Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Lämmönjako / Vs: Lattialämmityksen säätö
« Uusin viesti kirjoittanut Kajakki tänään kello 13:45 »
Ei jää. Kylmä talo olisi. Ensisijainen piiri,se joka tarvitsee kuumimman veden. Kuitenkin heti lämpöpumpulta lähdettyä rungosta haaroitetaan linja lämpimään taloon. Siihen linjaan laitetaan shunttaus joka viilentää lämpimän talon menoveden sopivaksi.se tarvitsee kiertovesipumpun.
2
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoitus varmistusta 114m2 okt Hollola
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli tänään kello 13:43 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos:
Talo  ”ViluCat”   HOLLOLA   (Päijät-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C  -  menovesi lämpötila max 34 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Talo 1999: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 114 m2, 296 m3  (34°C)   41 W/m2   4,67 kW   15 113 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   41 W/m2   4,67 kW   15 113 kWh

• Kiinteistö yhteensä   114 m2   296 m3   5,2 COP   4,4 kW   15 113 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -0,4 kW   -1 489 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            4,0 kW   13 624 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,262 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,44 kW   6 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,0 kW   19 624 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            5,9 kW   19 624 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
 Yhteensä   114 m2   172 kWh/m2   4,4 SCOP   5,9 kW   19 624 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         5,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      5,9 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -28 °C

- Maasta kerätään lämpöpumpulle 15147 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh    ( 4,4 SCOP)   4,8 kW   15 147 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            4 477 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 477 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 894 kWh

Tarvitaan vähintään 170 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraus   170 m
- Kaivon aktiivisyvyys 165 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 170 m.   Putkea kaivossa yhteensä 340 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,4 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m

  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,38 l/s = 22,8 l/min = 1368 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,38 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 367 ltr - 16 min 33 s   30 kPa = 0,3 bar
 Tai vaakakeruulla:               
kostea savi, vähintään 402m = 2x210 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 436 ltr - 19min 7s   13 kPa = 0,13 bar
...
Nykyisillä keruuputkilla on liian pieni upotussyvyys. Teidän paikkakunnallanne se pitäisi olla vähintään 1 metri tai enemmän.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
3
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Mitoitus varmistusta 114m2 okt Hollola
« Uusin viesti kirjoittanut ViluCat tänään kello 11:45 »
1999 rakennettu okt kaipaa uutta maalämpöpumppua ja vanha keruuputkisto pitää korvata lämpökaivolla.
Syy miksi kaivo, näkyy esim. kuvasta. Keruuputkiston asenneuksessa mennyt jotain pahasti pieleen. Putki lähes paljaana. Ei auta peittäminen koska joka kevät sama juttu. Vuosia sitten mitattu noin 25-30cm pinnan alla.
Talo 114m2 jossa kerrosala 129m2. Tämän mukaan laskin itse. Huonekorkeus 2.6m
Tiilivuoraus, seinäpaksuus 35cm. LTO (25v vanha) jossa poistoilma 63dm3/s ilman liesituuletinta. Tässä huippuimuri.
Maanvarainen betonilaatta, jossa radon tuuletus. Lattialämmitys joka huoneessa.
2 asukasta + noin 180l amme. Käytössö 1-2 krt viikossa.
Nykyinen keruuputkisto 234m piirustusten mukaan.
Sähkön käytön mukaan ei oikein voi laskea kun koknaiskulutuksessa mukana autotalli+varasto jossa suora sähkölämmitys.
Sähköä kuitenkin menee hirveäasti eli 20 000kWh. Nykyinen maalämpöpumppu 3.7kW joka ei ainakaan nykyisellä keruputkistolla riitä alkuunkaan. Jo 5-10-asteen pakkasella on koko aika päällä. Myös lisäenergiaa ottaa.

Itse vähän opettelin ja sain pumpun tehoksi vajaa 5kW ja vaakaputkistoksi olisi tullu lähes sama eli 231m.
Lämpökaivon syvyydeksi tulisi 120m.
Olenko yhtään oikeilla jäljillä?
4
LämpöÄssä / Vs: Lämpöässä V 7.0 tulistusongelma
« Uusin viesti kirjoittanut mölökki tänään kello 11:19 »
Mites jokos mölökkillä on lähtenyt tulistin pelittämään?

No kiitos kysymästä, justiinsa sain tekstin valmiiksi:

Tulistin tuli pestyä viikonloppuna.
Karstaa ei irronnut, pesuneste vaan muuttui kirkkaasta vihertävän harmaaksi
ja useamman tunnin hauduttelun jälkeen tulistimen läpi alkoi tulla vettä putken täydeltä.

Aineen vaikutusta odotellessa avasin tulistuspumpun ja pesin sen.
Pesä oli aivan puhdas, metalliosissa oli vähän hyvin ohutta mustaa,
josta suurin osa irtosi paloina kevyesti harjaamalla.
Olisi voinut olla vaikka mustaa maalia, jos se oli alunperin maalattu. En tiedä.
Tiivistessä oli aavistus karhentumaa, ihan kuin kalkkia vedestä, pesin sen pois.
Kaikenkaikkiaan erittäin siisti.
Kasauksen jälkeen pumppu alkoi pyöriä myös 1-nopeudella.
Tosin yön jälkeen ei enää toiminut 1-nopeus.
Kun oli pyörinyt yön yli 2-nopeudella, 1-nopeus toimi taas.

