Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: realii - 24.10.20 - klo:09:16
-
Jatkan tänne toisaalla aloitettua aihetta https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9510.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9510.0), kun enää ei tarvita neuvoja pumpun valinnassa.
Tarkoituksena olisi päivitellä tänne maalämpöprojektin etenemistä sekä myöhemmässä vaiheessa käyttökokemuksia, kulutuksia sekä kaikkea muuta mitä aiheeseen liittyy niin tekstin kuin kuvien muodossa. Myöskin varmasti tulen kyselemään asioita joista en tiedä saati ymmärrä, ellen itse ole vastausta löytänyt. Tämä foorumi kun tuntuu olevan kullan arvoinen tietopankki. Iso kiitos siitä jokaiselle allekirjoittanutta neuvoneelle ja avustaneelle!
Projekti edennyt tähän asti hyvässä aikataulussa. Toivottavasti jatkossakin kaikki menee yhtä kivuttomasti.
Tähän asti tapahtunutta:
- 16.9.2020 allekirjoitettu sopimus lähiseudulla toimivan yrityksen kanssa maalämpöjärjestelmän toimittamisesta avaimet käteen palveluna.
- 17.9.2020 jätetty toimenpidelupahakemus kaupungin rakennusvalvontaan.
- 30.9.2020 annettu hyväksytty päätös toimenpidelupahakemukselle ja postin mukana tullut kirjallisena 5.10.2020. Hintaa luvalle suolaiset 350€. ::)
- 21.10.2020 porausyritys käynyt tutustumassa kohteeseen ja merkinnyt kaivon paikan sekä jättänyt kontin pihalle.
-
Tervetuloa Thermian Inverter jengiin 8)
-
Hyvähyvä! Mielenkiinnolla seurataan tätäkin.
Viisaasti tehty tuon keruuputken kanssa. 8)
-
Lauantaina 24.10.2020 porattiin reikä onnistuneesti koko 230 metrin matkalta. Kallio tuli vastaan 1,8 metrin kohdalla.
Tiistaina 27.10.2020 asennettu keruuputket kaivoon sekä tuotu taloon sisälle. Vesi oli noussut kaivossa 6 metrin kohdalle.
Porausraporttia odotellessa. :)
-
Porausraporttia ei vielä ole tullut, kun porausyrityksellä ollut kuulemma sen verran kiireitä.
11.11.2020 tullaan purkamaan nykyisiä laitteita pois jonka jälkeen Thermiaa paikalleen ajatuksella, että 13.11.2020 tuottaisi lämpöä kiinteistöön.
Alempana kuvia linkkeinä, koska upotusta en saanut toimimaan.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_131209_pannuhuone1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_131215_pannuhuone2.jpg)
Aikansa palvellut Arimax sekä 2m3 varaaja.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_131247_pannuhuone3.jpg)
Lattialämmityksen sekä saunan kiertovesipumput sekä "ei niin perinteinen jakotukki". Talon rakentanut LVI-asentaja, joka selvästi rakentanut talon itselleen ajatuksella asua siinä loppuelämänsä. Monet ratkaisut mitä tehty rakentamisen aikana ovat vähän siihen viittaavia.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_131301_pannuhuone4.jpg)
Patteriverkoston kiertovesipumppu sekä shuntti.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_134644_kalvopaisunta-astia2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_134627_kalvopaisunta-astia1.jpg)
Olemassaoleva kalvopaisunta-astia. Alkujaan ollut 80l astia joka ei toiminut kunnolla. Tuolla 250l toiminut kaikki kunnolla.
-
Varmasti maalämpöä miettiviä kiinnostaa, miltä vaikuttaa pihaan kurvaava laitteisto, joten:
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_140421_kompressori1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_140456_kompressori2.jpg)
Kompressorikuorma-auto jonka lavalla ollut porauslaitteisto.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_135847_porauslaite.jpg)
Porauslaite jota käytetty.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_140435_polynsidontakontti2.jpg)
Pölynsidontakontti, jonne porauksen kivituhkat menevät.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112640_pannuhuone5.jpg)
Yleiskuva LVI-putkista. Näkyy kaikki 3 kiertovesipumppua (patterit, lattia, sauna + pesuhuone) sekä 3 shunttia (patterit + lattia + sauna (mekaaninen shuntti)). Myös Ouman jolla ohjattu lämmitystä tähän asti.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112728_pannuhuone7.jpg)
Ouman ja shuntit.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112749_pannuhuone8.jpg)
Patterien kiertovesipumppu ja sulkuja.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112916_energiakaivo2.jpg)
Pieni reikä, 230 metriä syvä kaivo.
-
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_112400_keruuputkien_asennus1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_112500_keruuputkien_asennus2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_112600_keruuputkien_asennus3.jpg)
Pieni sade ei haittaa keruuputkien asennusta. Asentajan toimesta pystytetty katokset, jotta mukavampi kaivaa. Totesi, että koska maa on niin pehmeää ei viitsi kaivuria edes ottaa kun menee lapiolla niin helposti.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_162216_keruuputket_tuotu_sisalle1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_162237_keruuputket_tuotu_sisalle2.jpg)
Keruuputket tuotu puuvarastoon, pannuhuoneen / teknisen tilan läheisyyteen. Uretaanien siistimiset vielä tekemättä, mutta välttämättä ei tarvitse edes siistiä. Mahdollisesti tulee koteloitua tarpeeksi järeällä kantatulla tavaralla keruuputket, niin voi pinota puita päälle surutta. Saa tilan taas hyötykäyttöön paremmin.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_162403_kaivo_ja_keruuputket_peitettuna1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_162413_kaivo_ja_keruuputket_peitettuna2.jpg)
Sinne se kaivo ja putket hukkuivat. Pientä tasoitusta ja kohta on taas koko jälki peitossa.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201027_162424_energiakaivo_info.jpg)
3.2 metriä merkistä taaksepäin, eli riittävät 3 metriä taloon on täytetty.
-
Minkäslainen se setuppi nyt kokonaisuudessaan meni, en havainnut ketjusta...nämä nyt ensinnäkin:
Thermia Atlas 3-12kW jolle 230m kaivo. 252m2 rinnetalo. Puolet lämmitettävästä alasta 1-lehtisillä pattereilla, puolet lattialämmityksellä.
Kattila lähtee, entä varaaja/puskuri asia?
Pattereille oli shuntti, oliko lattioille ja tuleeko lopulliseen kaikkiaan siis 3 shunttipiirii?
Uusiutuuko kiertovesipumput?
-
Minkäslainen se setuppi nyt kokonaisuudessaan meni, en havainnut ketjusta...nämä nyt ensinnäkin:
Thermia Atlas 3-12kW jolle 230m kaivo. 252m2 rinnetalo. Puolet lämmitettävästä alasta 1-lehtisillä pattereilla, puolet lattialämmityksellä.
Kattila lähtee, entä varaaja/puskuri asia?
Pattereille oli shuntti, oliko lattioille ja tuleeko lopulliseen kaikkiaan siis 3 shunttipiirii?
Uusiutuuko kiertovesipumput?
Joo juuri tuon allekirjoituksen päivittelin, eli tosiaan 230m kaivo jonne se 45x2.6 keruuputki. Päivittelen vielä myöhemmin lopulliseen muotoonsa, mutta tällä hyvä aloittaa. :)
Puulla käytetty Arimax lähtee kuten 2m3 varaaja.
