Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoituspyyntö uudiskohde OKT+AT Oulu
« Uusin viesti kirjoittanut Jampek tänään kello 11:30 »
Kaivolle tietenkin syvyyttä sen verran kuin onnistuu tehdä ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Alkaa vaan hirvittää tuo 300 metriä. Myöhemmin kun taloon/talliin tehdään ilmavuotomittaus ja toivottavasti lukemaksi saadaan molempiin alle 2 niin lämmityslukemat varmaan pienevät. Koska talon/tallin lämmitystarve on maalämpöpumppujen 12kW ja 16kW tehojen välillä ja jos ottaa varmuuden vuoksi 16kW pumpun niin voiko siitä tulla haittavaikutuksia jos asumisen aikana huomataan että talon/tallin lämmitystarvi olikin laskettua pienempi? Toki voi käydä myös toisinpäin.

- Jampek
2
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoituspyyntö, Tampere, OKT Hirsi
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli tänään kello 10:13 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho [??] kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”jotukka”   TAMPERE   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C               
- Lamellihirsitalo 2007: Patterilämmitys, 20°C, 138 m2, 338 m3           50,3 W/m2   6,94 kW   17 619 kWh
- At / varasto 2007: Patterilämmitys, 14,2°C, 95 m2, 285 m3           48,8 W/m2   4,64 kW   7 432 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, pituus 15m, dT=7K         6,3 kPa   0,18 kW   1 556 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         50 W/m2   11,76 kW   26 607 kWh

• Kiinteistö,  233 m2,  623 m3          4,0 COP   11,36 kW   26 607 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,209 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   12,5 kW   31 407 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -2 064 kWh   0,82 kW   29 343 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   29 343 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            12,50 kW   29 343 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   233 m2   126 kWh/m2   3,8 SCOP   12,5 kW   29 343 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               12,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               12,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -28 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   9,4 kW   21 603 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               7 740 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)               7 740 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa                 2 022 kWh

• Tarvitaan vähintään 229 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   229 m
- Kaivon aktiivisyvyys 225 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 229 m.   Putkea kaivossa yhteensä   458 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,3 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,65 l/s = 39 l/min = 2340 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 497 litraa      117 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 624 litraa      62 kPa = Ok
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 511 m = 2 x 260 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 534 litraa         26 kPa = 0,26 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
3
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoituspyyntö, Tampere OKT
« Uusin viesti kirjoittanut ZeiZeiZei tänään kello 09:26 »
Kiitoksia paljon laskelmasta!

Pyysin aikaisemmin muutamalta toimijalta tarjouksen kokonaisurakasta ja laskelmissa kiinnitti huomiota se, että tarvittava energiakaivon aktiivisyvyys oli 142 - 155m. Kysyessäni taustoja mitoitukselle ja sitä onko lähtötiedot nyt varmasti huomioitu oikein, sain vastaukseksi että voidaan tarkistaa mutta nykyisen kulutuksen perusteella tämä olisi oikea mitta. Itseäni vastaus ihmetytti, koska itse luulisin, että rakennuksen tiedot ovat tärkeämmät kuin nykyinen kulutus. Onko tässä riskinä, että kaivosta tehdään liian matala?

Laitan tähän tähän linkin minkä näköisestä talosta on kyse, koska ehkä se osaltaan vaikuttaa energian tarpeeseen
https://aijaa.com/4c1Xzy



4
STIEBEL ELTRON / Vs: Käyttövesi viileää/haaleaa
« Uusin viesti kirjoittanut D tänään kello 01:23 »
Lainaus käyttäjältä: Jockeli - 30.06.22 - klo:22:58
En tiedä ymmärsinkö väärin mitä tarkoitat, mutta koneella ei voi sekä jäähdyttää että lämmittää saman aikaisesti. Kone tekee aina jompaa kumpaa kerrallaan.

Vai eikö käyttövesi lämpene nyt lainkaan vaikka varaajasta lorottelisi kaiken lämpimän veden pois? Eli kone ei missään vaiheessa lähde tekemään lämmintä vettä?

