Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Nibe / Vs: NIBE S1255-6R
« Uusin viesti kirjoittanut ensihoitsu1 tänään kello 12:00 »
… Mitä loki kertoo juuri tästä kokoonpanosta

1) Lämmitysjärjestelmä pyytää poikkeuksellisen korkeaa menolämpöä lattialämmölle

Lokissa lämmityksen laskettu menolämpö (alajakopiiri 1) on katossa 45.0 °C noin 84 % ajasta (eli ohjaus “haluaisi” usein enemmän, mutta maksimi rajoittaa).
Samalla ulkoinen menolämpö (BT25) on lämmityksellä keskimäärin noin 44 °C.

➡️ Lattialämmitykselle tämä on yleensä tosi korkea, ja se selittää hyvin miksi:
   •   kompressori on usein 90 Hz (lämmityksellä ~47 % ajasta)
   •   ja sähkövastus tulee paljon mukaan (lämmityksellä ~43 % ajasta)

Tulkinnoista todennäköisin: lämpökäyrä / shuntin käyrä / tavoitetasot ovat “radiattorimaiset” tai järjestelmässä on jokin syy, miksi lattia ei luovuta lämpöä normaalisti (virtaus/termostaatit/tasapainotus), jolloin ohjaus nostaa menoa ja lopulta kutsuu vastuksen avuksi.

2) Sähkövastus ei näytä liittyvän käyttöveden tekoon vaan lämmityskuorman paikkaamiseen

Käyttövesiprioriteetilla vastus oli keskimäärin pieni, mutta lämmitysprioriteetilla selvästi suurempi → vastus paikkaa “lämmitysvajetta”, ei niinkään käyttövesipiikkejä.

Tämä on tärkeä ero: jos tavoite on pienentää sähkönkulutusta, fokus kannattaa olla lämmityspuolella (käyrä/virtaus/shuntti/lisälämmön kriteerit).

3) Asteminuutit (Degree Minutes) ja lisälämmön kynnys ovat todennäköisesti merkittävä tekijä

S1255:ssa asteminuutit ohjaavat sekä kompressorin että lisälämmön käynnistymistä, ja asetuksissa on mm. “Relative DM start additional heat” (milloin vastus saa tulla mukaan).  
Jos tuo kynnys on “herkkä”, vastus tulee avuksi jo ennen kuin invertteri ehtii tehdä kaiken minkä voi.

4) Hälytys 215 sopii tähän kuvaan: korkea lauhdutustaso hetkellisesti

Lokissasi näkyi yksi 215 (15:05), samaan aikaan lauhduttimen lämpötila kävi korkealla ja kompressori pysähtyi hetkeksi. Tämä sopii “high condenser” -tyyppiseen tilanteeseen, ja NIBE on erikseen parantanut S11/S1255:ssa tämän hälytyksen käsittelyä mm. käyttöveden “periodic increase” -tilanteessa.  
Yksittäinen ei vielä huolestuta, mutta jos toistuu, silloin katse menee virtauksiin / shuntin toimintaan / käyttöveden korotuksiin.
2
Nibe / Vs: NIBE S1255-6R
« Uusin viesti kirjoittanut ensihoitsu1 tänään kello 11:41 »
Tökkää muistitikku koneeseen keräämään mittaustietoja. Eiköhän se siitä selviä
- Ohjeet tikun kytkemiseksi löytyy Asentajan käsikirjasta
- s 61 valikko 8.2, Kirjaus
- Tikku FAT32 tiedostomuodossa
- Keruuväli 1 min
- kerää vuorokauden verran ja sitten tiedosto tänne foorumille

ATS


Näin tehty! Tämmöinen excel-mörkö tallentui tikulle! Chat gpt totesi datasta seuraavaa:

Kyllä — sain luettua molemmat lokit (1 min välein, 1.1.2026 13:59–23:59 ja 2.1.2026 00:00–11:15; yhteensä ~21 h 16 min).

Mitä data kertoo (tiivistettynä)

Ulkolämpötila oli kova: noin −13.2…−18.3 °C (ka. ~−16.6 °C).

