Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Lämmönkeruu / Vs: Vaakapiirin pituus
« Uusin viesti kirjoittanut jmaja 25.09.21 - klo:20:46 »
Kaksi 500 m 40x3.7 rinnan vastaa painehäviöltään alle 200 m 40x2.4:sta eli alle 100 m kaivoa. Jossain 200 m kaivon paikkeilla aletaan vasta miettiä isompaa putkea tuolla 12 kW invertterillä.

Mulle piti tulla 230 m kaivo, johon olisin kelpuuttanut vielå 40x2.4 12 kW invertterille. Löytyi kuitenkin sen verran pienellä lisähinnalla 50 mm keruuputki, että tilasin sen, mutta poraus ei onnistunut.

Varsin tarkkaan ehdin laskeskella mitä eri vaihtoehdot vaikuttavat virtaamaan ja sen kautta dT:hen ja hyötysuhteeseen.
2
Nibe / Vs: NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI
« Uusin viesti kirjoittanut luu5 25.09.21 - klo:19:49 »
Lainaus käyttäjältä: turska - 24.09.21 - klo:14:08
Mitä käyrää tässä tarkkaan ottaen tulee katsoa?
Liitteenä näkymä myuplinkistä.

Ai sulla ei ole maksettua uplinkkiä. Siellä on vaiheetkin, ja paljon muuta.
3
Lämmönkeruu / Vs: Vaakapiirin pituus
« Uusin viesti kirjoittanut euroshopperi 25.09.21 - klo:19:48 »
Lainaus käyttäjältä: HUUGO62 - 20.09.21 - klo:19:56
Hei!
Tulossa Niben 12 kw invertteri kone. Riittääkö koneen teho n. 1000 metrin vaakapiiriin, jos keruu kolmessapiirissä 40*3,7 mm siniraitaputkella ja kokoomakaivolta n. 25 metriä 3,7* 63 mm lämpöpumpulle. Korkeusero pellolta pannuhuoneeseen n.1,5m, pelto alempana. Laittaisin vähän yli laskettujen määrien...
Vai onko parempi, että suoraan 6 putkea pannuhuoneeseen, eristettävää tulisi noin 5-6 metriä ?
Kiitoksia etukäteen

Paras olisi aina, ettei tule yhtään ylimääräistä liitosta mihinkään. Suoraan sisälle putket ja yhdistäminen siinä näkösällä. Oliskohan tuo 2 x 500 m vielä kelpuullinen 12 kW teholle 40x3,7:lla. Täällä on jossain laskurikin, jolla voi tarkistaa. Uskon, että vastaa 16 kW konetta 250 m kaivossa 50 mm putkella ja siinä on jo virtaamaa reilusti enemmän. Halvin olisi vetää ne noin, eikä huolia vuodoista.
4
Nibe / Vs: NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI
« Uusin viesti kirjoittanut maalämmittää 25.09.21 - klo:16:51 »
Lainaus käyttäjältä: Lappanen - 25.09.21 - klo:15:18
Niin olen käsittänyt, että Nibessä asetetaan se asteminuuttiero minkä ylotyttyä vastukset otetaan avuksi. Eli jos "käynnistä kompressori" on -100 ja "käynnistysero lisälämpä" on 400, niin asteminuuttien saavutettua arvon -500 pamahtaa alin vastusteho päälle. Sitten "lisälämm. portaiden ero" on 100, niin asteminuutien ollessa -600 pamahtaa seuraava vastusteho lisäavuksi, jne. Kun asteminuutit nousee yli tuon -500 niin vastukset sammuu.

Näin olen myös nähnyt toimivan.
Tuon lisäksi se osaa ottaa vastuksia pois päältä aina kun asteminuutit nousee. Eli tuossa esimerkissä 2kW:stä siirrytään 1 kW:iin asteminuuttivaihdossa -600 -> -599.