Hyvä tietää tuo ettei jäähdytä ja lämmitä samalla. Tuntuu sille että ei lähde lämpiämään. Eilen päivällä otin jäähdytyksen ja kesäkäytön pois päältä, mutta ei vaikutusta. Liekö jotain mennyt sitten rikki. Täytyy päivällä katsella onko muutosta tullut. FEKin nollasin äsken taas ja huomenna lämpöpumpun jos ei ole lähtenyt lämmittämään.
5
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoituspyyntö, Tampere OKT
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli 30.06.22 - klo:23:25 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Toivottavasti ymmärsin talon rakenteen oikein.
Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”ZeiZeiZei”   TAMPERE   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 29 °C  -  menovesi lämpötila max 32 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C               
- Kellari 1988: Lattialämmitys, 15°C, 65 m2, 156 m3       24,3 W/m2   1,58 kW   3 664 kWh
- Asuinkerros 1988: Lattialämmitys, 21°C, 135 m2, 338 m3    39,6 W/m2   5,34 kW   15 980 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         35 W/m2   6,92 kW   19 644 kWh

• Kiinteistö,  200 m2,  494 m3          5,9 COP   6,56 kW   19 644 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,209 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,8 SCOP   7,7 kW   24 444 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 800 kWh   0,57 kW   22 644 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   22 644 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,70 kW   22 644 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   200 m2   113 kWh/m2   4,8 SCOP   7,7 kW   22 644 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -28 °C
- Maasta kerätään          ( 4,8 COP)   6,4 kW   17 943 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 701 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 701 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 848 kWh

• Tarvitaan vähintään 202 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 8 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   202 m
- Kaivon aktiivisyvyys 194 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 202 m.   Putkea kaivossa yhteensä   404 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,47 l/s = 28,2 l/min = 1692 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 429 litraa   53 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 541 litraa   31 kPa = 0,31 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 424 m = 2 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 436 litraa   17 kPa = 0,17 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
6
STIEBEL ELTRON / Vs: Käyttövesi viileää/haaleaa
« Uusin viesti kirjoittanut Jockeli 30.06.22 - klo:22:58 »
Lainaus käyttäjältä: D - 30.06.22 - klo:19:22
Nyt kun sain vihdoin ja viimein jäähdytyksen pelaamaan lattian kautta niin tulikin ongelmaksi että käyttövesi ei enää lämpene silloin kun viilennys on käytössä. Mitä parametriä muokkaamalla saan veden taas lämpiämään? WPC cool + FEK.

En tiedä ymmärsinkö väärin mitä tarkoitat, mutta koneella ei voi sekä jäähdyttää että lämmittää saman aikaisesti. Kone tekee aina jompaa kumpaa kerrallaan.

Vai eikö käyttövesi lämpene nyt lainkaan vaikka varaajasta lorottelisi kaiken lämpimän veden pois? Eli kone ei missään vaiheessa lähde tekemään lämmintä vettä?
7
Lämmönjako / Vs: Elämä ilman lattialämmityssuunnitelmaa ja piirien säädöt
« Uusin viesti kirjoittanut fassefasaani 30.06.22 - klo:21:55 »
Kiitos vastauksista!

Lainaus käyttäjältä: Roori - 27.06.22 - klo:10:38
Onko ne vielä luettavissa ne virtausmittarit, ne kun monasti menettää luettavuuden aikojen kuluessa?
Jos noi on 'kunnossa' niin niiden kanssa koittaisin yrittää laittaa, jonkinlaista suunnitelmaa tietty tarvittais...onko suunnittelija tiedossa jos sieltä löytyis kuvat?

On hyvin luettavissa. Löysin talvella monien mutkien kautta suunnittelijan, joka noilla paikkeilla oli ainakin jotain suunnitelmia ko. firmalle tehnyt. Lupasi katsoa omasta arkistostaan, mutta ei ainakaan mitään ole kuulunut.

Lainaus käyttäjältä: Lappanen - 27.06.22 - klo:09:58
Jos itse lähtisin tuosta tilanteesta liikkeelle niin vääntäisin kaikkien piirien hienosäädöt täysille (lämmityskaudella) ja sitten infrapunamittari kädessä joka huone ympäri ja kuristaisin lämpimimpien huoneiden piirejä ja taas päviän parin päästä uusi mittauskierros ja koittaisin saada lämpötilat tasaisiksi joka huoneessa, makkareihin aste pari viileämpää ja märkätiloihin tarpeen mukaan vähän lämpimämpää.

Itselläni ei myöskään termareita eikä edes virtausmittareita jakotukeissa ja lattialämmityssuunnitelma antaa vain esisäätöarvot piirien pituuksien mukaan. Hienosäätö piti sitten tehdä erikseen. Hyvin sai kuitenkin tasapainottettua kaikki piirit (2 kerrosta, alhaalla 2 jakotukkia ja ylhäällä 1) yllä mainitulla metodilla. Taisinpa myös ostaa muutaman sisälämpömittarin muutamaa huonetta mittaamaan joilla sai varmuuden yhtenevistä lämpötiloista.


