Hei, kiinnostava tilasto.

Ymmärränkö oikein, että selviätte meitä pienemmällä kulutuksella?

Ei meilläkään ole muita lämmönlähteitä. Sain aikaisemmin kommentin, että pidämme käyytöveden himan korkealla. En näillä tiedoilla usko, sttä se olisi syy teitä hieman korkeampaan sähkönkulutukseen.

Meillä maalämpösysteemi ottaa vuodessa noin 6500 kWh,( tämän lisäksi muu sähkön käyttö noin 6000 kWh vuodessa.) Olen talvella ottanut pörssisähköohjauksen käyttöön, pakko myöntää, että toistaiseksi minulla ei ole mitään tietoa siitä, toimiiko vai eikö toimi.

Tämä kämppä oli alunperin öljy+suorasähkö kellarissa ja nykyään pelkkä MLP, kun lisäsin patteriverkon myös kellariin. Öljyä paloi taannoin 2500-3000l/a ja sähkö kului liki 20 000kWh. Kokonaiskulutus pyörii nyt 10 000kWh tietämillä, kuvassa tarkemmin pelkän pumpun osalta.

180m on kaivoa, 10kW kone ja all-in on kamppeet, kun pakkanen painuu alle-20c. -25c asti jaksaa ilman vastuksia ja niitä ei menneenä talvena tarvittu.
All-in tarkoittaa, että liemi on reilusti pakkasella ja on/off kone paiskii töitä liki tauotta.

Patterikämppä kun on kyseessä voi ylikuuma kierto tehdät temput, mutta se ei ole juurisyy itsellä, kun -20c kelissä on kiertovesi 39c. Lämmöntarve etenkin kellarissa nousee tolkuttomaksi, kun pakkanen kiristyy ja lyönti ei riitä kamppeissa.

Sen verran sain tekohengitettyä omaa systeemiä patterimuutoksien avulla (tammikuun lopussa 2024), että se riittää Tampereen leveysasteella, missä pakkanen ei juuri alle -25c painu. Nafti mitoitus vs kämpän lämmitystarve on ”ongelmien” juurisyy ja vielä huonompi olisi tilanne, jos olisin ottanut suosituksen mukaisen systeemin 8kW+160m kaivo.
Vajaa 5000kWh kuluttaa pumppu nyt energia vuodessa ml. LV niin olettaisin ettei se ero tolkuton ole vaikka vehkeet olisi kertaluokkaa suuremmat.
Kellarissa on laatan alla ja sokkelin ympärillä 30-luvun soraa eristeenä, niin lämpöä sinne saa pumpata kyllä huolella ja asiasta saa jotain osviittaa, jos kerron että tilan lämpötila laskee 4c/1h jos kunnon pakkasilla katkaisee lämmityksen😅

Lopputuloksen olen itse tyytyväinen ja 12v kappeet ovatkin jo maksaneet itsensä pois.

Kuten aloituksessa mainitsin niin lämmönvaihdin on tarkistettu ja se oli puhdas.
Ilmaa selvästikin ongelmatilanteessa on ja se hidastaa kiertoa, mutta mitään muuta syytä ilman syntymiselle en keksi kuin että vesi alkaa kiehumaan. Kierto on suljettu talon sisällä olevan Nibe+pool systeemin ja ulkona olevan altaan välillä. Vettä ei esim tipu lattialle sisätilassa.
Joo ja lämmpätila-anturi on suoraan altaalta tulevassa putkessa ennen kiertovesipumppua ja lämmönvaihdinta.
Aina ennenkin veden vaihdon jälkeen putket on joutunut ilmaamaan pari kertaa mutta sitten altaan lämmitys on toiminut seuraavaan veden vaihtoon asti. Sisällä oleva kiertovesipumppu on ylempänä altaaseen nähden mikä tätä ongelmaa on aiheuttanut. Mutta nyt kiertovesipumpun molemmin puolin on sulkuja ja vesijohtoliitynnät jolla ilmat voi pukata pois molemmista suunnista
Ainoa mikä tulee mieleen on että ohjausyksiköltä tuleva jännite on pudonnut. Mutta pitäisi jostain löytää samanlainen liitin kuin tuossa Evenes pumpussa että voisi tehdä johdon suoraan pistorasiasta kiertovesipumpulle

Huoltoilmaus tehty.
Homma onnistui mielestäni ensikertalaiselta hyvin tekoälyn ohjeilla.

Esipaine oli laitettu 1.0 bar ja paisuntasäiliössä oli 0.8 mittarin mukaan. Vettä ei tullut venttiilistä. Tämä ei ilmeisesti ole kovin optimaalinen juttu vaan voi nimenomaan kerätä ilmaa järjestelmään.

