Tökkää muistitikku koneeseen keräämään mittaustietoja. Eiköhän se siitä selviä
- Ohjeet tikun kytkemiseksi löytyy Asentajan käsikirjasta
- s 61 valikko 8.2, Kirjaus
- Tikku FAT32 tiedostomuodossa
- Keruuväli 1 min
- kerää vuorokauden verran ja sitten tiedosto tänne foorumille

ATS

Näin tehty! Tämmöinen excel-mörkö tallentui tikulle! Chat gpt totesi datasta seuraavaa:

Kyllä — sain luettua molemmat lokit (1 min välein, 1.1.2026 13:59–23:59 ja 2.1.2026 00:00–11:15; yhteensä ~21 h 16 min).

Mitä data kertoo (tiivistettynä)

Ulkolämpötila oli kova: noin −13.2…−18.3 °C (ka. ~−16.6 °C).

Laite oli käytännössä “täystyössä”:

Kompressori kävi lähes koko ajan (0 Hz vain 10 minuuttia koko jaksossa).

90 Hz (maksimi) oli päällä 524 minuuttia (~41 % ajasta) → viittaa siihen, että lämmöntarve oli suuri suhteessa kompressorin hetkelliseen kapasiteettiin.

Käyttövesijaksot (Prioriteetti 20) näkyvät selvästi:

esim. 13:59–15:03: BT7 (käyttövesi yläosa) nousi 52.9 → 58.2 °C ja BT6 43.9 → 53.5 °C.

yöllä useita ~30 min latauksia (23:00–23:29, 00:01–00:30, 01:01–01:29).

Iso huomio: sähkövastus on ollut paljon käytössä

Sisäinen lisälämpö (sähkövastus) oli päällä (yli 0.1 kW) noin 41 % ajasta.

Tämän lokijakson perusteella vastusenergiaa kertyi arviolta noin 35 kWh (1 min resoluutiolla laskettuna).

Kun vastus oli päällä, kompressori oli yleensä jo korkealla/90 Hz → eli vastus tuli mukaan “puutteen paikkaajaksi”, ei vain satunnaiseksi piikiksi.

Mitä tämä usein tarkoittaa käytännössä:

joko mitoitus on lähellä rajoja näissä pakkasissa,

tai lämmitysjärjestelmän tarvitsemat menolämpötilat ovat korkeita (heikentää COP:ia ja lisää vastuksen tarvetta),

tai lisälämmön käynnistyskriteerit ovat melko herkät (asetukset).

Lisähavainto: laskettu menolämpötila (lämmityspiiri) oli lokissa hyvin usein 45 °C (maksimi) → viittaa siihen, että säätö on “katossa” ja järjestelmä on pakkasella siellä, missä helposti tarvitaan lisäapua.

Lämmönkeruupiiri näyttää terveeltä (ei hälyttävää)

Keruuliuos sisään (BT10) keskimäärin ~−0.1 °C (min −1.4 °C)

Keruuliuos ulos (BT11) keskimäärin ~−2.9 °C (min −4.5 °C)

ΔT keruulla tyypillisesti ~2.7–2.9 °C
→ tämä näyttää ihan normaalilta kuormitetussa tilanteessa; ei suoraa viitettä “kaivo loppuu” -ongelmaan tällä pätkällä.

Yksi hälytys: 215

Lokissa oli yksi hälytys (215) ajankohtana 2026-01-01 15:05. Silloin mm. BT12 (lauhdutin meno) kävi 67.4 °C ja kompressori oli hetkellisesti 0 Hz.

