https://www.alpha-innotec.cz/wp-content/uploads/2019/03/controller2.pdf

Tuolta löytyy vikakoodit.

Mielestäni vikakoodit viittaisivat, syystä tai toisesta (  käyttöveden?) korkeapaine -katkaisin olisi reagoinut.

Kannattaa varmaan vähän seurailla, miten käyttöveden lämpötila käyttäytyy. Voisi olla anturilta(kin) hetkellisesti poikkeava arvo.

Paineet on pysynyt, nyt kun keruupiirin varoventtiili on vaihdettu. Ei lorise, eikä haise. Kaasua ei siis toistaiseksi ole kertynyt keruupiiriin (siinämäärin että havaitsee) kunhan paineet pysyy korkeana keruupiirissä. Meillä nyt 2.3 bar paine keruupiirissä.

Moi,

Meillä on työn alla pihasaunan rakentaminen tuohon n. 15m päähän päärakennuksesta, ja rakennuksen lämmitystavasta + lämpöisestä käyttövedestä kyselen.


Päärakennuksessa on siis maalämpö, ja minulla olisi ajatuksena sen hyödyntäminen myös tuon saunarakennuksen lämmittämisessä. Uudesta kohteesta sen verran että sen kokonaispinta-ala on 49m2 sisältäen varaston. Lämmitettävää nettopinta-alaa on noin 30-35m2, ja tiloja ei tarvitse pitää jatkuvasti siellä +20C. Rakennusta voidaan pitää vaikka +15C peruslämmöissä ja lämmitellä tilat sitten etukäteen (tai ovet auki saunan avulla) tarvittaessa sinne mukavuuslämpöön. Saunarakennus on täysin asuinrakennusta vastaavilla villaeristyksillä yms. Eli käytännössä pieni 49m2 omakotitalo.

Päärakennuksesta menee 100mm suojaputki tuonne saunalle maan alla. Veikkaan että kaikkinensa puhutaan 20m pituisesta putkesta. Tämä on edellisen asukkaan ja talon rakentajan tekosia, ja sanotaanko nyt että on tyhjää parempi. Nyt olisi lähiviikkoina tarkoitus selvittää että saadaanko tuonne suojaputkeen ajettua eristettyä lämmitysputkea josta saisi ainakin teoriassa lattialämmityksen tuolle saunalle. Alustavasti yksi maalämpöasiantuntija sanoi että voisi riittää jos menoputki olisi eristetty ja paluuputkessa tyytyisi eristämättömään.

Onko kokemuksia maanalaisista (eristämättömistä tai puoliksi eristetyistä) lämpökanaaleista? Suojaputki on mielestäni ainakin 100-150cm maan alla joka kohdasta ja routarajan alla. Itseäni mietityttää se että jos nyt vaikka lämmittäisin saunarakennusta kerran päivässä niin kuinka paljon lämpöä hukkuu tuonne maan alla? Siellä on tietysti ensin se 20m kylmää vettä putkessa joka ajetaan muun kierron kanssa sekaisin, eli viilennetään rakennuksia. Laskin äkkiä että 10l kiertovettä +7C asteesta -> +30C lämpöön veisi alle 0.3 kWh energiaa. Ja 8000W lämmitysteholla tämä tarkottaisi ~2min lisälämmitystä. Tämän päälle lämpövuoto maahan lämmityksen aikana. Ehkä tämä ei vaikuta mahdottomalta?


Sitten toinen (aika paljon ekaa liippaava) on lämmin käyttövesi saunalle. Kylmä vesi sinne jo tuleekin kunnan liittymästä. Pystyn lämmittämään sitä varaajassa, mutta energiatehokkuuden nimissä haluaisin siinäkin hyödyntää maalämpöä. Päärakennuksesta tulee (jälleen) eristämätön PEX-putki saunalle johon pystyisin ajamaan päärakennukselta lämmintä vettä.

