Kulutus on ollut vuodessa n. 15.000kWh, sisältäen satunnaiset lyhyet oleskelut, eli pelkästään lämmityksestä.

On suuri sähkönkulutus maalämpökoneelle.

Saattaa olla että lämmitys on jostain syystä tapahtunut koneen sähkövastuksilla eikä kompressorilla.
Yleensä sähkövastuksilla lämmitys ottaa kolmisen kertaa enemmän sähköä kuin kompressorilla lämmitys.

Onko havaintoja kompressorin käyntiäänestä lämpöpumpun lähistöllä?
Sähkövastuksilla lämmitys tapahtuu suht äänettömästi.

Ollaan miettimässä vanhan, maalämmöllä ja reilun kuution varaajalla, varustetun hirsirakennuksen ostoa. Tämä tulisi meille kesäkäyttöön, ja satunnaiseen talvikäyttöön. Tällä hetkellä vesikiertoisia lämpöpattereita on pidetty asetuksilla, jossa läpi vuoden sisällä on n. 20-21 astetta. Kulutus on ollut vuodessa n. 15.000kWh, sisältäen satunnaiset lyhyet oleskelut, eli pelkästään lämmityksestä.

Mitään mistään tietävänä kysyisinkin, että miten näillä laitteilla voi/kannattaa pitää peruslämpöä siinä 5-10 asteen tuntumassa? Vai onnistuuko ylipäätänsä? Löytyykö laitteeseen joku kilke, jolla saisi hyödynnettyä pörssisähköä? Pitäisikö jotain muuta ottaa huomioon?

Pumppu on kuvahaun perusteella Oilon Junior GT. Asennus tehty 2015.

Moro

Kone on 4vuotta vanha ja tunteja 13000h ja käynnistyksiä 3050kpl .

Keskilämpötilan ollessa 0C° molemmin puolin kone käynnistyy viikon aikana n. 50kertaa.

Käykää on talvella tiputettu ja se rauhoitti jonkin verran käyntiä.

Asteminuutit 4.9.3 on seuraavat.
Nyk arvo -166
käynnistä Komp. -120
Käynnistyksen  lisälämpöä 840  ( lisälämpöä estetty meillä ei tarvita , mlp lievästi ylimitoittu)
Portaiden ero 100

Autom tilan asetukset 4.9.2
Lämmityksen pysäytys15C°
Lisäyksen pysäytys  11C°
Suodatus 1h


Tässä nyt alkuun
T pko

Kokemuksia Thermia Calibra E 12 -pumpusta lattialämmityskohteessa kahdella toteutuksella:
(1) puskurivaraajan ja laajennuskortin kanssa (oma käyrä kuiville ja kosteille tiloille) vs.
(2) ilman niitä (sama käyrä kuiville ja kosteille tiloille)

Hintaero on noin 2000 euroa.

Saako lisäkortin ja puskurivaraajan avulla ratkaisun jolla kosteisiin tiloihin (n. 25m2) saa sellaisen lämpotilan että lattia kuivuu suihkun jälkeen nopeasti - myös lämmityskauden ulkopuolella?

Voiko asian ratkaista muulla keinoin kuin lisäkortilla ja puskurivaraajalla?

Tuota samaa olen ihmetellyt mitä @maalämmittää on edellisessä viestissä pohtinut. Enkä ole päässyt yksimielisyyteen itseni kanssa mitä siinä oikeasti tapahtui.

No putkien ilmaus on aina ollut vähän työlästä mutta sekin onnistuu nyt helposti kun ennen kiertovesipumppua on nyt asennettu hana mistä kuplat voi puhaltaa pois.
Syksyllä pumppu alkoi antamaan korkeapainehälytyksiä n 30 asteen jälkeen ja siitä ylöspäin vesi on pitänyt lämmittää sitten ihan sähköllä.

On ilmeistä että kiertopumppuun tai lämmönvaihtimeen kertyvä ilma/kaasu on syypää ongelmiin
Onko syksyllä muutettu/muuttununut vesikemia??
Kemialliset reaktiot nopeutuvat lämpötilan noustessa ja jos ongelmat alkavat lämpötilan noustessa yli 30 C:een niin tämäkin puoltaisi ongelman aiheuttajaksi vesikemiaa.

Voi olla myös niin että kiertopumpun nopeus on laskenut eikä laskenut virtaus jaksa puhaltaa kertyvää kaasua eteenpäin altaaseen.

Jos on käytettävissä IR-lämpömittari, niin mittaa lämmityksen ollessa käynnissä
- Lämmönvaihtimelta altaalle menevän putken lämpötila
ja samalla katso mitä näyttää
-BT2
-BT3
-BT51

Asiassa ei juurikaan voi edetä ennen kuin ylläolevat mittaukset on tehty.

Jos mittaat IR-mittarilla mittaa samalla myös altaasta palaavan putken lämpötila, niin tällöin mittaustulokset ovat vertailukelpoisia.
Laita mittauskohtaan pala maalarinteippiä, koska puhtaasta metallipinnasta mittaaminen aiheuttaa suuriakin virheitä tuloksiin.

ATS