edit:Samalaisia ongelmia tuossa ketjussa
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7805.msg103914

Näköjään hyvin samanlaisia ongelmia. Mulla on mennyt yksi Naturet noin neljään vuoteen eikä tilanne ole isommin muuttunut.

Jos tässä nyt ensi kesään täyttelisi ja sitten toivottavasti saisi pumpun jonka uskaltaa jättää yksin kotiin.
Tuo Oumanin automaattimoodi ei toimi luotettavasti ja säätö on aika outo.

Valitettavasti näyttää myös siltä etteivät Lämpöässän ihmiset puhuneet aikoinaan ongelmista ihan totta.

Onko kymmenen vuotta vanhoissa GT-malleissa kärkiohjausta tms., jolloin voisi kaksi kontaktia yhdistämällä säätää pumppua toimimaan halutusti esim. sähkönhinnan mukaan? Tämä säätäminen on mahdollista esim. ulkolämpötilan anturia "auttamalla", mutta onko näiden pumppujen ohjausyksiköissä muita mahdollisuuksia?

Siellä on ollut tahmea valumaa pumpun alla viinan hajun lisäksi. Ehkä ongelma ratkeaisi vaihtamalla pumpun?

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 24,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”anttiajaa”   LAHTI   (Päijät-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Kellarikerros 1991: -Patterilämmitys, 15°C, 150 m2, 312 m3    38,2 W/m2   5,73 kW   11 317 kWh
- Keskikerros 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 230 m2, 575 m3       43,1 W/m2   9,91 kW   25 619 kWh
- Talon yläkerta 1991: -Patterilämmitys, 22°C, 150 m2, 375 m3    45,1 W/m2   6,77 kW   17 205 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      42 W/m2   22,41 kW   54 141 kWh

• Kiinteistö,  530 m2,  1262 m3       3,9 COP   21,78 kW   54 141 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,385 m3 / 50 °C   3,4 COP   2,12 kW   8 800 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   23,9 kW   62 941 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -3 380 kWh   1,28 kW   59 561 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   59 561 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            24,00 kW   59 561 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   530 m2   112 kWh/m2   3,8 SCOP   24,0 kW   59 561 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         23,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      24,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -28 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   17,8 kW   43 953 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      15 608 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   15 608 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 2 kpl 241 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 6 m vedetöntä ja 30 m maaporausta.   Poraussyvyys   241 m
- Kaivon aktiivisyvyys 235 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 241 m.   Putkea kaivossa yhteensä   482 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle.  Välimatka = 9 m. (Painehäviö 3,9 kPa)   2 kpl   PE63x5.8   18 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 1,29 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,29 / 2 = 0,65 l/s = 39 l/min = 2322 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1045 litraa   121 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1310 litraa   64 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1608 litraa   38 kPa = 0,38 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 1033 m = 4 x 260 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1 m. Vol 1246 litraa      26 kPa = 0,26 bar
- tai - kostea savi, 1033 m = 3 x 350 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 1 m. Vol 1101 litraa 54 kPa = 0,54 bar

...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Aikaisemman suurehkon lämmitysenergian tarpeen saattaa mahdollisesti selittää tarpeettoman suuri poistoilman määrä ylitehokkaalla huippuimurilla.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

V9 tehot ovat rajoillaan kun pakkasta on -20C ja pitää lämmittää vettä. Tuossahan on 340 litran varaaja ja jos se pääsee kylmenemään, on pumpulla kova tuo hoitaa sekä varaaja että lämmitys.

NIBE:n mitoitus antoi vuosittaiseen lämmitystarpeeseen 30 000kWh ja Lämpöässän webbilaskuri melkein saman eli 30 300 kWh. NIBE S1255-12 LP:n kuluttama energia on arviossa noin 6700 kWh ja Lämpöässälla sekä Cube10 että Cube Inverter+3-12 noin 6400 KWh, eli kaikki ovat näiden mukaan aika samalla tasolla (menee varmaan virhemarginaaliin).

NIBE:n maksimiteho oli 11 kWh mitoituksessa, ja Cube10 arvion lisälämmitys on lähellä nollaa vaikka teho on hiukan pienempi.
Eli näyttäisi siltä että 8 kWh pumppu on turhan pieni, mutta näissä muissa pitää katsoa sitten muita ominaisuuksia ja hintaa.