Kiirettä pitänyt, joten jäänyt päivitys kulutuksesta tekemättä.

Tammikuu 2026 oli melko kylmä jakso Kanta-Hämeessä, lämmitystarveluku 830 (vrt. 707), keskilämpötila -9,7°C (Netatmo)

- CTC:n kuluttama energia 696kWh (keskimäärin 22,5kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 2494kWh (radiaattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 1095kWh, käyttösähköön täten 398kWh.
- Aikaisempaan öljynkulutuksen historiaan (n.350 litraa) perustuva laskenta kuukauden säästöksi ~305€, vaikka pörssisähkö olikin melko kallista. Oma keskihinta tammikuulle 15snt/kWh + siirto. Ei tällä erotuksella silti olisi saanut öljyllä lämmittämistä vielä kannattavaksi. 
Öljyn hinta tarkistettu aina kuun ensimmäinen päivä Nesteen sivuilta.
- Arvio lämmityksen COPista olisi 3,78 luokkaa, jos tuosta CTC:n kuluttamasta energiasta vähennetään vuorokaudessa LKV:n käyttämä energia n.1,2kWh/vrk.

Liukuva vuosi 1.2.2025 - 31.1.2026:
- CTC:n kuluttama energia 3370kWh (keskimäärin 9,23kWh/vrk)
- Varaajaan tuotettu energia 11365kWh (radiattorit, lattia ja LKV esilämmitys)
- Kokonaisenergia 7766kWh, käyttösähköön 4396kWh.
- Liukuvan vuoden varaajaan ladatun energia laskennallinen COP 3,87 kun MLP käyttämästä energiasta vähennetään päivittäin n.1,2kWh lämpimään käyttöveteen kulutettu energia.

Meillä on 10/2008 asennettu Geopro SH13 tulistuslämpöpumppu kytkettynä SHAK700 varaajaan. Porakaivo on 216 m 16 cm reikää kalliossa ja vettä reiässä noin 210 m. Lämmönkäyttö 330 m2 ok talo patteri- ja osa lattialämmitystä ja lämmintä vettä 3 henkilöä ja kampaamo. ML-pumpulle on kertynyt kompressoriaikaa 59000 tuntia. Käynnistyskerroista ei ole lukemaa, mutta käyntiaika/käynnistyskerta näyttää olevan talvella keskimäärin tunti ja kesällä noin puoli tuntia.
Nyt kiinnostaisi tietää kokemuksia käyttäjiltä tai asentajilta, monenko käyttötunnin jälkeen vastaavanlainen pumppu on rikkoutunut vastaavanlaisissa käyttöoloissa. Pumpun tai kompuran uusisin ennen kuin se rikkoutuu tietenkin kovilla pakkasilla.

Keskimääräinen käyntiaika voisi olla 45 minuutin luokkaa?

Eikös se ole sitten 78 670 käynnistyskertaa?

Mutu lukemana kai kompressori kestää 100 000 käynnistystä, mutta voi toki kestää suuremmankin määrän?

Taitaisi siis olla 4370 käynnistystä vuodessa.

Eli kompura voisi kulua loppuun 22 vuodessa ja noin 11 kuukaudessa.

MLP:llä ikää nyt noin 18 vuotta, eli täysin arvauksena kestää vielä 4 vuotta. Eli vuonna 2030 ei enää toimisi?

-----

Täällä Nibessä:
Kompura päällä 31 000 tuntia
Käynnistykset 52 200 kertaa

Eli vielä olis tuohon 100 000 "rajaan" matkaa. Nibessä 10kW mäntäkompressori (2.2kW).

Olisihan se ollut liian helppoa että venttiilin säädöllä olisi vika korjaantunut. Nyt sama virhe 51 ilmestyi taas  . Tällä kertaa sain login tapahtuneesta. Käyrää osaan katsoa, mutta tuo .log tiedoston tulkkaaminen ei oikein onnistu. Osaako joku auttaa login perusteella mistä tämä voisi johtua? Näyttää että maalämpökone ei jaksa tehdä lämmintä vettä tarpeeksi.

Miten on nyt toiminut?

Mulla Nibe 1217-10kW, eli pykälää vanhempi versio.

Talon L1 pääsulake oli palanut (25A). MLP:n 20A sulakkeet ehjät.

Viaksi paikallistui alkuperäinen pehmokäynnistin. Eli silloin tällöin kompressori käynnistyi aivan itsestään. Tästä taas seurasi se, että Nibe MLP ei tietenkään osannut kytkeä lämpökaivon liuospumppua päälle. Eli se kaivoon palaava neste meni hetkessä -12 asteen hälyrajaan.

Jouduin kytkemään pistorasiasta sähkönsyötön liuospumpulle, niin tuo liuospumppu kyllä pyöri sitten ihan ok, ei vikaa ollutkaan siinä. Joskus myös liuospumpun konkka voisi olla "väsähtänyt"? Mutta ei siinäkään siis mitään vikaa. Tuossahan on vanhan mallin 245W liuospumppu, jossa on vaan 1, 2 ja 3 nopeudet. 

