Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: peeZe - 10.02.21 - klo:17:18
-
-Rakennus jyväskylässä.
-Rakentamisvuosi 1920.
-Tällä hetkellä vuoden vanhassa pönttöuunissa 3pinomottia sekapuuta, ME FH25 ilp läpi 2000-3500kwh.
Sähköistä lattialämmitystä 12m2 sekä yksi 500w sähköpatteri. Kokonaissähkönkulutus ollut noin 11000kwh. josta veteen ja hupiin 5-6000kwh
- Tarkoitus rakentaa vesikiertoinen lämmitys, pattereilla C22 1600*500 4kpl(1per ikkuna ja yksi eteiseen/rappukäytävään), 500*500 3kpl, sekä rättipatteri patteriverkostoon KPH joka remontoitu vasta ja siellä sähkökaapelit lattiassa.
-Painovoimainen ilmanvaihto.
-78m2 asuinpinta-ala, josta 59m2 korkeaa asuintilaa 152m3, 3m2 rappukäytävä 44m3. loput ovat vinttikomeroita joita 3kpl, erikoikoisia ja 4 m2 ollut puoli kylmänä. huoneiden m3 n.12-16.
-101vuotias hirsitalo, aika harakanpesä on, eristeitä lisätty yläpohjaan, alkuperäiset 150mm kaikenlaista puruayms. + n.300mm ekopuhallusvilla.
-kerroksia 1,5 ja nämä tiedot ovat vain yläkertaan koska paritalo ja alakerta ei halukas remontteihin.
Välipohjan kautta saamme yläkertaan x määrän lämpöä?
-ikkunat on alkuperäiset hyvässä kunnossa vielä, lisätty yksi lasi eli 2-lasia+tuulensuojalasi, 3kpl 1600*1800 kokoisia ja vinttikomeroissa pienet 200*200.
-Tällä hetkellä rappukäytävää pidetty vain +10 asteessa mikä tarkoittus remontoida ja ottaa 3m2 lattialämmityskaapelit pois ja laittaa vesipatteri tilalle, tämän tilan kuutiot oli 44m3 .
Muuten joudutaan pitämään korkeaa lämpötilaan +23 jotta ei veto tunnu vanhassa talossa. puiden polttoa tarkoitus jatkaa pakkasilla mutta vähentäminen käy ja jos lämpöriittää niin tunnelman takia viikonloppuisin käy hyvin.
Kannattaisiko alakerta ottaa mukaan energiakaivon mitoituksissa kun tulevaisuudessa +10-20vuotta talo saattaa jäädä kokonaan meille. ajattelin että sitten poraa toisen kaivon että nyt menisi vain yhdellä.
talo kallion päällä ja kalliossa vettä paljon, tämä on saari ja korkeuseroa vedenpintaa noin 20m. ei omaa rantaa.
Pystyykö arvioimaan menoveden lämpötilaa sekä onko edes riittävät patterit, isommatkin mahtuu fyysisesti mutta ei varmaan vaimon mielestä.
putkimies löytyy lähipiiristä, edulliseksi tulee pattereiden laitto seinälle.
-
Koetan laskea mitoituksen ja kaivon koko rakennukselle.
Erotan siitä sitten yläkerran omaksi tuloksekseen..
Olisiko sinulla antaa koko rakennuksen ulkomitat ja ulkoseinän paksuus.
Onko ulkoseiniin lisätty jotain lämpöeritystä tai vuorausta?
Myöskin huonekorkeudet kummassakin kerroksessa.
-
Raaka ulkomitta on 12,5mx9,7m. Seinien paksuus 130mm hirsi, paperi ja 28mmpystylaudoitus.
Huonekorkeus 2.55metriä, alakerrassa n. 100m2 ja yläkerta n. 60m2, loput yläkerrasta matalia/viistokatto.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9914.0;attach=13574).
Tässä laskelmassa on koko rakennus.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”peeZe” Koko talo JYVÄSKYLÄ (Keski-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 °C
- Talon alakerta 1982: Patterilämmitys, 21°C, 90 m2, 229 m3: 6,32 kW 17 498 kWh
- Talon yläkerta 1982: Patterilämmitys, 23°C, 78 m2, 199 m3: 6,26 kW 17 579 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 12,58 kW 35 077 kWh
• Kiinteistö, 168 m2, 428 m3 3,7 COP 12,20 kW 35 077 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,212 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,37 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 13,6 kW 41 077 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 544 kWh 0,51 kW 39 533 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 39 522 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 13,00 kW 39 510 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 11 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 200 Luokka = F ) 39 522 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lähes täysteho ) 13,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka-26 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 9,5 kW 28 240 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 282 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 11 kWh) 11 293 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 282 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta. Poraussyvyys 282 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 282 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 564 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 12,6 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,7 l/s = 42 l/min = 2520 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 178 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 98 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 60 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 57 kPa = Ok
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 695 metriä = 2 x 350 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m 47 kPa = 0,47 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Tässä laskelmassa vain talon yläkerta, liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9914.0;attach=13575).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 °C
-
- Talon yläkerta 1982: Patterilämmitys, 23°C, 78 m2, 199 m3: 6,26 kW 17 579 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,26 kW 17 579 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,127 m3 / 50 °C 2,8 COP 0,82 kW 3 600 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 6,9 kW 21 179 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -824 kWh 0,27 kW 20 355 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 20 355 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,00 kW 20 355 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 215 Luokka = F ) 20 355 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -30 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 5,1 kW 14 503 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 852 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 852 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 163 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta. Poraussyvyys 163 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 163 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 326 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,4 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,38 l/s = 22,8 l/min = 1368 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 29 kPa = 0,29 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 357 metriä = 2 x 200 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m 12 kPa = 0,12 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Moi
Kiitoksia paljon, Eiku "suunnittelee" vaimon kanssa patteri vaihtoehtoja. ???
Tämä on hyvä foorumi.