Näissä kuvissa esitetään lähinnä "pannuhuoneen" putkistot ja laitteistot.
Lämpöverkoston kaaviokuva olisi tässä tapauksessa se mikä kiinnostaa.

ATS

No ei paperilla löydy, kun talot on 1970-72 rakennettu.
Runko tulee ko. talon nurkkaan maakanaalissa ja jakaantuu pihan-, ja tien puolen sivustoille alakerrassa.
Jokaisessa kopissa alakerran rungoista molemmilla sivuilla nousee joka kopissa putket yläkerran huoneistoon, ko. patterin kohdalta.
Alakerrassa siis näkyy ikkunoiden vieressä patterin päädystä yläkertaan nousevat putket.
Ylhäällä ei siis ole runkolinjoja, vaan kaikki on hoidettu joka patterin kohdalta nousuilla.
Ns. "kirjahyllytalo", jos termi on tuttu.

Onko sinulla periaatteellista kaaviokuvaa lämmitysverkosta?

ATS

Juu, löytyy.

Moro!
Meidän sydeemissä tuo pumppu lämmittää tuota varaajaa jossa on lämminvesikierukka x2. Käyttövettä ymmärtääkseni ei tämä edes erikseen tee.
Pitää otta kansi auki ja kattoa mihin on tuo säiliöön menevä anturi kiinnittyy. Nyt pumppu pelittää niin kuin pitääkin ilman lisävastuksia. Surisee vaan joku "rele" kun pysähdyksissä.
Kun pumppu pätki liian korkean paluulämmön takia vei virtaa 4kW tunnissa. Nyt vie 2,8 kW tunnissa. Raakana rahana vei vajaa 17 ekee vuorokaudessa ny sitten vajaa 12 ekee. Vuosikulutus oli 11400kW pumpulle.
Ainakin vielä käyttötunteja jäljellä näillä näkymin. T. Ari

Usein tuollaisissa pumpuissa on erillinen käyttövesivaraaja ja käyttöveden teon ohjaukseen on anturi, joka laitetaan varaaja puoliväliin.
Ajattelin että asentaja on voinut laittaa ko. anturin isoon varaajaan.
Tulo ja menoanturit taitaa olla Niben sisällä ja jos tuloanturi on vedetty varaaja kylkeen, niin saattaa häiritä lämmittämistä.

Onko pörssisähköohjaus käytössä?

Hei!

Meillä on 220 neliön vanhassa rintamamiestalossa 2019 asennettu 3-12 kW pumppu, 100L puskurivaraajalla, shunttaus vanhoille lehtipatterille (LP1) ja uudelle lattialämmitykselle (LP2).

Pumppu on nyt sopivasti takuuaikojen jälkeen alkanut tekemään häiriöitä. Jouluajat ajoi pumpun sopivasti lahjaksi jumiin (5310 -> 5311 liian korkea kuumakaasulämpötila) ja meni sitten sähkölämmitykselle. Kuittaus sai pumpun taas käymään mutta uusi virhe ilmestyi (5271 lämm.piiri 1 liian kork. menol.tila). Laskin hieman lämmönpyyntiä ja kuittasin, jotta välttyisi vikaselvityksen ajan rajojen ongelmista. Kun 5311 kerran vielä jumitti pumpun huomasin säätää ensisijaisen lämpöpiirin LP1 maks. lämpötilaa 65C (oli 70C) ja LP2 40C (oli 45C), niin loppui kyseiset häiriöt kun seinään.

Näiden vikakoodien lisäksi näkyi ainakin (5543 Varoitus Z1: tulistuslämpötila on optimin yläpuolella) ja vielä kasvavassa tahdissa (5448 Hälytys Z1: kylmäainemäärä liian pieni).

Huoltoyrittäjä kävi vilkaisemassa kokonaisuutta ja löysi järjestelmästä mm. väärin asennetun shuntin. Asento korjattiin ja lattialämmitys alkoi toimia vissiin kuten oikeasti pitää (virtaus aiemmin hyvin heikko). Nyt kuitenkin lämmittäessä normaaleja sisälämpötiloja eli 21 C pumppu jää hälyttämään tunti kerralla tuota kylmäaineen liian pientä määrää 5448. Otettiin kylmäainemestarin tutkimaan ja koska olin lukenut tästä mainiosta foorumista noobin kirjoituksen, suuret kiitokset hänelle, samasta vikakoodista vinkkasin mestarille, että kurkkaisi vuotoa korkeapaineanturista [JR1]. Sieltähän löytyi vuoto, joten odotellaan nyt uutta anturia ja sitten kylmäaineen punnitusta ja lisäystä. Todettiin myös, että Painekytkin keruupiiri [MB1] on ohitettu, syytä sille emme tiedä.

Boschin asennusohjeissa sanotaan, että keruupiirissä pitäisi olla manometri, josta voinee lukea keruupiirin paine. Sellaista meidän asennuksessa ei ole, joten kyseisen piirin paine on täysi mysteeri. Voikohan kyseisen ohituksen poistaa ja antaa anturin taas välittää tietoa? Silloin saisi ainakin selvitettyä onko liian alhainen paine keruupiirissä.