Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Alpha-InnoTec / Vs: PWZSV 92H3S tiputtaa käyttöveden lämmityksen pois
« Uusin viesti kirjoittanut Murre tänään kello 19:57 »
Onko tähän tehty ohjelmaan päivityksiä juuri ennen oireiden alkamista?
2
Alpha-InnoTec / PWZSV 92H3S tiputtaa käyttöveden lämmityksen pois
« Uusin viesti kirjoittanut Seitkytluku tänään kello 15:23 »

Tiputtaa muutaman päivän välein käyttöveden lämmityksen tuonne 25asteeseen. Nostat arvon 50asteeseen ja taas muutaman päivän päästä sama juttu. Ei häiriöilmoituksia.
Kolmisen vuotta vanha järjestelmä ja tähän asti toiminut kuin se kuuluisa junan vessa.
Tehtaan edustaja käynyt paikalla toteamassa, että seurataan tilannetta..
3
Kiitos sinulle, kun tulit mukaan joukkoomme foorumille.
4
Kiitos ja kumarrus, tomppeli.

Palaan asiaan paremmalla ajalla.
5
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Toivottavasti olin huolellinen näpytellessäni arvoja taulukkoon.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos:
Uudiskohde  ”oltsandeeri”   TAMPERE   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 28 °C  -  menovesi lämpötila max 30 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Asuinrakennus 1.krs 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 90 m2, 244 m3  (30°C)   26,9 W/m2   2,43 kW   7 577 kWh
- Asuinrakennus 2 krs 2025: -Patterilämmitys, 22°C, 99 m2, 287 m3  (30°C)      27,9 W/m2   2,76 kW   7 635 kWh
- Talousrakennus 2025: Kivi-Lattialämmitys, 13°C, 17 m2, 43 m3  (22°C)         70,8 W/m2   1,22 kW   1 801 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, 16 metriä   2,7 kPa   0,13 kW   1 144 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      32 W/m2   6,55 kW   18 157 kWh
• Kiinteistö yhteensä   207 m2   20 515 m3   5,8 COP   6,3 kW   18 157 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus   0,7 kW   -2 046 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve         5,5 kW   16 111 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,192 m3 / 50 °C   3,5 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,0 kW   20 511 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,4 kW   20 511 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
 Yhteensä   207 m2   99 kWh/m2   5,1 SCOP   7,4 kW   20 511 kWh

• Tarvittava vuotuinen lämmitysenergian tarve            20 511 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen enimmäisteho            7,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -28 °C

- Maasta kerätään lämpöpumpulle 16489 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh   ( 5,1 SCOP)   6,1 kW   16 489 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            4 022 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 022 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 710 kWh

• Tarvitaan vähintään 198 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 11 m maaporausta.   Poraus   198 m
- Kaivon aktiivisyvyys 192 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 198 m.   Putkea kaivossa yhteensä   396 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,8 kPa)   2 kpl   PE40x2.4   20 m

  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,49 l/s = 29,4 l/min = 1764 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,49 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 426 ltr - 15 min 2 s   55 kPa = 0,55 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- Kostea savi, vähintään 440m = 2x220 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 457 ltr - 15min 32s   17 kPa = 0,17 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
6
Nibe / Vs: NIBE S1255 & Ohjelmistopäivitykset
« Uusin viesti kirjoittanut CLTtalo tänään kello 08:46 »
4.3.5
7
Thermia / Huoneanturin asennus
« Uusin viesti kirjoittanut Sorvar 04.07.25 - klo:17:22 »
Tuossa kun pumpussa (atlas) on kaikenlaisia virityksiä niin ei ole mahdollista laittaa perinteistä huoneanturia. (En nyt muista mikä tän aiheutti. Oliskohan ollut puskurin anturi..)

Ilmeisesti modbusin kautta voisi saada huonelämpötilatiedon pumpulle.

Mikä olisi helpoin/halvin ratkaisu millä saisi?
8
Moro!  :)

Leikin jo laskurilla itse, mutta laitetaan nyt varmuuden vuoksi tönöstä myös lanka tulille, jos vaikka tuli töpeksittyä omissa laskelmissa.

N. 520 m2 tontille tarkoitus rakentaa 5 henkilön taloudelle kivirakenteisena 2.krs asuinrakennus ja erillinen 1.krs puolilämmin talousrakennus.
Käyttöveden kulutus nykyisessä ILP:eillä lämpiävässä suorasähkötalossa n. 165 m3/v ja käyttöveden lämmitykseen käristetään öisin vastuksia arviolta n. 4 - 4,5 MWh/v edestä.

AR:n lämmitysmuoto tulee olemaan maalämpö. TR:ssa joko maalämpö tai suora sähkölämmitys vastuksilla betonilaatassa riippuen vaihtoehtojen kustannuksista ja maalämpövaihtoehdon säästöpotentiaalista.
Oman maalämpökaivon etäisyys ainoan suoran rajanaapurin kaivosta tullee olemaan n. 30 - 35 m.

