Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10
81
Jämä / Vs: Jämö Star RST 6 kompressori käynnistymisongelma
« Uusin viesti kirjoittanut Tibo55 15.03.26 - klo:19:55 »
Mitähän tässä kannattaisi ryhtyä tekemään? Olisi hyvä saada varmuus mikä on rikki, ennen kuin alkaa kalliita osia vaihtelemaan.
82
Jämä / Vs: Jämö Star RST 6 kompressori käynnistymisongelma
« Uusin viesti kirjoittanut Matias 15.03.26 - klo:18:42 »
Lainaus
pitäisikö kompressorin kuormittaa tasaisesti vaiheita 1-3? Nyt pelkästään L2 kuormittuu. Kuvassa esimerkki virrankulutuksesta kun pumppu lämmitti vettä (ei muuta erityistä kuormaa). Jos kone lämmittää vastuksilla, niin silloin muut vaiheet myös kuormittuu.

Kompressoreita on 1- ja 3-vaihe malleja,jos kompressori on ollut käynnissä ja virrankulutus näkyy vain L2 vaiheessa niin todennäköisesti kyseessä on 1-vaihekompressori.

Jos kompressorille on invertteri niin pienemmissä inverttereissä normaali kytkentä on siten että sähköverkosta otetaan 1-vaihe ja invertteri tekee tuosta 3-vaihesähköä kompressorin moottorille.
Invertterikompressorit säätää pyörimisnopeutta lämmitystehon tarpeen mukaan,ja pienellä teholla virrankulutus on vähäistä mutta suurenee sitten jos tehontarve kasvaa,eli verkosta otettava amppeerimäärä vaihtelee.

Lainaus
testasin eilen n. 21-21:30 aikoihin laittaa kuivauskaapin ja kiukaan päälle. Kuivauskaappi on L2 perässä ja tällöin pumppu näytti 24A L2 vaiheelle. Aiheuttikohan se nyt tämän vikatilanteen?

Kun pääsulakkeet on 25A ja kuivauskaapin ja kiukaan kuormitus 24A  L2 vaiheella niin on mahdollista että kompressorin käynnistyksen on estänyt virranvalvontarele ettei pääsulake pala.

Kannattaa ainakin kuivauskaappi siirtää toiselle vaiheelle,ilmeisesti kompressori on nyt L2 vaiheessa ja virta menisi yli 25A jos nuo ja kiuas on yhtäaikaa päällä
83
Jämä / Vs: Jämö Star RST 6 kompressori käynnistymisongelma
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 15.03.26 - klo:17:14 »
Loggauksen mukaan saman 5 sekunnin aikana (mittausten keruuväli)
- Tulee hälytys No 434, Vikakoodi numero: 434
Invertterihälytys tyyppi I
Invertterikäytössä on pienehkö toimintahäiriö. Häiriö poistunee pian.

Hälytys poistuu n. 30 s kuluttua.
- Kompressorin Herzit menee nollaan eli kone pysähtyy.

Ennen häiriötä kone on käynyt prosessiteknisesti oikein
Joten sanoisin että invertterissä on jotain vikaa.

ATS
84
Jämä / Jämä Star RST 6 kompressori käynnistymisongelma
« Uusin viesti kirjoittanut Tibo55 15.03.26 - klo:12:50 »
Hei! Osaisiko joku täällä auttaa erikoisessa ongelmassa.

Maalämpöpumppu: Jämä Star RST 6 (n. 6 vuotta vanha)

Muutin juuri taloon ja edellinen omistaja mainitsi, että maalämpöpumpussa oli jokin vika ja sitä huolto kävi katsomassa ja tulivat siihen lopputulemaan, että sähköauton lataus ehkä aiheuttaisi häiriöitä pumpulle (ei ollut kuormanhallintaa edellisillä laturissa). No minulla ei ole sähköautoa ja sama häiriö tuli minullekkin. Sitä en saanut lokitettua, mutta eilen testailin hieman ja vika toistui.