Laite oli käytännössä “täystyössä”:

Kompressori kävi lähes koko ajan (0 Hz vain 10 minuuttia koko jaksossa).

90 Hz (maksimi) oli päällä 524 minuuttia (~41 % ajasta) → viittaa siihen, että lämmöntarve oli suuri suhteessa kompressorin hetkelliseen kapasiteettiin.

Käyttövesijaksot (Prioriteetti 20) näkyvät selvästi:

esim. 13:59–15:03: BT7 (käyttövesi yläosa) nousi 52.9 → 58.2 °C ja BT6 43.9 → 53.5 °C.

yöllä useita ~30 min latauksia (23:00–23:29, 00:01–00:30, 01:01–01:29).

Iso huomio: sähkövastus on ollut paljon käytössä

Sisäinen lisälämpö (sähkövastus) oli päällä (yli 0.1 kW) noin 41 % ajasta.

Tämän lokijakson perusteella vastusenergiaa kertyi arviolta noin 35 kWh (1 min resoluutiolla laskettuna).

Kun vastus oli päällä, kompressori oli yleensä jo korkealla/90 Hz → eli vastus tuli mukaan “puutteen paikkaajaksi”, ei vain satunnaiseksi piikiksi.

Mitä tämä usein tarkoittaa käytännössä:

joko mitoitus on lähellä rajoja näissä pakkasissa,

tai lämmitysjärjestelmän tarvitsemat menolämpötilat ovat korkeita (heikentää COP:ia ja lisää vastuksen tarvetta),

tai lisälämmön käynnistyskriteerit ovat melko herkät (asetukset).

Lisähavainto: laskettu menolämpötila (lämmityspiiri) oli lokissa hyvin usein 45 °C (maksimi) → viittaa siihen, että säätö on “katossa” ja järjestelmä on pakkasella siellä, missä helposti tarvitaan lisäapua.

Lämmönkeruupiiri näyttää terveeltä (ei hälyttävää)

Keruuliuos sisään (BT10) keskimäärin ~−0.1 °C (min −1.4 °C)

Keruuliuos ulos (BT11) keskimäärin ~−2.9 °C (min −4.5 °C)

ΔT keruulla tyypillisesti ~2.7–2.9 °C
→ tämä näyttää ihan normaalilta kuormitetussa tilanteessa; ei suoraa viitettä “kaivo loppuu” -ongelmaan tällä pätkällä.

Yksi hälytys: 215

Lokissa oli yksi hälytys (215) ajankohtana 2026-01-01 15:05. Silloin mm. BT12 (lauhdutin meno) kävi 67.4 °C ja kompressori oli hetkellisesti 0 Hz.

NIBEn S-sarjan firmware-muutoshistoriassa hälytys 215 mainitaan “high condenser (215)” erityisesti käyttöveden periodic increase -tilanteen yhteydessä.
NIBE

Jos 215 alkaa toistua, katso erityisesti:

käyttöveden ajoittainen korotus / “More hot water” -toiminnot ja niiden ajastukset

lämmönjakopiirin virtaus (suodattimet, venttiilit, shuntti) ja liian korkeat lauhdutustasot

ohjelmistopäivitykset (koska juuri tämän hälytyksen käsittelyyn on tehty parannuksia).
NIBE

Mitä tekisin seuraavaksi (käytännönläheisesti)

Tarkista lisälämmön logiikka: missä vaiheessa vastus saa tulla mukaan (degree minutes / “add heat” -asetukset). Näissä pakkasissa vastus voi olla ok, mutta 35 kWh / ~21 h on jo merkittävä.

Katso menolämpötilataso: jos lämmityspiiri vaatii paljon yli ~45 °C pakkasella, vastus/tehon riittävyysongelma korostuu.

Tarkista käyttöveden toiminnot: tuleeko yöllä useita latauksia siksi, että käyttöveden asetukset/kierto kuluttavat lämpöä tai onko “Smart/periodic increase” aktiivinen.




