Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Jämä => Aiheen aloitti: siju55 - 06.02.21 - klo:13:40
-
Olen tänä talvena ihmetellyt Star 6 riittämättömyyttä pakkasilla.
Ottaa lisätehoja 4kW ja kompressori ei oikein pysähdy käy vaan jatkuvasti.
Olen säädellyt kiertovesipumppuja ohjeiden mukaisesti jotta dT olisi sopiva lattialämmitykselle 5-10°C (ei saavutettu edes 5°C).
Lämmönkeruun olen saanut 2-5°C väliin sopivasti.
Rakennus on 620m3 lämmitettävä ala on n 180m2.
Ulkoiset kiertovesipumput märkätilojen ja eteisen kiertoon sekä ECS41 pyöritykseen.
Ohessa parin pakkaspäivän lokit jos joku osaisi auttaa tietämätöntä.
Lisätietoja toimitan tarvittaessa.
Se vielä piti lisätä että on 100l puskurivaraaja ja 300l lämmivesivaraaja.
-
Syynä näyttäisi olevan että Jämän tehot eivät enää riitä kun lämpötila laskee -10C tienoille.
Keruukin käy varsin kylmänä
- Keruulta -2 C
- Keruulle -5,5 C
Jos on kaivo, niin todennäköisesti kaivon yläpää alkaa jäätyä.
Yleensä kaivon jäätyminen ei aiheuta ongelmia mutta kannataa seurata
- Paisunta-astian pintaa, jos pinta alkaa nousta niin silloin tietynlainen jäätymisilmiö rutistaa putkia.
- Toinen ilmiö on se että putkien ympärille kertynyt jää saattaa nostaa putkia. Jos kaivon yläpää on nähtävissä niin kannattaa seurata putkia.
Puskurivaraajan toiminnassa näyttäisi olevan säädettävää.
Löytyykö kaaviota siitä mitenkä puskuri ja muu laitteisto on kytketty?
ATS
-
Syynä näyttäisi olevan että Jämän tehot eivät enää riitä kun lämpötila laskee -10C tienoille.
Keruukin käy varsin kylmänä
- Keruulta -2 C
- Keruulle -5,5 C
Jos on kaivo, niin todennäköisesti kaivon yläpää alkaa jäätyä.
Yleensä kaivon jäätyminen ei aiheuta ongelmia mutta kannataa seurata
- Paisunta-astian pintaa, jos pinta alkaa nousta niin silloin tietynlainen jäätymisilmiö rutistaa putkia.
- Toinen ilmiö on se että putkien ympärille kertynyt jää saattaa nostaa putkia. Jos kaivon yläpää on nähtävissä niin kannattaa seurata putkia.
Puskurivaraajan toiminnassa näyttäisi olevan säädettävää.
Löytyykö kaaviota siitä mitenkä puskuri ja muu laitteisto on kytketty?
ATS
Kiitos vastauksesta, kyllä on kaivo edellisen omistajan mukaan n. 160m. Tarkkailen tilannetta, tosin nyt vähän hankalaa kun on lunta paljon.
Kaaviota ei ole, mutta voisin piirtää kunhan saan aikaseksi. Palaan asiaan.
-
Ohessa löytämäni kaavio joka suurinpiirtein vastaa tilannetta. Eroaviasuuksista mainittakoon:
- ECS41 on puskurin jälkeen
- keruupiirin tasopaisuntasäliön sijaan on kalvopaisunta
- molemmat lattialämmityspiirit lähtevät puskurivaraajasta, toinen ECS41 kautta ja toinen suoraan
- lämpimän käyttöveden kierto puuttuu (ymmärtääksen ei oleellinen)
Toivottavasti tämä auttaa edes hieman.
-
Ohessa pätkä trendiä, mistä näkee kuinka kone toimii.
Teho ei yksinkertaisesti riitä, koska käy koko ajan ja ottaa -10 asteessa vastuksia avuksi.
Lattialämmityksen lämpötilaeroa saat kasvatettua kun pienennät ulkoisen pumpun tehoa.
Sisäisen ja ulkoisen pumpun tehojen pitää olla oikeassa suhteessa.
Sisäisen pumpun virtauksen pitää olla hieman suurempi kuin ulkoisen pumpun.
