Thermia/Danfoss maalämpöpumppuun lattialämmityksellä löytysi tällainen paketti. Hintaa 250€+PK.

- Danfoss Link HC-10 014G0100
- Danfoss Link keskusyksikkö 014G0151
- Danfoss Link HP kit 086L0462
- 5 kpl Danfoss link RS 014G0158

https://tuotteet.kodinrakennus.com/Tuote_kortit_kuvat/Danfoss/DANFOSS_TUOTELUETTELO_LVI_2014.pdf

nolla400802893 tai sahola68@gmail.com

Olen joskus tehnyt oheisen mietiskelmän putkien ja kaivojen jäätymisistä
Kommentteja?

Lämpö ja kylmä
Termodynamiikan mukaan kylmää ei ole olemassakaan, on vain lämpöä,  enemmän tai vähemmän.
Absoluuttisessa 0-pisteessä -273 C ei ole enää lämpöä.
Kun lämpöä on vähemmän, sanotaan kansanomaisesti että on kylmää.
Lämpö siirtyy aina lämpimästä kohti vähemmän lämmintä (kylmää).

Jäätyminen
+4 C lämpötilassa veden tiheys on suurimmillaan, lämpötilan laskiessa tästä alaspäin alkaa vesi siirtyä kohti jään kidemuotoa, tiheys pienenee ja tilavuus kasvaa.
0 C lämpötilassa vesi jäätyy ja tilavuus kasvaa n. 10 % .

Lämpölaajenemiskertoimia
-   Jää         5,4*10-5/C
-   Rauta    1,2*10-5/C
-   Kupari  1,7 *10-5/C

Vesiputken jäätyminen
Putken lämpötilan laskettua 0 C:een tai sen alapuolelle, alkaa putkessa oleva vesi jäätyä.
Jäätä muodostuu putken seinämälle ja siitä edelleen kerroksittain kohti putken keskustaa. Vaikka jään tilavuus on 10% suurempi kuin jäätyneen veden ei jää aiheuta mitään voimia putken seinämään ”avoimessa” putkistossa (normaali vesijohtoverkko), koska jään lisääntyneen tilavuuden syrjäyttämä vesi pakenee viime kädessä esim. vesitorniin.
Kun vesi loukkuuntuu esim. kahden jäätulpan tai jäätulpan ja kraanan väliin ja tämä loukkuuntunut vesi jäätyy, nousee loukkuuntuneen veden paine voimakkaasti ja mahdollistaa putken vaurioitumisen.

Vuoto tulee ilmi vasta sään lauhtuessa ja jäätulpan sulaessa, kun vesi pääsee sulaneen jäätulpan ohi rikkoutuneeseen putkeen.

Väite: ”Sään lämmetessä lämpenevä jää laajenee ja rikkoo putken”
Jään lämpölaajenemiskerroin on n. kolme kertaa suurempi kuin kuparilla ja n. viisinkertainen verrattuna rautaan.
Kun putkeen on muodostunut jäätulppa, on sen lämpötila n. 0 C. Oletetaan, että putki ja tulppa jäähtyvät    -10 C:een lämpötilaan. Koska jäällä on suurempi lämpölaajenemiskerroin kuin metallilla, kutistuu jää enemmän kuin putki ja putken ja jään väliin tulee rako. Sään, putken ja jään lämmetessä tämä rako menee vain kiinni eikä putkeen kohdistu mitään voimia.
Jos tämä rako täyttyy vedellä ja jäätyy, aiheutuu lämpötilan noustessa laajenevasta jäästä voimia putken seinämään.
Lasketaan mitä tapahtuu kun 22 mm kupariputki ja siinä oleva jäätulppa lämpiävät -10 C -> 0 C.
-   Jää laajenee         5,4*10-5*10*20 = 0,011 mm
-   Kupari laajenee  1,7*10-5*10*20 = 0,003 mm
Erotus on 0,008 mm
Eeli lämmennyt jää venyttää kupariputken halkaisijaa 0,008 mm ja tämän kupariputki taatusti kestää.

Energiakaivo
Edellisen perusteella yksi yhtenäinen jäätulppa ei rutista keruuputkia. Poikkeuksena ns. kuivakaivo, jossa jäätulpan loukkuunnuttama vesi ei pääse pakenemaan kallion halkeamiin.
Jos kahden jäätulpan välissä on ehjää kalliota, niin tässä tapauksessa jäätymisen edetessä loukkuuntuneen veden lisääntynyt tilavuus rutistaa keruuputkia.
Suurimmassa osassa kaivon jäätyminen ei aiheuta ongelmia.

Väite ”Virtaava vesi ei jäädy”
Vesi jäätyy yleensä kun lämpötila laskee 0 C:een.
Myös virtaava vesi jäätyy kun sen lämpötila laskee 0 C:een.
Virtaava vesi ei jäädy niin helposti, koska virtaus tuo jäätymisherkkään kohtaan lämpimämpää vettä esim. syvällä lämpimämmässä maassa olevista putkiston osista.

Väite: ”Seinän sisällä oleva putki jäätyy vasta kun ilma lämpenee”
Jos sisällä on +20 C ja ulkona -20 C ja seinä on tasalaatuinen, on nollalämpötila piste keskellä seinää. Jos seinässä on kerroksia erilaisista lämpöeristeistä, on nollapiste jossain muualla kun keskellä seinää.
On tuo nollapiste missä kohtaa tahansa, se ei ainakaan siirry sisälle päin ulkolämpötilan lämmetessä.

ATS

Ei sieltä käsittääkseni pinnalle vettä tullut.