Thermian 185l sisäisen varaajan lisäksi tulee 100 litran puskurivaraaja.
Tosiaan patteriverkostolle ja lattialämmitykselle on omat shunttinsa ja näillä jatkossakin mennään.
Kiertovesipumput olisi tarkoitus pitää ennallaan, eli patteriverkostolle, lattialämmitykselle ja suihkulle sekä saunalle.
Kalvopaisunta-astiat tulee keruupiirin puolelle sekä lämmönjaon puolelle, nämä sisältyvät sopimukseen.
-
Tuo olemassaoleva kalvopaisunta-astia on pannuhuoneen puolelta venttiilillä säädettävä, joten jätetään varoiksi taustalle. Ellei ole tarvetta sen voi poistaa, mutta jos on tarvetta se on helppo kääntää auki.
-
Thermian 185l sisäisen varaajan lisäksi tulee 100 litran puskurivaraaja.
Tosiaan patteriverkostolle ja lattialämmitykselle on omat shunttinsa ja näillä jatkossakin mennään.
Kiertovesipumput olisi tarkoitus pitää ennallaan, eli patteriverkostolle, lattialämmitykselle ja suihkulle sekä saunalle.
Kalvopaisunta-astiat tulee keruupiirin puolelle sekä lämmönjaon puolelle, nämä sisältyvät sopimukseen.
Eli jää vanhat shunttaukset entisillä säätimillä?...eikös Atlaksessa olis noille kaikille paikat ja sais käyrät sen ruutuun kun jokatapauksessa Atlaksen ulkoanturi tarvitaan?
Sulla on siis LV-kierto siä myös?
-
Eli jää vanhat shunttaukset entisillä säätimillä?...eikös Atlaksessa olis noille kaikille paikat ja sais käyrät sen ruutuun kun jokatapauksessa Atlaksen ulkoanturi tarvitaan?
Sulla on siis LV-kierto siä myös?
No sen verran mitä asentajan kanssa puhuttu, niin vanhat shunttaukset jätetään, koska toimivaa ei kannata lähteä muuttamaan, mutta tosiaan Atlaksen säätimillä. Elikkäs nykyistä järjestelmää säätänyt Ouman otetaan pois välistä.
LV-kierrosta en osaa sanoa, koska itse en ole nykyisen lämmitysjärjestelmän kanssa sinut. Isäni on tuota kiinteistöä lämmittänyt yli vuosikymmenen ja ymmärtää noiden päälle. Olen itse vain nyt vajaan puolen vuoden aikana yrittänyt ottaa oppia ja ymmärtää tuosta jotain.
-
No sen verran mitä asentajan kanssa puhuttu, niin vanhat shunttaukset jätetään, koska toimivaa ei kannata lähteä muuttamaan, mutta tosiaan Atlaksen säätimillä. Elikkäs nykyistä järjestelmää säätänyt Ouman otetaan pois välistä.
LV-kierrosta en osaa sanoa, koska itse en ole nykyisen lämmitysjärjestelmän kanssa sinut. Isäni on tuota kiinteistöä lämmittänyt yli vuosikymmenen ja ymmärtää noiden päälle. Olen itse vain nyt vajaan puolen vuoden aikana yrittänyt ottaa oppia ja ymmärtää tuosta jotain.
"Shunttaukset", kuvissa olin näkevinäni vain yhden shunttimoottorin, onko nyt niin että on oikeastaan 1 shuntattu piiri eli patterit?
Lattialämmöt, kuinka ne oikeastaan on...ilman shunttausta?
Puhuit tuolla kiertopumpuista ja suihkuista niin oletin että tarkoittaa lämpimänveden (LV) kiertoa, mutta taidat tarkoittaa pesutilojen+saunan lattialämmitystä?
Sitten se 100L pönttö onkohan se nyt tulossa 'puskurina' sarjakytkentänä vai 'varaajana' 4(3)-putki kytkennällä...ajattelin lähinnä että saako lämmityspiirit lämmitystä kun on LV tekovaihe menossa?
-
"Shunttaukset", kuvissa olin näkevinäni vain yhden shunttimoottorin, onko nyt niin että on oikeastaan 1 shuntattu piiri eli patterit?
Lattialämmöt, kuinka ne oikeastaan on...ilman shunttausta?
Puhuit tuolla kiertopumpuista ja suihkuista niin oletin että tarkoittaa lämpimänveden (LV) kiertoa, mutta taidat tarkoittaa pesutilojen+saunan lattialämmitystä?
Sitten se 100L pönttö onkohan se nyt tulossa 'puskurina' sarjakytkentänä vai 'varaajana' 4(3)-putki kytkennällä...ajattelin lähinnä että saako lämmityspiirit lämmitystä kun on LV tekovaihe menossa?
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112640_pannuhuone5.jpg)
Tässä kuvassa jonka jo aiemmin laitoin näkyy kaikki 3 kiertovesipumppua (1. patterit, 2. lattia, 3. sauna + pesuhuone) sekä 2 shunttia (1. patterit, 2. lattia). Myös Ouman jolla ohjattu lämmitystä tähän asti.
Tuohon en osaa suoraan vastata, onko 100L puskurivaraaja tulossa sarjakytkentänä vaiko miten.
-
http://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112640_pannuhuone5.jpg
Tässä kuvassa jonka jo aiemmin laitoin näkyy kaikki 3 kiertovesipumppua (1. patterit, 2. lattia, 3. sauna + pesuhuone) sekä 2 shunttia (1. patterit, 2. lattia). Myös Ouman jolla ohjattu lämmitystä tähän asti.
Tuohon en osaa suoraan vastata, onko 100L puskurivaraaja tulossa sarjakytkentänä vaiko miten.
Noniin, tuota toista kuvaa en ollutkaan klikkaillut...oli liikaa hyviä kuvia ;)
Tuo lämmönjakelu on sitten tehty viimosen päälle hyvin, saas nähdä saako Atlaksella fixusti kaikki pumput hoidettua ettei tarvii koskea vuodenaikojen mukaan jos niitä pitää sammutella.
Mahtaako nuo shunttimoottorit istua Atlas ohjaukseen, oma muistikuva on että Alaksessa on 10V ohjaus shunteille, sitä en tiedä olisko myös napsu-ohjaus. Vai onko jo tiedossa että toimilaitteet pitää vaihtaa?
(http://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112728_pannuhuone7.jpg)
(http://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201024_131301_pannuhuone4.jpg)
-
Ei kuvat näy.
-
Ei kuvat näy.
jaa kyllä täällä näkyy..
-
jaa kyllä täällä näkyy..
Näkyy kun avaa linkin, mutta ei upotettuna.
-
Näkyy kun avaa linkin, mutta ei upotettuna.
Juu upotettuna ei jostain syystä toimi, siksi laitoin linkkeinä. :)
-
Juu upotettuna ei jostain syystä toimi, siksi laitoin linkkeinä. :)
Kyllä ne mulla näkyi alkuvaiheessa, mutta sitten hävisi (laitoit linkit)...siksi ehkä kaikki kuvat ei tullut katsottuakaan...
