Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Nibe / Nibe sisäsyksikkö ACVM 270 näytössä lukee connect
« Uusin viesti kirjoittanut tka tänään kello 20:27 »
Minulla on 16 vuotta vanha Nibe Split jonka sisäsyksikköön tuli vika, todennäköisesti ukkosen jälkeen.
Omien selvitysten mukaan näyttäisi siltä että vika olisi Styr-2002.

Kun virrat kytkee päälle niin näytössä vilkkuu kokoajan Connect! teksti. Laite itsessään toimii hyvin mutta tietenkään mitään säätöjä ei pysty tekemään (eikä periaatteessa tarvisikaan) koska oli hyvät säädöt.

Kun mittasin jännitteen relekortista lähtevästä RJ 45 kaapelin pinneistä musta 8:ssa ja punainen 7:ssä niin mittarin mukaan ei saa ollenkaan jännitettä joten sen perusteella olisi oletus tuo relekortti.

Onko vastaavia kokemuksia ja mistä saisi järkevään hintaan relekortin. Vinkkejä..tai mitä muuta tulee mieleen kuvauksen perusteella

Tommi
2
Nibe / Vs: S1256-8 kaivon jäätymisenestotoiminto
« Uusin viesti kirjoittanut Lappanen 08.11.26 - klo:20:53 »
Kompuran teho vaihtelee sen mukaan, miten paljon menovettä pitää lämmittää ja miten alhaalla asteminuutit huitelee.

Arvioin itse laskemalla tuon taajuusalueen ja mitä lämmitystehoa se vastaa, myuplinkin kautta sai pitkät pätkät logia kerättyä josta oli helppo poimia eri tilanteita eri taajuuksista:

- kompuran taajuus
- menolämpö
- plauulömpö
- virtaus

Tuosta sitten saadaan koneen sen hetkinen lämpöteho kaavalla:
(meno-paluu)*Virtaus(l/min)/60*4,19

Ja kun kompuran taajuus tiedossa tuolla hetkellä, niin siinä sitten se tieto onkin. Ja kun noita saa muutaman sopivan kompuran taajuuden osalta laskettua muistiin, niin pystyy jo arvioimaan suunnilleen mitä lämpötehoa mikäkin taajuus vastaa.
3
Nibe / Vs: S1256-8 kaivon jäätymisenestotoiminto
« Uusin viesti kirjoittanut Mardu 08.11.26 - klo:20:25 »
Kiitos vastauksesta. Miten päädyit rajoittamaan pumpun toiminnan juuri kyseisellä taajuusalueella? Löytyykö jostakin taulukko siihen, että mikä taajuusalue vastaa mitäkin kompressorin maksitehoa? Yritin sellaista etsiä, mutten löytänyt. Vai mittasitko tämän?

Ilmiesesti kompressorin teho vaihtelee jonkin verran olosuhteiden mukaan, kuten esimerkiksi liuoslämpötilan mukaan.

Kiitos taas!
4
Yleistä / Vs: Varautuminen maalämpöön uudisrakennuksessa
« Uusin viesti kirjoittanut merir 06.11.26 - klo:13:37 »
Erillisrakennukset (sauna + varasto) noin 70m2. Talvella peruslämpö.
5
Carrier / Vs: Carrier 30NQC / Rego 638 - pressostaatti matala
« Uusin viesti kirjoittanut Råtta 06.11.26 - klo:07:49 »
Taas pressostaatti matala ja pumppu häiriölle.
Ohessa päivän käyrä. Asiantuntijat: Mistä tämä voi johtua??
Onneksi oma Nodered kaappasi tiedon ja lähetti telegramviestin (ja pösä oli kohtuu edullista)
6
Calibraa ei enää saa kuin 16kW ja sitäkin on vain muutama jäjellä. Joku Duo-malli oli vielä saatavilla. Legend on poistunut. Atlas 12 ja 18 malleja on vielä saatavilla.