Tämän lisäksi vastukset otetaan pois päältä, kun meno ylittää astetetulla astemäärällä pyynnin.
5
Nibe / Vs: NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI
« Uusin viesti kirjoittanut aksutre 25.09.21 - klo:16:00 »
Tuossa linkki Tampereella 2013 tehtyyn diplomityöhön.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y

EED laskentaohelma antaa Oulu korkeudella 20 MWh kulutukseen hyvän kaivon mitaksi 2x194m (15m kaivojen välinen etäisyys).
EED:n mitoitukseen peilaten tuo 230m kaivo on kyllä auttamattomasti liian matala ja sähköä tarvitaan pumpun avuksi.
Tuo 20 MWh on kaivosta otettava lämpöteho, pumpun sähkö tulee siihen päälle.
Aikamoista silppua on tuo kallioperä Oulun seudulla, ihan tuurista kiinni millaisen kaivon saa.

6
IVT / Bosch / Vs: Bosch Compress 7001i
« Uusin viesti kirjoittanut aksutre 25.09.21 - klo:15:22 »
Fixeri, ota tuo hiljainen tila käyttöön, rajoittaa kompressorin tehoa.
Katso piteneekö käyntijaksot, näin pitäisi tapahtua. Noilla neliöillä tuollainen 3-4 kW teho pitäisi näillä keleillä riittää.
7
Nibe / Vs: NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI
« Uusin viesti kirjoittanut Lappanen 25.09.21 - klo:15:18 »
Niin olen käsittänyt, että Nibessä asetetaan se asteminuuttiero minkä ylotyttyä vastukset otetaan avuksi. Eli jos "käynnistä kompressori" on -100 ja "käynnistysero lisälämpä" on 400, niin asteminuuttien saavutettua arvon -500 pamahtaa alin vastusteho päälle. Sitten "lisälämm. portaiden ero" on 100, niin asteminuutien ollessa -600 pamahtaa seuraava vastusteho lisäavuksi, jne. Kun asteminuutit nousee yli tuon -500 niin vastukset sammuu.
8
IVT / Bosch / Vs: Bosch Compress 7001i
« Uusin viesti kirjoittanut ISKI 25.09.21 - klo:14:52 »
Lainaus käyttäjältä: Fiveri - 25.09.21 - klo:12:03
Aiemmin laitettu kuvaaja oli tosiaan Boschin omia lukemia. Käytössä on Husdata H60 & Home Assistant, mutta olen toistaiseksi lokittanut ainoastaan lämpötiloja, pitääkin lisätä myös pumpun ja kompuran tiedot.
Olisi tosiaan hyvä saada käyrää myös kompressorin nopeudesta (%) ja tehosta (kW), niin olisi helpompi kommentoida.
Ja niin, että myös aika-akseli näkyy.
Minun Boschilla lämmitysjakso alkaa kompressorin nopeudella 50%, josta se sitten vähitellen vajaan tunnin aikana laskee miniminopeudelle eli 30%.
9
Nibe / Vs: NIBE F1255-12 R EM / OKT - LOKI
« Uusin viesti kirjoittanut maalämmittää 25.09.21 - klo:13:13 »
Ei ole olemassa parametria "vastukset pois asteminuutia".
Niitä otetaan oletusarvoisesti 1 kW välein päälle ja pois, asteminuuttien
 ohjaamana. Ainakin täällä toimii niin.
10
IVT / Bosch / Vs: Bosch Compress 7001i
« Uusin viesti kirjoittanut jmaja 25.09.21 - klo:12:28 »
Kai 208 m2 -81 talon lämmitystarve on ollut jo vähintään tuo 3 kW minimiteho. Paluulämpötilankin kulmakerroin on suurempi lämmitysjaksolla kuin välissä. Siis menee yli tuplateho tarpeeseen nähden eli käy 50% paikkeilla varmaankin.

Menolämpö tietysti pomppaa dT:n verran heti kompuran käynnistyttyä. dT ei ole suuri, joten kierron vähyys ei ole ongelma.

Jostain syystä ei osaa alentaa kierroksia tasapainoon, ainakaan ajoissa.
.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10