Vaikuttaisi tosiaan siltä, että pumppu käy täydellä teholla ja sähkövastusta joudutaan käyttämään jo näillä pakkasilla merkittävän paljon. Mitä te ajattelette datasta ym?
3
Thermia / Vs: Maalämpöpumpun vaihtokokemuksia?
« Uusin viesti kirjoittanut sam68 tänään kello 09:59 »
2003 käynnistetty Thermia Eko Classic 105 alkaa olla uransa päässä. Onko kellään kokemuksia vanhan vuosituhannen alun lämpöpumpun vaihdosta uuteen invertteriohjattuun (merkistä riippumatta)?
Muuttuiko mikään (kulutus, käyttömukavuus, lämpimän veden tuotto) reaalisesti? Eli saako vaihdosta uuteen ja/tai johonkin parempaan jotakin konkreettista lisäarvoa?
Kovasti suositellaan tämänikäistä vaihtamaan kokonaan uuteen, kun tuntuu lämmöntuottokyky hieman hiipuneen (erit käyttövesi).
Tuossa Classicissa on kaksoisvaippa varaaja ja vaihtamalla se TWS:llä varustettuun tilanne muuttuu sen osalta radikaalisti. Olen muutaman vaihtanut uuteen ja laittanut tilalle Legend pumpun. Keruupuoli riittää silloin varmasti. Teillä 10kW korvaisi vanhana laitteen ja se on helppo projekti. Jotain 10-11k€ ollut kustannus ja vajaan työpäivän homma.

Minullahan kulutus nousi n.15% kun vaihdoin on/off pumpun invertteriin. Siitä löytyy aiempia postauksia.
Keruupuoli kuormittuu invertterillä eri tavalla vaikkei hyötysuhde nouse. Jos nousisi niin sähkönkulutus tottakai laskisi. Nytkin meillä keruupaluu on -0,5 vaikka on porattu 100m kaivo 215m rinnalle, jolla pärjättiin aiemmin. Ei enää tarkempi asiaan perehtyminen jaksa kiinnostaa, mutta aika selkeästi tuo siltä näyttää. Jotenkin se jatkuva kuormitus vrt tauot tuon aiheuttaa.
4
Lämmönkeruu / Vs: Keräysnesteen lämpötila muuttunut
« Uusin viesti kirjoittanut sonic 01.01.26 - klo:23:19 »
No varmaan itselleni vastaten, kun nyt kelien kylmennyttyä ollut pidenpiä käyntijaksoja, niin menne tuo -4 ja palaa 0 asteinen, eli kuten aienpina vuosinakin....
5
Thermia / Vs: Maalämpöpumpun vaihtokokemuksia?
« Uusin viesti kirjoittanut Maikkeli76 01.01.26 - klo:21:52 »
Pari vuotta sitten 13v vanha on/off IVT vaihtui Thermian calibraan.

Sähkökulutus tippui välittömästi 30% ja kone alkoi hyödyntämään kaivoa oikealla tavalla. Tietysti mitään hajoamisen kautta tulleita päänsärkyjä ei ehtinyt IVT:n kanssa tulla. Tietysti nice to have ominaisuutena tuli verkkotoiminnot joita on ainakin alussa ja pakkasella kiva seurata. Huom, jos haluat virranmittauksen pumpulle niin kannattaa hoitaa se siinä samalla kun asentavat sähköt uuteen pömpeliin.

Käyttöveden kanssa ei aikaisemmalla eikä tällä nykyisellä ilmennyt mitään ongelmia. Nopeasti Thermia on tehnyt uutta vettä jos on tarvinnut. Suurperheelle ei varmaan tuo vakio lv kannu oikein riitä.
6
Nibe / Vs: Nibe S735 patteriverkoston menovesi huojuu
« Uusin viesti kirjoittanut SaKo 01.01.26 - klo:20:37 »
Nyt tuli ihan mukavat lämmityskelit, kun saatiin pakkasia. Ohessa reilu vuorokausi loggausta. Havaitsetteko jotain erityistä käynnissä/säädöissä? Muistaakseni asteminuutit olen pudottanut -120 paikkeille.

 

Olen samaa mieltä edellisten kanssa että huojunta johtuu näistä välikelin ilmoista.