Tämä siksi näin että lämmitysjakson aikana tasaussäiliö latautuu kuumalla vedellä, jota sitten hyödynnetään käyttövesijakson aikana.
Lämmitysjakson aikana BT2 ja BT25 pitäisi näyttää samaa. Nyt siinä on parin asteen ero. Tämä voi myös johtua BT25 anturin asennustavasta.
Mihinkä ja millä tapaa anturi on asennettu?
ATS
-
Ohessa pätkä trendiä, mistä näkee kuinka kone toimii.
Teho ei yksinkertaisesti riitä, koska käy koko ajan ja ottaa -10 asteessa vastuksia avuksi.
Lattialämmityksen lämpötilaeroa saat kasvatettua kun pienennät ulkoisen pumpun tehoa.
Sisäisen ja ulkoisen pumpun tehojen pitää olla oikeassa suhteessa.
Sisäisen pumpun virtauksen pitää olla hieman suurempi kuin ulkoisen pumpun.
Tämä siksi näin että lämmitysjakson aikana tasaussäiliö latautuu kuumalla vedellä, jota sitten hyödynnetään käyttövesijakson aikana.
Lämmitysjakson aikana BT2 ja BT25 pitäisi näyttää samaa. Nyt siinä on parin asteen ero. Tämä voi myös johtua BT25 anturin asennustavasta.
Mihinkä ja millä tapaa anturi on asennettu?
ATS
Kiitos seppaant vastauksesta.
Anturi BT25 on puskurin sisällä sille tarkoitetussa "taskussa".
Olenkin koittanut säädellä kiertovesipumppujen tehoja. Lämpöpumppu on kellarissa josta tulee ylöspumpattavaa n. 3m Wilon pumpussa teho on portaattomasti säädettävissä (eteinen ja märät tilat). Mutta Grundfosin pumpussa (ECS41, joka syöttää muita tiloja) on vain kaksi vaikopainevalintaa, mutta voisihan niitä muitakin mahdollisesti kokeilla jotta pääsisi optimaaliin tulokseen. Tosin siinä kun pitää aina odotella tuota lattian tasaantumista.
Lokitan muutoksia ja palaan asiaan.
-
Ei oikein näytä teho riittävän ei.
Nuo Nibe/Jämän lämpötila-anturit on tarkkuudeltaan vähän niin ja näin. Minullakin BT25 on puskurilta patteriverkolle päin lähtevän putken pinnassa (joku armaflex teipin suikale siinä päällä) ja silti se näyttää liki systemaattisesti noin 1 asteen enemmän kuin BT2:nen...
Tuosta kuvasta jonka "seppaant" jakoi näkee, että:
* Noin -9 asteen ulkolämpötilassa teho ei ilman vastuksia riitä vaan BT25 ja asteminuutit ryömivät pikkuhiljaa alapäin (5.2. kello 01:00 - 02:00)
* 5.2. kello 06:00 - 08:00 pelissä on sitten jo 2 napsua vastuksia ja ulkona pakkasta noin -11. Noin BT25 pysyy aika lähellä laskettua tavoitelämpöä ja asteminuuttikäyrän lasku on enää aika loivaa.
* Mutta sitten aletaan tekemään käyttövettä ja sen ajaksi vastukset menevät aina pois päältä. Priorisointi näyttää olevan jotain 20min LKV/30min lämpöjohto ja LKV rajat jotain 46/54 astetta. Tarvitaan 3-5 LKV jaksoa ennenkuin varaaja on saatu tavoitteeseensa. Välissä tehdään aina lämpöä lämpöjohtopuolelle vastusten avittamana. (Taitaa olla samanlainen heikohkosti eristetty LKV kierto kuin minullakin mutta minulla rajat 47/52 ja priorisointi 30/30 jolloin normaalisti 1 latausjakso riittää. Mutta 5 tunnin välein pitää sitten ladata. Illalla suihkutteluaikaan sitten tarvitaan joskus 2 jaksoa.)
7kW taitaa tuossa mallissa olla sähkötehon maksimi jos on noin kytketty, että 1kW kerrallaan tulevat päälle? Toisessa kytkentävaihtoehdossa muistaakseni 9kW mutta silloin pykälät 0, 2, 4, 6 ja 9.
