Vajaa kolmevuotta oli pörssisähkö käytössä.
Suht helppoa oli käyttö shelly releen ohjauksella ja 1250l:n varaajalla.

Hintarajana pidin 7snt/kwh ja suurin osa vuodesta oli riittävä mutta pakkasien aikaan piti nostaa hintarajaa.

Sähkölaskut pysyi suht samoina kuin ajalta ennen pörssisähköä.

Tuli viime syksynä blak friday tarjous Väreeltä 24kk kiinteähintainen 6,79snt/kwh niin vaihdoin siihen.

Ei oikein isompaa eroa noilla hinnoilla pörssisähkön ja kiinteähintaisen välillä

Oletko jo kokeillut pörssisähköohjausta?

ATS

En vielä. Täytyy huomenna laittaa tikku kiinni ja laittaa tuo smart price adaption ominaisuus päälle. Voihan tuolla pientä säästöä saada etenkin isoimmilla hintapiikeillä.

Kulutus 24h aikana 18.8kWh ja tuotanto 86kWh. Keskiulkolämpötila -8.5. Kaikki toimii nyt mallikkaasti.

Iso kiitos teille kaikille avusta!!  Säästyi huoltomiehen paikalle kutsumiselta ja varmasti muutaman sadan euron laskulta! 

Terve,

Ostimme kaukolämmitteisen lammiharkko-talon. Emme vielä tiedä omaa vuosikulutusta, mutta alempana on kahden aiemman omistajan kaukolämmön kulutuksia Oulun Energian sivuilta.
Tarkoitus olisi siirtyä Oulun kaukolämmöstä maalämpöön.
Lämmönvaihdin pitää kuitenkin tässä joku vuosi vaihtaa, nykyinen on kallis kolmipiirinen.
Oulun Energian mukaan noin 7000e maksaa vaihto samanmoiseen, eli ennen nykyisen leviämistä säästäisi tuon investoinnin myös.

Asiaan:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
OULU, 90540

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
2007, ei ole rinnetalo.

Kaukolämmön kulutuksista
Myyjän arvio oli 21 MW

Sain historiadataa alkuperäiseltä rakentajalta seuraavasti (luotettava lähde):
2016: 20MW
2017: 21MW
2018: 21MW
2019: 22MW
2020: 20MW
2021: 22MW

- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Lattialämmitys

- Ilmanvaihto
Koneellinen iv. lämmöntalteenotolla. HOX. IV-koneen jälkilämmitys on vesikiertoinen (kaukolämmössä myös).

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
48,5m

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Lammin 350-EMH Muottiharkko, U-arvo 0,25W/m2K. Eriste EPS P25kg/m3 120mm. Valubetoni K30-2

- Kerrosten lukumäärä
2. kerrosta. Alakerta ja yläkerta. Ei kellaria.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain
1. Kerros: 97,7m2
2. Kerros 60,7m2
YHT: 158,4m2

- Huonekorkeudet kerroksittain?
1. Kerros 2,7m
2. Kerros 2,5m

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen teräsbetonilaatta 80mm, eristeen paksuus ei tiedossa, mutta U-arvo on 0,22W/m2K

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Villa, mutta paksuus ei tiedossa, pahoittelut.

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteispinta-ala tavanomaista suurempi tai pienempi?
2-lasiset, tavanomainen tai varmaan vähän pienempi yhteispinta-ala.

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ei muita tiloja.
Pieni 14m2 lämmin varastorakennus, mutta jääkööt sähkölle, kun ei taida olla järkevää vetää kanaalia, asentaa tukkia ja piikata putkia lattiaan. Pidetty 10 asteen tienoilla. Vai saisiko tuolle järkevää takaisinmaksuaikaa?

- Tilojen lämpötilat?
21 astetta.

- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
0,25 W/m2K

Kerrosala (250mm ulkoseinäpaksuudella)
1. Kerros 115,6m2
2. Kerros 69,8m2
YHT: 185,4m2

Tilavuus
1. Kerros 263m3
2. Kerros 148m3
YHT: 411m3

Muuta:
Lämpimän veden kierto.
Talossa on myös varaava takka, jota ilmeisesti poltettu satunnaisesti talvella. puoli mottia?

Valmet Kotilämpöjä on useampia malleja n vuodelta 80. Sen jälkeen 2000 luvulla on Vallox tuotemerkillä ilmalämmityskoneita kehittyneenmällä  LTO osalla. Vanhempia malleja on joko kahdella tai kolmella puhaltimella, kaksipuhaltimisista malleista puuttuu ulkoilmapuhallin ja niissä ulkoilma tulee sisään kiertoilmapuhaltimen alipaineella. Ilmanvaihdon energiankulutuksen tärkein vaikuttaja on poistoilmavirtaus, Ulkoilmavirtauksen kuristaminen tarkoittaa, että enemmän ulkoilmaa tulee lton ohi raakana ulkoilman lämpötilassa ilman lämpenemistä, jolloin energiankulutus kasvaa mikäli poistoilmavirtaus pysyy samana. Rakenteiden kannalta talon alipaineisuus on hyväksi, mutta sisäilman laadun kannalta siitä voi olla haittaa. Maalämmön kannalta on tärkeää, että ilmalämpökoneelta palaava vesi on lähellä sisäilman lämpötilaa, ja koneelle menevä vesi mahdollisimman viileää. Jäähtymää voi tehostaa lisäämällä kiertoilmapuhaltimen nopeutta mikäli se on mahdollista, yleensä äänitaso rajoittaa.

Ei ihan helppo kysymys. Mulla on ollut itse tehty pörssiohjaus käytössä 2,5 vuotta. Kuluja ei ollut, kun oli jo Wi-Fi-purkki, jossa pyörii Linux ja sillä voi ohjelmallisesti säätää sisälämpötilapyyntiä, joka vaikuttaa menolämpöpyyntiin (ei ole sisälämpötila-anturia).

No nyt vaikkapa liukuvalta vuodelta sähkön keskihinta olisi ollut 10,0 s/kWh (sis vero, siirto ja marginaali), mutta lämmitys on hoitunut 8,9 ja käyttövesi 6,0 keskihinnalla tuoden koko MLP:lle 8,6 keskihinnan.

No mikä olisi ollut keskihinta ilman minkäänlaista optimointia? En tiedä, mutta arvaisin yli 10, kun kuitenkin sähkö on kallista, kun on lämmitystarvetta.

Säästikö? En tiedä. Melko varma olen, että COP huononee pörssioptimoinnissa, kun sehän tarkoittaa ylilämmittämistä halvan sähkön aikana. Saattaa myös lämmönkulutus kasvaa, jos sisälämpötila pidetään keskimäärin samana.

En pysty vertaamaan ennen jälkeen, kun remontti etenee muuttaen kaikkea.

Meillä selkeä ongelma optimoinnissa on varaavuuden puute. Ei ole suurta vesimäärää eikä putkia betonissa kuin 30 m2. Rakennus sinänsä on aika raskas. Eli ei voi montaa tuntia olla lämmittämättä.

Käyriä ja laskelmia löytyy. Tuonne voi day tilalle kirjoittaa week, month tai year. http://www.jmsensors.fi/Bosch/day.html