Moikka kaikille. Askarruttaa pari kysymystä, kun tuli tässä hiljattain hommattua 1990 rakennettu talo, mihin on vuonna 2013 asennettu maalämpö ja uusittu pattereita.

Speksit:
128m² / 178m² . 1krs rinnetalo, missä rinteessä n. 50m² kellari / tekninen tila.

Kellarissa alapohja k=0,36,

kellarin seinät k=0,57 (rappaus, lecasora 300, rappaus)

Ulkoseinät villa 200 k=0,22

alapohja k=0,31

yläpohja k=0,12

Patterilämmitys, osa pattereista C22, osa C21 ja vessa/eteinen 1-lamellipatteri. Kodinhoitohuoneessa ja kylpyhuoneessa vesikiertoinen lattialämpö.

Maalämpöpumppuna otsikossa oleva pumppu. KÄYNNISTYKSET 163 000 / KÄYNTIAIKA 43000 tuntia / josta käyttövesi n. 5100 tuntia. Porakaivo kellarin seinän ulkopuolella, syvyys ei tiedossa. Maalämpöpumpun kaveriksi on kytketty JÄSPI merkkinen käyttövesivaraaja 65 litraa, johon olen asettanut termostaatin 50 astetta (joka kuukausi nostan sen 70 asteeseen toviksi). Pumpun vastuskäyttö estetty.

Sisälämpö n. 20.5-21.5, kellarissa tykännyt pitää 17 astetta, siellä kuntosali.

Kysymykset:

1) Käynnistyksiä suhteessa tuntimäärään on kertynyt hervoton määrä! Olen sen verran tätä foorumia nyt lukenut ja saanut käsityksen, että ihmiset pitävät rajana joko 100 000 käynnistystä tai käyttötuntia. Kone siis käy pätkäkäyntiä, koska keskiarvo käynnin pituudelle on 15,8 minuuttia.

Voidaanko olettaa, että maalämpöpumpun kompressori kestäisi 200 000 käynnistystä, jolloin 10 % laitteista hajoaa? Eli se tulisi nykyisellä tahdilla itselleni eteen noin 3 vuoden päästä??

2) Pitääkö järjestelmään lisätä 300 litran puskurivaraaja (n. 1100 € + hieman työtä) tasoittamaan koneen käyntiaikoja. Jos pitää, niin kannattaako se tehdä vasta, kun nykyinen pumppu hajoaa (samaan konkurssiin  )

3) Kaivon lämpötila. -10 asteen ulkolämpötilalla kaivosta tammikuussa tuli -1,3 asteista vettä ja kaivoon meni -4. Nyt kovilla -20...-25 pakkasilla kaivosta tulee -2...-2,5 ja sinne menee n. -5 asteista vettä. Onko tässä mitään hätää, kunhan delta T pysyy 3 asteessa ja kaivoon menevä vesi ei ylitä -8 rajapyykkiä? Verrattuna syyskuun loppuun, tulo oli +3 ja meno -1. Onko kaivo liian matala? Tuntuisi olevan mitoitettu täysteholle, kun ei tarvitse vastuksia edes -26 pakkasilla. Onko mahdollista, että kaivosta loppuu energia? Ja onko sille estettä, jos sitten tekee vain vaakakeruupiirin jatkoksi tai omana piirinä, mikäli kaivosta loppuisi efoortti joskus?

4) Niben automaattisäädöllä oleva kiertovesipumppu pitää oudon pienellä nopeudella pumppua. Monesti nähnyt lukeman 30% tai nyt kovilla pakkasilla käytin hetken automaattiasennossa, niin nopeus oli 37%. Tällöin delta T tulo-meno menee liki 10 asteeseen. Olen pitänyt nyt pumppua 70-80% nopeudella, jolloin patterit lämpiävät ylhäältä alas hyvin ja patteritermostaatit poistettuina, linjasäädöt nollilla. Näin säädettynä käyntijakson keskivaiheilla ja lopussa menon ja tulon erotus on n. 6 astetta. Jostain luin, että optimi olisi 7? Näillä keinoin sain omasta mielestäni hieman menoveden lämpötilaa laskettua.