Onko sinulla jo kokemuksia kovemmista pakkasista? Mietin vaan, että pysyykö tuolla laitteella torppa enää lämpöisenä -25 asteen pakkasessa vaikka täysi lisäys olisi päällä?
-
Olen tänä talvena ihmetellyt Star 6 riittämättömyyttä pakkasilla..
Kiitos vastauksesta, kyllä on kaivo edellisen omistajan mukaan n. 160m. Tarkkailen tilannetta, tosin nyt vähän hankalaa kun on lunta paljon.
Kaaviota ei ole, mutta voisin piirtää kunhan saan aikaseksi. Palaan asiaan.
Ilmeisesti maalämpökone on liian pienitehoinen ja lämpökaivo on liian matala.
Jos olet hiljattain ostanut tämän talon, saattaa sinulla olla mahdollisuus vaatia talosi myyjältä korvausta oleellisesta viasta talossasi.
Klikkaa: Asunnon myyjä vastaa tiedoista (https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/asuntokaupan-virhe/), jotka voivat vaikuttaa ostajan ostopäätökseen. Kiinteistönvälittäjän käyttäminen ei poista myyjän vastuuta. Asunnosta annetuilla tiedoilla on merkitystä silloin, jos ostaja kaupan jälkeen ilmoittaa asunnon virheestä.
-
Ei oikein näytä teho riittävän ei.
Nuo Nibe/Jämän lämpötila-anturit on tarkkuudeltaan vähän niin ja näin. Minullakin BT25 on puskurilta patteriverkolle päin lähtevän putken pinnassa (joku armaflex teipin suikale siinä päällä) ja silti se näyttää liki systemaattisesti noin 1 asteen enemmän kuin BT2:nen...
Tuosta kuvasta jonka "seppaant" jakoi näkee, että:
* Noin -9 asteen ulkolämpötilassa teho ei ilman vastuksia riitä vaan BT25 ja asteminuutit ryömivät pikkuhiljaa alapäin (5.2. kello 01:00 - 02:00)
* 5.2. kello 06:00 - 08:00 pelissä on sitten jo 2 napsua vastuksia ja ulkona pakkasta noin -11. Noin BT25 pysyy aika lähellä laskettua tavoitelämpöä ja asteminuuttikäyrän lasku on enää aika loivaa.
* Mutta sitten aletaan tekemään käyttövettä ja sen ajaksi vastukset menevät aina pois päältä. Priorisointi näyttää olevan jotain 20min LKV/30min lämpöjohto ja LKV rajat jotain 46/54 astetta. Tarvitaan 3-5 LKV jaksoa ennenkuin varaaja on saatu tavoitteeseensa. Välissä tehdään aina lämpöä lämpöjohtopuolelle vastusten avittamana. (Taitaa olla samanlainen heikohkosti eristetty LKV kierto kuin minullakin mutta minulla rajat 47/52 ja priorisointi 30/30 jolloin normaalisti 1 latausjakso riittää. Mutta 5 tunnin välein pitää sitten ladata. Illalla suihkutteluaikaan sitten tarvitaan joskus 2 jaksoa.)
7kW taitaa tuossa mallissa olla sähkötehon maksimi jos on noin kytketty, että 1kW kerrallaan tulevat päälle? Toisessa kytkentävaihtoehdossa muistaakseni 9kW mutta silloin pykälät 0, 2, 4, 6 ja 9.
Onko sinulla jo kokemuksia kovemmista pakkasista? Mietin vaan, että pysyykö tuolla laitteella torppa enää lämpöisenä -25 asteen pakkasessa vaikka täysi lisäys olisi päällä?
Tuossa oli Tammikuun 15 pvn tienoilla yli 20° pakkasta ja oli kyllä kämppä lämmin mutta ei ne pakkaset pysyneet kuin sen päivän.
Täälä hetkellä on priorisointi 15 käyttövedelle ja 30 lämmitykselle. Tosin käyttöveden lämmitysjakso on sen verran lyhyt ettei ehdi 55°C saavuttaa.
7kW on maksimi niinkuin sanoit.
-
Ilmeisesti maalämpökone on liian pienitehoinen ja lämpökaivo on liian matala.
Jos olet hiljattain ostanut tämän talon, saattaa sinulla olla mahdollisuus vaatia talosi myyjältä korvausta oleellisesta viasta talossasi.