Parit huomiot:
- Kone käy puhtaasti ON/OFF käyntiä ja tästä seuraa huojunta.
- Olisi mukava nähdä miten kone käy sitten kun ollaan varsinaisella lämmityskäytöllä
     - Eli ota uudet loggauket sitten kun ulkoilma on selvästi pakkasen puolella.
- Näin kattavaa loggausta en ole ennen tavannut, 35 mittausta keruussa mukana.
- Menoveden lämpötila tuntuu patteritaloonkin varsin korkealta 15C ulkolämpötilalla on menovesi 30C
   - Kuinka vanha talo?
   - Onko pattereissa termostaatit?
7
Selailin ketjuja taaksepäin, mutta en löytänyt vastaavaa. Jos maaviileän hankkii jälkikäteen maalämpöön, niin mitä asioita pitää ottaa huomioon, ettei ainakaan pilaa sitä varsinaista tehtävää eli talven lämmitystä. Joissain kohdissa viitataan siihen, että kesällä jäähdytyskaudella kaivoon menee liian lämmintä liuosta. Mitä haittaa siitä on keruupiirin tai lämpöpumpun kannalta? Kondenssivedet pitää ilmeisesti osata ottaa huomioon. Toinen tähän teemaan liittyen, omalla kohdalle olen saanut sellaisen käsityksen, että jälleenmyyjät myisivät mielummin erillisen ilmalämpöpumpun viilennystä varten eikä tällaista maaviileäjärjestelmää. Onko se vikaherkempi vai mikä se taustasyy on?
8
Thermia / Maalämpöpumpun vaihtokokemuksia?
« Uusin viesti kirjoittanut Kai 01.01.26 - klo:18:46 »
2003 käynnistetty Thermia Eko Classic 105 alkaa olla uransa päässä. Onko kellään kokemuksia vanhan vuosituhannen alun lämpöpumpun vaihdosta uuteen invertteriohjattuun (merkistä riippumatta)?
Muuttuiko mikään (kulutus, käyttömukavuus, lämpimän veden tuotto) reaalisesti? Eli saako vaihdosta uuteen ja/tai johonkin parempaan jotakin konkreettista lisäarvoa?
Kovasti suositellaan tämänikäistä vaihtamaan kokonaan uuteen, kun tuntuu lämmöntuottokyky hieman hiipuneen (erit käyttövesi).
9
IVT / Bosch / Vs: IVT Premiumline HQ E10 COP ihmettelyä
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 01.01.26 - klo:17:26 »
Sinun ensimmäisen vuoden lukemista tulee COP'ksi 2,1, eli on samaa suuruusluokkaa kuin koko käyttöajalta.
vertasin lukemia oman talon lukemiin ja sain
Oma talo vuodelta 1975 ja lämpöpumppu vuodelta 2007
- Ottoteho m3 kohti samaa suuruusluokkaa kun ottaa huomioon talojen ja lämpöpöpumppujen iät
- Antoteho sinulla vain 40% verrattuna minun taloon

Sanoisin että IVT:n tuottaman energian laskennassa on jotain pielessä ja on ollut alusta alkaen

ATS
10
IVT / Bosch / IVT Premiumline HQ E10 COP ihmettelyä
« Uusin viesti kirjoittanut jambo 01.01.26 - klo:16:08 »
Hei, lueskelin pitkästä aikaa (vanhoja) viestejä maalämpöpumppujen COP arvoista ja ihmetys iski: meillä on ollut IVT PremLine HQ E10 pumppu+IVT DS 300R käyttövesivraraaja + IVT BC 100 puskurivaraaja lattialämmitykseen, asennettu 1.6.2014, eli n. 11,5v. Pumpulla oma kWh mittari ja sen lukema oli 31.12.2025 66576 kWh, IVT näyttää tuotetuksi energiaksi 105968, jos noista laskee COp arvoa niin se on vain n. 1,59!! Eli hirveen pieni siihen nähden mitä foorumeilla on kerrottu pumpuilla olevan!? Onko minun tulkinta oikein, onko jossain vikaa vai otanko vääriä tietoja jostain?

Mutta toisaalta olen ollut ihan tyytyväinen siihen että sähköä pumppu on kuluttanut lämmitykseen ja käyttäveden tuottoon keskimäärin 5300kWh/v, tähään mennessä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10