Tuohon käyrän arvoon en oikein osaa ottaa kantaa, voisko olla jotain suodatusta tuossa ja nopeat ulkolämpötilan vaihtelut ei samalla sekunnilla muuta lähtevän pyyntiä?

HA:n integroinnin helppoudesta en osaa sanoa kun siitä en mitään itse ymmärrä, mutta helpolta se näytti 

No kuitenkin enintään 50C tarttee tuupata verkkoon tuon käyrän mukaan eli ihan ok pattereilla, oletko vuosi-scop laskenut lämmitys+LV?

Hei, kiinnostava tilasto.

Ymmärränkö oikein, että selviätte meitä pienemmällä kulutuksella?

Ei meilläkään ole muita lämmönlähteitä. Sain aikaisemmin kommentin, että pidämme käyytöveden himan korkealla. En näillä tiedoilla usko, sttä se olisi syy teitä hieman korkeampaan sähkönkulutukseen.

Meillä maalämpösysteemi ottaa vuodessa noin 6500 kWh,( tämän lisäksi muu sähkön käyttö noin 6000 kWh vuodessa.) Olen talvella ottanut pörssisähköohjauksen käyttöön, pakko myöntää, että toistaiseksi minulla ei ole mitään tietoa siitä, toimiiko vai eikö toimi.

Jos laskisi maalämmön ottaman sähköenergian  vuodessa lämmintä lattiapinta-alaa kohden, auttaisiko tämä ymmärtämään, onko talomme energian kulutukseltaan tavanomainen, energiapihi vai energiasyöppö? Meillä lämmintä lattiapinta-alaa on noin 300 m2 (meillä on iso kellari, suurelta osin maanpinnan alapuolella).


Tämä laskutoimitus antaisi tuloksen 6500 kWh vuodessa/ 300 m2, vastaukseksi tulee 21,7 kWh vuodessa neliömetriä kohden. Ehkäpä on oikein pyöristää vertailuluvuksi 22 kWh vuodessa neliömetriä kohti. Ei minulla ole tästä mitään vertailutietoa

Meillä on maalämpö hankittu yli 4 vuotta sitten, päätös on tehty, hinta maksettu ja paluuta ei ole. Tästä huolimatta olen utelias tietämään, miten maalämpöpumpun kannattavuus ( korkea hankitahinta, nämä käyttökustannukset) vertautuvat ilmalämpöpumppuun tai vesi-ilmalämpöpumppuun (maalämpöä halvemmat hankintakustannukset ja niille ominainen sähkönkulutus)).

Ei minulla mitään valittamista ole, selvästi halvempi käyttökuluina tämä on verrattuna edelliseen öljylämmitykseen. Olen silti utelias

Käyrä ollut koko ajan asetuksella 46, eli tuon verran on kieroveden lämpötila -15 asteessa. Tällä asetuksella Vexven shuntti on pakkasjaksolla auki pääsääntöisesti 90-95%, joskus käy 100%.
Ei saa pyynnin käyrää tuohon myUplinkiin näkyviin, mutta HA:n kautta Influxista piirtelee kyllä. Laitoin tuohon nyt jonkin otannan liitteeksi.

Hienostihan tuo seuraa ohjetta noin pitkällä jaksolla, ei näy isoja eroja ohje-olo... saako vrk pituista aikaa niin saattaa nähdä erot paremmin jos niitä on.
Komia käyrä... HA integrointi lienee tuohon helppo ModbusTCP pitkin vai?

Aika jännä jos -15C/46C käyrällä antaa vain 48C kun on -26C pakkanen!? 
Vai onko tarkoituksella noin loivaksi käyrä laitettu jonkun LV esilämmön takia...

No se mitoituslämpö on se mikä kuumuus tarvii tuottaa paikkakunnan kovimmilla pakkasilla ja valitusta lämpökäyrästä sen näkee.
Oliskos se MUT -29°C luokassa sillä seudulla ja sitten kuinka kuumaa verkostoon silllon ajaa lämpökäyrän mukaan?

Miltä näyttää viime talven kovimpien pakkasten käyrä?
Saako käyrään näkyviin tavoitelämpötilan mihin kone pyrkii?
Siitä ja tuottolämmöstä voi nähdä kuinka pysyy ns. 'käyrällä'

Onko altaan lämpötila-anturi allaspumpun imulinjassa, niinkuin asennusohje kertoo?

Tuo aiempana pohtimani allasveden 1C hyppäys ei tapahdu jos mittaus on pumpun imulinjassa.
Se voi tapahtua, jos mittaus on lauhduttimen jälkeen.