Kai nuo laittamani 2 kuvaa näkyy muillakin upotettuna?
-
Kyllä ne mulla näkyi alkuvaiheessa, mutta sitten hävisi (laitoit linkit)...siksi ehkä kaikki kuvat ei tullut katsottuakaan...
Kai nuo laittamani 2 kuvaa näkyy muillakin upotettuna?
Näkyy vain raamit ja rikkinäinen linkki.
-
Näkyy vain raamit ja rikkinäinen linkki.
Jaa, chrome näköjään täälläkin vain 'raamittaa', mutta firefox, edge ja opera näyttää oikein kuvana...
-
Jaa, chrome näköjään täälläkin vain 'raamittaa', mutta firefox, edge ja opera näyttää oikein kuvana...
No jopas, Chrome täälläkin.
-
Noniin. Tänään 11.11.2020 aloitettu purkutyöt. Asennuksen suorittavat osapuolet olivat sitä mieltä, että:
-Jätetään nykyinen Ouman EH-203 ohjaamaan pelkkää lattialämmitystä.
-Pattereiden ja lattialämmityksen shuntit uusitaan. Saunan shuntti (tämän olemassaoloa en muistanut noissa aiemmissa viesteissä mainita) poistetaan ja jatkossa ohjataan koko alakertaa tuon lattialämmityksen shuntin kautta. Alakertahan kokonaisuudessaan lattialämmityksellä.
Mitenköhän tuon Oumanin käyttö Atlaksen rinnalla?
Nuo ylläolevat nyt semmoisia mitä muistan puhelusta. Itse en ole paikalla vaan töissä. Isäni oli käynyt paikalla keskustelemassa asentajien kanssa.
-
Noniin. Tänään 11.11.2020 aloitettu purkutyöt. Asennuksen suorittavat osapuolet olivat sitä mieltä, että:
-Jätetään nykyinen Ouman EH-203 ohjaamaan pelkkää lattialämmitystä.
-Pattereiden ja lattialämmityksen shuntit uusitaan. Saunan shuntti (tämän olemassaoloa en muistanut noissa aiemmissa viesteissä mainita) poistetaan ja jatkossa ohjataan koko alakertaa tuon lattialämmityksen shuntin kautta. Alakertahan kokonaisuudessaan lattialämmityksellä.
Mitenköhän tuon Oumanin käyttö Atlaksen rinnalla?
Nuo ylläolevat nyt semmoisia mitä muistan puhelusta. Itse en ole paikalla vaan töissä. Isäni oli käynyt paikalla keskustelemassa asentajien kanssa.
(http://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112728_pannuhuone7.jpg)
Tarkoitat varmaankin tuota Boldatun TEK^STINkohdalla olevaa 'mysteeri'-shunttia, joka vähän näkyy tuossa kuvan alareunassa? "(tämän olemassaoloa en muistanut noissa aiemmissa viesteissä mainita)" Tuossa ei ole moottoria ollenkaan eli onko ns. tarpeeton tällä hetkellä?
Eli tarkoitat että shunttiventtiilit 2kpl tulee uusia?...vais tekevätkö HE nyt niin että invertteri hoitaa patterien 'shunttaajan' hommat ja 1 fyysinen 'alashunttaus' hoitaa kokonaan alakerran ja tuo jälkimmäinen jää Oumannin hoitoon!?
Totesivatkohan ettei shunttimoottori ei sovellu Atlakseen ja siksi jättävät tommosen sekasikiön että sen 'alashunttaus' jääkin Oumannille eli 2x ulkoanturi jne.
Ei nyt näin etänä tiedä kaikkia syitä ja seurauksia, mutta lähtökohtaisesti itse haluaisin vastaavassa tilanteessa kaikki lämpökäyrät Atlakseen... Oumanni kiertoon tori.fi.
-
(http://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201025_112728_pannuhuone7.jpg)
Tarkoitat varmaankin tuota Boldatun TEK^STINkohdalla olevaa 'mysteeri'-shunttia, joka vähän näkyy tuossa kuvan alareunassa? "(tämän olemassaoloa en muistanut noissa aiemmissa viesteissä mainita)" Tuossa ei ole moottoria ollenkaan eli onko ns. tarpeeton tällä hetkellä?
Eli tarkoitat että shunttiventtiilit 2kpl tulee uusia?...vais tekevätkö HE nyt niin että invertteri hoitaa patterien 'shunttaajan' hommat ja 1 fyysinen 'alashunttaus' hoitaa kokonaan alakerran ja tuo jälkimmäinen jää Oumannin hoitoon!?
Totesivatkohan ettei shunttimoottori ei sovellu Atlakseen ja siksi jättävät tommosen sekasikiön että sen 'alashunttaus' jääkin Oumannille eli 2x ulkoanturi jne.
Ei nyt näin etänä tiedä kaikkia syitä ja seurauksia, mutta lähtökohtaisesti itse haluaisin vastaavassa tilanteessa kaikki lämpökäyrät Atlakseen... Oumanni kiertoon tori.fi.
Juu "mysteerishuntti" eli mekaaninen shuntti. Ei siinä moottoria ikinä ole edes ollut, koska käsikäyttöinen. ;D
Selvyyttä saatu asioihin kun työpäivän jälkeen pääsin paikalle haastattelemaan asentajia;
- Nykyiset 2kpl shuntteja jää käyttöön, eli patteriverkostolle ja lattialämmitykselle. Saunalta mekaaninen shuntti pois sekä kiertovesipumppu -> koko alakerta tuon nykyisen shuntin ja kiertovesipumpun perään. Kesäisin joutuu käsin vähän pelaamaan, jotta märkätiloissa on lämmitykset mutta muualla ei.
- Ouman pois välistä kuten alunperinkin oli sovittu. Tieto ei vain ollut välittynyt asennukseen asti -> Thermia hoitaa molemmat lämmityspiirit kuten kuuluukin. Oumanista hyödynnetään ainoastaan lämpötila-anturin sijainti, joka on todettu hyväksi.
Sitten se 100L pönttö onkohan se nyt tulossa 'puskurina' sarjakytkentänä vai 'varaajana' 4(3)-putki kytkennällä...ajattelin lähinnä että saako lämmityspiirit lämmitystä kun on LV tekovaihe menossa?
- Ymmärsin, että puskurivaraajaa käytetään patteriverkostolle. Asentaja käytti termiä "lataavana", ja Atlaksen omaa käyttövedelle ja lattialämmitykselle. Voi olla, että ymmärsin väärinkin.
Tänään oli ainoastaan purkupäivä. Huomenna tulee pumppu tontille, joten vielä ehtii vaikuttamaan asioihin, jos on jotain mitä täytyy tehdä eri tavalla!
-
Juu "mysteerishuntti" eli mekaaninen shuntti. Ei siinä moottoria ikinä ole edes ollut, koska käsikäyttöinen. ;D
Selvyyttä saatu asioihin kun työpäivän jälkeen pääsin paikalle haastattelemaan asentajia;
- Nykyiset 2kpl shuntteja jää käyttöön, eli patteriverkostolle ja lattialämmitykselle. Saunalta mekaaninen shuntti pois sekä kiertovesipumppu -> koko alakerta tuon nykyisen shuntin ja kiertovesipumpun perään. Kesäisin joutuu käsin vähän pelaamaan, jotta märkätiloissa on lämmitykset mutta muualla ei.