NIBEn S-sarjan firmware-muutoshistoriassa hälytys 215 mainitaan “high condenser (215)” erityisesti käyttöveden periodic increase -tilanteen yhteydessä.
NIBE

Jos 215 alkaa toistua, katso erityisesti:

käyttöveden ajoittainen korotus / “More hot water” -toiminnot ja niiden ajastukset

lämmönjakopiirin virtaus (suodattimet, venttiilit, shuntti) ja liian korkeat lauhdutustasot

ohjelmistopäivitykset (koska juuri tämän hälytyksen käsittelyyn on tehty parannuksia).
NIBE

Mitä tekisin seuraavaksi (käytännönläheisesti)

Tarkista lisälämmön logiikka: missä vaiheessa vastus saa tulla mukaan (degree minutes / “add heat” -asetukset). Näissä pakkasissa vastus voi olla ok, mutta 35 kWh / ~21 h on jo merkittävä.

Katso menolämpötilataso: jos lämmityspiiri vaatii paljon yli ~45 °C pakkasella, vastus/tehon riittävyysongelma korostuu.

Tarkista käyttöveden toiminnot: tuleeko yöllä useita latauksia siksi, että käyttöveden asetukset/kierto kuluttavat lämpöä tai onko “Smart/periodic increase” aktiivinen.




Vaikuttaisi tosiaan siltä, että pumppu käy täydellä teholla ja sähkövastusta joudutaan käyttämään jo näillä pakkasilla merkittävän paljon. Mitä te ajattelette datasta ym?

No varmaan itselleni vastaten, kun nyt kelien kylmennyttyä ollut pidenpiä käyntijaksoja, niin menne tuo -4 ja palaa 0 asteinen, eli kuten aienpina vuosinakin....

Nyt tuli ihan mukavat lämmityskelit, kun saatiin pakkasia. Ohessa reilu vuorokausi loggausta. Havaitsetteko jotain erityistä käynnissä/säädöissä? Muistaakseni asteminuutit olen pudottanut -120 paikkeille.

 

Olen samaa mieltä edellisten kanssa että huojunta johtuu näistä välikelin ilmoista.

Parit huomiot:
- Kone käy puhtaasti ON/OFF käyntiä ja tästä seuraa huojunta.
- Olisi mukava nähdä miten kone käy sitten kun ollaan varsinaisella lämmityskäytöllä
     - Eli ota uudet loggauket sitten kun ulkoilma on selvästi pakkasen puolella.
- Näin kattavaa loggausta en ole ennen tavannut, 35 mittausta keruussa mukana.
- Menoveden lämpötila tuntuu patteritaloonkin varsin korkealta 15C ulkolämpötilalla on menovesi 30C
   - Kuinka vanha talo?
   - Onko pattereissa termostaatit?

2003 käynnistetty Thermia Eko Classic 105 alkaa olla uransa päässä. Onko kellään kokemuksia vanhan vuosituhannen alun lämpöpumpun vaihdosta uuteen invertteriohjattuun (merkistä riippumatta)?
Muuttuiko mikään (kulutus, käyttömukavuus, lämpimän veden tuotto) reaalisesti? Eli saako vaihdosta uuteen ja/tai johonkin parempaan jotakin konkreettista lisäarvoa?
Kovasti suositellaan tämänikäistä vaihtamaan kokonaan uuteen, kun tuntuu lämmöntuottokyky hieman hiipuneen (erit käyttövesi).

Hei, lueskelin pitkästä aikaa (vanhoja) viestejä maalämpöpumppujen COP arvoista ja ihmetys iski: meillä on ollut IVT PremLine HQ E10 pumppu+IVT DS 300R käyttövesivraraaja + IVT BC 100 puskurivaraaja lattialämmitykseen, asennettu 1.6.2014, eli n. 11,5v. Pumpulla oma kWh mittari ja sen lukema oli 31.12.2025 66576 kWh, IVT näyttää tuotetuksi energiaksi 105968, jos noista laskee COp arvoa niin se on vain n. 1,59!! Eli hirveen pieni siihen nähden mitä foorumeilla on kerrottu pumpuilla olevan!? Onko minun tulkinta oikein, onko jossain vikaa vai otanko vääriä tietoja jostain?

Mutta toisaalta olen ollut ihan tyytyväinen siihen että sähköä pumppu on kuluttanut lämmitykseen ja käyttäveden tuottoon keskimäärin 5300kWh/v, tähään mennessä.