Todellisuudessa järjestelmä toimii toistaiseksi, koska en rasita sitä suunnitellusti.

Tilasin joskus Turun hoviaoikudelta yhdestä hiukan vastaavasta keissistä paprut ihan mielenkiinnosta.

Sen löytää
Turun hovioikeus Tuomio Nro 286
Antopäivä Diaarinumero
22.3.2017 S 16/597

Tuossa tekoällin karkea yhteenve

• Ostajat (kuluttajat): Omakotitalon omistajat / ostajat.
  
• Laitteen myyjä/asentaja: Paikallinen LVI-urakoitsija / toiminimi.
  
• Laitteen valmistaja: Maalämpöpumpun valmistaja ja mitoituslaskelman tehnyt yhtiö.
  
• Riidan kohde: Omakotitaloon (uudisrakennus, 188 m², tilavuus noin 476–513 m³) hankittu osatehomitoitettu maalämpöjärjestelmä, joka ei toiminut luvatulla tavalla ja jonka kompressori rikkoutui noin viiden vuoden käytön jälkeen.
  

• Alkuperäinen hankinta ja valmistajan mitoitus:
  
  • Laitteiston teho: 6,3 kW (6 kW lisävastuksen kanssa yhteensä 12,3 kW). Valmistajan mitoituksen mukaan pumppu kattaisi noin 99,5 % energiantarpeesta ja lisäsähköä tarvittaisiin vain 253 kWh/vuosi.
    
  • Lämpökaivo: Aktiivinen syvyys 125 metriä (suunnitteluvaiheessa ennen talon laajennusta 115 m).
    
• Ostajien ja asiantuntijoiden käsitys riittävästä tehosta (täysteho / osateho):
  
  • Laitteiston teho: Ostajat ja heidän käyttämänsä asiantuntijat katsoivat, että oikea mitoitus kohteelle olisi ollut 9–10,5 kW.
    
  • Lämpökaivo: Tehokkaampi pumppu olisi vaatinut 159–185 metrin syvyisen lämpökaivon.
    
  • Vertailumitoitukset (IVT ym.): Muut toimijat arvioivat sopivaksi pumppukooksi noin 9,4 kW ja kaivon syvyydeksi noin 159 m.
    
• Ostajien myöhemmin hankkima uusi laitteisto:
  
  • Laitteiston teho: 10 kW osatehopumppu.
    
  • Lämpökaivo: Lisäksi porautettiin uusi 135 metrin lämpökaivo, joka yhdistettiin vanhaan kaivoon teknisessä tilassa. Uudella yhdistelmällä järjestelmä saatiin toimimaan halutusti.
    

• Hankinta ja mitoitus: Ostajat hankkivat omakotitaloonsa maalämpöjärjestelmän urakoitsijan kautta. Valmistaja teki mitoituslaskelmat 6,3 kW laitteistolle ja 125 metrin kaivolle annettujen pinta-ala- ja tilavuustietojen pohjalta.
  
• Ongelmat toiminnassa: Järjestelmä ei kyennyt tuottamaan riittävästi lämpöä ja lämmintä käyttövettä. Porakaivo jäätyi lämmityskausina. Laitteistossa ilmeni satoja poikkeamahälytyksiä vuodessa (mm. häiriö 11 / kompressoripoikkeama), ja lämmitys oli pitkälti kalliimman sähkövastuksen varassa.
  
• Laitteen rikkoutuminen: Maalämpöpumpun kompressori rikkoutui joulukuussa 2012 noin viiden vuoden käytön jälkeen, vaikka laitteen normaali käyttöikä on noin 15–20 vuotta.
  
• Osapuolten näkemykset:
  
  • Ostajat: Laitteistossa ja mitoituksessa oli kuluttajansuojalain mukainen virhe. Teho ja kaivon syvyys olivat riittämättömät. Ostajat vaativat kauppahinnan palauttamista/vahingonkorvausta, purku- ja korjauskustannuksia, uuden kaivon porauskuluja, ylimääräisiä sähkökuluja sekä oikeudenkäyntikuluja.
    
  • Myyjä/urakoitsija: Asennustyössä ei ollut virhettä. Vastuu mitoituksesta ja laitteesta kuuluu valmistajalle.
    
  • Valmistaja: Mitoitus oli tehty asianmukaisesti osatehomitoituksena silloisilla normiarvoilla. Valmistajan mukaan ongelmat johtuivat ostajien tekemistä virheellisistä säädöistä (korkeat lämmityskäyrät) ja käyttövirheistä.
    

• Virheen toteaminen: Käräjäoikeus katsoi, että laitteistossa oli kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:ssä tarkoitettu virhe. Ostajat olivat voineet perustellusti luottaa siihen, että laitteisto toimii ja tuottaa riittävästi lämpöä ja käyttövettä. Laitteiston tosiasiallinen toimimattomuus ja ennenaikainen rikkoutuminen osoittivat virheen.
  
• Korvausvelvollisuus: Myyjä ja valmistaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan ostajille muun muassa:
  
  • Laitteiston hinta/vahingonkorvaus (9 180 €)
  • Purku- ja poiskuljetuskustannukset (1 065 €)
  • Uuden maalämpökaivon porauskustannuksia (6 546 €)
  • Tavarantarkastus- ja vianetsintäkulut (2 415 € + 230 €)
  • Ylimääräiset sähkökulut arvioituna (1 500 €)
  • Asianosaiskulut (1 000 €)
• Lisäksi myyjä ja valmistaja velvoitettiin korvaamaan ostajien oikeudenkäynti- ja selvittelykulut käräjäoikeudessa.
• Ostajien vaatimus erillisestä asumishaitasta hylättiin, koska törkeää huolimattomuutta ei näytetty toteen.

• Valitus: Valmistaja valitti ratkaisusta hovioikeuteen ja vaati kanteen hylkäämistä.
  
• Ratkaisu: Hovioikeus arvioi todistelua samalla tavalla kuin käräjäoikeus eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa.
  
• Kuluratkaisu: Valmistaja velvoitettiin korvaamaan ostajien oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa (24 326,08 euroa korkoineen). Valmistajan oma kulukorvausvaatimus hylättiin.