Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Geo-Keijo - 27.11.20 - klo:20:29
-
Omakotiliiton Omakoti-lehdessä 4/2020 käydään läpi remontti, jossa öljystä vaihdetaan maalämpöön.
Kohde: OKT vm 1970 Vesijärven rannalla, lämmintä tilaa reippaasti yli 200 neliömetriä kahdessa kerroksessa ja öljyn kulutus remonttien jälkeen ollut noin 3000 l/v.
Lehdessä kirjoitetaan "Lämpökaivon syvyydeksi olisi riittänyt 140 m, mutta sitä syvennettiin vielä 30 m, jotta kaivosta saadaan energiaa myös syklisellä käytöllä. Tällä varauduttiin lämmitysjärjestelmän mitoitukseen vaikuttaviin kysyntäjoustoon ja tehonvuorotteluun, jotka ovat tulevaisuudessa osa pientalojenkin sähköenergiajärjestelmää."
Voiko foorumin asiantuntijat kommentoida tätä, ainakin minulle uutta, lämpökaivon mitoitustapaa?
-
170 metrinen lämpökaivo saattaa olla vähän alimitoitettu.
Jos kuitenkin asunnon lämpötila on ajoittain tyypillistä alempi, on kaivon syvyys riittävä.
Syklinen käyttö..
Kaivon lyhytaikainen kuormitus ei saisi ylittää arvoa 7 W/mK.
Jos ylittää, kaivo jäätyy.
-
Tässä meidän kaupunginosassa on 50 luvun talo jossa on 88 metrinen keruu kaivo. Talon Pinta-ala liki 200n2. Omistaja sanoo että teho riittää -20 asteeseen sitten menee vastaukselle. Patterit hänellä on tosi isot. Lämmittänyt jo yli 10 vuotta. Kaivo on tehty vesikaivoksi aikanaan mutta nykyinen omistaja otti sen lämmityskäyttöön.
-
Olisi kiva nähdä, minkälaisilla parametrellä kone toimii.
- Keruu
- Lämmönjako
ATS
-
170 metrinen lämpökaivo saattaa olla vähän alimitoitettu.
Jos kuitenkin asunnon lämpötila on ajoittain tyypillistä alempi, on kaivon syvyys riittävä.
Syklinen käyttö..
Kaivon lyhytaikainen kuormitus ei saisi ylittää arvoa 7 W/mK.
Jos ylittää, kaivo jäätyy.
Miten määritellään lyhytaikainen käyttö mlp hommissa?
Mulle porattiin vasta 300 m kaivo. Eli tuolla 7w/mK kaavalla vois ottaa hetkellisesti parisen kilowattia 300 metrin kaivosta. Laskinko oikein? Mulla tulee 10,4 Kw pumppu, niin sehän lattialämmityskäytössä ottaa tunnissa ainakin sen 8 Kw kaivosta. Eli vartissa tulee tuo 2 Kw. Kovilla pakkasillahan tuo pumppu käy varmaan liki tauotta.
Ymärsinkö oiken? Oletin, että tuossa 7w/mK, tuo mK tarkoittaa kaivometriä. 300x7w=2100 w= 2,1 Kw
Olen nimittäin ite miettinyt halvan pörssisähkön lataamista 3 m3 varaajaan.
-
Ymärsinkö oiken? Oletin, että tuossa 7w/mK, tuo mK tarkoittaa kaivometriä. 300x7w=2100 w= 2,1 Kw
Et. mK = m*K = metriä x Kelvin aste
-
Miten määritellään lyhytaikainen käyttö mlp hommissa?
Ei sille varmaankaan ole mitään tarkkaa numeerista arvoa.
Tarkoittaa kuitenkin enintään noin vuorokauden jaksoa.
Nimimerkki KiSaVa selittikin tuon kryptisen yksikön: W/mK, tai W/(mK)
- W Watti, tehon yksikkö
- m metri, pituuden yksikkö
- K Kelvin, lämpötilan Kelvin asteikon yksikkö. Kelvin aste on saman suuruinen, kuin Celsius asteyksikkö. Käytetään absoluuttisen lämpötilan ilmaisemisessa ja lämpötilaerojen ilmaisussa.
-
Ja mikä arvo ja millä perusteella pitää sijoittaa K:n paikalle, kun lämpökaivon tehoa lasketaan?
-
::) Mää ajattelin, että tuo mK on foorumin oma lyhenne. Metriä kaivoa. Km lyhennehän on jo käytössä kilometrille. Eri foorumeillahan on omia termistöjä. :-*
Mun järki ei äkkiä avaa, että miten tuo muutetaan kilowateiksi. Esim, että paljonko tuosta 300 metrin kaivosta voi tuon kaavan mukaan ottaa lämpöenergiaa.
Valaiskaapa viisaammat tyhmempää.
