Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10
21
Nibe / Vs: NIBE F1245-8R odotettu elinikä ja kaivon lämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut akzu 24.02.26 - klo:09:45 »
Joo soitin nibelle. Nibellä ei ole vielä tiedossa koska tuovat markkinoille R290 kelpoisen pumpun ja tehtaalta oli tullut tieto, että kestää 2-3 vuotta, kunnes propaani-mlp teho on verrattavissa nykyisiin pumppuihin.

Tämä tuntuu aivan käsittämättömältä pakkoraolta. Käytännössä meidän pumpun pitäisi selvitä 5 vuotta vielä  ???
Eikös tuo niben s1256 esim tullut hiljattain markkinoille 2025, niin mitä ihmettä täähän on ihan sekaisin koko homma!!!!

Nibe s1256
Lainaus
"Tämä on epäilemättä energiatehokkain maalämpöpumppu, jonka olemme koskaan valmistaneet," Olander toteaa. "Uuden, ilmastoystävällisemmän R454B-kylmäaineen ja sen alhaisen GWP-arvon 466 ansiosta, on meillä nyt maalämpöpumppu, jolla on vähemmän ympäristövaikutuksia ja vielä niin, ettei mukavuus tai tehokkuus kärsi."
22
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Vs: Enervent Pelican sekosi
« Uusin viesti kirjoittanut fraatti 23.02.26 - klo:22:59 »
Hälyttää ulkoisia DI hätäseis ja palovaara vaikkei niissä ole mitään.
Epäilen että vehje päässy jäätämään jossain kohtaa valittanut myös te30 alhainen poisto.
Ois kiva saada iv käyntiin. On käytetty virtoja pois ja seisoo nyt luukku auki.

Jossain taisi tulla vastaan että nämä saattavat kastella piirilevyn. Onko siellä jotain paikkaa mistä voi tulla vettä esim sulaneen kondenssin mukana?
Jollain muulla taisi olla piirikortti entinen. Näitä tapauksia on näkynyt nyt jostain syystä muutamia.
23
Viessmann / Vs: New Vitocal 333-G INVERTER released. Anyone have it installed yet?
« Uusin viesti kirjoittanut fraatti 23.02.26 - klo:22:51 »
Aiemmin kerrotuilla ohjeilla 7401 parametri kakkoseksi niin ensiöpumpun automaattinen ohjaus toimii. Vaan millä parametrilla saa toisiopumppuun vauhtia lisää? Mikä siihen olisi hyvä lukema - 90%? (E: 7343 on tuo toisiopumpun asetus. Kokeilen nyt lämmittääkö 90% kaikki talon nurkat, vai pitääkö laittaa täysille. Edellisessä tsydeemissä nopeus asetettiin kytkimellä ja pidin sitä llämmityskaudella täysillä…)
Asiasta kukkaruukkuun, miten saa kesällä liuospumpun pakko-ohjattua päälle ja täysille jäähdytystä varten?  ::)

Yleensä käytetään ulkoista jäähdytyshaaran pumppua, joka teho esim 6m nostokorkeudella riittää ihan hyvin tuohon hommaan.
24
Nibe / Vs: NIBE F1245-8R odotettu elinikä ja kaivon lämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut akzu 23.02.26 - klo:16:43 »

Tuommoinen osui sopivasti googlen mainoksiata. Onkohan tuo totta, että taas eu viherpiipertää ja kansa maksaa? Aina sama juttu, kun jotain pitäisi tulevaisuudessa tehä nii hinnat pompsahtaa!  >:(
25
Myydään / Danfoss Link ohjausjärjestelmä Thermia/Danfoss maalämpöpumpulle.
« Uusin viesti kirjoittanut sam68 23.02.26 - klo:14:13 »
Thermia/Danfoss maalämpöpumppuun lattialämmityksellä löytysi tällainen paketti. Hintaa 250€+PK.