Degree minutes -140 ja menoveden käyrä on tätä luokkaa ja temperature säätö -3 käyrässä:

37/0

39/-10

45/-20

50/-30

Liitteenä MLP lokit (.7z, ei mahtunut muuten 7 päivää). Loki sikäli huono, että talossa ei ollut ketään mittausjakson keskellä 4-5 päivään. Mutta meitä asustaa täälä 2 aikuista ja epäilisin käyttövettä kuluvan noin hatusta heitettynä 100 litraa päivässä.

Yleisesti katsottuna pumppu toimii hemmetin hyvin, jos se -20...-25 pakkasilla kerkeää lepäämään 28 % ajasta? Onko mitään mitä voisi parantaa, vai ostella vaan 15 vuoden välein uutta pumppua? Esim. kesällä olisi hyvä jos käyttöveden tekisi jäspillä ja ilpillä hoitaisi lämmitystä, mutta turhaa?

Pakkaskausi on saanut ajattelemaan asiaa vähän enemmän, keruu on melkoisen kylmää...

Asiaa jonkin verran selviteltyäni voi käydä niin, ettei vaakakeruuta saa laajennettua, ainakaan niin helposti kuin kuvittelin. Käytettävissä oleva ala on aika nafti, ja asiaa hankaloittavat erinäiset maahan kaivetut kaapelit ja putket, joiden tarkkaa sijaintia en edes tiedä.

Joten seuraava ajatus on porauttaa energiakaivo vaakakeruun rinnalle. Onko kellään kokemusta tällaisesta systeemistä? Tai firmoista jotka mitoittavat/toteuttavat tällaisia.

Pyörittelin tuossa laskuria ja 30MWh vuosikulutuksella tarjoaa n. 250 metrin kaivoa. Jos ajattelisi että vaakakeruussa on järkevää kapasiteettia 12MWh/a (mahdollisesti alakanttiin) ja kaivolle laskisi 24MWh/a (reilu mitoitus), niin putoaa 210 metriin. Tämän perusteella haluaisi kyllä hyödyntää tuon vaakakeruun, kun se kerran on kaivettuna, jos sillä saisi enemmän kapasiteettia suhteessa hintaan. Mutta voiko näitä laskea näin simppelisti yhteen, se onkin toinen kysymys...

Kiitos!

... Jo ennen tuota rajaa aletaan rajoittamaan kompressorin antotehoa (ehkä -7C hujakoilla muistaakseni)

Tiedätkö onko tästä "mustaa valkoisella" tai kokemusperäistä tietoa?


Alkuperäiseen kysymykseen:
En olisi huolissani. Täällä tulee nyt kaivolta -2C ja menee -5C.
Kun keruulle menee -8C, niin kompressori pysäytetään. Ainakin F1*45 sarjalaisissa.

Minä olen ottanut vastuksien sulakkeet pois vuosia sitten koska ne menivät välillä päälle vaikka ei ollut mitään tarvetta. Siis tyyliin nollakelissä.

Noin yleisesti jos kaivossa puhti riittää niin sittenhän vastuksia ei tarvitse ollenkaan, antaa koneen käydä vaikka 100% ajasta. Jos kuitenkin koneen teho ei riitä pitämään taloa lämpimänä niin sitten täytyy yksilöllisesti hakea se lämpötila missä teho loppuu ja säätää vastukset sen mukaan.

Rikkoutumisen takia vastukset on tietysti hyvä olla päällä mutta itselläni tulee häly kännyyn muuta reittiä pitkin jos kämppä viilenee niin siihen en itse tarvitse vastuksia. Eikä sekään välttämäti ole hyvä jos vastukset tekee rikkoutuessa lämmön kun eihän sitä välttämäti mistään huomaa, no ehkä joskus sähkölaskusta jos sitä innokkaasti seuraa.

Kumpi tuntuu loppuvan, kaivon vai koneen puhti?