laski -10 ja -20 välimaastoon alko kone nakkaileen melkeen tauotta suuri lj-delta hälytystä (enemmän -10 keleillä ku -20)

Käytin molempia sihtikuppeja auki, lämpimän puolen sihdin sain putsattua kun se sokan irrotuksen jälkeen lähti kolostaan irti mutta maakierron puolelta sihti oli jotenki kiinnitetty paikalleensa ja sieltä sitä en irti saanu (siellä ei ollu samanmoista sokkakiinnitystä mitä lämpimällä puolella.)

Käsiajolla kokeilin kaikki pumput ja venat että ne toimii...

patterikierron pumppu 3lla ja maakierron pumppuun tehty hyppylanka kolvaus ja se on 2lla.

Pumppu on nyt käyny 10-15min ja alla arvoja...
Gt1 pys 42,4 nyk 37,9
Gt2 -12,9
Gt3 tav 47 nyk 48,8
Gt5 22,5 nyk 22,4
Gt6 90
Gt8 53
Gt9 39
Gt10 1,6
Gt11 -0,6

Tuohon gt8/gt9 eroonhan tuo melkein liittyy...?

Punosletkut vaihdettu viime talvena.

Onkhaa se tuo lämpimän puolen pumppu kaput?

n.100 neliöinen 2krt rintsikka, yläkerrassa lattialämmitys 20mm putkilla ja alakerrassa 5 patteria...
Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10