Rikkinäisen auton scroll kompressorin olen purkanut. Siinä ilmeisesti se scroll osa oli kulunut, eikä tuottanut painetta. Sähkömoottori kyllä pyöri ihan normaalisti.

Itse en edes tiennyt sitä, että scroll on se kestävämpi vaihtoehto luultavimmin.


Omaan Nibeen tuli rikkinäisen pehmokäynnistimen tilalle aika laajasti säädettävä ABB:n pehmokäynnistin. Se ei toki mahtunut sinne maalämpöpumpun sisälle. Alhaisella jännitteellä mäntäkompressori ei jaksanut käynnistyä, mutta 70% (maksimi) jännitteellä "pärähti" ihan normaalisti käyntiin.

Googlasin kanssa mitä AI kertoo:

Scroll-kompressori (kierukkakompressori)

Käynnistys: Scroll-kompressorit käynnistyvät usein kuormittamattomana, mikä vähentää sähkömoottorin ja mekaanisten osien rasitusta käynnistyshetkellä.

Edut: Tasainen käynti, vähemmän tärinää ja vähemmän huoltoa vaativia osia (kuten venttiileitä), mikä sallii jatkuvan start-stop-toiminnan paremmin.

Mäntäkompressori

Käynnistysten määrä: Käynnistysten määrä tulisi minimoida (yleensä max 6–10 kertaa tunnissa, riippuen koosta), koska jatkuva käynnistely kuluttaa moottoria ja venttiileitä enemmän.

Käynnistys: Vaatii suuremman käynnistysvirran ja rasittaa mekaanisia osia (kuten venttiililevyjä) enemmän joka käynnistyksellä.

Huomioitavaa: Mäntäkompressorit toimivat parhaiten, kun ne saavat käydä pidempiä jaksoja, ja niissä on usein suuri painesäiliö vähentämässä käynnistysten tarvetta.

Yhteenveto

Scroll on parempi valinta sovelluksiin, joissa kompressori käynnistyy usein (esim. lämpöpumput, ilmastointi), koska se on suunniteltu kestämään tätä paremmin.

Mäntäkompressori on perinteisesti herkempi tiheälle käynnistelylle mekaanisen rakenteensa (mäntä, venttiilit) vuoksi.


Huom: Invertteriohjatut (taajuusmuuttajalla toimivat) kompressorit muuttavat tilanteen täysin, sillä ne käyvät lähes jatkuvasti säätäen tehoa, jolloin käynnistysten määrä on erittäin alhainen.


Tuo siis Google haku:
scroll kompressorin käynnistysmäärät verrattuna mäntäkompressoriin

Muisteli ihan väärin noita viinalämpötiloja. Nollan tuntumassa se useammin talvella on pahimmillaan. 2021 viimeksi ollut tuolla -1 -huitteilla ja sillon just yskäsi liemet lattialle.
Nyt on aivan poikkeuksellisesti painunut pakkasen puolelle jo marraskuun lopulla.

Viinapumppu on aina ollut täysillä. Pumpun tarkkaa mallia en ole saanut selville, joten en tiedä tehoa. Mutasihdissä oli nyt ekaa kertaa hiukan ruostehippuja, voi olla siipi jo vähän kulunut.

Kaivo ja vaakaveto on uretaanlevyjen alla aika hyvässä jemmassa. Edelleen tuo jäätyminen esim. kaivon vedenpinnalta tuntuis maalaisinsinöörijärkellä mahdolliselta. Eihän se tarvi siihen kuin yhden jääpatin joka puristaa putkia. Tosin se, että jää sitten helppaa puolessa tunnissa kompuran sammuttua, ja että -1.0-lämmöillä ei vielä ole ongelmaa, on hiukan uskoa koettelevaa.

Erään casen yhteydessä, jäsen Roori kysyi AI:lta "mikä on kompressorien kesto".
Jotta tulokset löytyisivät myös myöhemmin, niin postasin tämän erillisenä.


"Tieteellinen" AI:n vastaus kompressorien kestolle oli tällainen:

    Selvä — lasketaan konkreettiset luvut scrollille ja männälle erikseen, käyttäen realistisia elinikäarvoja, joita valmistajat tyypillisesti ilmoittavat.