14-15p trendissä näkyy 1-käyntijakso pesun jälkeen n. klo 19:10.
Tässä kuvassa Lauhdutin1=sisäänmeno lauhduttimelle,
Lauhdutin2=ulostulo lauhdutinpumpun jälkeen.
Tulistimelle ei ole mittausta.
Ala- ja ylävaraaja menevät samaa tahtia, mutta kun ylävaraaja pääsee tavoitelämpöönsä,
seuraavissa jaksoissa ylävaraaja jaksaa lämmetä tulistimen avulla.
Shimmi on auki 1-kierroksen, alaero=7.

15.p aamuna nostin alaeron 10 ja 6:30-7:30 oli suihkussa käyntiä.
Kun ylävaraaja notkahtaa tarpeeksi alas, tulistin ei jaksa lämmittää yläosaa,
vaan alaosa tulee kaveriksi, jolloin seuraava tauko on pitkä.

Seuraavassa 15-16 päivän kuvassa osittain päällekäisyyttä edellisen kuvan kanssa.

Pesu selkeästi teki sen, että alavaraajan ei enää jatkuvasti tarvitse puskea ylävaraajaa lämpimäksi.
Ylävaraajan lämmön notkahdus käynnistyksen jälkeen muuttui nousuksi.

Mutta nyt sitten rupesi mietityttämään kumpi on parempi:
tämä "normaali" toiminta, jossa pumpataan useampia lyhempiä jaksoja,
vai alavaraajan lämmitys ylävaraajan ylärajalle hiukan pidempään,
mutta huomattavasti harvemmin.
5
Foorumista itsestään / Vs: Uusi foorumilainen
« Uusin viesti kirjoittanut ViluCat tänään kello 11:17 »
Sehän se taitaa olla. Enpä tätä rajoitusta huomannut.
6
IVT / Bosch / Vs: Bosch Compress 7001i
« Uusin viesti kirjoittanut rawpower tänään kello 11:02 »
Eihän kone tuommonen voi olla ettei kestä sähkökatkoa... kaupan purku tai semmoset näkkileivät koneeseen että kestää sähkökatkon.
Ei voi olla että laitos pitää parametraatata uudestaan sähkökatkon jälkeen. Sähkökatkothan on semmosia että tulee varmasti ja monta kertaa.

Totta kyllähän se selkeästi softavika on. Toki ei niitä katkoja täällä juurikaan ole talviaikaan. Tammikuussa 24 viimeksi ollut koneen lokin mukaan katko. Hyvä puoli on siinä, että pieni räpsy jossa virrat palautuu nopeasti ei aiheuta mut lämpötilan resettiä. Mutta pidemmässä kyllä esim virrat pois kytkimeltä.
Noh onhan tuo jo edistystä siitä, mitä oli ennen piirikorttien vaihtoa. Silloin tuli vaihdevalvontavika päälle ja meni tunteja, että palautui.
2022 viimeksi sähköpostia boschin maahantuojan kanssa vaihdettu ja silloin ei ollut vielä päivitystä asiaan. vika oli siis tiedossa. Nyt eivät vastaa enää viesteihin  ::)
Voisihan tuota kysyä paikalliselta huollolta joko löytyy päivitetty softaversio missä tuo vika korjattu.
7
Lämmönjako / Vs: Lattialämmityksen säätö
« Uusin viesti kirjoittanut darkside tänään kello 10:26 »
Entäpä jos ”kylmä talo” määräisi lämpökäyrän ja heti lämpöpumpulta lähdettyä haarottaisi toisen sunttipiirin ” lämpimään taloon” johon tietysti kiertovesipumppu . Noin paapiirteissään näin.

Perjaatteessa näin, pumpussa pitäisi olla toinen piiri ohjaus ja omalämpökäyrä en tosin varmaksi sano mutta tällöin kytkisi siihen? Mutta jos oikein kunnon pakkaset on ja lämmittää vain toista käyrää niin jääkö toinen lämmittämättä vai miten
8
Foorumista itsestään / Vs: Uusi foorumilainen
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli tänään kello 10:01 »
Olisiko sinulla viestissäsi mukana liitetiedosto, joka on yli 1000 kB?
Jos on yli tuon rajan, muokkaa liitetiedostoa, esimerkiksi kuvaa jollain kuvankäsittelyohjelmalla niin, että datan määrä jää alle tuon rajan.
En nyt keksi muuta mahdollista syytä siihen, että et saa viestiäsi foorumille.
9
Foorumista itsestään / Vs: Uusi foorumilainen
« Uusin viesti kirjoittanut ViluCat tänään kello 09:33 »
En jostain syystä saa omaa viestiäni läpi tonne mitoitus osiolle.
Mikähän tässä ongelma ::)
10
Lämmönkeruu / Vs: KERUUN LÄMPÖTILA - Keskustelut
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli tänään kello 09:23 »
Monilla alueilla (Etelä-Eurooppa) maaperän lämpötila on +15 C tuntumassa ja maalämpökoneet kestävät sen.
Tuskin lantalan alla on sen lämpöisempää. Maalämpökonehan viilentää sitä käydessään.
Jotkut valmistajat ilmoittavat keruulta tulevan maksimilämpötilaksi +25C.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10