AI:ltä kyselin vielä lisää. Kompressori kestää yleensä 15-25 vuotta AI:n mukaan? Ja siis MLP oikein huollettuna.


ekoälytila:

"Nibe-lämpöpumppujen kompressorin lämmitin (kampiikammion lämmitin) on sähköinen komponentti, jonka tehtävänä on pitää kompressorin öljy lämpimänä ja estää kylmäaineen kondensoituminen öljyn joukkoon laitteen ollessa pysähdyksissä. Tämä suojaa kompressoria vaurioilta käynnistyshetkellä ja parantaa sen toimintavarmuutta erityisesti kylmissä olosuhteissa.

Toiminta ja merkitys
Lämmitin on yleensä päällä aina, kun kompressori ei käy, mutta se voidaan kytkeä pois päältä lämpötila-anturien ohjaamana, kun lämmitystä ei tarvita.

Öljyn voitelukyky: Pitää öljyn viskositeetin optimaalisena tehokasta voitelua varten.
Kylmäaineen erottaminen: Estää nestemäisen kylmäaineen kerääntymisen kompressoriin, mikä voisi aiheuttaa "nesteluiskuja" ja rikkoa laitteen.
Käynnistysluotettavuus: Vähentää kompressorin kulumista ja rasitusta käynnistyksen aikana.

Varaosat ja huolto
Nibe-lämpöpumppuihin, kuten NIBE F1226, NIBE F1245 tai NIBE F470 -malleihin, on saatavilla mallikohtaisia kompressorin varaosia ja lisävarusteita.

Varaosien saatavuus: Kompressoriin liittyviä osia, kuten lämmitysvastuksia, voi tiedustella valtuutetuilta huoltoliikkeiltä, kuten Lämpöpumppuhuolto.com tai LP-varaosaksi.fi.
Kustannukset: Mikäli koko kompressori joudutaan vaihtamaan, kustannukset ovat tyypillisesti 3 500 – 11 000 euroa asennettuna. Pelkän lämmitinvastuksen vaihto on huomattavasti edullisempi huoltotoimenpide.
Yhteensopivuus: Varaosaa tilattaessa on tärkeää tietää laitteen sarjanumero ja tarkka malli, jotta varmistetaan osan sopivuus.

Suositellut toimenpiteet
Jos epäilet kompressorin lämmittimen vikaa (esimerkiksi toistuvat hälytykset kylmällä säällä), on suositeltavaa ottaa yhteyttä Nibe-valtuutettuun huoltoon. Lämmitin on kriittinen osa kompressorin eliniän maksimoimiseksi, joka on tyypillisesti 15–25 vuotta oikein huollettuna."

Mitä se on käyttö tuntien kannalta?

Tätä tuo väittää:

Lyhyt ja teknisesti täsmällinen vastaus:

Kompressorin keston määrää useammin käynnistysten määrä kuin käyttötunnit.

Mutta kokonaiskuva on hieman monimutkaisempi, joten avaan sen selkeästi.

---

🔧 1. Mikä oikeasti rikkoo kompressorin?
Kompressorin elinikää rajoittavat kaksi eri “budjettia”:

A) Käynnistysbudjetti (startit) — kriittisin
- Jokainen käynnistys aiheuttaa:
  - öljynkierron viiveen 
  - lämpö- ja sähköshokin 
  - mekaanisen rasituksen 
- Siksi valmistajat antavat rajoja kuten:
  - Scroll: 120 000–150 000 starttia 
  - Mäntä: 60 000–100 000 starttia 

Käytännössä valtaosa kompressorivaurioista liittyy liiallisiin käynnistyksiin, ei käyttötunteihin.

B) Käyttötuntibudjetti — yleensä ei tule vastaan
- Kompressorit on suunniteltu kestämään kymmeniä tuhansia tunteja jatkuvaa käyttöä.
- Esimerkiksi 20 000–40 000 h on tyypillinen suunnitteluluokka.
- Maalämpöpumpulla tämä tarkoittaa:
  - 1500–3000 h/vuosi → 20 vuotta = 30 000–60 000 h 
  - eli tuntiraja ei yleensä tule vastaan ennen starttirajaa.

---

🧩 2. Kumpi siis määrää eliniän?

Scroll-kompressori
- Käynnistykset ovat yleensä rajoittava tekijä. 
- Käyttötunnit tulevat vastaan vain, jos käynnistykset ovat hyvin vähäisiä (esim. 1 startti/h tai vähemmän).

Mäntäkompressori
- Käynnistykset ovat lähes aina rajoittava tekijä. 
- Mäntä on herkempi starttien aiheuttamalle rasitukselle (venttiilit, männänrenkaat, kiertokanki).

---

📌 3. Yhteenveto
| Kompressorityyppi | Mikä rajoittaa elinikää? | Perustelu |
|-------------------|---------------------------|-----------|
| Scroll | Useimmiten käynnistykset | Startit aiheuttavat eniten rasitusta, vaikka scroll kestää niitä paremmin. |
| Mäntä | Lähes aina käynnistykset | Mekaaninen rakenne on herkempi starttikuormille. |
| Molemmat | Käyttötunnit vain harvoin | Kompressorit on suunniteltu kestämään pitkää yhtäjaksoista käyttöä. |

---

🎯 Lopputulos
Käynnistykset ovat selvästi tärkeämpi elinikää rajoittava tekijä kuin käyttötunnit — erityisesti mäntäkompressorilla, mutta myös scrollilla.

Jos haluat, voin laskea sinun talosi tyypillisellä käynnistystiheydellä (esim. 1–3 starttia/h) kuinka monta vuotta scroll ja mäntä realistisesti kestävät.