- Ouman pois välistä kuten alunperinkin oli sovittu. Tieto ei vain ollut välittynyt asennukseen asti -> Thermia hoitaa molemmat lämmityspiirit kuten kuuluukin. Oumanista hyödynnetään ainoastaan lämpötila-anturin sijainti, joka on todettu hyväksi.
- Ymmärsin, että puskurivaraajaa käytetään patteriverkostolle. Asentaja käytti termiä "lataavana", ja Atlaksen omaa käyttövedelle ja lattialämmitykselle. Voi olla, että ymmärsin väärinkin.
Tänään oli ainoastaan purkupäivä. Huomenna tulee pumppu tontille, joten vielä ehtii vaikuttamaan asioihin, jos on jotain mitä täytyy tehdä eri tavalla!
Kuulostaa selvemmältä...
Pattereiren kanssa on hyväksi tietty olla puskuria, patterien shuntti hiukan saa sitten sitä menoveden lämpöä tasattua tilanteessa jossa pumppu tekee hiukan ylilämmintä puskuriin...oikein isoa virkaa sille patteri-shuntille ei ole tulossa kun sen Atlaksen periaatteessa kuuluis tehdä invertterillä kohtuu oikean lämpöistä vettä, kumminkin sen pumpun lämpökäyrän laittavat patterien mukaan. LL-shuntille tulee tietty sitten oikein töitäkin.
Ei siinä Atlaksessa ole mitään puskuria lämmitysvesille, eli ei osallistu LL:een, Atlaksen varaajassa on vain lämmintä käyttövettä.
-
Kuulostaa selvemmältä...
Pattereiren kanssa on hyväksi tietty olla puskuria, patterien shuntti hiukan saa sitten sitä menoveden lämpöä tasattua tilanteessa jossa pumppu tekee hiukan ylilämmintä puskuriin...oikein isoa virkaa sille patteri-shuntille ei ole tulossa kun sen Atlaksen periaatteessa kuuluis tehdä invertterillä kohtuu oikean lämpöistä vettä, kumminkin sen pumpun lämpökäyrän laittavat patterien mukaan. LL-shuntille tulee tietty sitten oikein töitäkin.
Ei siinä Atlaksessa ole mitään puskuria lämmitysvesille, eli ei osallistu LL:een, Atlaksen varaajassa on vain lämmintä käyttövettä.
Eli tuo 100 litran puskurivaraaja pyörittää niin pattereiden kuin lattian lämmitysvesiä ja Atlaksen sisäisessä 180 litran varaajassa talouden lämpimät käyttövedet. Ymmärsinkö oikein?
-
Eli tuo 100 litran puskurivaraaja pyörittää niin pattereiden kuin lattian lämmitysvesiä ja Atlaksen sisäisessä 180 litran varaajassa talouden lämpimät käyttövedet. Ymmärsinkö oikein?
Kyllä, 100L pönttö välittää lämmitysenergiat ja 180L pönttö hoitaa lämpimät käyttövedet...
100L kytkentävaihtoehtoja/anturointeja sitten voi olla useampi, raportoit sitten tänne...taitaa tulla tänään valmiiksi?
Muutenkin jälkiseuranta tuolle Atlakselle kiinnostaa varmaan monia kun näistä Thermioista on vähemmän tietoa tarjolla...mm. nettiseurannan käyrät ja ohjaimen säädöt.
-
Kyllä, 100L pönttö välittää lämmitysenergiat ja 180L pönttö hoitaa lämpimät käyttövedet...
100L kytkentävaihtoehtoja/anturointeja sitten voi olla useampi, raportoit sitten tänne...taitaa tulla tänään valmiiksi?
Eilen aamupäivällä sanoivat, että maanantaina viimeistään olisi kaikki käyttökunnossa ja jäljet siivottu, mutta voi olla, että aikaistuu tuosta. Eilen oli saatu jo kaikki purkutyöt tehtyä. Täytyypi laittaa kuvia myöhemmin, ja koittaa jos upotuksella toimisi tällä kertaa. :)
Tuosta 100L kytkennästä tosiaan kysyin eilen tuleeko mainitsemallasi sarjakytkennällä vai 'varaajana' 4(3)-putki kytkennällä. Ilmeisesti ei ainakaan olisi 3-putken kytkennällä tulossa. Siitä asentaja sanoi ettei ole hyvä ratkaisu. Sanoi tosiaan jotenkin niin, että se 100L pönttö olisi tulossa "lataavaksi", jos nyt aivan oikein kuulin mitä hän sanoi.
Miten tuo 100L kannattaisi kytkeä?
-
Muutenkin jälkiseuranta tuolle Atlakselle kiinnostaa varmaan monia kun näistä Thermioista on vähemmän tietoa tarjolla...mm. nettiseurannan käyrät ja ohjaimen säädöt.
Joo tästä syystä juurikin aloittelin tämän uuden viestiketjun tänne, jonne sitten kerron omia kokemuksiani tekstin ja kuvien muodossa. Varsinkin kuvien muodossa, kun yleensä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Eikä kuvia voi koskaan olla liikaa. Niin ja tosiaan kyselen kaikenlaisia asioita. ;)
Keksin mahdollisesti miksi kuvien upotus ei toimi. Kuvat ovat palvelimella jolla ei ole SSL-sertifikaattia, mutta maalämpöfoorumilla on. Kun kuvat laittaa upotukseen muodossa http://.... (jollaisena laittanut nuo linkit nyt aiemmissa viesteissä), niin viestin lähetyksen jälkeen maalämpöfoorumi muuttaa tämän upotuksessa muotoon https://.... jolloin tietenkään kuvaa ei löydy tuon ristiriidan takia.
-
Joo tästä syystä juurikin aloittelin tämän uuden viestiketjun tänne, jonne sitten kerron omia kokemuksiani tekstin ja kuvien muodossa. Varsinkin kuvien muodossa, kun yleensä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Eikä kuvia voi koskaan olla liikaa. Niin ja tosiaan kyselen kaikenlaisia asioita. ;)
Keksin mahdollisesti miksi kuvien upotus ei toimi. Kuvat ovat palvelimella jolla ei ole SSL-sertifikaattia, mutta maalämpöfoorumilla on. Kun kuvat laittaa upotukseen muodossa http://.... (jollaisena laittanut nuo linkit nyt aiemmissa viesteissä), niin viestin lähetyksen jälkeen maalämpöfoorumi muuttaa tämän upotuksessa muotoon https://.... jolloin tietenkään kuvaa ei löydy tuon ristiriidan takia.
Ei niissä foorumilla tuota muutosta näy http>https...
Tuo näkymättömyys ilmenee vaan Chromen kanssa, ilmeisesti se haluaa nuo https:ksi jotta uskaltaa avata?
Tämä foorumisofta ei ole ihan viimestä huutoa näiden kuvien käsittelyn kanssa (eikä muutenkaan)...paljon helpompaakin se voisi olla...