Vuodenvaihteen jälkeen julkaistaan uusi on/off pumppu, joka on varmaan Legend uudella käyttöliittymällä eikä ole R290 kone.

En ole vielä asentanut Sigrin mallia niin en osaa sanoa mitä on muuttunut, mutta veikkaan että se on Genesis pikku viilauksilla.
7
Thermia / Vs: Käytännön kokemuksia ESC (Energy Source Control) kaivonsuojauksesta
« Uusin viesti kirjoittanut sam68 05.11.26 - klo:10:32 »
Matalan kaivon ongelma kannattaa pelastaa ilmalämpöpumpulla. Sillä kun lämmittää lauhemmat kelit niin kaivo säästyy.
Midea Raynor 12 on todella edullinen tehoon ja laatuun nähden. Ja saahan siinä tietysti viilennyksen myös kaupanpäälle.
Matala kaivo rassaa korvienväliä koko talven ja tuo on minusta helpoin tapa korjata tilanne. Nytkin myyn uuden koneen vanhan tilalle ja samalla asennetaan tuo ilppi, koska kaivo on varmasti vajaa uudelle pumpulle kun on nafti ollut jo aiemmin.
8
Gebwell / Vs: Aries
« Uusin viesti kirjoittanut mikko964 04.11.26 - klo:23:43 »
Jahas se on Arieksen myynti lopetettu. Gebwellin nettisivuilta:

Lainaus
Uudistamme lämpöpumppumallistomme ja keskitymme jatkossa luonnollisiin kylmäaineratkaisuihin. Valikoimassamme ei tällä hetkellä ole lämpöpumppumallia omakotitaloille. Tarjoamme Aries lämpöpumppujen omistajille jatkossakin teknistä tukea sekä varaosia normaalisti.
9
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?  49270 Pyhtää

- Rakentamisvuosi? 1926

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tehdään täydellinen saneeraus, eli tuleva kulutus ei vertaudu vanhaan

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Pääosan (2.krs) mitat 26.2m x 14m lisäksi sivusiipi (1. krs) 11m x 12m

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Ulkoseinä massiivimuurattu kahden tiilen muuri 60cm paksu, sivusiipi 40cm massiivitiiliseinä.

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Pääosa 2, sivusiipi 1

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 1.krs 440m2 ja 2.krs. 320m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain? 3m kaikkialla

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Alapohja tehdään uusiksi. Maanvarainen laatta u-arvo 0.14

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?  U-arvo 0.09

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Ikkunat u-arvo 0.8

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Kaikki tilat 21 astetta

Kaivoja joutuu poraamaan todennäköisesti 4kpl, koska alueen kallioperä ei ole mahdollistanut kovin syviä kaivoja. Laskennan voisi tehdä kolmelle ja vaihtoehtoisesti neljälle kaivolle, mikäli käy tuuri ja päästään syvemmälle.
Pumppu on jo olemassa (Ouman RE 28), eli lämmitystehoa on vajaa 28kw.
10
Nibe / Vs: S1256-8 kaivon jäätymisenestotoiminto
« Uusin viesti kirjoittanut Lappanen 04.11.26 - klo:22:14 »
Oletan, että toimii kuten vanhemmissakin pumppumalleissa.

Eli mitä lähemmäs keruun paluulämpötila menee minimirajaa, sitä enemmän kompuran tehoa rajoitetaan ja tilalle otetaan vastuksia.

Tuossa varmaan voi myös vanhempien pumppujen tapaan myös rajoittaa kompuran kierroslukualueita, jolloin kompuran maksimitehon voi rajoittaa kaivolle sopivaksi.
Ite olen näin tehnyt, kun kaivo mitoitettu 12 kW pumpulle ja pumppu on 16 kW: kompuralta rajoitettu alueet 59-120 Hz pois jolloin vastaa noin 12 kW pumppua. Hyvin on toiminut, keruun paluu ei ole laskenut koskaan tuon aikana niin alas, että keruun lämpötilarajoitukset olisi menneet päälle.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10