Yksi ajatus tämä kanssa olisi laittaa saunalle pienehkö lämminvesivaraaja (ehkä 30l), ja täyttää sitä tämän päärakeennukselta tulevalla kuumalla eristämättömällä vesiputkella. Ekat 5l tulee kylmää, mutta tämän jälkeen jo lämpöistä. Tai voisiko koko varaajan jättää pois ja ajaa rohkeasti vaan lämmintä vettä maan alta? Jossain toisessa keskustelussa tuli eteen vähän samanlainen ratkaisu, ja siinä kirjoittaja kommentoi että ekat 10l kylmää vettä menee vesiämpärin täyttöön, ja sen jälkeen suihkusta tuleekin jo lämmintä vettä. Voisin kuvitella että 10l silloin-tällöin hukkaaminen tulisi kannattavammaksi kuin ylläpitää edes pientä lämminvesivaraajaa. Tuon 10l hukkaaminen maksaa noin 20cnt, ja tulla rahalla ei kyllä ylläpidä mitään lämminvesivaraajaa. Mutta tuleeko sitä vettä lämpöisenä saunalle asti. Ja joutuuko sen 10l valuttamaan uudelleen esim. vartin välein?

Herääkö ajatuksia? Ihanteellisesti vetäisin tuonne saunalle 3x eritettyä putkea joista kaksi lämmitykselle ja kolmanteen lämmin vesi. Mutta ei taida mahtua tuohon 100mm putkeen? Vaihtoehtona maalämmölle olisi varmaan ILP asennus. Ja kyllä sille 100mm putkelle aina jotain käyttöä keksii.

Kiitoksia vastauksista.

Oireet vaikuttavat vaihtoventtiilin aiheuttamilta. Ehkä se on jumittunut väliasentoon.
Avaisin kannen ja liikuttelisin venttiiliä. Siihen löytyy vinkkejä täältä.

Tätä osasinkin jo epäillä, mutten vielä ollut varautunut purkamaan laitetta.

KV-jaksoja on runsaasti -> onko käyttöveden kierto?
Vaihtoventtiili saattaa vuotaa mutta vuoto on niin pieni että se ei vielä jaksa nostaa huonelämpötilaa
Meneekö lattiaan kuumaa vettä koko KV-jakson ajan vai hetkellisesti KV- jakson loputtua?

Käyttövedelle on kiertovesipumppu. 

Merkkailin eilen ylös jakotukin lämpötioloja kun kv-jakso oli päällä ja heitin ne Niben login rinnalle käppyräksi (ks. kv-kierto.png).
Ja kyllähän se lämmin vesi siellä melko pitkään kiertää. Jakotukilta lämmöt nousi alle vartissa 26c->40c ja seuraavan 10 min aikana 50c tienoille. 40-50 asteinen vesi kiertää ainakin sen puolisen tuntia. Kompuran sammuessa lämmöt alkoi tippumaan tasaisesti.
Tukin paluupuoli pysytteli jakson ajan tuossa 26-27 tienoilla, mistä lie tämäkin kertoo.

Onko tämä jakotukki heti Niben vieressä? Jos on tietysti heti kv syklin jälkeen lykkää kuumenpaa venttiilin kääntyessä mutta jäähtyy pian. Ei se koko salia kierrä kuumana.

Jakotukki on talon ihan toisessa päässä taloa. Käppyrässä näkyykin pieni viive ennen kun viisarit värähtää.

--

Mites, onko kv-droppi 47c->37c ~1,5h sisään ihan normaalia? Voiko potentiaalinen VV ongelma vaikuttaa tähän?
Kuulostaa minusta kohtuuttoman lyhyeltä ajalta, ja jonka vuoksi näitä kv-kiertoja on edelleenkin niin tiheästi.

Toinen asia mikä on kummastuttanut koko pumpun olemassa olon ajan. Se, että ylävaraajan lämpö ei laske vaikka lämmintä käyttövettä käytettäisi runsaasti. Ylävaraajaa on näin turha pitää kovin kuumana, koska ei jaksa lämmittää käyttövettä. Käytännössä vaikka ylävaraajassa olisi 60 astetta ja alavaraaja jäähtyy 35 asteeseen, niin hanasta tulee vain haaleaa vettä. Taitaa ylävaraajan käyttövesikierukka olla aika olematon.

Jos tuo ongelma on ollut koko pumpun olemassaolon ajan, vuodesta 2011 lähtien,
eikä putkistokuvien mukaan ole mahdollista että alavaraajassa lämmennyt käyttövesi voi ohittaa ylävaraajaa.
Vaihtoehdoksi jää että "taitaa ylävaraajan käyttövesikierukka olla aika olematon"
Tai sitten siinä jokin rakenteellinen vika

ATS