Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Muumipeikko - 11.11.20 - klo:14:30
-
Hei!
Meille porattiin eilen maalämpökaivo. Olimme sopineet, että meille tulee 45 mm keruuputket. Tänään sisälle vedettiin putkia, jotka ovat 40 mm putkia. Tarkoittaako tämä sitä, etä maassakin on väärät putket? Tulin siis juuri kotiin ja huomsin tämän asian.
-
Hei!
Meille porattiin eilen maalämpökaivo. Olimme sopineet, että meille tulee 45 mm keruuputket. Tänään sisälle vedettiin putkia, jotka ovat 40 mm putkia. Tarkoittaako tämä sitä, etä maassakin on väärät putket? Tulin siis juuri kotiin ja huomsin tämän asian.
Ei välttämättä. Eiköhän kysymällä selviä, ja siellähän voi nurkissa olla vielä putkepätkiä joista voi tarkistaa.
-
Siis talon sisälle tuli 40 mm putket, mutta et tiedä millaiset kaivossa on? Jos näin on, on tyypillistä, että 45 mm kollektorilla vaakaveto kaivolta talolle on 40 mm. Sinun pitää siis käydä kaivolla tarkastamassa mikä on putkikoko liitoksen jälkeen. Jos sekin on 40 mm, pitää tietysti asiaan reagoida. Joko reilu alennus (5€/kaivometri?) tai uudet putket riippuen miten kriittinen tuo 40 vs. 45 mm on sinun tapauksessasi.
-
Meillä projekti edessä ja yritän tässä miettiä, mistä maallikko voi tietää minkäkokoiset putkien tulisi olla. :(
-
Kaivon syvyydestä, vaakaputkien pituudesta, keruuputkiston ja MLP välisestä putkistosta sekä keruupumpun tuottokäyrästä tuo riippuu.
Noista saa siis laskettua millainen virtaaman keruupumppu jaksaa pumpata. Sitten kaivosta otettavasta tehosta voi laskea dT:n ja keksiä sille sopivan kriteerin.
Laskin juuri tuon läpi Nibe F/S1255-12:lle 230 m kaivo + 5 m vaakaetäisyys pumpulle. 40 mm keruulla virtaama n. 0,55 l/s ja 45 mm keruulla n. 0,65 l/s. 50 mm ei luultavasti juuri enempää, kun Niben käyrä loppuu 0,63 l/s kohdalle ja laskee jyrkästi.
Mulla COP lämmityksessä tullee olemaan n. 5, jolloin 0,55 vastaa täydellä 12 kW teholla 4,2 C ja 0,65 3,6 C.
Onko ero sitten merkittävä? Ainakin osateholla voi säästää 10-30 W keruupumpun sähköä samalla virtaamalla.
-
Avataan vielä tuota laskelmaa. Laskin painehäviön 2 m 28 mm kuparii, Nibe KBR 32 täyttöryhmä, 3 T-haaraa (paisunta, jäähdytys), tarkasti valittu takaisku. Noista tuli painehäviötä 0,5 l/s 7 kPa, 0,6 l/s 8 kPa, 0,7 l/s 9 kPa ja 0,8 l/s 11 kPa.
Sitten päälle 460 m putke kaivoon ja 10 m putkea vaakaan. Painehäviöt (sis nuo edellä luetellut)
40 mm 72, 107, 152, 191 kPa.
45 mm (40 mm vaaka) 40, 57, 79, 107 kPa.
50 mm (40 mm vaaka) 22, 40, 54 ja 72 kPa.
Sitten S/F1255-12 tuottokäyrä 90, 75, ~60 (extrapoloitu, käyrä loppuu jo 0,63 l/s) ja - kPa
Bosch 7001 12 tai 16 kW (sama käyrä) 105, 90, 77 ja 60 kPa.
Tuosta sitten katsoo missä käyrät leikkaavat.
Nibellä 40 mm ~0,54 l/s, 45 mm ~0,65 l/s ja 50 mm hiukan yli 0,7 l/s.
Bosch 40 mm ~0,57 l/s, 45 mm ~0,7 l/s ja 50 mm ~0,77 l/s.
-
Hintaero erikokoisten putkien välillä ei ole maalämpöprojektin hinnassa kovin merkittävä, kannattaa miettiä onko se oikea paikka säästää.
Esim. Oilonin asennusohjeesta löytyy tälläinen kommentti:
"Huomioi, että huolellisestikin laaditun painehäviölaskelman virhe voi olla luokkaa +/− 20 % ja että painehäviö yleensä kasvaa järjestelmän ikääntyessä."