Kiitos kommenteista,
ollaan asuttu jo kohta kaksi vuotta eikä moista "vajaatoimintaa" voinut havaita viime talven leutouden vuoksi.
-
Kiitos kommenteista,
ollaan asuttu jo kohta kaksi vuotta eikä moista "vajaatoimintaa" voinut havaita viime talven leutouden vuoksi.
Tällainen on juurikin ns. piilovika.
Tämän havaitseminen on olosuhteista riippuvaista.
-
Tällainen on juurikin ns. piilovika.
Tämän havaitseminen on olosuhteista riippuvaista.
Onko tämä vika vai tietoinen valinta.
Jos tehot loppuu jo -10 C kohdalla, vaikuttaa siltä että on tarkoituksella hankittu osatehoinen järjestelmä.
Tämä on vain "unohtunut" kertoa talokauppuja tehtäessä.
Eli on salattu oleellisia tietoja kaupan kohteesta.
ATS
-
Eikös osatehomitoitus ole ollut normaali tapa aiemmin. Onko se vika?
-
Lämmitysjakson aikana BT2 ja BT25 pitäisi näyttää samaa. Nyt siinä on parin asteen ero. Tämä voi myös johtua BT25 anturin asennustavasta.
Meilläkin ero on aika tarkkaan 1,5 astetta. Meillä myös BT25 on varaajan taskussa. En näe tuolla olevan erityistä merkitystä?
-
Eikös osatehomitoitus ole ollut normaali tapa aiemmin. Onko se vika?
Tuo järjestelmä on kyllä jo aika reilusti osatehoinen. Kun joskus aikoinaan ekaa kertaa tarjouksia kyselin, niin minulle koitettiin kanssa kaupata osatehoisia järjestelmiä eli jotain 8-9kW pumppuja. Mutta silloinkin mitoitus olisi sentään ollut paperilla "80% maksimitehontarpeesta, 98% vuotuisesta energiasta" - tai jotain sinne päin. Täällä lounaisessa Suomessa MUT on muistaakseni -26 astetta ja tämä taitaa olla sitä liki "leudointa" aluetta manner-Suomessa? Jos -11 asteessa jo tarvitaan 2kW vastuksia 6kW:n pumpun tueksi niin tuo mitoistus on kai sitten jotain luokkaa "50% tehontarpeesta"?
Toisaalta se voi silti olla kuitenkin reilusti yli 90% vuotuisesta energiantarpeesta ja sinänsä ihan tietoinen valinta. Minä olen nyt täällä Turun seuduilla asunut yli 25 vuotta enkä kyllä muista yhtään päivää vielä nähneeni jolloin tuo -26 astetta MUT olisi toteunut. Eli ei niitä montaa ole ainakaan ollut eikä koskaan useampaa päivää peräkkäin. Mutta toisaalta täällä on sitten ollut ollut useampiakin talvia (esim viime "talvi") jolloin pakkasta on yhtenä tai kahtena päivänä ollut -15 ja muuten sitten sitäkin lauhempaa.
Kaipa se silti olisi kaupantekovaiheessa ainakin pitänyt mainita, että vaikka talossa onkin "käyttökustannuksiltaan edullinen maalämpö" (niinkuin ne välittäjät noissa myynti-ilmoituksissa yleensä mainostavat) niin kovemmilla pakkasilla se on sitten kuitenkin yli puoliksi suorasähkö - lattialämmityksen sinänsä mahdollistamasta hyvästä COPista huolimatta...
"siju55" näyttäisi profiilitiedon mukaan pitävän majaansa Espoossa. Ja kun on vielä lattialämmitys ja arvatenkin jossain varaavahkossa betonilaatassa niin ei yksi kylmä pakkaspäivä vielä ole mikään ongelma. Eikä monta peräkkäistäkään - vehkeet vaan huutaa täysillä ja lopulta sitten ehkä torpan lämpötila hiukan alkaa laskemaan jos pakkasia vaan jatkuu.
Mutta onko tuollainen on/off koneen kompura suunniteltu siihen, että se käy yhtä soittoa pari kuukautta vai pitäisikö sen päästä välillä "huilimaan"?
