Olipa hauska törmätä tähän ketjuun näin reilun 5v jälkeen
Arvelinkin että voisi olla mielenkiintoista päivittää miten hoe lopulta meni maaliin ja mitkä on fiilikset nyt jospa siitä olis joillekin vaikka apua jos pohdiskelee vastaavia asioita nyt itse rakennusvaiheessa.
Tein homman vaihtoehdon 2 mukaan, eli teknisestä tilasta nousee paksumpi putki ullakolle (tai siis putket, meno ja paluu) ja ullakolla on sitten jakotukki josta lähtee vedot puhallinkonvektoreille. Olohuone, ruokailutila, keittiö joka on yhtä isoa avointa tilaa on yksi kattokonvektori joka on kytketty kotiautomaatioon, eli sillä ei ole omaa kaukosäädintä tai seinässä olevaa ohjainta jolla sen saa käskyttää päälle ja pois. Tämä oli tietoinen valinta ja siinä on omat plussa ja miinukset sanoisin.
Laskennallisesti tuohon tilaan olisi pitänyt ottaa kaksi kattokonvektoria, mutta en halunnut niin massiivista laitosta kattoon niin otin vaan yhden sillä ajatuksella, että kun on ihan seksihelle ulkona niin tiedän ettei sisällä voi silloin olla +22c ja alle vaan lämpötila karkaa pakosti yli ja näin on käynytkin. Laite jaksaa kyllä pahimpinakin hellejaksoina ylläpitää sellaisen +24c ja alle lämpötilan mikä on oikein hyvä. Laitteeseen saisi tosiaan oman seinätermostaatin säätimellä, mutta jätin sen pois ja kytkettiin ABB free@home järjestelmään tämä.
Plussaa on helppous, eli laite on vaan päällä ja olohuoneen termostaatti kertoo sille lämpötilan ja kun mennään tietyn rajan yli niin viilennys alkaa ja laite hönkäilee kolmiportaisen tehon mukaan viileää huoneeseen. Miinusta on se, että keväällä kun ulkona on vielä pakkastakin mutta kevät aurinko paistaa ja lämmittää niin se voi helposti nostaa olohuoneen sisälämpötilan yli pyydetyn vaikkapa +22c ja laite alkaa viilentää. Tätä ei tietenkään toivo tapahtuvan vaan tykkäisin antaa kevätauringon lämmittää huonetta vaikka kuinka koska se tietää vähemmän lämmitystarvetta sitten yöllä kun on pimeää ja kylmää ulkona ja torppa tietty viilenee. Laitteisto ei ole niin fiksu, että sille voisi vaikkapa kertoa, että jos on maaliskuu ja sisällä lämmöt nousee yli +22c niin älä ala viilentämään, tai jos on niin en vaan tiedä
Ongelman voi välttää sillä, että termostaatin sulkee pois päältä jolloin viilennyslaite ei tietenkään herää vaikka sisällä olisi miten lämmintä. Tästä sitten vaan välillä seuraa se, että termostaatin unohtaa laittaa takaisin päälle ja aamulla herätään sitten hieman viileämpään lämpötilaan kun ei ole lämmityskään tietty ollut yön aikana päällä.
Makuuhuoneita meillä on tosiaan 4kpl joista yksi toimii työhuoneena jossa on vain yksi ikkuna itään joten lämpökuorma minimaalinen. Kolmeen makkariin laitettiin Chillerin pienempi seinäyksikkö (hotellimalli) ja työhuoneeseen tein varauksen samanmoiselle laitteelle. Näitä en kytkenyt kotiautomaatioon vaan jokaisella on oma termostaatti/ohjainpaneeli makkarin oven pielessä. Nämä ovat olleet aivan korvaamattomat laitteet <3 makuuhuoneet on kokoa 11,5-14m2 ja nämä viilentimet pitää huoneet tasan niin viileänä kuin jokainen nukkuja toivoo. Viilennyskausi alkoi tuossa noin viikko sitten näiden kanssa ja jatkuu niin pitkälle syksyyn kun on tarve. Koska huoneet on niin pieniä niin saa ulkona olla vaikka mikä käristyskupoli niin ei ole mitään ongelmaa saada sisälle huoneeseen vaikka +20c. Oma termostaatti/ohjainpaneeli näiden kanssa oli nappivalinta. Aamulla laite näpätään pois päältä ja illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa jos huomaa, että on makkarissa epämiellyttävän lämmmin niin käy näppäämässä laitteen päälle. En voisi kuvitellakaan elämää ilman näitä enää
Niin ja sitten vielä että mitenkä tehtiin ne putkivedot tuolla ullakolla. Sehän se eniten mietitytti ja huoletti. Jokaiselle konvektorille menee siitä jakotukilta putkivedot ja ne on eristetty armaflexillä, tai sen tyyppisellä eristeellä kondensiovettä ”vastaan” ja niiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa. Kesähelteillä hikoilua ei näy kunhan vaan pitää huolen ettei riko niitä eristeitä. Parissa kohtaa on ollut repeämä koska se eriste on varsin herkkä pienellekin osumalle ja sellaisesta kohtaa putki kyllä selvästi hikoilee. Putket menee puhallusvillojen päällä vaan nätisti joten ne on tarvittaessa helposti huollettavissa, vaihdettavissa ym. Jakotukille tulevat paksummat putket oli alkuun vähän vajavaisesti eristetty ja ne hikoili runsaasti. Laittelin niihin paksummasta armaflexin matosta kunnon eristeet ja hikoilu loppui. Nyt ainut mikä hikoilee on jakotukki, mutta alla oleva puhallusvilla on kuitenkin sen näköinen etten ole asialle tehnyt mitään. Sen alle olisi toki helppo tehdä joku vuotoastia vaikka.
Summa summarum, olen erittäin tyytyväinen, että päätin nämä laittaa ja varmasti harmittaisi hikoilla kuukausitolkulla kesäisin kun ei saa nukuttua jos en olisi laittanut. Jos joku kaipaa jotain tarkepaa infoa tai herää kysymyksiä niin voi viskata vaikka viestiä tai kysyä tässä ketjussa niin vastailen todennäköisesti alle 5v sisään
Niin ja laitteet jos niitä ei aiemmin tullut mainittua on Chillerin puhallinkonvektoreita. Kattokonvektori yhdellä yksiköllä ja seinäkonvektorit on sitä pienempää mallia, oliko 70cm leveydeltään.
Tuoreimmat viestit
