Huoltoilmaus tehty.
Homma onnistui mielestäni ensikertalaiselta hyvin tekoälyn ohjeilla.

Esipaine oli laitettu 1.0 bar ja paisuntasäiliössä oli 0.8 mittarin mukaan. Vettä ei tullut venttiilistä. Tämä ei ilmeisesti ole kovin optimaalinen juttu vaan voi nimenomaan kerätä ilmaa järjestelmään.

Noh ilmaus sujui hyvin. Todella  vähän ilmakuplia tuli koko ilmauksen aikana. Ilmasin molemmat kaivot erikseen ja vielä yhtäaikaakin.
Pieni kaivo täysin auki virtaus 25/lmin porakonepumpulla jai isoon kaivoon jaksoi 15l/min

No sitten kun olin mielestäni tyytyväinen hetki vielä yhtäaikaa ja sitten paineistin järjestlemän 1.6bar niin on laskuvaraa kun lämmityskausi tulee.
Sitten Testi ja maalämmön omalla keruupumpulla 100% kierto päälle ja sama ropina ja rapina linjasäätöjen kohdalla ja aivan kun olisi taas ilmaa ollut kuitenkin kierrossa.
Porakonepumppi pitää sen verran kovaa ääntä, ettei tuota kuulunut ilmausvaiheessa.
Kun ropinaa kuuluu 1 minuutti niin linja hiljenee täysin. Tuli vaan mieleen, onko tuo ilmaa vai sittenkin jotain muoviroskaa joka juuttunut linjasäätöventtiiliin. Tuo ääni nimittäin tulee mielestäni pienen kaivon linjasäätöventtiilin luota.

Puhdistin sihdin ennen toimenpidettä ja siellä oli 1 musta nuppineulanpään kokoinen muovinpalanen. tätä muoviroskaa oli asennuksen jälkeen jonkin verran myös sihdissä.
Nyt käyttövettä tehdessä 100% tehoilla keruun delta 3 joten ainakin vaikuttaisi siltä, että homma onnistui.

Pitääisikö kesällä ottaa vielä uusiksi ja ajaa ensin maalämmön omalla pumpulla 100% jotta saa ilmat liikkeelle varmasti kunnolla ja sitten välittömästi pumpun kiinnilaiton jälkeen täyttöryhmä auki ja ilmaus vielä molemmat kaivot kerrallaan jotta saisi kaiken ilman pois?

Niin ja säädin lopuksi kaivot siten, että kun keruupumppu käy 100% niin isoon kaivoon virtaus 17,5l/min ja pienessä noin 7.5

Tuohon käyrän arvoon en oikein osaa ottaa kantaa, voisko olla jotain suodatusta tuossa ja nopeat ulkolämpötilan vaihtelut ei samalla sekunnilla muuta lähtevän pyyntiä?

HA:n integroinnin helppoudesta en osaa sanoa kun siitä en mitään itse ymmärrä, mutta helpolta se näytti 

No kuitenkin enintään 50C tarttee tuupata verkkoon tuon käyrän mukaan eli ihan ok pattereilla, oletko vuosi-scop laskenut lämmitys+LV?

Hei, kiinnostava tilasto.

Ymmärränkö oikein, että selviätte meitä pienemmällä kulutuksella?

Ei meilläkään ole muita lämmönlähteitä. Sain aikaisemmin kommentin, että pidämme käyytöveden himan korkealla. En näillä tiedoilla usko, sttä se olisi syy teitä hieman korkeampaan sähkönkulutukseen.

Meillä maalämpösysteemi ottaa vuodessa noin 6500 kWh,( tämän lisäksi muu sähkön käyttö noin 6000 kWh vuodessa.) Olen talvella ottanut pörssisähköohjauksen käyttöön, pakko myöntää, että toistaiseksi minulla ei ole mitään tietoa siitä, toimiiko vai eikö toimi.

Jos laskisi maalämmön ottaman sähköenergian  vuodessa lämmintä lattiapinta-alaa kohden, auttaisiko tämä ymmärtämään, onko talomme energian kulutukseltaan tavanomainen, energiapihi vai energiasyöppö? Meillä lämmintä lattiapinta-alaa on noin 300 m2 (meillä on iso kellari, suurelta osin maanpinnan alapuolella).


Tämä laskutoimitus antaisi tuloksen 6500 kWh vuodessa/ 300 m2, vastaukseksi tulee 21,7 kWh vuodessa neliömetriä kohden. Ehkäpä on oikein pyöristää vertailuluvuksi 22 kWh vuodessa neliömetriä kohti. Ei minulla ole tästä mitään vertailutietoa

Meillä on maalämpö hankittu yli 4 vuotta sitten, päätös on tehty, hinta maksettu ja paluuta ei ole. Tästä huolimatta olen utelias tietämään, miten maalämpöpumpun kannattavuus ( korkea hankitahinta, nämä käyttökustannukset) vertautuvat ilmalämpöpumppuun tai vesi-ilmalämpöpumppuun (maalämpöä halvemmat hankintakustannukset ja niille ominainen sähkönkulutus)).

Ei minulla mitään valittamista ole, selvästi halvempi käyttökuluina tämä on verrattuna edelliseen öljylämmitykseen. Olen silti utelias

Käyrä ollut koko ajan asetuksella 46, eli tuon verran on kieroveden lämpötila -15 asteessa. Tällä asetuksella Vexven shuntti on pakkasjaksolla auki pääsääntöisesti 90-95%, joskus käy 100%.
Ei saa pyynnin käyrää tuohon myUplinkiin näkyviin, mutta HA:n kautta Influxista piirtelee kyllä. Laitoin tuohon nyt jonkin otannan liitteeksi.

Hienostihan tuo seuraa ohjetta noin pitkällä jaksolla, ei näy isoja eroja ohje-olo... saako vrk pituista aikaa niin saattaa nähdä erot paremmin jos niitä on.
Komia käyrä... HA integrointi lienee tuohon helppo ModbusTCP pitkin vai?

Aika jännä jos -15C/46C käyrällä antaa vain 48C kun on -26C pakkanen!? 
Vai onko tarkoituksella noin loivaksi käyrä laitettu jonkun LV esilämmön takia...

No se mitoituslämpö on se mikä kuumuus tarvii tuottaa paikkakunnan kovimmilla pakkasilla ja valitusta lämpökäyrästä sen näkee.
Oliskos se MUT -29°C luokassa sillä seudulla ja sitten kuinka kuumaa verkostoon silllon ajaa lämpökäyrän mukaan?

Miltä näyttää viime talven kovimpien pakkasten käyrä?
Saako käyrään näkyviin tavoitelämpötilan mihin kone pyrkii?
Siitä ja tuottolämmöstä voi nähdä kuinka pysyy ns. 'käyrällä'