Moro, sellainen mysteeri päällä, että tars kipeästi ideoita mitä seuraavaksi.

2010 asennettu MLP 185 metrin kaivolla ja tasoastialla. Viime vuosina alkanut keruupiiri oirimaan talvisin niin, että yskässyt ylipaineventtiilistä viinaa ulos. Tasoastiassa on ongelmien takia lisäämäni mekaanien mittari (auton turbopainemittari, menee myös miinukselle) sekä sähköinen paineanturi, eli painetta on helppo seurata.
Olen yrittänyt pitää 0,5-1 bar painetta astiassa, mutta mittariston liitoksissa aina pientä vuotoa, joten usein saa lisätä ilmaa. Nestepintaa saa samalla seurattua.
Viinan menolämpöanturi meni rikki aikoja sitten, joten siitä ei ole tietoa. Tulolämmöt ja kaikki muu pumpun data on tallessa vuosien ajalta 5min välein.

Viinan tilavuus (+ mahdollinen ilma väärässä paikassa) vaihtelee talvisin pumpun käynnistä riippuen tasaisesti (litran luokassa), mutta kun paluulämpö vaihtuu normaalista keskitalven -1,0-asteesta -1,2-asteeseen (pitkä käyntijakso) nousee pinta hitaasti (tunneissa) alle puolesta välistä lähes kattoon asti (eli useampi litra). Paine tietty myös nousee niin että ylipaineventtiili (1,5bar) päästelee höyryjä ulos. Joskus tosiaan myös nestettä.
Kun kompura sammuu, taso laskee alas ja paine helposti menee alipaineen puolelle.

Kesät ja viime talvi meni ongelmitta, kun sain piirin ilmattua ekan yskäisyn jäljiltä. Kaivon menopuoleen lisäsin puuttuneen ilmausyhteen. Tasoastia on haaroitettu paluusta vaakaputkella, joten se ei ilmaa hirveän hyvin kerää. Edelleen viinapumppu lotisee käynnistyessään, ellei tasoastiassa ole painetta, eli vähän siellä ilmaakin on.

Vuosien aikana on lisätty muutama litra vettä ja useampi litra Naturettia. Vaikea uskoa, että viinan jäätymislämpötila olisi noussut muutamaan pakkasasteeseen ja alkaisi hyytyä jotenkin. Varsinkin kun paluulämpö pysyy tasaisena ja kompura ongelmitta imuroi lämpöä. Mutta jotain lämpötilaan liittyvää tuossa tapahtuu.
Onko mitään muuta tehtävissä kuin vaihtaa viina?

Onko miten iso maalämpöpumppu kytketty tuohon 185 metrin lämpökaivoon? Ja paljonko on lämmitettävää talossa?

Ei kai kaivo voisi olla esim jäässä?

-----

Täällä on Nibe kellarissa ja putket tulee siis kellarin kattoa pitkin. Kalvopaisuntasäiliö oli ainoa vaihtoehto. Tunnin käyntijakson lopussa kaivosta tulee +3 asteista naturettia ja palaa kaivoon -1 asteista.

Paineistin sellaisella kastelupumpulla niin paljon kuin vain pystyi. Kalvopaisuntasäiliössä muistaakseni ainakin 0.5 barin esipaine. Eli tuolla kastelupumpulla sain paineistettua 1.5 barin paineen (noin). Ei se siinä kyllä ole ihan pysynyt, vaan on laskenut vähän. Ylipaineventtiili kai ainakin pitäisi toimia. Samoin painemittari. Googlen mukaan 1.5 bar ylipaineventtiili on ihan ok. En tiedä mikä ylipaineventtiili mulla sattuu olemaan, kun ei enää muista.

-----

Kalvopaisuntaa mutulla suosittelisin? Jos olisi toimintavarmempi ja tiiviimpi? En tiedä että onko kaivon lämmönkeruunesteessä mitään vikaa, eli turha vaihtaa naturettia uuteen? Voihan sinne lisätä raakaa naturettia, jos tarvitsee lisätä?

Lämmönkeruussa tulee olla painetta, eli alipaine ei käy.

Moro, sellainen mysteeri päällä, että tars kipeästi ideoita mitä seuraavaksi.

2010 asennettu MLP 185 metrin kaivolla ja tasoastialla. Viime vuosina alkanut keruupiiri oirimaan talvisin niin, että yskässyt ylipaineventtiilistä viinaa ulos. Tasoastiassa on ongelmien takia lisäämäni mekaanien mittari (auton turbopainemittari, menee myös miinukselle) sekä sähköinen paineanturi, eli painetta on helppo seurata.
Olen yrittänyt pitää 0,5-1 bar painetta astiassa, mutta mittariston liitoksissa aina pientä vuotoa, joten usein saa lisätä ilmaa. Nestepintaa saa samalla seurattua.
Viinan menolämpöanturi meni rikki aikoja sitten, joten siitä ei ole tietoa. Tulolämmöt ja kaikki muu pumpun data on tallessa vuosien ajalta 5min välein.

Viinan tilavuus (+ mahdollinen ilma väärässä paikassa) vaihtelee talvisin pumpun käynnistä riippuen tasaisesti (litran luokassa), mutta kun paluulämpö vaihtuu normaalista keskitalven -1,0-asteesta -1,2-asteeseen (pitkä käyntijakso) nousee pinta hitaasti (tunneissa) alle puolesta välistä lähes kattoon asti (eli useampi litra). Paine tietty myös nousee niin että ylipaineventtiili (1,5bar) päästelee höyryjä ulos. Joskus tosiaan myös nestettä.
Kun kompura sammuu, taso laskee alas ja paine helposti menee alipaineen puolelle.