Eli ongelmana on, että yhtäkkiä pumppu ei käynnistä kompressoria. Se kyllä yrittää n. 20min välein ja näytössä välähtää kompressorin kuva, mutta se sammuu heti ja yrittää pian uudestaan. Tästä seuraa se, että asteminuutit laskevat ja laskevat ja lopulta pumppu alkaa lämmittämään vastuksilla. Joskus vika korjaantuu itsekseen, kuten nyt tässä esimerkkikuvissa/lokissa, joskus vaatii bootin. Mitään virheilmoitusta ei tule koneen lokiin eikä puhelimeen. En näistä tiedä juuri mitään ja juuri muuttanut taloon, niin kaipailisin apua kiitos!

Tutkin historiatietoa ja vaikuttaisi, että kone on tehnyt tätä edellisellä omistajalla jo melko kauan, käynnistyksiä nyt 20 000 6v aikana.

Lisäksi kysymys, pitäisikö kompressorin kuormittaa tasaisesti vaiheita 1-3? Nyt pelkästään L2 kuormittuu. Kuvassa esimerkki virrankulutuksesta kun pumppu lämmitti vettä (ei muuta erityistä kuormaa). Jos kone lämmittää vastuksilla, niin silloin muut vaiheet myös kuormittuu.

Tässä esimerkissä nyt testasin eilen n. 21-21:30 aikoihin laittaa kuivauskaapin ja kiukaan päälle. Kuivauskaappi on L2 perässä ja tällöin pumppu näytti 24A L2 vaiheelle. Liityyyköhän tähän? En tuota lokia osaa oikein lukea. Jos liittyy, niin ratkaisuna varmaan siirtää kuormaa pois L2, ainakin kuivauskaappi?

Liitteenä lokia, kuvat käynnistysmääristä ja vaihekuormista.

[Edit]
Kokeiltu:
Edellisen ohjelmistoversion palautus
Liitosten kiristely sähkökaapista ja turvakytkimeltä (turvakytkimeltä ei oo vielä mitattu arvoja)
Seurattu vaihekuormia, vika tapahtuu tosi satunnaisesti, ei vaikuta liittyvän kuormaan.
Toistaiseksi ongelma ei ole ratkennut
85
Nibe / Vs: Nibe 1240-10 R 2008, näyttö temppuilee
« Uusin viesti kirjoittanut Jaazmu 15.03.26 - klo:10:17 »
Pientä lisätutkimusta tein, niin näytöltä eteenpäin kun lähti heiluttelemaan eth-liittimiä niin cpu kortilta lähtevää liitosta rassaamalla näytön vilkkuminen rauhoittui toistaiseksi. Pitää vähän seurata tilannetta ja sulhauttaa vaikka jotakin cliineriä kontakteihin, tai vaihtaa vaikka kokonaan nuo verkkojohdon pätkät.
86
LämpöÄssä / Vs: Korkeapainepressostaatti laukeaa
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 14.03.26 - klo:14:30 »
Onko mitään uutta?
Missä mennään?

ATS
87
Lainaus
Joulukuussa lämmitykseen meni reilut 4400 kWh, mikä Kuopion energian kaukolämmön hinnoilla tarkoitti lähestulkoon 500€:n lämmityslaskua. Tammikuu oli vielä synkempi lähestulkoon 600€:n laskun myötä, eikä helmikuu ollut sen parempi.

Laskeskelin  että kaukolämmön hinta näyttäisi olevan n 11snt/ kwh,sisältyykö tuohon kaikki kaukolämpömaksut?

On selvästi huokeampi kuin suorallasähköllä tuotettu kwh,halvimpien kiinteähintaisten energiahinta on 6-7snt/kwh ja siihen siirtomaksu 7-8snt/kwh eli yhteensä 13-15snt/kwh.