-
Voihan tuota miettiä niinkin onko 10-15 m syvempi kaivo vai suurempi halkaisija parempi investointi. Jossain se raja tulee vastaan investoinneissa. Kaipa sitä kaikki muuten ottaisi 350 m kaivon 50 mm putkella.
-
Toki noin että valitettavasti näillä hankkeilla on aina jokin budjetti..
Olisi kyllä mielenkiintoinen kuulla palstan maalämpö konkareiden mielipide esim. tuosta jmaja laskemassa casesta "Espoo ja Nibe F/S1255-12:lle 230 m kaivo + 5 m vaakaetäisyys " kumpi olisi järkevämpi investointi 45mm putki vai 10-15m syvempi kaivo?
-
Innostuin nyt vielä laskemaan noita eri keruuputkivaihtoehtoja tarkemmin hyödyntäen F1255:n keruupumpun tietoja:
https://product-selection.grundfos.com/sa/products/up-oem-north-america/upmxl-oem/upmxl-59C80856?tab=variant-curves&pumpsystemid=1183734114
sekä asennusohjetta, joiden erosta voi sitten päätellä sisäiset vastukset.
Ko. tapauksessa ne sisäiset vastukset eivät ole hirveän suuria. Osin kyse on siitä, että pumpun nostokorkeus alkaa tippumaan 0,55 l/s jälkeen (sinne saakka kutakuinkin 125 kPa). 0,63 l/s, johon Niben käyrät lopput, sisäinen painehäviö on n. 40 kPa ja pumppu tuottaa n. 110 kPa. 0,7 l/s pumppu tuottaa enää
40 mm putkella maksimivirtaama olisi melko tarkasti tuo 0,54 l/s.
45x2.7 putkella (myös vaaka) maksimivirtaama olisi 0,65 l/s
50x3.0 putkella (myös vaaka) maksimivirtaama olisi 0,72 l/s
Kaikilla noilla keruupumppu vie 180 W.
0,65 l/s virtaamalla 50x3,0 putkella keruupumppu vie n. 140 W eli 40 W vähemmän kuin 45x2,7.
0,54 l/s virtaamalla 45x2,7 putkella keruupumppu vie n. 130 W eli 50 W vähemmän kuin 40x2,4. Vastaavasti 50x3,0 vie n. 110 W eli 70 W vähemmän kuin 40x2,4 ja 20 W vähemmän kuin 45x2,7.
0,4 l/s virtaamalla 40*2,4 vie n. 70 W, 45*2,7 n. n. 50 W ja 50*3,0 n. n. 40 W.
0,3 l/s virtaamalla 40*2,4 vie n. 35 W, 45*2,7 n. n. 25 W ja 50*3,0 n. n. 20 W
0,2 l/s virtaamalla 40*2,4 vie n. 21 W, 45*2,7 n. n. 15 W ja 50*3,0 n. n. 12 W
Jos tuolla tekee 30 000 kWh ajamalla 6000 h/a keskiteholla 5 kW (vastaa n. 0,3 l/s virtausta) säästyy sähköä ehkä 60 kWh/a 45:lla ja 90 kWh/a 50:llä. Siis 7 ja 11 €/a eli varsin pitkä TMA tulee tuosta.
Suurempi virtaamia eli tehoja ei kovin montaa tuntia taida tulla. 0,4 l/s vastaa jo n. 7 kW tehoa, 0,54 9 kW ja 0,65 11 kW. Jos meille tulee vielä autotallikin, 7 kW vastaa -5 C, 9 kW -15 C ja 11 kW -25 C. Ilman autotallia 7 kW -15 C, 9 kW -26 C ja 11 kW -40 C. 0,4 l/s siis vielä tulee autotallin kanssa, mutta suuremmat ei edes joka vuosi.
-
Vakaaputki 40 vs. 50 mm vaikuttaa vain n. 3 kPa 0,7 l/s virtaamalla 10 m putkella eli 5 m etäisyydellä. Hiukan laskee hintaa sekä vaatii selvästi pienemmät reiät sokkeliin.
-
Tilasin sitten 50+40 yhdistelmän. Hinta 32 €/m sisältäen vaakaputket ja sokkeliläpiviennin tekniseen tilaan sekä 6 m suojaputkea. 40+40 olisi ollut 1,5 €/m halvempi.