Moikka kaikille. Askarruttaa pari kysymystä, kun tuli tässä hiljattain hommattua 1990 rakennettu talo, mihin on vuonna 2013 asennettu maalämpö ja uusittu pattereita.

Speksit:
128m² / 178m² . 1krs rinnetalo, missä rinteessä n. 50m² kellari / tekninen tila.

Kellarissa alapohja k=0,36,

kellarin seinät k=0,57 (rappaus, lecasora 300, rappaus)

Ulkoseinät villa 200 k=0,22

alapohja k=0,31

yläpohja k=0,12

Patterilämmitys, osa pattereista C21 osa C11. Kodinhoitohuoneessa ja kylpyhuoneessa vesikiertoinen lattialämpö.

Maalämpöpumppuna otsikossa oleva pumppu. KÄYNNISTYKSET 163 000 / KÄYNTIAIKA 43000 tuntia / josta käyttövesi n. 5100 tuntia. Porakaivo kellarin seinän ulkopuolella, syvyys ei tiedossa. Maalämpöpumpun kaveriksi on kytketty JÄSPI merkkinen käyttövesivaraaja 65 litraa, johon olen asettanut termostaatin 50 astetta (joka kuukausi nostan sen 70 asteeseen toviksi). Pumpun vastuskäyttö estetty.

Sisälämpö n. 20.5-21.5, kellarissa tykännyt pitää 17 astetta, siellä kuntosali. Tammikuun sähkönkulutus 1178kwh, josta maalämpökone ilmoittaa 874kwh ottoteho ja antoteho 3648kwh = COP 4,17

Kysymykset:

1) Käynnistyksiä suhteessa tuntimäärään on kertynyt hervoton määrä! Olen sen verran tätä foorumia nyt lukenut ja saanut käsityksen, että ihmiset pitävät rajana joko 100 000 käynnistystä tai käyttötuntia. Kone siis käy pätkäkäyntiä, koska keskiarvo käynnin pituudelle on 15,8 minuuttia.

Voidaanko olettaa, että maalämpöpumpun kompressori kestäisi 200 000 käynnistystä, jolloin 10 % laitteista hajoaa? Eli se tulisi nykyisellä tahdilla itselleni eteen noin 3 vuoden päästä??

2) Pitääkö järjestelmään lisätä 300 litran puskurivaraaja (n. 1100 € + hieman työtä) tasoittamaan koneen käyntiaikoja. Jos pitää, niin kannattaako se tehdä vasta, kun nykyinen pumppu hajoaa (samaan konkurssiin  )

3) Kaivon lämpötila. -10 asteen ulkolämpötilalla kaivosta tammikuussa tuli -1,3 asteista vettä ja kaivoon meni -4. Nyt kovilla -20...-25 pakkasilla kaivosta tulee -2...-2,5 ja sinne menee n. -5 asteista vettä. Onko tässä mitään hätää, kunhan delta T pysyy 3 asteessa ja kaivoon menevä vesi ei ylitä -8 rajapyykkiä? Verrattuna syyskuun loppuun, tulo oli +3 ja meno -1. Onko kaivo liian matala? Tuntuisi olevan mitoitettu täysteholle, kun ei tarvitse vastuksia edes -26 pakkasilla. Onko mahdollista, että kaivosta loppuu energia? Ja onko sille estettä, jos sitten tekee vain vaakakeruupiirin jatkoksi tai omana piirinä, mikäli kaivosta loppuisi efoortti joskus?

4) Niben automaattisäädöllä oleva kiertovesipumppu pitää oudon pienellä nopeudella pumppua. Monesti nähnyt lukeman 30% tai nyt kovilla pakkasilla käytin hetken automaattiasennossa, niin nopeus oli 37%. Tällöin delta T tulo-meno menee liki 10 asteeseen. Olen pitänyt nyt pumppua 70-80% nopeudella, jolloin patterit lämpiävät ylhäältä alas hyvin ja patteritermostaatit poistettuina, linjasäädöt nollilla. Näin säädettynä käyntijakson keskivaiheilla ja lopussa menon ja tulon erotus on n. 6 astetta. Jostain luin, että optimi olisi 7? Näillä keinoin sain omasta mielestäni hieman menoveden lämpötilaa laskettua.

Degree minutes -140 ja menoveden käyrä on tätä luokkaa ja temperature säätö -3 käyrässä:

37/0

39/-10

45/-20

50/-30

Liitteenä MLP lokit (.7z, ei mahtunut muuten 7 päivää). Loki sikäli huono, että talossa ei ollut ketään mittausjakson keskellä 4-5 päivään. Mutta meitä asustaa täälä 2 aikuista ja epäilisin käyttövettä kuluvan noin hatusta heitettynä 100 litraa päivässä.