Mulla lattiaviilennys oma-asenteisena, eli viileä kiertää kaikissa piireissa. KHH, kylppäri ja vessat tietenkin viilenee tehokkaammin koska niihin on säädetty vähän lämpöisempää lämmityskaudella. Ei kuitenkaan vaikuta lattioiden kuivumiseen juurikaan koska ollaan totuttu lastalla vetämään isoimmat vedet viemäriin ja tehokas ilmanvaihto hoitaa loput. Epoksimassa niiden lattiassa ei liian kylmältä tunnu paljaalla jalalla, laattapinnalla voisi tuntuakin. Pari mattoa auttaa tuohon jos ei halua niiden piirejä sulkea tai rajoittaa. Ilmanvaihdon kyllä pitäisi märkätilat joka tapauksessa pitää tarpeeksi kuivina omasta mielestäni.

Olisiko mittaria mahdollista käyttää suoraan jakotukin paluuputkiin? Isommat huoneet on jaettu useaan piirin, eivätkä merkinnät ole ihan yksiselitteiset.
Henkilökohtaisesti piirien sulkeminen tai rajoittaminen ei haittaa - mieluiten tekisinkin niin - mutta onko siitä jotain haittaa?

Lainaus käyttäjältä: Kysymys - 27.06.22 - klo:14:27
Minkä aikakauden talo? Täällä 2000 luvun alussa tehty pienellä putkella piirit niin painehäviöt tosissaan isoja.

Itse talo on alunperin 50-luvulta, mutta täyssaneerattu ja maalämpö lattialämmityksineen asennettu 2016. Luulisi, että silloin oltaisiin oltu fiksuja, mutta kuulemma asentanut firma on syystäkin lopettanut toimintansa.

Lainaus käyttäjältä: Roori - 27.06.22 - klo:18:31
Virtausmittauksella saisi selville jokaisen piirin pituuden selville, vähintään piirien suhteet toisiinsa, toinen asia on onko nuo olemassa olevat mittarit kunnossa ja tarkkoja. Jos olis tommonen mittari joka mulla on mlp lauhdutuspiirissä niin semmosella sais jokaisen piirin arvon aikas tarkkaan, tuo näyttää x.yL/min tarkkuudella. Saisi tavallaan reverse-engineerattua piirien koot.

Pystyisikö LVIS-huoltomies jotenkin mittaamaan noita pituuksia? Virtausmittarit tosiaan 0,5L/min asteikkovälillä.
Mietin sellaistakin macgyverismia, että pystyisikö lämpökameralla mittaamaan putket lattian läpi? Tietysti vähän suuripiirteistä mutkien yms. suhteen, eikä putken koostakaan ole varmuutta...

Lainaus käyttäjältä: kuros - 27.06.22 - klo:21:52
En ole paljon seurannut jakotukin lämpömittareita, niissä erot on niin pienet että ei niistä saa apua. Paras apu minulla oli runsas määrä DS18B20 antureita tärkeimmissä paikoissa.

Onko nuo vaan teipattuna putkiin vai jotenkin enemmän integroitu?
8
STIEBEL ELTRON / Käyttövesi viileää/haaleaa
« Uusin viesti kirjoittanut D 30.06.22 - klo:19:22 »
Nyt kun sain vihdoin ja viimein jäähdytyksen pelaamaan lattian kautta niin tulikin ongelmaksi että käyttövesi ei enää lämpene silloin kun viilennys on käytössä. Mitä parametriä muokkaamalla saan veden taas lämpiämään? WPC cool + FEK.
9
Thermia / Vs: Thermian huolto
« Uusin viesti kirjoittanut Roori 30.06.22 - klo:16:43 »
Kysy täältä jäseneltä sami68, voi löytyä takataskusta...
10
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoituspyyntö, Rääkkylä, Pohjois-Karjala
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli 30.06.22 - klo:16:22 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,4 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”POKAR”   RÄÄKKYLÄ   (Pohjois-Karjala)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 °C
- Talo 1904: Patterilämmitys, 21°C, 130 m2, 319 m3    74,7 W/m2   9,72 kW   23 895 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         75 W/m2   9,72 kW   23 895 kWh

• Kiinteistö,  130 m2,  319 m3          4,0 COP   9,41 kW   23 895 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,174 m3 / 50 °C   2,9 COP   0,96 kW   4 000 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   10,4 kW   27 895 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 240 kWh   0,46 kW   26 655 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 655 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,40 kW   26 655 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   130 m2   205 kWh/m2   3,8 SCOP   10,4 kW   26 655 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -30 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   7,8 kW   19 661 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      6 994 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 994 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

• Tarvitaan vähintään 228 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   228 m
- Kaivon aktiivisyvyys 223 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 228 m.   Putkea kaivossa yhteensä   456 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,6 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,58 l/s = 34,8 l/min = 2088 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,58 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 496 litraa   88 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,58 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 621 litraa   47 kPa = 0,47 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 506 m = 2 x 250 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 518 litraa      21 kPa = 0,21 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10