-
Eilen aamupäivällä sanoivat, että maanantaina viimeistään olisi kaikki käyttökunnossa ja jäljet siivottu, mutta voi olla, että aikaistuu tuosta. Eilen oli saatu jo kaikki purkutyöt tehtyä. Täytyypi laittaa kuvia myöhemmin, ja koittaa jos upotuksella toimisi tällä kertaa. :)
Tuosta 100L kytkennästä tosiaan kysyin eilen tuleeko mainitsemallasi sarjakytkennällä vai 'varaajana' 4(3)-putki kytkennällä. Ilmeisesti ei ainakaan olisi 3-putken kytkennällä tulossa. Siitä asentaja sanoi ettei ole hyvä ratkaisu. Sanoi tosiaan jotenkin niin, että se 100L pönttö olisi tulossa "lataavaksi", jos nyt aivan oikein kuulin mitä hän sanoi.
Miten tuo 100L kannattaisi kytkeä?
Jaa, kai ne Thermian miehet sen tietävät, ilmeisesti laittavat 4 putkisesti jos sitä 'lataavat'!?
Saas nähdä laittavatko siihen ulkoisen anturin...
-
Jaa, kai ne Thermian miehet sen tietävät, ilmeisesti laittavat 4 putkisesti jos sitä 'lataavat'!?
Saas nähdä laittavatko siihen ulkoisen anturin...
Kyllä, 4 putkisena tulee puskurivaraajan asennus.
Atlas hoitaa patteriverkoston ja Belimo jää hoitamaan lattialämmitystä.
Atlaksen sähköt kytketään ABB:n 3-vaiheisen ulkoisen energiamittarin kautta kiinteistön sähköihin, niin on helppo sitten katsoa maalämpöjärjestelmän kokonaiskulutus ja eriyttää se taloussähköstä.
Ellei olisi sähkömies ollut sairaana, niin olisi pumppu pöhisemässä jo. Noh, huomenissa tehdään sitten sähkötyöt sekä loput putkityöt.
Nyt toimii kuvien upotus, joten laitetaan vähän valmiista sekä keskeneräisestä kuvaa ihmeteltäväksi.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201112_113500_keruuputkien_asennus7.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201113_110705_valmis_keruu2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201113_110846_atlas_ja_puskurivaraaja.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201113_111253_uusittua_lammonjakoa3.jpg)
-
Kyllä, 4 putkisena tulee puskurivaraajan asennus.
Atlas hoitaa patteriverkoston ja Belimo jää hoitamaan lattialämmitystä.
Atlaksen sähköt kytketään ABB:n 3-vaiheisen ulkoisen energiamittarin kautta kiinteistön sähköihin, niin on helppo sitten katsoa maalämpöjärjestelmän kokonaiskulutus ja eriyttää se taloussähköstä.
Ellei olisi sähkömies ollut sairaana, niin olisi pumppu pöhisemässä jo. Noh, huomenissa tehdään sitten sähkötyöt sekä loput putkityöt.
Nyt toimii kuvien upotus, joten laitetaan vähän valmiista sekä keskeneräisestä kuvaa ihmeteltäväksi.
Siistiltähän tuo näyttää ja simppelimmältä kuin ennen :) ...
Kuvista nyt päättelen että pattereihin ei tule shunttiventtiiliä vaan se shunttaus hoidetaan Atlaksen invertterin lämpökäyrällä...kuten tuolla aikaisemmin vähän ilmoille viskasin ja nyt kirjoitit.
Pattereille ei nyt näyttäis tulevan ollenkaan tommosta lämpötilamittaria menovedelle kuin siinä oli ennen, paluupuolelle näkyy olevan entinen kuten myös lattialämmitysten molemmat mittarit.
Yläkerrassakin taitaa sitten olla joku LL (lattialämmitys)?
Kesällä sitten suljetaan halutut LL piirit pois noista lattianrajan käsiventtiileistä...ilmeisesti.
Mutasihdin yläpuolella (100L päällä) näkyy olevan magneettifiltteri, peukut sille, onkos se minkä merkkinen/tyyppi?
LV (lämminvesi) näkyy ennen ollut Oumannin säätämä, tuo turkoosi roikkuva boxi tuon LL pumpun viesessä, jääkö tuo pois kokonaan ja tuleeko terminen venttiili Atlaksen päälle?
Atlaksen sisällekin olisi (tietääkseni) saanut tuon sähkömittarin ja sillo näkyisi sen tiedot Atlaksen näytöstä ja kait se jotain käyriäkin niistä sitten piirtää...ihan tarkkaan en tiedä mitä dataa se tuolla tavalla näyttää, joku jonkun hinnankin heitti jossain toisessa ketjussa ja ei ollut mielestäni paha (taitais olla halvee kun tuo ABB ja paree lopputulos, tai sitten on jotain mitä en hoksaa.
Tuon LL shuntin Belimo, kytketäänkö se nyt sitten Atlaksen ohjaimeen, eli kaikenkaikkiaan Oumanni jää kokonaan työttömäksi?
-
Siistiltähän tuo näyttää ja simppelimmältä kuin ennen :) ...
Kuvista nyt päättelen että pattereihin ei tule shunttiventtiiliä vaan se shunttaus hoidetaan Atlaksen invertterin lämpökäyrällä...kuten tuolla aikaisemmin vähän ilmoille viskasin ja nyt kirjoitit.
Pattereille ei nyt näyttäis tulevan ollenkaan tommosta lämpötilamittaria menovedelle kuin siinä oli ennen, paluupuolelle näkyy olevan entinen kuten myös lattialämmitysten molemmat mittarit.
Yläkerrassakin taitaa sitten olla joku LL (lattialämmitys)?
Kesällä sitten suljetaan halutut LL piirit pois noista lattianrajan käsiventtiileistä...ilmeisesti.
Mutasihdin yläpuolella (100L päällä) näkyy olevan magneettifiltteri, peukut sille, onkos se minkä merkkinen/tyyppi?
LV (lämminvesi) näkyy ennen ollut Oumannin säätämä, tuo turkoosi roikkuva boxi tuon LL pumpun viesessä, jääkö tuo pois kokonaan ja tuleeko terminen venttiili Atlaksen päälle?
Atlaksen sisällekin olisi (tietääkseni) saanut tuon sähkömittarin ja sillo näkyisi sen tiedot Atlaksen näytöstä ja kait se jotain käyriäkin niistä sitten piirtää...ihan tarkkaan en tiedä mitä dataa se tuolla tavalla näyttää, joku jonkun hinnankin heitti jossain toisessa ketjussa ja ei ollut mielestäni paha (taitais olla halvee kun tuo ABB ja paree lopputulos, tai sitten on jotain mitä en hoksaa.
Tuon LL shuntin Belimo, kytketäänkö se nyt sitten Atlaksen ohjaimeen, eli kaikenkaikkiaan Oumanni jää kokonaan työttömäksi?
Jep tosiaan pattereille ei tule enää omaa shunttiventtiiliä vaan Atlaksella hoidetaan tuo, kuten arvelitkin ja en varmaksi osannut aiemmin täysin sanoa.
Onhan tuossa patterien kiertovesipumpun yläpuolella lämpötilamittari?
Totta. Yläkerrassa on vierekkäin olevat vessa ja tuulikaappi lattialämmityksellä.
Juurikin näin. Autotallit yms. voi kesällä sulkea pois ja jättää ainoastaan märkätiloihin lämpöä.
