Kesäkuussa ei erikoisia. Aloin nyt myös tilastoimaan vedenkulutusta. Jostain syystä tämä vallan jäänyt, vaikka kaikkea muuta onkin tullut tilastoitua pitkän aikaa.

Kesäkuu 2026:

Kiinteistön kokonaiskulutus: 424,23kWh

Maalämpöpumpun osuus: 129kWh = 4,30kWh / päivä
Grundfosien osuus: 21,6kWh (720W * 1 = 0,72kWh / päivä)
Ilmanvaihdon osuus: 29,7kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 24. Tulo 24. Sisä 26. Jäte 26.
Taloussähkön osuus: 243,93kWh
Kuukauden keskilämpötila 16.1c

Kesäkuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 128 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 17 tuntia
Veden kulutus: 6.451m3 (120.420m3 - 113.969m3) = 215 litraa / päivä.

Energiatehokkuus kesäkuu 2025 - kesäkuu 2026:

Yhdistetty (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 21.9 MWh. Kulutettu 6.1 MWh. COP 3.6. Luonnollinen lähde 16.3 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 7.0 kWh

Lämpö (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 20.4 MWh. Kulutettu 5.6 MWh. COP 3.6. Luonnollinen lähde 15.3 MWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 0.0 kWh

Käyttövesi (vuosi)
Lämpöpumpun piiri - Toimitettu 1.5 MWh. Kulutettu 525 kWh. COP 2.8. Luonnollinen lähde 978 kWh
Sisäinen lämmitin - Kulutettu & Toimitettu 7.0 kWh

Kone kävi hyvin paljon samanlailla kuin loggauksessa 8.3.2026.
Ilmeisesti altaan saavutettua pysäytysrajan kone pysähtyi.
Tällöin olivat BT12 ja BT3 asteen parin päässä hälytysrajasta.
Lämmityksen loppuvaiheen lämpötilojen "ryntäys" oli samanlainen kuin maaliskuussa.
Minusta systeemin käynnissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sitten maaliskuun.

Analysointia vaikeutti se että loggauksen keruuväli oli 5 min
Vastedes keruuväliksi 1 min.

Lämmönvaihtimelta altaalle menevän putken lämpötila pitäisi tietää
Teippaa tavallisen digi ulko/sisä lämpömittarin ulkoanturi tiukasti putken pintaan, jos on niin piitahnaa väliin, ja sitten paksu tollo eristettä anturin päälle.
Lue lämpötila ja kellonaika muutaman kerran lämmityksen aikana.

ATS

Ilmanvaihtoon tulee Vallox 110 ja sen perään kanavapatteriksi varmaankin MLV250.

Laita kanavapatteri IV-koneen eteen, ei perään.

Kytkennästä ajatuksia,
- Jos molemmat lattiaviilennyksen vaihtoventtiilit AB-B (viilennys pyörii omaa kiertoaan), niin tarvitseeko viilennyskierto silloin oman paisuntasäiliön?
- Siirrä lämmönvaihdin kaivolta palaavaan linjaan niin saat hyödyn irti lämmenneestä keruuliuoksesta kosteiden tilojen lämmityksessä
- Takaisku lämmönvaihtimen rinnalla minusta turha
- Onko IV-kanavapatterin kenno riittävä MLP:n mitoitusvirtaamalle? Jos Kanavapatterin sekoitusventtiili ohjaa kaiken virtaaman kanavapatterin kautta niin saako MLP riittävän virtauksen sen läpi? Näissä kai usein on laitettu erillinen kiertopumppu kanavapatterille

Olis tarkoitus toteuttaa omakotitaloon maaviileällä viilennykset lattian ja ilmanvaihdon kautta. Mitäs olette mieltä tästä hahmottelemastani järjestelmästä? Kuva on liitteenä.

Kohde on hyvin laajasti saneerattava omakotitalo ja rakenteille laskeskelin U-arvoiksi: ulkoseinät 0,17; alapohja 0,16; yläpohja 0,10 (voi jäädä huonommaksi riippuen paljon saa puhallusvillaa järkevästi mahtumaan).
Huonekorkeutta 2,5 m. Ikkunaa vanhojen kuvien mukaan 15 % seinistä. Kaakko - lounas välin pääsee paistamaan esteettömästi, mutta idän ja lounaan suunnalla on sitten puustoa helpottamassa. Keski-Suomessa sijaitsee.

Lattian kautta viilennettäviä neliöitä olis 110 ja kesälläkin lämpimänä pidettäviä neliöitä 20.
Viilennyskäytössä olevan jakotukin syöttöputken edestakaiseksi pituudeksi tulee noin 20 metriä. Jakotukissa 12 piiriä (sain tuon ison halvalla). Saapahan ainakin putkea laitettua kunnolla lattiaan ja piiripituudet vähän lyhyemmiksi. Oliskohan järkevää käyttää 32 mm syöttöputkea, kun tuota pituutta sille tulee ja viilennyskäytössä myöskin kovemmista virtauksista on hyötyä?

Lattialämmityssuunnitelmat sanovat seuraavaa: Putkena 16 mm.
4-piirinen kosteiden tilojen tukki 152 [l/h] / 2,5 [l/min], painehäviöt tukilla 0,4 - 0,9 kPa, putkea 29 - 43 m piireissä.
12-piirinen (viilennettävät tilat) 812 [l/h] / 13,5 [l/min], painehäviöt tukilla 0,5 - 7,3 kPa, putkea 20,3 - 72 m piireissä.
Tehontarpeena käyttivät 50-55 W/m2 (lämpötehontarvelaskelmia ei ollut esittää, huonelämpötila 21, kosteat tilat 23). Tiukimmillaan putkea on 150 välillä.

Ilmanvaihtoon tulee Vallox 110 ja sen perään kanavapatteriksi varmaankin MLV250. Ilmamääriksi suunnittelija on speksannut +66 / -68 l/s.

Kaivoa tuli 210 m, kallio: harmaa, kallion laatu: kova. Eipä tullut yhtään vettä, joten tuo on nyt sitten kannetulla vedellä täytetty.

Jollain homeassistant ja ESP32 virityksellä tätä olisi tarkoitus ohjailla. Maalämpöpumppu ei tiedä viilennyksestä mitään. Viilennystarpeessa maalämpöpumpun keruupumppu pakko-ohjataan riittävälle teholle. Pumpun halutessa lämmittää pakko-ohjaus kytketään pois ja takaisin maalämpöpumpun omalle automaatiikalle.
Nyt alkuun on tarkoitus lähteä liikenteeseen ratkaisulla, jossa ei ole yhtään toimilaitetta lattiapiireissä (joskus ehkä tulee jotain hienoa piirikohtaista ohjausta, jos jaksaa ja osaa viritellä). Jakotukin meno- ja paluu lämpötilojen perusteella ohjattaisiin portaattomasti tuota viilennyksen lämmönvaihtimen sekoitusventtiilin asentoa.
Ilmanvaihdon osalta mitattaisiin lämpötilaa kanavapatterin jälkeen ja lähimmältä ja kaukaisimmalta venttiililtä. Näiden perusteella sitten säädettäisiin portaattomasti kanavapatterille haaroittavan sekoitusventtiilin asentoa.

Näihin saa edelleenkin lämmönvaihtimia.