Kesät ja viime talvi meni ongelmitta, kun sain piirin ilmattua ekan yskäisyn jäljiltä. Kaivon menopuoleen lisäsin puuttuneen ilmausyhteen. Tasoastia on haaroitettu paluusta vaakaputkella, joten se ei ilmaa hirveän hyvin kerää. Edelleen viinapumppu lotisee käynnistyessään, ellei tasoastiassa ole painetta, eli vähän siellä ilmaakin on.

Vuosien aikana on lisätty muutama litra vettä ja useampi litra Naturettia. Vaikea uskoa, että viinan jäätymislämpötila olisi noussut muutamaan pakkasasteeseen ja alkaisi hyytyä jotenkin. Varsinkin kun paluulämpö pysyy tasaisena ja kompura ongelmitta imuroi lämpöä. Mutta jotain lämpötilaan liittyvää tuossa tapahtuu.
Onko mitään muuta tehtävissä kuin vaihtaa viina?

Viimeisin muutos minkä muistaakseni tein oli MUT valikossa ja vaihdoin MUT:n maksimiin oliko se nyt -36 astetta ja palautin asetuksen takaisin siihen missä se oli mulla eli -28.
Tämän jälkeen kone alkoi toimimaan normaalisti, ei pätkäkäyntiä eikä nostanut menolämpöä yli ohjearvon.

Mikä tuo MUT on, voisi vilkaista mitä siellä näkyy...

Tässä mun keississä tilanne etenee asentaneen firman osalta muuten siksi niin hitaasti, että Boschilta pitää saada lupa tehdä takuukorjaus, mutta Boschin kyseinen palvelu on kuulemma ruuhkautunut eikä sieltä saada vastausta että mitä saa laitteelle tehdä. 

Kiirettä pitänyt, joten jäänyt päivitys kulutuksesta tekemättä.

Tammikuu 2026 oli melko kylmä jakso Kanta-Hämeessä, lämmitystarveluku 830 (vrt. 707), keskilämpötila -9,7°C (Netatmo)

- CTC:n kuluttama energia 696kWh (keskimäärin 22,5kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 2494kWh (radiaattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 1095kWh, käyttösähköön täten 398kWh.
- Aikaisempaan öljynkulutuksen historiaan (n.350 litraa) perustuva laskenta kuukauden säästöksi ~305€, vaikka pörssisähkö olikin melko kallista. Oma keskihinta tammikuulle 15snt/kWh + siirto. Ei tällä erotuksella silti olisi saanut öljyllä lämmittämistä vielä kannattavaksi. 
Öljyn hinta tarkistettu aina kuun ensimmäinen päivä Nesteen sivuilta.
- Arvio lämmityksen COPista olisi 3,78 luokkaa, jos tuosta CTC:n kuluttamasta energiasta vähennetään vuorokaudessa LKV:n käyttämä energia n.1,2kWh/vrk.

Liukuva vuosi 1.2.2025 - 31.1.2026:
- CTC:n kuluttama energia 3370kWh (keskimäärin 9,23kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 11365kWh (radiattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 7766kWh, käyttösähköön 4396kWh.
- Liukuvan vuoden varaajaan ladatun energia laskennallinen COP 3,87 kun MLP käyttämästä energiasta vähennetään päivittäin n.1,2kWh lämpimään käyttöveteen kulutettu energia.

Meillä on 10/2008 asennettu Geopro SH13 tulistuslämpöpumppu kytkettynä SHAK700 varaajaan. Porakaivo on 216 m 16 cm reikää kalliossa ja vettä reiässä noin 210 m. Lämmönkäyttö 330 m2 ok talo patteri- ja osa lattialämmitystä ja lämmintä vettä 3 henkilöä ja kampaamo. ML-pumpulle on kertynyt kompressoriaikaa 59000 tuntia. Käynnistyskerroista ei ole lukemaa, mutta käyntiaika/käynnistyskerta näyttää olevan talvella keskimäärin tunti ja kesällä noin puoli tuntia.
Nyt kiinnostaisi tietää kokemuksia käyttäjiltä tai asentajilta, monenko käyttötunnin jälkeen vastaavanlainen pumppu on rikkoutunut vastaavanlaisissa käyttöoloissa. Pumpun tai kompuran uusisin ennen kuin se rikkoutuu tietenkin kovilla pakkasilla.

Keskimääräinen käyntiaika voisi olla 45 minuutin luokkaa?

Eikös se ole sitten 78 670 käynnistyskertaa?

Mutu lukemana kai kompressori kestää 100 000 käynnistystä, mutta voi toki kestää suuremmankin määrän?

Taitaisi siis olla 4370 käynnistystä vuodessa.

Eli kompura voisi kulua loppuun 22 vuodessa ja noin 11 kuukaudessa.

MLP:llä ikää nyt noin 18 vuotta, eli täysin arvauksena kestää vielä 4 vuotta. Eli vuonna 2030 ei enää toimisi?

-----

Täällä Nibessä:
Kompura päällä 31 000 tuntia
Käynnistykset 52 200 kertaa

Eli vielä olis tuohon 100 000 "rajaan" matkaa. Nibessä 10kW mäntäkompressori (2.2kW).