Meilläkin ero on aika tarkkaan 1,5 astetta. Meillä myös BT25 on varaajan taskussa. En näe tuolla olevan erityistä merkitystä?
Miten päin sinulla tuo ero on? Näyttääkö BT2 enemmän kuin BT25?
Nuo Nibe/Jämä anturit tosiaan on mitä on eikä niitä käsittääkseni mitenkään kalibroida. Mutta niinkuin "luu5" kirjoittikin, niin eipä tuolla liene paljon merkitystä. BT25:n näyttämä on se mitä säätölooppi vertaa käyrästä laskettuun tavoitearvoon ja tuo käyrä pitää asettaa niin, että lämpö on torpassa tasaista ja riittävää ulkolämpötilasta rippumatta. BT2/BT12 -anturien lukemia kone kaiketi sitten käyttää kun se omaa toimintaansa (lauhduttimen dT, mahdollinen vastuksien tarve, kompuran Hetrsit, kiertovesipumpun teho...) säätelee ja optimoi. Itse koneessahan ei ole käyttäjän edes mahdollista noille antureille korjauskertoimia/offsetteja asettaa vaikka ne jostain saisi mitatuksikin (poislukien se mystinen valikosta x.y.z löytyvä BT12 offset jonka merkitystä tälläkin foorumilla on muutamassa threadissä ihmetelty. Mutta manuaaleissa sitä ei ole oikeastaan selitetty - sanotaan vaan, että sellainenkin on).
Sellaisessa "steady-state" tilassa jolloin edellisesta LKV jaksosta on kulunut riittävän pitkä aika että säätölooppi on rauhoittunut, puskuri tasaantunut ja toisaalta pyynti/ulkolämpötila pysyvät suht. vakiona nuo anturit minulla näyttävät niin, että:
* BT12 on hyvin lähellä BT25:ttä
* BT2 näyttää lähes asteen vähemmän kuin BT25/BT12
-
Miten päin sinulla tuo ero on? Näyttääkö BT2 enemmän kuin BT25?
...
Sellaisessa "steady-state" tilassa jolloin edellisesta LKV jaksosta on kulunut riittävän pitkä aika että säätölooppi on rauhoittunut, puskuri tasaantunut ja toisaalta pyynti/ulkolämpötila pysyvät suht. vakiona nuo anturit minulla näyttävät niin, että:
* BT12 on hyvin lähellä BT25:ttä
* BT2 näyttää lähes asteen vähemmän kuin BT25/BT12
BT2 on normaalisti enemmän kuin BT25.
Nyt on 9 tuntia viimeisestä LKV jaksosta:
BT2 35,4
BT12 35
BT25 33,7
ja btw, käytän BT50 (sisälämpötila) ohjaamiseen... 8)
-
BT2 on normaalisti enemmän kuin BT25.
Nyt on 9 tuntia viimeisestä LKV jaksosta:
BT2 35,4
BT12 35
BT25 33,7
ja btw, käytän BT50 (sisälämpötila) ohjaamiseen... 8)
No sulla on kai sitten sentään maalaisjärjellisesti ajatellen enemmän oikein päin kun koneen sisäinen BT2 on korkeammalla.
Kun jotenkin yksinkertaisesti järkeilisin, että puskurissa siihen koneelta tulevaan sentään hiukan sekoittuu lämpöjohdosta palaavaa kylmää, eli:
lauhduttimelta lähtevä BT12 > seuraavassa putkenmutkassa koneen sisällä oleva BT2 > puskurissa oleva BT25....
Miten tuo BT50:n kautta tapahtuva ohjaus käytännössä toimii? Onko "karkeasäätö" silti sellainen, että käyrällä asetellaan menoveden tavoite johon BT25:ttä vertaillaan asteminuutteja laskien. Ja BT50 sitten vielä hienosäätää/kompensoi pyrkien pitämään sisälämpötilan asetetussa. Vai miten?
-
Miten tuo BT50:n kautta tapahtuva ohjaus käytännössä toimii? Onko "karkeasäätö" silti sellainen, että käyrällä asetellaan menoveden tavoite johon BT25:ttä vertaillaan asteminuutteja laskien. Ja BT50 sitten vielä hienosäätää/kompensoi pyrkien pitämään sisälämpötilan asetetussa. Vai miten?