Magneettifiltteri taisi olla Sentinelin Eliminator Vortex, mutta päätäni en pantiksi pistä. :)
Ouman oli isäni ensimmäinen ostos aikoinaan tuonne. Ouman jää nyt kokonaan pois. En osaa sanoa tuleeko terminen venttiili Atlaksen päälle.
Kyselin myyjältä tuosta sähkömittarista, mutta hän ei ollut tietoinen siitä, että Thermiaan olisi saatavilla sitä. Muistan kyllä täältäkin lukeneeni tuosta, mutta nopealla Googletuksella ei kyllä löytynyt Thermialle tuollaista. Tästä syystä päädyin tuohon, että laitetaan järjestelmän sähköt ulkoisen energiamittarin kautta. En tiedä onko paras ratkaisu, mutta ainakin kokonaiskulutuksen kerää talteen vaikkei graafia piirräkään.
Näin ymmärsin, että Belimo kytketään Atlaksen ohjaimeen. Ouman jää ylimääräiseksi ja kunhan saisi sen pakettiin, niin voisi myydä ettei jää nurkkiin pyörimään. :)
-
Tässä oli tuo mitä muistin, kait tuo käy Atlakseenkin:
Niinkuin Roori mainitsi niin sähkönkulutusta kannattaa seurata aktiivisesti, sekä sitten verrata sitä 'Käyttöaika' valikon lukemiin jossa on kompressorin sekä sähkövastuksien käyntiajat.
Ja valitettavasti Thermiaan ei saa liitettyä muita energianmittareita kuin saman mikä tulee heidän 'kittinsä' mukana joka on mallia 'CG EM340', joka keskutelee modbussin kanssa lämpöpumpun kanssa.
(Jos joku haluaa kikkailla hakemalla oman EM340 koneeseen (99€) niin multa löytyy se tarvittava liitinpiuha ylimääräisenä..)
Ja valitettavasti muiden valmistajien lämpöpumput arvioi laskennallisesti energiankulutuksen (lämpö), ja se ei todellakaan ole tarkka vaan suuntaa antava.
Ja jos sulla on kerran Calibra (ilman HGW) niin tarvitset vain 1 lämpöenergianmittarin putkeen niin saat tarkan lämmöntuoton josta sitten laskea hyötysuhdetta.
Jos on HGW niin pitää olla 2 kpl lämpöenergianmittaria jotta pystyy mittaamaan koko koneen tuoton.
Tuo taitaa olla tuon dokumentti, mutta ei siinä paljoa sanota mitä se antaa näkyviin... @Maxxis osais varmaan kertoa...
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/VIILY302_IG_Power_limiter_X025446_en.pdf
Tuolta tulee vissiin tuo hinta 99€:
https://www.finnparttia.fi/EM340
Tässä vähän yksityiskohtaista ja Thermian hinta:
Online palvelusta ei löydy energiankulutusta.
Energiankulutus löytyy valikosta "Energiamittari" jos sinulla on tehtaan sähkömittari koneessa.
Esim. kun mulla on se sähkömittari koneessa niin näkyy vaihevirrat/jännitteet/tehot sekä sitten kumulatiivinen energiankulutus (sähkö).
Tämä 'kitti' menee Thermian numerolla 086L4535 "Inverter Tehovahti" ja hintaa pitäisi olla suunnilleen 210€ alvilla, kun kyselet myyjältä :)
-
Hienosti kaivettu! Lähetin sähköpostia eteenpäin tuosta osasta 086L4535 "Inverter Tehovahti". Voisi jättää sen ulkoisen mittarin sitten kokonaan pois välistä. :)
-
Hienosti kaivettu! Lähetin sähköpostia eteenpäin tuosta osasta 086L4535 "Inverter Tehovahti". Voisi jättää sen ulkoisen mittarin sitten kokonaan pois välistä. :)
Hyvä että selvisi!
Sitten kun on tuo 'tehovahti' niin sähkönkulutus näkyy Thermian näytössä.
Ja todennäköisesti kustantaa saman verran tuo kun sähkösyöttöön asennettava.
-
@realii
Mihinköhän aikovat asentaa keruupiirin paisunta-astian ja varoventtiilin painemittareineen?
Ainakaan kuvissa ei näy mitään haaroja näille.. Varmaan kyllä johonkin laittavat.
EDIT: Olihan siellä pikku haara kiinnikkeen vieressä.
Ja tuon Belimon shuntin saa ohjattua Atlaksesta suoraan, veikkaan että kyseessä on 0-10V moottori kun kerran on ollut Oumannin ohjaamana.
Tarviit sitten vaan lattialämmityksen menojohtoon 1 lämpötila-anturin toimittajalta..
Puskurisäiliöön he ainakin laittaa yhden ulkoisen anturin..
-
Hyvä että selvisi!
Sitten kun on tuo 'tehovahti' niin sähkönkulutus näkyy Thermian näytössä.
Ja todennäköisesti kustantaa saman verran tuo kun sähkösyöttöön asennettava.
Olisi tarvinnut kyllä aiemmin osata ymmärtää hakea tämä, jos olisi halunnut tuon "tehovahdin". Tässä vaiheessa asennuksia tämä olisi jo erikseen laskutettavaa lisätyötä, kun sähkäri tänään kävi tekemässä vedot. Olisi joutunut toisen kerran tulemaan tämän takia.
Thermialta tosiaan sen ~230€ taisi olla tuo kitti, mutta siihen päälle sähkärin tuntipalkat (arvioi 3-4 tuntia menevän asennuksiin), kilometrit ja muut niin kokonaisuudessaan puhuttaisiin lähemmäs 500€ laskusta.
Totesin, että ei tällä hinnalla ole tarvetta saada näkymään kulutuksia Thermian näytössä, kun tuo ABB:n C13-mallin energiamittari löytyi omasta takaa hyllystä. Kertoo tuokin kattavasti dataa. :)
-
@realii
Mihinköhän aikovat asentaa keruupiirin paisunta-astian ja varoventtiilin painemittareineen?
Ainakaan kuvissa ei näy mitään haaroja näille.. Varmaan kyllä johonkin laittavat.
EDIT: Olihan siellä pikku haara kiinnikkeen vieressä.
Ja tuon Belimon shuntin saa ohjattua Atlaksesta suoraan, veikkaan että kyseessä on 0-10V moottori kun kerran on ollut Oumannin ohjaamana.
Tarviit sitten vaan lattialämmityksen menojohtoon 1 lämpötila-anturin toimittajalta..
Puskurisäiliöön he ainakin laittaa yhden ulkoisen anturin..
Siellä ne on asennettuna pumpun yläpuolelle katon rajaan. Laitan kuvaa näistä myöhemmin.
Kyllä Belimon joutuivat ottamaan pois. Eivät saaneet kommunikoimaan Atlaksen kanssa. Tilalle tulee toinen laite.
Lämpötila-anturin olisivat asentaneet tänään, mutta se oli jonnekin kadonnut matkalla. :)
-
Noniin. Pientä hiljaiseloa ollut päivittämisen suhteen muuttokiireiden yms. takia.