Kirjoitin jo tekstin, mutta se meni bittiavaruuteen hukkaan 

Miltä näyttää kaivon lämpömittari, kun kompressori on sammuksissa? Tuli mieleen, että jos kaivon putket olisi jään takia vähän lyhyssä, niin se lisäisi virtausvastusta ehkä vähän? Tämä lisäisi ongelmaa vähän, koska kaivoon voisi mennä vähän kylmempi lämmönkeruuneste.

-----

Täällä onkin kai 3bar ylipaineventtiili kaivossa. En tiedä onko se väärä koko? 1.5 bar pitäisi olla ok.

Muistatko paljonko tuli teräsputkea kaivoon? Täällä 21 metriä ja kallio tuli vastaan 13 metrin kohdalla. Ne teräsputket on 3 metrin salkoja ja hitsataan yhteen. Täällä silti kaivon aktiivisyvyys 201 metriä. Aluksi vesi oli 85cm kohdalla, mutta vedenpinta siitä vähän nousi muutamassa päivässä ja tuli vähän ylikin kaivosta.

Olen ymmärtänyt että teräsputki vähän huonontaisi lämmönjohtavuutta ja samoin se 13 metrin maaporaus (savea).

Aiemmin kerrotuilla ohjeilla 7401 parametri kakkoseksi niin ensiöpumpun automaattinen ohjaus toimii. Vaan millä parametrilla saa toisiopumppuun vauhtia lisää? Mikä siihen olisi hyvä lukema - 90%? (E: 7343 on tuo toisiopumpun asetus. Kokeilen nyt lämmittääkö 90% kaikki talon nurkat, vai pitääkö laittaa täysille. Edellisessä tsydeemissä nopeus asetettiin mekaanisesti ja pidin sitä llämmityskaudella täysillä…)
Asiasta kukkaruukkuun, miten saa kesällä liuospumpun pakko-ohjattua päälle ja täysille jäähdytystä varten? 

23v vanhan Lämpöässä V15:n kompressori alkoi pitää niin pahaa räminää käydessään että oli aika myöntää tappio, siirtyä suorasähkölämmittäjäksi ja alkaa suunnitella uutta pumppua. Nostaa kyllä lämpöjä aivan normaalisti, veikkaan että vika on kompressorin sisäisissä ripustuksissa.

Tilasin Nibe S1256 pienemmän 13kW mallin sillä 'mitoitin' 15kW Lämpöässän aikanaan niin että siitä riittäisi voimaa navetalle harrastustiloihin (mutta niinhän on jäänyt toteuttamatta) ja totesin että pienempitehoinen pumppu riittää plus on suurimman osan aikaa fiksumpi osatehoilla (3-13kW).

Vanhassa järjestelmässä on kaksi lattialämmityspiiriä (kuiva/kostea) shuntteineen ja shuntti/kierto myös lämpimälle käyttövedelle koska aikanaan tuntui siltä että lisää rautaa ja säätöä on automaattisesti parempi enkä älynnyt että käyttöveden kierrätys eli tasalämpöiseksi päätyvä varaaja on lämpöpumpun kanssa aivan järjenköyhä ratkaisu.

Kävin nyt hahmottelemaan lämmitysjärjestelmää ja siis miettimään mikä todella on invertteripumpun kanssa tarpeen.

Kysymys: Meneekö miten pahasti pieleen jos unohdan shuntit/säädöt ja laitan kuivan/kostean piirit rinnan ja säädän balanssiin linjasäätöventtiilillä? Lattiat ovat kymmensenttisiä betonilaattoja eli luulisi pärjäävän ilman erillistä varaajaa?
Menolämpötilat ovat ajan myötä olleet molemmissa piireissä about samat, ainoa ero on syntynyt käytännössä siitä että olen Lämpöässän käyntijaksojen pidentämiseksi pitänyt kellarin kosteiden tilojen piiriä pikkasen korkeammalla lämmöllä.

Niben tuoreempi tekniikka yhdistettynä 'tulevaisuusvarmaan', ilmeisen reippaasti mitoitettuihin keruuputkistoon ja lattialämpöputkitukseen hykerryttävät mutta asennuksen kannalta edessä on se osuus mikä osoittautui ei ihan niin kaukaa viisaaksi: Nibeä mitoiltaan 'jonkin verran suurempi' Lämpöässä haalattiin kellariin aikanaan vielä silloin käytössä olleista pariovista ja sijoitettiin omalle laatalleen jonka ympärille rakennettiin kaikki muu. Tarkoittaa sitä että Lämpöässä täytyy laittaa kappaleiksi jotta on mitään toivoa saada sitä pihalle. Kylmäaine täytyy poistattaa jne.

Täällä 1973 talo ja siihen on tehty pieni 4m2? laajennus jossa vessa ja pesuhuone samassa. Öljylämmitys on ollut. Mutta sama öljylämmityksen vesi on mennyt suoraan pesuhuoneen lattiaankin. Ei ole siis mitään shunttia ollut pesuhuoneelle. Sama kellarin lattiassa, mutta kellarin lattia syö lämmitysenergiaa aivan liikaa, niin sulku on ollut kokonaan kiinni. Eli MLP ja 400L puskurivaraajan hukkalämpö lämmittää vähäsen kellaria vaan.

MLP tuli 2014 ja ilman mitään shunttausta. Läpivirtaava noin 400L puskurivaraaja. Eli vain MLP sisäinen lämmityksen kiertovesipumppu on.


S1256-13 on varmaan ihan hyvä. En tiedä mistä sattuu saamaan halvimmalla.
https://www.maalampotukku.fi/product/3999/nibe-s1256-13-r-em