- Danfoss Link HC-10 014G0100
- Danfoss Link keskusyksikkö 014G0151
- Danfoss Link HP kit 086L0462
- 5 kpl Danfoss link RS 014G0158

https://tuotteet.kodinrakennus.com/Tuote_kortit_kuvat/Danfoss/DANFOSS_TUOTELUETTELO_LVI_2014.pdf

nolla400802893 tai sahola68@gmail.com
26
Thermia / Liekkö Atlaksessa PoE tukea
« Uusin viesti kirjoittanut Harmiajokaviikko 23.02.26 - klo:14:10 »
Tietääkö joku että onko Atlaksessa verkkoliitännässä
- Power over Ethernet - ominaisuus?
Helpottas verkkoon laittamisessa.
27
Yleistä / Vs: Naturet-liuoksen tilavuus vaihtelee?
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 23.02.26 - klo:13:56 »
Olen joskus tehnyt oheisen mietiskelmän putkien ja kaivojen jäätymisistä
Kommentteja?

Lämpö ja kylmä
Termodynamiikan mukaan kylmää ei ole olemassakaan, on vain lämpöä,  enemmän tai vähemmän.
Absoluuttisessa 0-pisteessä -273 C ei ole enää lämpöä.
Kun lämpöä on vähemmän, sanotaan kansanomaisesti että on kylmää.
Lämpö siirtyy aina lämpimästä kohti vähemmän lämmintä (kylmää).

Jäätyminen
+4 C lämpötilassa veden tiheys on suurimmillaan, lämpötilan laskiessa tästä alaspäin alkaa vesi siirtyä kohti jään kidemuotoa, tiheys pienenee ja tilavuus kasvaa.
0 C lämpötilassa vesi jäätyy ja tilavuus kasvaa n. 10 % .

Lämpölaajenemiskertoimia
-   Jää         5,4*10-5/C
-   Rauta    1,2*10-5/C
-   Kupari  1,7 *10-5/C

Vesiputken jäätyminen
Putken lämpötilan laskettua 0 C:een tai sen alapuolelle, alkaa putkessa oleva vesi jäätyä.
Jäätä muodostuu putken seinämälle ja siitä edelleen kerroksittain kohti putken keskustaa. Vaikka jään tilavuus on 10% suurempi kuin jäätyneen veden ei jää aiheuta mitään voimia putken seinämään ”avoimessa” putkistossa (normaali vesijohtoverkko), koska jään lisääntyneen tilavuuden syrjäyttämä vesi pakenee viime kädessä esim. vesitorniin.
Kun vesi loukkuuntuu esim. kahden jäätulpan tai jäätulpan ja kraanan väliin ja tämä loukkuuntunut vesi jäätyy, nousee loukkuuntuneen veden paine voimakkaasti ja mahdollistaa putken vaurioitumisen.

Vuoto tulee ilmi vasta sään lauhtuessa ja jäätulpan sulaessa, kun vesi pääsee sulaneen jäätulpan ohi rikkoutuneeseen putkeen.

Väite: ”Sään lämmetessä lämpenevä jää laajenee ja rikkoo putken”
Jään lämpölaajenemiskerroin on n. kolme kertaa suurempi kuin kuparilla ja n. viisinkertainen verrattuna rautaan.
Kun putkeen on muodostunut jäätulppa, on sen lämpötila n. 0 C. Oletetaan, että putki ja tulppa jäähtyvät    -10 C:een lämpötilaan. Koska jäällä on suurempi lämpölaajenemiskerroin kuin metallilla, kutistuu jää enemmän kuin putki ja putken ja jään väliin tulee rako. Sään, putken ja jään lämmetessä tämä rako menee vain kiinni eikä putkeen kohdistu mitään voimia.
Jos tämä rako täyttyy vedellä ja jäätyy, aiheutuu lämpötilan noustessa laajenevasta jäästä voimia putken seinämään.
Lasketaan mitä tapahtuu kun 22 mm kupariputki ja siinä oleva jäätulppa lämpiävät -10 C -> 0 C.
-   Jää laajenee         5,4*10-5*10*20 = 0,011 mm
-   Kupari laajenee  1,7*10-5*10*20 = 0,003 mm
Erotus on 0,008 mm
Eeli lämmennyt jää venyttää kupariputken halkaisijaa 0,008 mm ja tämän kupariputki taatusti kestää.

