No pystyy varmaan, mutta otin menon lämpötiloista kuvan yhden eilisillan n. tunnin pituisen käyntijakson aikana. Minuutin parin välein tuo lämpötila sahaa. Katsoin, että liuospumppu juurikin vastaavasti joko lisää tai hiljentää kierrosnopeutta, kun yrittää pitää lämpötilaeroa vakiona, mutta se ei sitä kuitenkaan saa pidettyä vakaana.

Käy muuttamassa huoltovalikosta testiksi lämpötilaero mihin liuospumppu pyrkii pienemmäksi. Niin pieneksi että pumppu pyörii aina 100% nopeudella. Luulisi että pumppu ainakin sitten pyörisi täyttä kyytiä aina, eikä vika voi johtua liuospumpun nopeuden säätymisestä.

 Jos humppaamista esiintyy vielä siitä huolimatta niin se aiheutuu kylmäaineprosessista. Ainiin, eihän lämmönjaon puolelle mikään termostaatti tai vastaava katko virtausta jatkuvasti?

Tuolta löytyy ohje huoltovalikkoon

https://www.manualslib.com/manual/2377033/Thermia-Atria-Optimum.html?page=57#manual

Oliko asennettu liuospumppu täysin samanlainen kuin mikä siellä oli aikaisemmin?

Tervehdys foorumille. Rohkenin nyt itsekin kyselemään kun tässähän ihan innostui pumpun säätöjen paremmasta hakemisesta.

Reilut pari vuotta vanha omakotitalo Niben F1226 pumpulla ja vesikiertoinen lattialämmitys talossa ja tallissa. Talo muuten termareilla mutta märkätilat ja talli käsisäätöventtiileillä. Tallin osalta kierto melkeen kiinni muuten nousee lämmöt mahdottomasti. Ihan tyytyväinen pumppuun ja oikeastaan viimevuonna en edes koskenut säätöihin koska sisällä lämpötilat sopivat ja lämmintä piisaa. Nyt tässä korkeiden sähkönhintojen aikaan kävin kurkkaamassa pumppua ja huomasin kauhukseni, että pumpulle oli tullut käynnistyksiä tässä reilun parin vuoden aikana 17000 kpl .

No en tietenkään ollut aikaisemmin logannut mitään niin aikaisemmasta käynnistä ei ole tietoja mutta nyt, jonkun aikaa seuraillut.

Tuo lähtötilanne on se mistä lähdettiin säätämään asteminuutit -120 --> -180 ja kiertovesipumppu 77 --> 90 ja odotustilassa 60 --> 45. Tuossa ekassa vaikuttaa varmaan myös lämmitetty takka ja sitä myöten termarit on varmasti rajoittanut.

Lopputilanne kuitenkin kuvissa ilman takkaa ja takan kanssa. Tuossa viimeisessä olohuoneen termari alkoi rajoittamaan noin klo 19 ja noin klo 09 aikoihin oli olohuoneen sisälämpö samoissa kun ilman takkaa. Jos sitä vertaa tuohon lähtökohtaan niin on tuo ainakin mielestäni parantunut.

Kovasti tuo takka vaikuttaa ja sotkee heti pumpun käynnin. Ainakin muutoksilla on saanut tuota käyntiaikaa vähän pidennettyä ja delta paremmin kohdillaan. Mutta, käykö tuo nyt ihan oikein vai olenko hakoteillä? Mitäs mielipiteitä raadilla?

Sama ilmiö varmaan tuli vastaan kun koitin muuttaa KV latausmenettelyä ja lämpötila nousi liikaa eli sama pieni vesimassa kiersi pöntön pohjalta ja ohi pöntön yläkautta.

Onko sinulla loggausta tästä tilanteesta?
Ellei niin voisitko tehdä kokeilun uudestaan loggauksen kera?

Koska ongelmat liittyy lähinnä käyttöveden lämpötilaan, niin olisi tärkeätä että kone lämmittäisi käyttövettä mahdollisimman suurella teholla.
Nykyinen koneen antoteho lämmitettäessä käyttövettä on vain n. 33% siitä mihin kone pystyisi.

ATS

Tarkista vatupassilla että lorisevan patterin ilmausruuvien puoleinen pääty on 10-15mm korkeammalla kuin meno-paluu putkien puoleinen pääty.
Jos ilmausruuvien pääty on alempana niin saattaa jäädä ilmatasku putkienpuoleiseen päätyyn patterissa

Parhaan COPin saat ilman varaajaa, kytkemällä lämpöpumpun suoraan lattialämmityspiiriin ilman termostaatteja. Tällöin pumppu säätää lämpötilaa ja pitää meneoveden mahdollisimman alhaisena.Lattialämmityksessä 20tn bertonimöykky on tehokas varaja. Kiinteistöpuolella invertteripumppu ja talvipakkaset= varaajaan syötetään korkeaa lämpötilaa ja COP 2.5.

Jos menolämpö pumpussa pysyy alle 35 asteen on hyvinkin hahdollista päästä lattialämmityksessä yli 5.0 COPin. Toki pumppu on pienitehoinen ja kovilla pakkasilla käy 100% teholla mikä pudottaa COPpia, mutta vuositasolla saattaa päästä yli 5.0 COPin.

Eli jos tuo "huono" COP on kynnyskysymys, varaaja veks on ratkaisu.