Oikeasti en tiedä! Mulla oli 18kk pelkällä käyrällä, ja BT50 oli vain mielenkiinnosta mukana. Mutta sitten ajattelin että miksi en laittaisi sitä ohjaamaankin. Muutenkin nollan tienoilla mennään pätkäkäyntiä, niin ei tuo ainakaan huonommaksi voi mennä. Toiminut mielestäni ok, osannee takkaakin ottaa huomioon.
-
Miten tuo BT50:n kautta tapahtuva ohjaus käytännössä toimii?
Muutaman vuoden ollut tämä 4:n kertoimella kun pienemmät arvot teki keväällä aurinkoisella mutta kylmällä kelillä kämpästä pätsin. Jollain yhtälöllä se säätää pyyntiä kertoimen mukaan ohessa olevan kuvan mukaisesti (mulla on yöllä pudotus, älä sitä ihmettele).
-
Tässä vielä logit parilta viime päivältä.
Olen säätänyt sisäisen kiertovesipumpun tehoa 7.2. 21% -> 35% ja sen jälkeen 8.2. 45%, 50%, 55%, 60%, 70% ja 80%.
Ainakin BT2 ja BT25 ero on pienetynyt n. 0.4°C.
Tosin ei suurempa eroa edelliseen, lisätehoja kaivataan asteittain.
Se vielä tuli mieleen lisätä että molemmissa lämmityspiireissä on käyrä 4.
-
Foorumin viisaammat ja kokeneemmat jäsenet voivat olla eri mieltä, mutta kyllä tämä "siju55":n keissi minun mielestäni nyt näyttää siltä, että pumpun teho ei vaan riitä. Erilaisten virtausten ja dT:den säädöillä saattaa jonkun kymmenyksen saada tuon pumpun COP:ia paremmaksi ja ostosähkön määrää niiltä osin pienemmäksi mutta perustilanne on nyt se, että jotain alle -8 asteen ulkolämpötiloilla siellä on 6kW:n perusvoimakone joka jauhaa 24/7 vakioteholla vähän niinkuin ydinvoimala sähköverkkoon. Kaikki säätövoima tehdään sitten vastuksilla. Säätöä/asteminuuttikäyrän käytöstä voi sitten saada kauniimmaksi jotain lisälämpörajoja fiilaamalla mutta suoralla sähköllä se lisälämpö tehdään kuitenkin. Eli jos tuvassa nyt on riittävän lämmintä noinkin niin ei se asiaa juuri mihinkään muuta.
On kai jotenkin teoriassa mahdollista, että se pumppu on jollain lailla sökö eikä edes sitä 6kW:aan anna? Mutta kyllä se näköjään käyttövettä ainakin osaa lämmittää ja lämpökaivon kylmäksi imeä eli siitä tuskin on kysymys.
Ja kun kaivo jo tuolla systeemillä kuitenkin on noinkin kylmä (kaivosta tuleva -2 ja sinne palaava -5) niin ei se kaivo oikein kovin paljon suurempaa pumppua kai jäätymättä sietäisikään?
Millaista torppaa tuolla 6kW:n pumpulla siellä oikein yritetään lämpimänä pitää? Ketjun alussa luki, että 180m2.
Kun minulla on täällä kaiketi likipitäen samoilla leveysasteilla -75 rakennettu 1-tasoinen harakanpesä jossa alkuperäiset eristeet eli seinissä vuorivillaa se 10cm ja katossa 20cm, alkuperäiset ikkunat ja pääosin alkuperäiset patterit. +22 asteen lämpöistä tilaa on noin 240m2 ja lisäksi 30m2 "harvaovista" autotallia jonka lämpötila näillä keleillä on jossain +8 asteen tietämillä. Tuo minun 16kW:n Jämä Invertteri käy nyt -15 asteen pakkasella vähän yli 40Hz:llä mikä "jostain" löytämäni käppyrän perusteella tarkoittaa ehkä jotain max 8kW:n tehoa...
Muutaman vuoden ollut tämä 4:n kertoimella kun pienemmät arvot teki keväällä aurinkoisella mutta kylmällä kelillä kämpästä pätsin. Jollain yhtälöllä se säätää pyyntiä kertoimen mukaan ohessa olevan kuvan mukaisesti (mulla on yöllä pudotus, älä sitä ihmettele).