Energiakaivo
Edellisen perusteella yksi yhtenäinen jäätulppa ei rutista keruuputkia. Poikkeuksena ns. kuivakaivo, jossa jäätulpan loukkuunnuttama vesi ei pääse pakenemaan kallion halkeamiin.
Jos kahden jäätulpan välissä on ehjää kalliota, niin tässä tapauksessa jäätymisen edetessä loukkuuntuneen veden lisääntynyt tilavuus rutistaa keruuputkia.
Suurimmassa osassa kaivon jäätyminen ei aiheuta ongelmia.

Väite ”Virtaava vesi ei jäädy”
Vesi jäätyy yleensä kun lämpötila laskee 0 C:een.
Myös virtaava vesi jäätyy kun sen lämpötila laskee 0 C:een.
Virtaava vesi ei jäädy niin helposti, koska virtaus tuo jäätymisherkkään kohtaan lämpimämpää vettä esim. syvällä lämpimämmässä maassa olevista putkiston osista.

Väite: ”Seinän sisällä oleva putki jäätyy vasta kun ilma lämpenee”
Jos sisällä on +20 C ja ulkona -20 C ja seinä on tasalaatuinen, on nollalämpötila piste keskellä seinää. Jos seinässä on kerroksia erilaisista lämpöeristeistä, on nollapiste jossain muualla kun keskellä seinää.
On tuo nollapiste missä kohtaa tahansa, se ei ainakaan siirry sisälle päin ulkolämpötilan lämmetessä.

ATS
28
Yleistä / Vs: Naturet-liuoksen tilavuus vaihtelee?
« Uusin viesti kirjoittanut Kajakki 23.02.26 - klo:13:34 »
Moro, sellainen mysteeri päällä, että tars kipeästi ideoita mitä seuraavaksi.



Kesät ja viime talvi meni ongelmitta, kun sain piirin ilmattua ekan yskäisyn jäljiltä. Kaivon menopuoleen lisäsin puuttuneen ilmausyhteen. Tasoastia on haaroitettu paluusta vaakaputkella, joten se ei ilmaa hirveän hyvin kerää. Edelleen viinapumppu lotpakkasasteeseen ja alkaisi hyytyä jotenkin. Varsinkin kun paluulämpö pysyy tasaisena ja kompura ongelmitta imuroi lämpöä. Mutta jotain lämpötilaan liittyvää tuossa tapahtuu.
Onko mitään muuta tehtävissä kuin vaihtaa viina?
Onko tasoastia ylhäällä katon rajassa vai tuossa rinnan korkeudella? Pitäisi olla kaiken keruuputkiston yläpuolella.
29
Yleistä / Vs: Naturet-liuoksen tilavuus vaihtelee?
« Uusin viesti kirjoittanut jm82 23.02.26 - klo:13:32 »
Ei sieltä käsittääkseni pinnalle vettä tullut.
Kirjoitin jo tekstin, mutta se meni bittiavaruuteen hukkaan  :D

Miltä näyttää kaivon lämpömittari, kun kompressori on sammuksissa? Tuli mieleen, että jos kaivon putket olisi jään takia vähän lyhyssä, niin se lisäisi virtausvastusta ehkä vähän? Tämä lisäisi ongelmaa vähän, koska kaivoon voisi mennä vähän kylmempi lämmönkeruuneste.

-----

Täällä onkin kai 3bar ylipaineventtiili kaivossa. En tiedä onko se väärä koko? 1.5 bar pitäisi olla ok.

Muistatko paljonko tuli teräsputkea kaivoon? Täällä 21 metriä ja kallio tuli vastaan 13 metrin kohdalla. Ne teräsputket on 3 metrin salkoja ja hitsataan yhteen. Täällä silti kaivon aktiivisyvyys 201 metriä. Aluksi vesi oli 85cm kohdalla, mutta vedenpinta siitä vähän nousi muutamassa päivässä ja tuli vähän ylikin kaivosta.

Olen ymmärtänyt että teräsputki vähän huonontaisi lämmönjohtavuutta ja samoin se 13 metrin maaporaus (savea).
30
Yleistä / Vs: Naturet-liuoksen tilavuus vaihtelee?
« Uusin viesti kirjoittanut MH9 23.02.26 - klo:09:21 »
Ei sieltä käsittääkseni pinnalle vettä tullut.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10