Maa- ja ilmalämpöpumpuilla tuotettu lämpö asettuisi johonkin 4-5snt/kwh kun hyötysuhde (COP) olisi kolmen paikkeilla.
Lainaus
Kahdessa kerroksessa on ilmalämpöpumput, joita ei nyt talvella ole lämmitykseen käytetty.

Jos nuo ilmalämpöpumput ovat lämmityskäyttöön tarkoitettuja niin kannattaahan niitä lämmitykseen käyttää ainakin lauhemmilla ilmoilla.
Meille hommattiin jäähdytys Mitsubishi LN25 ilmalämpöpumppu parivuotta sitten ja siinä näyttää hyötysuhde olevan lämmityskäytössä yli 3:n johonkin -10C pakkaseen saakka ja sitä kylmemmällä sitten hyötysuhde sitten heikkenee.

Tehtiin sitten taloon jonkinlainen "hybridi" lämmitysmuoto eli ilmalämpöpumppu lämmittää ensisijaisesti taloa ja milloin kovempia pakkasia niin sitten patteriverkon menoveden lämpöä käytetään lisänä että huonelämpö pysyy vakiona.
Lisäksi patteriverkon menoveden minimilämpö +28 astetta niin toppaa ikkunoista laskeutuvan kylmän "vedon" tunteen.
88
Nibe / Vs: NIBE S1255 & Ohjelmistopäivitykset
« Uusin viesti kirjoittanut CLTtalo 13.03.26 - klo:16:48 »
4.9.4
89
Hurjaa on energian kulutus lämmitykseen. ???

Juu, näin on. Oma tarinansa on miksi hoksattiin asia vasta kun ensimmäinen lasku tuli, mutta ei siitä voi syyttää kuin itseään ja omaa kokemattomuuttaan. Kalliita oppirahoja maksetaan nyt, mutta en jaksa enää ruoskia itseäni asiasta. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa jne.

Kannattaisi tehdä nuo molemmat niin voisi olettaa tuntuvaa säästöä energiankulutuksessa.

Maalämpösysteemissä kun hyötysuhteen kannalta olisi pärjättävä kohtuullisella menoveden lämpötilalla,maksimi ehkä 45 astetta niin sen takia rakennuksen lisäeristys tarpeellinen.

Juu, sitäpä tässä juuri mietin, että eihän se energian tarvetta mihinkään muuta vaikka lämmönlähteen vaihtaisikin. Siksi ehkä kannattaisi hoitaa ensimmäiseksi rakennuksen energiatalous kuntoon ja miettiä vasta sitten maalämpöön siirtymistä.
90
Lainaus
Joulukuussa lämmitykseen meni reilut 4400 kWh

Hurjaa on energian kulutus lämmitykseen. ???

Meillä on rakennusalaa 175m2 yksikerrostalo vuodelta -88 ja sama  kwh määrä kuluu vuodessa.
Talo on Makrotalon paketti jossa ulkovaippa on 100mm uretaanielementit ja yläpohjassa 300mm kivivillaa.
Ikkunat on 3-lasiset MSK malliset.

Lämmitys maalämpöpumpulla ja lämmönjakona on vesipatterit ikkunoiden alla.
Alkujaan oli varaava yösähkölämmitys mutta vaihdettiin maalämpö -98 vuonna lämmityskustannusten takia.

Lainaus
Kannattaisiko tällaisessa tilanteessa siis pyrkiä parantamaan talon energiatehokkuutta (esim. julkisivuremontti, jossa lisätään eristystä) vai kannattaisiko meidän harkita maalämpöön vaihtamista?

Kannattaisi tehdä nuo molemmat niin voisi olettaa tuntuvaa säästöä energiankulutuksessa.

Maalämpösysteemissä kun hyötysuhteen kannalta olisi pärjättävä kohtuullisella menoveden lämpötilalla,maksimi ehkä 45 astetta niin sen takia rakennuksen lisäeristys tarpeellinen.
Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10