Maaperätutkimuksen mukaan perusmaa rakennusalueella on silttiä, laihaa savea tai savea. Maaperän pintaosa on humusta vahvuudeltaan n. 0,4 m. Maaperä jatkuu kohtalaisen kairavastuksen antavana koheesiomaana muodostaen, ns. kuivakuoren, jonka vahvuus on n. 1,8 m. Moreenikerros sijaitsee n. 7-8 m syvyydessä maanpinnasta. Arvioitu paalupituus 8 - 11 m.

Pohjaveden korkeus ja kallion korkeusasema ovat vielä arvoituksia. AR tullaan paaluttamaan, TR mennee maanvaraisesti perustettuna tai sitten paalutetaan sekin.

Alla ensin asuinrakennuksen tiedot:

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Tampere
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2026-2027, tasamaatalo
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen tulo ja poisto LTO:lla, talon tulo ja poisto arviolta n. 85 l/s ja koneellisesti tuuletetun puolilämpimän alapohjan n. 10 l/s, IV varustetaan kanavapatterilla (esim. Vallox MLV Multi 250), jolla esilämmitetään ja -viilennetään keruuliuoksella ulkoilmaa ennen LTO-kennoa
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 1. krs ulkopituus = 43,6 m ja 2.krs ulkopituus = 43,6 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? 400mm paksu valueristeharkko, u-arvo = 0,17
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 1.krs = 90,48 m2 ja 2.krs = 99,11 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 1.krs = 2,7 m ja 2.krs = 2,9 m; ei huomioitu alaslaskuja, joita tulossa kohtuullisen paljon jo senkin vuoksi, että IV-kanavat sijoitetaan höyrynsulun sisäpuolelle ja 2.kerroksen kattoa akustoidaan isosti
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Koneellisesti talon IV-koneella tuuletettu puolilämmin alapohja, jossa eristeet sokkelissa ja maata vasten. Ontelolaatan ja kelluvan betonilaatan välissä vain askeläänieriste. Ryömintätilan korkeus n. 1,2m. Sokkeli 400mm paksua valueristeharkkoa, jossa u-arvo = 0,17. Maata vasten olevan vaakapinnan u-arvona voidaan käyttää 0,16
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Yläpohjan u-arvo = 0,09
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteispinta-ala tavanomaista suurempi tai pienempi? Ikkuna-aukkojen pinta-ala 1.krs = 19,45 m2 ja 2.krs = 21,19 m2 , u-arvona voidaan käyttää 0,8. Ovi-aukkojen pinta-ala 1.krs = 9,43 m2 ja 2.krs = 4,83 m2, u-arvona voidaan käyttää 0,8.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Talousrakennuksen tiedot erikseen viestin alaosassa
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) AR = +21c - +22c, puolilämpimässä alapohjassa, joka lämpiää alakerran lattian hukkalämmön ja alapohjan ilmanvaihdon kautta, vuosikeskiarvo lienee +15c - +17c haarukassa, kesällä lämpimämpää ja talvella vilpoisempaa.

Talousrakennuksen tiedot:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Tampere
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2026-2027, tasamaatalo
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen ilmanvaihto, varastomitoitus tehostusmahdollisuudella
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkopituus = 22 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? 350 mm paksu valueristeharkko, u-arvo = 0,25
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 17,28 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 2,5 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen, u-arvo = 0,16
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? U-arvo = 0,14
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteispinta-ala tavanomaista suurempi tai pienempi? Ikkuna-aukkojen pinta-ala = 1,20 m2, u-arvona voidaan käyttää 0,8. Ovi-aukkojen pinta-ala = 4,20 m2, u-arvona voidaan käyttää 0,8.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Asuinrakennuksen 1.kerroksessa sijaitsevasta teknisestä tilasta on vaakasiirtymää talousrakennuksen nurkalle n. 15 m. Talousrakennuksen lattiakorko on 1 m. alempana kuin asuinrakennuksen 1.kerroksen lattiakorko. Lämpökanaalin pituus näiden reunaehtojen mukaisesti.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Lämmityskaudella n. +13c

Olisin kovin kiitollinen laskelmasta erittelyllä a) pelkkä asuinrakennus ja b) sekä asuinrakennus että talousrakennus
9
Tähtiverkko voi toimia sellaisenaankin ihan ok, mutta joissain ohjeissa mainitaan, että tähteä varten pitäisi laittaa signaalipiuhaan 150 ohmin vastus jokaisen tähden haaran lähtöön (ei maan ja signaalin välille vaan tähden solmupisteen ja lähtevän signaalipiuhan väliin).

Kiitokset olammille,vinkki toimii edelleen. ;)

Oli aina sateella ja matalapaine sääolosuhteissa tolkuttomasti mittausvirheitä Logtempissä mutta kun laiton 150ohmin vastukset tuon ohjeen mukaan niin nyt mittaukset toimii häiriöittä joka säällä.


10
LämpöÄssä / Vs: V9 maapiirin pumpun ääni
« Uusin viesti kirjoittanut sailor 03.07.25 - klo:12:51 »
Piti kaivaa oma viesti vuosien takaa:

"Itse itselleni vastaten. Korvattiin (turhaan):

Artikkeli 98085538

Grundfos CM3-3 X-R-A-V-AQQV F-A-A-N

Taitaa speksien mukaan olla samat watit. Siirtää hiukan tehokkaammin nestettä"
Sivuja: [1] 2 3 ... 10