Yleisesti katsottuna pumppu toimii hemmetin hyvin, jos se -20...-25 pakkasilla kerkeää lepäämään 28 % ajasta? Onko mitään mitä voisi parantaa, vai ostella vaan 15 vuoden välein uutta pumppua? Esim. kesällä olisi hyvä jos käyttöveden tekisi jäspillä ja ilpillä hoitaisi lämmitystä, mutta turhaa?

Asteminuutit oli alunperin -90?
Ja asteminuutit nyt -140?

Tuota olisi mahdollista säätää vieläkin, jos haluaa. Esim -280?

-----

Tuossa jotain omia lukemia:
Maalämpöpumppu:
Vuodesta 2008 -> 2026
Käynnistyksiä 52 207
Käyntiaika 31 070
Yhden käyntijakson pituus noin 36 minuuttia.

Vuodesta 2014 -> vuoteen 2026
52207-34491 = 17716 käynnistystä
31070-13872 = 17198 tuntia käyntiaika
Käyntiaika siis 58 minuuttia. Suht hyvät asetukset varmaankin on ollut.

Viimeksi asteminuutit oli -60, mutta säädin x3, eli nyt on -180.

Tuo Nibe 1217-10 käyttäytyy hieman eritavalla, koska menoveden lämpötila-anturi on vasta 400L puskurivaraajan jälkeen (läpivirtaava puskuri).

Käyttöveden lämmitys on 35 -> 52 asteeseen ja siihen legionella tappo muistaakseni 2 viikon välein, eli lämmittää muistaakseni 65 asteeseen. Kompuralla alku ja loppu pelkällä sähkövastulsella.

Patterilämmitys ja sama vesi menee myös pesuhuoneen lattialämmitykseen.


Itse kanssa käyttäisin tuon Nibe 1245-8kW MLP:n loppuun. Kunhan vaan säätää hyvät asetukset ja muut (jotka jo alkaa olla sitä).

163 000 käynnistyskertaa kyllä on kova luku 

Jos kuuma keruunesteen täyttösäiliö on samassa putkessa kiertopumpun yläpuolella saattaisi muodostua jonkinlainen pystyputken "sisäinen konvektio" joka nostaisi kuumenneen keruuliuoksen kiertopumpulta painovoimaisesti ylös täyttösäiliöön?

Syynä keruuputken tukokseen voisi olla tukkeutunut roskasihti?

 Kiertopumppu pystyy nostamaan nesteen lämpötilaa tukossa olevassa putkessa kun pumppu on ns märkämoottori mallia ja siinä roottori on keruunesteen peitossa ja kiertopumppu kuumenee jos ei ole virtausta.
Yleensä moottorin käämilakka kestää 160 asteen lämpötilan ennenkuin lakat alkaa sulamaan ja käämit palaa.

Roskasihti oli puhdas eli ei ole siinäkään.

Ei ole keruupumppu kuuma.

Ei ole sihti tukosssa eikä ole keruupumppu kuuma??

Mutta jos höyrystimen wiinapuoli on umpijäässä?
Mutta en keksi syy-yhteyttä kuumaan wiinaan

ATS

Hei!

Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen. Kiitoksia jo etukäteen.
Pumppu vm-2008 Nibe fighter 1217.
Lämpöpumppu ei tee lämmintä, eikä nosta lämpöjä.
Ongelmat on seuraavat:
-   Pumppu laittaa LP-LARM hälytyksen
-   Ei nosta lämpöjä.
-   Pitää rumaa ääntä ja heiluu käyntiin lähtiessä. Hetken päästä käy normaalisti.
-   Käyttövesi valo ei pala jatkuvasti, vaikka pumpun pitäisi tehdä lämmintä vettä.
Ongelmat ilmeni ensimmäisen kerran, kun meillä oli kykentävika pääkatkaisimessa keväällä.
Tämän jälkeen pumppu lähti toimimaan usean yrityksen jälkeen. Luulin silloin kompressorin olevan rikki, mutta onneksi näin ei ollut.
Tilanne toistui viikko sitten, kun meidän alueella oli sähkövika, jossa vaiheet olivat kytkeytyneet väärin.
Tämän jälkeen pumppu lähti toimimaan muutaman yrityksen jälkeen, vaikkakin ohjaustaulun takaa kuului mielestäni omituinen sirinä.
Tänään pumppu oli mennyt LP-LARM tilaan ja tekee ylläolevia vikoja.
Kaapo
Ps. Kuinka tuon pumpun saa sähkövastuksella tekemään käyttövettä, jos kompressori ei sitä tee?