Maanantaina 16.11.2020 siinä kello 17 jälkeen sai Atlas virtaa itseensä ja siitä asti tuottanut lämpöä taloon. Opettelua ja odottelua tämä vielä on, kun haettu niitä sopivia säätöjä millä on lähdetty alkuun. Nyt tuntuisi olevan ihan välttävät asetukset ja lämpökäyrät millä ajella pattereita ja lattiaa. Aika pitkälti samanlaiset käyrät mitkä olivat Oumanissa.
Sitten paljon kuvia, koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201119_145032_porausraportti.jpg)
Mitäs tästä tulee aktiivisyvyydeksi? Kokonaissyvyys 230 metriä - 2,2 metriä hiekkaa/kiveä/maata - 6 metriä maanpinnasta vedenpinnan taso = 221,8 metriä? Vai 230 metriä - 6 metriä = 224 metriä?
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201127_170754_valmis1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201127_170809_valmis2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201127_170906_valmis3.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201127_170946_valmis4.jpg)
Vähän eri kuvakulmista otettu samasta aiheesta, niin näkyy paremmin miten putkikytkennät menevät.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201127_170919_magneettisuodatin.jpg)
Sentinelin magneettisuodatin.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_125303_lammityspiirin_kalvopaisunta.jpg)
Lämmityksen kalvopaisunta-astian kuvaushetkiset paineet.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_125327_keruupiirin_kalvopaisunta.jpg)
Keruupiirin kalvopaisunta-astian kuvaushetkiset paineet.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_114549_kwh-mittari2.jpg)
Maalämpöjärjestelmä (poislukien 2kpl kiertovesipumppuja) kulkee nyt tämän ABB:n mittarin läpi, kun tosiaan Thermian paketille olisi tullut tässä vaiheessa tuhottoman paljon hintaa. Sähkökaappi on samalla kulkureitillä jos käy Atlasta katsomassa, niin eipä tuosta isoa haittaa ole. 287kWh hörpännyt sähköä 16.11.2020 - 29.11.2020 välisenä aikana, eli karkeasti laskettuna vähän yli 20kWh per päivä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115415_patterien_lammitys1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115421_patterien_lammitys2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115427_patterien_lammitys3.jpg)
Yläkerran patterien lämpöasetukset ja lämpökäyrä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115440_lattialammitys1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115449_lattialammitys2.jpg)
Alakerran + yläkerran wc:n ja tuulikaapin lattialämmityksen lämpöasetukset ja lämpökäyrä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115534_kayttotiedot1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115542_kayttotiedot2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115547_kayttotiedot3.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_115555_kayttoaika1.jpg)
-
Lämpötilat yläkerran kaikissa huoneissa joissa on lämpömittari on siinä 21 asteen kohdilla. Alakerrassa on lämpötilat siinä 20 asteen kohdilla. Autotalleissa nousi täydellä virtauksella lämpötilat 18-19 asteen paikkeelle. Nyt on tosin virtaukset kierretty pienemmälle, kun ei tarvitse noin lämmintä olla autotalleissa.
-
Hieno asennus ja hyviä kuvia....
-
Koneen piirtämiä käyriä seuraavaksi. Näyttävät mielestäni ihan hyviltä. Tänään ei ole suihkussa käyty tai muutenkaan hirmuisesti lotrattu lavuaarien kanssa, joten ei käyttövettäkään ole kone alkanut tekemään.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_200924_lammitysjarjestelmakayra1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_201039_lammitysjarjestelmakayra2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_200956_kayttovesikayra1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_201008_lammonkeruuliuoskayra1.jpg)
-
Nyt kun tännekin saatiin maltillisia pakkasia, niin myös HGW on näkynyt ruudussa myös useammin. Aamulla töihin mennessä oli ruudulla, kuten töistä kotiin tullessa.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163610_lammitysjarjestelmakayra3.jpg)
Lattialämmitys on myös vähän erikoisesti mennyt tänään. Tuollaista aaltoilua.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163615_ulkolampokayra1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163621_tarvekayra1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163639_lammonkeruuliuoskayra2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163626_kayttoveden_lampotilakayra1.jpg)
Samaten käyttöveden lämpötila korkea lämpötila on suoraa seurausta tuosta HGW:sta. Eiliseen aamuyöhön asti ollut siinä maksimissaan 60 astetta, mutta siinä kello 05:30 alkaen käyttöveden lämpötila ollut 62 - 74 astetta.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163716_kayttovesiasetukset1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163723_kayttovesiasetukset2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163811_hgw_asetukset1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_163818_hgw_asetukset2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_172014_kayttoveden_teko1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_180213_onlinen_kayttovesikayra1.jpg)
Pelkälle käyttöveden teolle laite ei ole kuitenkaan mennyt tänään ollenkaan, kun tuo HGW on tehnyt sitä lämmityksen yhteydessä. Muutenkin aika maltillisesti on käyttövedelle tunteja tullut toistaiseksi joulukuussa.
-
Menojohto, paluujohto sekä käyttövesi tekee omanlaisen erikoisen piikkinsä joka päivä ja toisinaan kahdestikin päivässä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_173231_onlinen_kayrat_joulukuu1.jpg)
Tänään nyt tosin on ollut tasaista käyrää, kun on pumpullakin ollut kevyitä töitä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201209_172154_onlinen_kayrat_1.jpg)
Sen verran katselin taas kulutusmittaria, että viimeisen 10 tunnin aikana sähköä kuluttanut 14kWh verran.
Alla tähän astiset kulutukset, mistä pitänyt kirjaa viikon välein. Ihan nyt tasan samoihin kellonaikoihin ei kuitenkaan ole lukemassa käyty. ;)
16.11.2020 klo 17:30 0kWh - 23.11.2020 klo 21:55 151kWh = 21,57kWh / päivä
23.11.2020 klo 21:55 151kWh - 30.11.2020 klo 18:35 315kWh = 23,42kWh / päivä
30.11.2020 klo 18:35 315kWh - 01.12.2020 klo 17:30 333kWh = 18kWh / päivä
MARRASKUU : 333kWh = 20,81kWh / päivä
01.12.2020 klo 17:30 333kWh - 07.12.2020 klo 20:30 476kWh = 23,83kWh / päivä
-
Eilen tuli puhdistettua sihti sekä magneettisuodatin. Ihan aiheellista olikin, kun yllättävän paljon ensimmäisen kuukauden aikana kerännyt moskaa. Samalla tuli huomattua, että johan oli asennus tehnyt typerästi. Niin sihti kuin magneettisuodattimen päällä oleva nostotappi ottaa kiinni putkiin. ::)
Kyllä sen sihdin sieltä juuri ja juuri saa pois, mutta olisi nyt vähän voinut eri suuntaan tuon asentaa. Vähän epäilen että tuo magnettisuodattimen tappikin tulisi korkeammalle, ellei ottaisi putkeen kiinni.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201213_114706_sihdin_sijainti.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201213_114730_magneettisuodattimen_tappi.jpg)
Sentinel Eliminator Vortex 300 Direct Fit - https://www.youtube.com/watch?v=sGiPUqkcufs (https://www.youtube.com/watch?v=sGiPUqkcufs)
-
Äkkiäkös tuota vähän käännät. Ylemmän hanan alla oleva on o-renkaallinen liitos samoin kun alemman hanan yläpuolella oleva liitos. Niistä löysää mutteria varttikierroksen ja kääntää koko paketin mieleiseen suuntaan.