-
Ja mikä arvo ja millä perusteella pitää sijoittaa K:n paikalle, kun lämpökaivon tehoa lasketaan?
K on tässä tapauksessa lämpökaivon keskilämpötila.
Maankuoren lämpötila riippuu sijainnista Suomen kartalla.
- Etelä-Suomessa maankuoren lämpötila 50 metrin syvyydessä on noin +7 C, on tässä yhteydessä +7 K.
- Ylä-Lapissa maankuoren lämpötila 50 metrin syvyydessä on noin +3,5 C, on tässä yhteydessä +3,5 K.
- Oulussa maankuoren lämpötila 50 metrin syvyydessä on noin +5,2 C, on tässä yhteydessä +5,2 K.
- Jyväskylässä maankuoren lämpötila 50 metrin syvyydessä on noin +6 C, on tässä yhteydessä +6,0 K.
Kallioperän lämpötila nousee syvemmälle mentäessä, nousun gradientti on noin 10 - 12 K/kilometri.
Tarkoittaa sitä, että kallioperän lämpötila on 150 metrin syvyydessä noin 1,2 astetta korkeampi, kuin 50 metrin syvyydessä.
Vuoden keskikuormaksi kaivolle on hyvä valita noin 1,65 - 1,70 W/(mK) (= Wattia / (metri x aste)).
Tämä arvo pätee kallioperän kiviaineksen lämmönjohtoluvulle 3,0 W/mK.
Käytännössä kaivosta otetaan harvemmin juuri vuotuisen keskikuorman verran energiaa.
Tämä johtuu siitä, että lämmityskausi ei ole 12 kuukautta, vaan noin 8 - 10 kuukautta (normaalilla asuinlämpötilalla), taasen sekin riippuen sijainnista Suomen kartalla.
Lämmityskauden pituus riippuu myöskin lämmitettävän tilan sisälämpötilasta. Jos sisälämpötila on +10 C, on lämmityskausi alle 3 kuukautta Keski-Suomessa.
Kaivon mitoittamisessa pitää huomioida myöskin sen ajanjakson pituus, jona kaivoa kuormitetaan.
Ja se lyhytaikainen kuormitus ei saa ylittää arvoa 7 W/(mK).
Ylittäminen johtaa kaivon jäätymiseen.
Kaivon laskeminen ei ole ihan yksinkertaista!
-
Eli täällä oulun korkeudella esim. 7W x 300m x 6K olisi maksimit lyhytaikaisesti noin karkeasti?? Tekee 12600 W eli 12,6 KW. Tuolla teholla maksimissaan noin vrk. Eli pumpun ottoteho mukaanlukien n 15 KW teholla. Silloinhan esim tuolla mun 10,4 KW pumpulla ei saa kaivoa ihan äkkiä kyykkyyn.
Laskinko nyt oikein?
-
Oikein laskit.
Tämä on se lyhytaikainen maksimi, jota ei saa ylittää.
Keskiteho on paljon pienempi.
-
Omakotiliiton Omakoti-lehdessä 4/2020 käydään läpi remontti, jossa öljystä vaihdetaan maalämpöön.
Kohde: OKT vm 1970 Vesijärven rannalla, lämmintä tilaa reippaasti yli 200 neliömetriä kahdessa kerroksessa ja öljyn kulutus remonttien jälkeen ollut noin 3000 l/v.
Lehdessä kirjoitetaan "Lämpökaivon syvyydeksi olisi riittänyt 140 m, mutta sitä syvennettiin vielä 30 m, jotta kaivosta saadaan energiaa myös syklisellä käytöllä. Tällä varauduttiin lämmitysjärjestelmän mitoitukseen vaikuttaviin kysyntäjoustoon ja tehonvuorotteluun, jotka ovat tulevaisuudessa osa pientalojenkin sähköenergiajärjestelmää."
Voiko foorumin asiantuntijat kommentoida tätä, ainakin minulle uutta, lämpökaivon mitoitustapaa?
Aika nihkeä on mitoitus, invertteripumpulla voi pärjätä ???
Tulevaisuudessa sähköautojen lataukset, ym. kuormittavat sähköverkkoa ja jo nyt pörssisähkö on yöaikaan 22-07 huomattavasti halvempaa, parhaimmillaan 1-2 snt /kWh. Silloin voidaan varaajaa / lattiaa lämmittää edullisesti ja nostaa asunnon lämpötilaa vaikka asteen pari. Normitalossa kestää 10-12h ennenkuin lämpötila taas laskee riittävän alas jotta pumppu käynnistyy. Kun pumpussa ja kaivossa on reserviä onnistuu tuo nosto 2-4h aikana. Tämä tyyli sopiii hyvin sellaiselle joka hakee maksimaalisia säästöjä lämmitykseen.