Noh ilmaus sujui hyvin. Todella  vähän ilmakuplia tuli koko ilmauksen aikana. Ilmasin molemmat kaivot erikseen ja vielä yhtäaikaakin.
Pieni kaivo täysin auki virtaus 25/lmin porakonepumpulla jai isoon kaivoon jaksoi 15l/min

No sitten kun olin mielestäni tyytyväinen hetki vielä yhtäaikaa ja sitten paineistin järjestlemän 1.6bar niin on laskuvaraa kun lämmityskausi tulee.
Sitten Testi ja maalämmön omalla keruupumpulla 100% kierto päälle ja sama ropina ja rapina linjasäätöjen kohdalla ja aivan kun olisi taas ilmaa ollut kuitenkin kierrossa.
Porakonepumppi pitää sen verran kovaa ääntä, ettei tuota kuulunut ilmausvaiheessa.
Kun ropinaa kuuluu 1 minuutti niin linja hiljenee täysin. Tuli vaan mieleen, onko tuo ilmaa vai sittenkin jotain muoviroskaa joka juuttunut linjasäätöventtiiliin. Tuo ääni nimittäin tulee mielestäni pienen kaivon linjasäätöventtiilin luota.

Puhdistin sihdin ennen toimenpidettä ja siellä oli 1 musta nuppineulanpään kokoinen muovinpalanen. tätä muoviroskaa oli asennuksen jälkeen jonkin verran myös sihdissä.
Nyt käyttövettä tehdessä 100% tehoilla keruun delta 3 joten ainakin vaikuttaisi siltä, että homma onnistui.

Pitääisikö kesällä ottaa vielä uusiksi ja ajaa ensin maalämmön omalla pumpulla 100% jotta saa ilmat liikkeelle varmasti kunnolla ja sitten välittömästi pumpun kiinnilaiton jälkeen täyttöryhmä auki ja ilmaus vielä molemmat kaivot kerrallaan jotta saisi kaiken ilman pois?

Niin ja säädin lopuksi kaivot siten, että kun keruupumppu käy 100% niin isoon kaivoon virtaus 17,5l/min ja pienessä noin 7.5

Tuohon käyrän arvoon en oikein osaa ottaa kantaa, voisko olla jotain suodatusta tuossa ja nopeat ulkolämpötilan vaihtelut ei samalla sekunnilla muuta lähtevän pyyntiä?

HA:n integroinnin helppoudesta en osaa sanoa kun siitä en mitään itse ymmärrä, mutta helpolta se näytti 

No kuitenkin enintään 50C tarttee tuupata verkkoon tuon käyrän mukaan eli ihan ok pattereilla, oletko vuosi-scop laskenut lämmitys+LV?

Hei, kiinnostava tilasto.

Ymmärränkö oikein, että selviätte meitä pienemmällä kulutuksella?

Ei meilläkään ole muita lämmönlähteitä. Sain aikaisemmin kommentin, että pidämme käyytöveden himan korkealla. En näillä tiedoilla usko, sttä se olisi syy teitä hieman korkeampaan sähkönkulutukseen.

Meillä maalämpösysteemi ottaa vuodessa noin 6500 kWh,( tämän lisäksi muu sähkön käyttö noin 6000 kWh vuodessa.) Olen talvella ottanut pörssisähköohjauksen käyttöön, pakko myöntää, että toistaiseksi minulla ei ole mitään tietoa siitä, toimiiko vai eikö toimi.

Jos laskisi maalämmön ottaman sähköenergian  vuodessa lämmintä lattiapinta-alaa kohden, auttaisiko tämä ymmärtämään, onko talomme energian kulutukseltaan tavanomainen, energiapihi vai energiasyöppö? Meillä lämmintä lattiapinta-alaa on noin 300 m2 (meillä on iso kellari, suurelta osin maanpinnan alapuolella).


Tämä laskutoimitus antaisi tuloksen 6500 kWh vuodessa/ 300 m2, vastaukseksi tulee 21,7 kWh vuodessa neliömetriä kohden. Ehkäpä on oikein pyöristää vertailuluvuksi 22 kWh vuodessa neliömetriä kohti. Ei minulla ole tästä mitään vertailutietoa

Meillä on maalämpö hankittu yli 4 vuotta sitten, päätös on tehty, hinta maksettu ja paluuta ei ole. Tästä huolimatta olen utelias tietämään, miten maalämpöpumpun kannattavuus ( korkea hankitahinta, nämä käyttökustannukset) vertautuvat ilmalämpöpumppuun tai vesi-ilmalämpöpumppuun (maalämpöä halvemmat hankintakustannukset ja niille ominainen sähkönkulutus)).

Ei minulla mitään valittamista ole, selvästi halvempi käyttökuluina tämä on verrattuna edelliseen öljylämmitykseen. Olen silti utelias