Ahaa - eli kun BT50:n konffataan ohjaavaksi niin koko nuo käyrähommat jää ilmeisesti sitten kokonaan virattomiksi? Pyynti lasketaan sen sijaan asetetun ja mitatun huonelämpötilan erosta ja toisaalta ulkolämpötilasta (BT1) jollain aseteltavissa olevalla kertoimella. Ja sitten vaan integroidaan tuon lasketun pyynnin ja BT25:n ilmoittaman toimitetun lämpötilan erotusta asteminuuttilaskurilla taas ihan samalla tavalla.
-
Olen säätänyt sisäisen kiertovesipumpun tehoa 7.2. 21% -> 35% ja sen jälkeen 8.2. 45%, 50%, 55%, 60%, 70% ja 80%.
Ainakin BT2 ja BT25 ero on pienetynyt n. 0.4°C.
Tosin ei suurempa eroa edelliseen, lisätehoja kaivataan asteittain.
- Lauhduttimen yli (BT12-BT3) Dt putosi puoleen 4,0 -> 2,0 C
- BT2-BT25 Dt putosi melkein nollaan 2,0 -> n.0,2 C
Eri tehoportaiden vaikutusta ei näe koska muutosajankohdilta 7.2 - 8.2. 2021 ei ole logattua mittaustietoa.
ATS
-
Ahaa - eli kun BT50:n konffataan ohjaavaksi niin koko nuo käyrähommat jää ilmeisesti sitten kokonaan virattomiksi? Pyynti lasketaan sen sijaan asetetun ja mitatun huonelämpötilan erosta ja toisaalta ulkolämpötilasta (BT1) jollain aseteltavissa olevalla kertoimella. Ja sitten vaan integroidaan tuon lasketun pyynnin ja BT25:n ilmoittaman toimitetun lämpötilan erotusta asteminuuttilaskurilla taas ihan samalla tavalla.
Kyllä käyrä ja kaikki muukin on edelleen mukana. Sisälämpö/BT50 vain ohjaa käyrää/pyyntiä kertoimen mukaan tasaamaan lämmitystä. Esim. kevätaurinko, uuni tai takka lämpimänä --> pumppu reagoi näihin ulkoisiin lämmönlähteisiin alentamalla pyyntiä.
Manuaalista:Jos anturia käytetään huonelämpötilan muuttamiseen
(°C) ja/tai huonelämpötilan parantamiseen/vakautta-
miseen, anturi pitää aktivoida valikossa 1.9.4.
-
- Lauhduttimen yli (BT12-BT3) Dt putosi puoleen 4,0 -> 2,0 C
- BT2-BT25 Dt putosi melkein nollaan 2,0 -> n.0,2 C
Eri tehoportaiden vaikutusta ei näe koska muutosajankohdilta 7.2 - 8.2. 2021 ei ole logattua mittaustietoa.
ATS
Joo, olin hieman liian nopea muuttaessani noita kv pumpun tehoja, otetaan uusiksi toiseen suuntaan 10% kerrallaan lokittaen päivä kerrallaan.
-
Kyllä käyrä ja kaikki muukin on edelleen mukana. Sisälämpö/BT50 vain ohjaa käyrää/pyyntiä kertoimen mukaan tasaamaan lämmitystä. Esim. kevätaurinko, uuni tai takka lämpimänä --> pumppu reagoi näihin ulkoisiin lämmönlähteisiin alentamalla pyyntiä.
Ok. Eli ikäänkuin yksi huonetermostaatti hienosäätämässä kokonaisuutta. Kuullostaa ihan hyvältä, pitää itsekin kokeilla jossain kohtaa kunhan saa tuon BT50:n ensin joskus asennettua johonkin järkevään paikkaan. Kun nyt se on minulla vain piuhan pässä tuolla konehuoneessa eikä siis kauhean hyvin korreloi olohuoneen läpötilan kanssa.
Ja pyydän anteeksi jäsen "siju55":tä. Tämä oli off-topic eikä sinänsä liittynyt mitenkään sinun alkuperäiseen ongelmaasi. Eivätkä toisaalta nuo aikaisemmat kommenttinikaan asiaasi varsinaisesti mitenkään auttaneet. :(