    Oletukset (realistiset ja teknisesti perustellut)
    - Scroll-kompressorin elinikä käynnistyksissä: n. 120 000–150 000 starttia
    - Mäntäkompressorin elinikä käynnistyksissä: n. 60 000–100 000 starttia
      (mäntä on herkempi mekaaniselle rasitukselle ja venttiilivaurioille)


------------------------------------------------------
    Mitä se on käyttötuntien kannalta?
------------------------------------------------------


    Lyhyt ja teknisesti täsmällinen vastaus:

    Kompressorin keston määrää useammin käynnistysten määrä kuin käyttötunnit.

    Mutta kokonaiskuva on hieman monimutkaisempi, joten avaan sen selkeästi.

    ---

    🔧 1. Mikä oikeasti rikkoo kompressorin?
    Kompressorin elinikää rajoittavat kaksi eri “budjettia”:

    A) Käynnistysbudjetti (startit) — kriittisin
    - Jokainen käynnistys aiheuttaa:
      - öljynkierron viiveen
      - lämpö- ja sähköshokin
      - mekaanisen rasituksen
    - Siksi valmistajat antavat rajoja kuten:
      - Scroll: 120 000–150 000 starttia
      - Mäntä: 60 000–100 000 starttia

    Käytännössä valtaosa kompressorivaurioista liittyy liiallisiin käynnistyksiin, ei käyttötunteihin.

    B) Käyttötuntibudjetti — yleensä ei tule vastaan
    - Kompressorit on suunniteltu kestämään kymmeniä tuhansia tunteja jatkuvaa käyttöä.
    - Esimerkiksi 20 000–40 000 h on tyypillinen suunnitteluluokka.
    - Maalämpöpumpulla tämä tarkoittaa:
      - 1500–3000 h/vuosi → 20 vuotta = 30 000–60 000 h
      - eli tuntiraja ei yleensä tule vastaan ennen starttirajaa.

    ---

    🧩 2. Kumpi siis määrää eliniän?

    Scroll-kompressori
    - Käynnistykset ovat yleensä rajoittava tekijä.
    - Käyttötunnit tulevat vastaan vain, jos käynnistykset ovat hyvin vähäisiä (esim. 1 startti/h tai vähemmän).

    Mäntäkompressori
    - Käynnistykset ovat lähes aina rajoittava tekijä.
    - Mäntä on herkempi starttien aiheuttamalle rasitukselle (venttiilit, männänrenkaat, kiertokanki).

    ---

    📌 3. Yhteenveto
    | Kompressorityyppi | Mikä rajoittaa elinikää? | Perustelu |
    |-------------------|---------------------------|-----------|
    | Scroll | Useimmiten käynnistykset | Startit aiheuttavat eniten rasitusta, vaikka scroll kestää niitä paremmin. |
    | Mäntä | Lähes aina käynnistykset | Mekaaninen rakenne on herkempi starttikuormille. |
    | Molemmat | Käyttötunnit vain harvoin | Kompressorit on suunniteltu kestämään pitkää yhtäjaksoista käyttöä. |

    ---

    🎯 Lopputulos
    Käynnistykset ovat selvästi tärkeämpi elinikää rajoittava tekijä kuin käyttötunnit — erityisesti mäntäkompressorilla, mutta myös scrollilla.

    Jos haluat, voin laskea sinun talosi tyypillisellä käynnistystiheydellä (esim. 1–3 starttia/h) kuinka monta vuotta scroll ja mäntä realistisesti kestävät.

Onko mitään uutta?

Oletko tarkastanut kuuman putken anturin vertaamalla sitä johonkin tunnettuun lämpötilaan?
Onko tuo putki käsin tunnustellen oikeasti kuuma?

ATS

Minä epäilen että kaivo on jäässä, jos sieltä tuleva wiina on pakkasen puolella niin kaivoon menevä on muutaman asteen enemmän pakkasen puolella.
Se että jos kaivoon muodostuu yksi jäätulppa ei yleensä aiheuta ongelmia.
Jos kaivoon muodostuu kaksi jäätulppaa ja niiden väliin loukkuuntunut vesi jäätyy, nousee loukkuuntuneen veden paine ja rutistaa keruuputkia lyttyyn.
Tämä nostaa paisunta-astian pintaa ja keruupiirin painetta.

Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille ja toivotaan että kaivon pohjalla on +asteista vettä mikä lämmittää Wiinan plussan puolelle ja sulattaa keruuputket irti jäätulpista jolloin loukkuuntunut vesi pääsee pakenemaan pois loukusta ja paine laskee ja rutistuneet putket pyöristyvät.

ATS