Vielä vähän lisää.

Täällä oli palanut L1 pääsulake (25A). Pumpun omat 20A sulakkeet oli kaikki ehjiä.

Sama LP-Alarm punainen valo vilkkui, kun sain sulakkeen vaihdettua.

Tämä taas johtuu siitä, kun kompressori käynnistyy heti, kun Nibeen kytkee virrat päälle ja liuospumppu ei tietenkään pyöri ollenkaan. Eli kaivoon palaava liuos menee -12 asteen rajaan myös.

LP-Alarm on varmaan kompressorin härövalo. Eli paineet nousee liikaa, kun lämmönkeruupumppu on pois päältä.

-----

Rikkinäinen pehmökäynnistin:
Kompressori kuulostaa rikkinäiseltä?
Tosin pehmokäynnistin voi olla myös eri tavalla rikki ja erilainen vika? Mutta silloinkin kompressorin ääni ei ole normaali, vaan "epätasainen"?

Kaikille kiinnostuneille. Vika kerta korjattu.
Vika oli pehmokäynnistyskortissa.

Muille vinkiksi. Ensioireena on pumpun käynnistyminen heti
Virran kytkimessä. Normaalisti pumppu käynnistyy n. 5.min kuluttua.

Hyvä!

Ja tuohan ei muuten käynnistä tietenkään liuospumppua, kun kompura käy tavallaan jatkuvasti.

Mulla kesti ensimmäinen pehmokäynnistin 17 vuotta. Seuraava vanha pehmokäynnistin kesti vain 6 kuukautta. Nyt on sitten ABB:n pehmokäynnistin siinä, joka kyllä on käytetty sekin (120€ posteineen).

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5573.40

Tervehdys foorumille. Rohkenin nyt itsekin kyselemään kun tässähän ihan innostui pumpun säätöjen paremmasta hakemisesta.

Reilut pari vuotta vanha omakotitalo Niben F1226 pumpulla ja vesikiertoinen lattialämmitys talossa ja tallissa. Talo muuten termareilla mutta märkätilat ja talli käsisäätöventtiileillä. Tallin osalta kierto melkeen kiinni muuten nousee lämmöt mahdottomasti. Ihan tyytyväinen pumppuun ja oikeastaan viimevuonna en edes koskenut säätöihin koska sisällä lämpötilat sopivat ja lämmintä piisaa. Nyt tässä korkeiden sähkönhintojen aikaan kävin kurkkaamassa pumppua ja huomasin kauhukseni, että pumpulle oli tullut käynnistyksiä tässä reilun parin vuoden aikana 17000 kpl .

No en tietenkään ollut aikaisemmin logannut mitään niin aikaisemmasta käynnistä ei ole tietoja mutta nyt, jonkun aikaa seuraillut.

Tuo lähtötilanne on se mistä lähdettiin säätämään asteminuutit -120 --> -180 ja kiertovesipumppu 77 --> 90 ja odotustilassa 60 --> 45. Tuossa ekassa vaikuttaa varmaan myös lämmitetty takka ja sitä myöten termarit on varmasti rajoittanut.

Lopputilanne kuitenkin kuvissa ilman takkaa ja takan kanssa. Tuossa viimeisessä olohuoneen termari alkoi rajoittamaan noin klo 19 ja noin klo 09 aikoihin oli olohuoneen sisälämpö samoissa kun ilman takkaa. Jos sitä vertaa tuohon lähtökohtaan niin on tuo ainakin mielestäni parantunut.

Kovasti tuo takka vaikuttaa ja sotkee heti pumpun käynnin. Ainakin muutoksilla on saanut tuota käyntiaikaa vähän pidennettyä ja delta paremmin kohdillaan. Mutta, käykö tuo nyt ihan oikein vai olenko hakoteillä? Mitäs mielipiteitä raadilla?

Itse voisin kokeilla jotain tuollaista:
Makuuhuoneista termostaatit ihan täysille (takan lämpö ei siellä kunnolla auta?).
Kiertovesipumpun nopeus 100%
Kiertovesipumpun nopeus odotustilassa 100%
Asteminuutit oli alunperin -120. Se x3 tai "riskillä" jopa x4. Eli -360 tai -480. Tai sitten joku muu sopiva luku?

Lämpökäyrä ja lämpötilan korjaus sopiviksi, että ei ole liian kuuma.

Eli siis termostaatteja auki niissä tiloissa, missä on ovi?

Kiertovesipumppu voisi olla täysillä, että lattialämmitys olisi "tasainen"? Niin lämmitys, kuin odotustilassakin. Eli molemmissa tiloissa sama nopeus?