Noita liitoksia voi availla huoleti useita kertoja eikä o-rengas ala vuotamaan.
-
Juu ei kyse ole siitä etteikö sitä itse äkkiä kääntäisi. Siinä vaiheessa vaan kun olet maksanut toimijalle palvelusta, niin kyllä sen täytyy olla kunnossa ilman, että itse alkaa kääntelemään. Sekä paras kun kävi asennuksen suorittanut toimija itse hoitamassa samantien tuonkin kuntoon, niin pysyy takuuasiat kunnossa. Ei pääse sanomaan, että olisi loppukäyttäjä itse käynyt kääntelemässä liitoksia...
-
16.11.2020 - 16.12.2020 sähkönkulutus 737kwh, eli 24,56kWh / päivä. Leutoa toki ollut, kun nollan tienoilla oltu.
-
Ulkona ollut +6c koko päivän ja aikamoista kuusimetsää on piirtynyt kaiken muun paitsi ulkolämpötilan ja käyttöveden osalta. Konekin käynyt todella paljon tyhjäkäynnillä tämän johdosta, kun ei ole ollut tarvetta tuottaa lämpöä.
-
Onko kuusimetsä taimikkoa vai yli-ikäistä tukkimetsää? Eli miten suurella lämpötila/kierrosalueella käyrän hakeminen tapahtuu?
Itse huomannut että kone tekee ehkä asteen sisällä "taimikkoa" vaikka kävisi monta tuntia samalla nopeudella kompura. Olen arvellut sen johtuvan siitä että mylly "haistelee" tulevien trendien suuntia ja nopeuksia..en tiedä sitten.
-
Onko kuusimetsä taimikkoa vai yli-ikäistä tukkimetsää? Eli miten suurella lämpötila/kierrosalueella käyrän hakeminen tapahtuu?
Itse huomannut että kone tekee ehkä asteen sisällä "taimikkoa" vaikka kävisi monta tuntia samalla nopeudella kompura. Olen arvellut sen johtuvan siitä että mylly "haistelee" tulevien trendien suuntia ja nopeuksia..en tiedä sitten.
Kone siis käy samalla vaihteella mutta taimikko, jos metsätermejä uskaltaa suoltaa ;), syntyy alle/yli ohjearvon ?
Voiskohan tuo syntyy siitä että ehkä säätelee niitä kiertopumppuja hakekseen dT:tä toivotuksi ja siksi syntyy sitä taimikkoa, sillä sinänsä mitään haitaketta ole mutta kumminkin pohdintoja mitä 'jäbä duunaa'...
Tuolla tavalla periaatteessa vois periaatteessa tehdä hienosäätöö, kompuralla raaka säätö ja hienompi säätö kiertopumpuilla....pienet dT heitot ei vaikuta hyvyyteen/huonouteen mutta ehkä tuolla 2kerros säädöllä sais ehkä hiukan venyteltyä käytejä snadisti on/off käyntialueella.
-
Parashan se on kuvaa onlineen piirtyneestä käyrästä näyttää, niin pääsee helpommalla.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201221_170055_kuusikayraa.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201221_170735_keruunestekayraa.jpg)
-
Tosiaan tämä ilmiö nyt näytti olleen vain kun ulkolämpötila oli tuossa ~5 asteen tienoolla, vähän yli ja ali. Sen verran mitä aina koneella kävi katsomassa, niin kierrostasot olivat ykköstasolla. Nyt kun ulkona on 2 astetta niin käyräkin on taas tasaantunut.
-
Kone ei kuitenkaan sammuksissa ole käynyt tuollaisen korkean piikin jälkeen? Melkein jopa aiemmin kutsumakseni värähtelyksi alkaisin tuota jo sanomaan, kun meno heittää kuitenkin jo 5 astetta eestaas puolen tunnin välein..erittäin mystistisiä vehkeitä. Etenkin jos kone kuitenkin hyrrää kokoajan tasaisesti ykkös portaalla. Eihän siellä mikään ulkoinen shunttiryhmä ala tehdä eestaas liikettä että on hana auki, ja kohta onkin liian kuumaa vettä, ja ajaa hanan kiinni, ja kohta on taas kylmää=>hana auki jne..?
Sinällään tuokaan 5 asteen heitto ei varmasti lämmöissä tunnu mitään, mutta jännää käyntiä.
Äsken kävin työmaalla koneen ääressäkin vähän aikaa katselemassa, niin aikalailla puolen asteen heittoa oli tehnyt melkolailla samalla taajuudella kuin siellä, eli tunnin välein aikalailla oli korkein lämpö.
Nyt ulkolämpö rajussa laskussa eli lämpökäyrä nousussa niin vähän rumempaa käyrää, mutta kuitenkin heitto edelleen vain reilun asteen luokkaa, max 1,5 astetts oli yksi piikki. Laskisin vielä normaaliksi optimin hakemiseksi.
Rööri taisi aiemmin ihmetellä, tarkoitanko asteen heitolla astetta suuntaansa vaiko asteen kokonaisheittoa? Kokonaisheitoista puhun kokoajan, eli asteen heitto on yhtä kuin +-0,5 astetta.
-
Kone ei kuitenkaan sammuksissa ole käynyt tuollaisen korkean piikin jälkeen? Melkein jopa aiemmin kutsumakseni värähtelyksi alkaisin tuota jo sanomaan, kun meno heittää kuitenkin jo 5 astetta eestaas puolen tunnin välein..erittäin mystistisiä vehkeitä. Etenkin jos kone kuitenkin hyrrää kokoajan tasaisesti ykkös portaalla.
Sen verran mitä konetta katselin, niin tyhjäkäynnillä oli kun kone oli täysin hiljaisena, ja sitten kun kompura taas hörähti hereille niin ykkösvaiheella kävi. Voihan se olla kakkosvaiheellakin olla käynyt, kun en nyt kovinkaan aktiiviseen jaksanut seurailla.
Eihän siellä mikään ulkoinen shunttiryhmä ala tehdä eestaas liikettä että on hana auki, ja kohta onkin liian kuumaa vettä, ja ajaa hanan kiinni, ja kohta on taas kylmää=>hana auki jne..? Sinällään tuokaan 5 asteen heitto ei varmasti lämmöissä tunnu mitään, mutta jännää käyntiä.
Patteriverkostoon ei ole ulkoista shunttiryhmää, vaan pumppu hoitaa shuntin virkaa. Ei ehkä jännää käyntiä, mutta jännää käyrää. Tyhjäkäynnillä ja alimmilla portailla kun ei sähköäkään paljoa käytä.
-
Rööri taisi aiemmin ihmetellä, tarkoitanko asteen heitolla astetta suuntaansa vaiko asteen kokonaisheittoa? Kokonaisheitoista puhun kokoajan, eli asteen heitto on yhtä kuin +-0,5 astetta.
No en sitä sinänsä ihmetellyt, vaikka olis -/+1K niin hyvähän se on...
Kirjottelin vaan siitä että se muuttuilu voi tulla jo pelkästään kiertopumppujen säätelystäkin kun uskoakseni hakee niihin jotain optimia kokoajan.
-
Parashan se on kuvaa onlineen piirtyneestä käyrästä näyttää, niin pääsee helpommalla.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201221_170055_kuusikayraa.jpg)
Yleisesti, aika karkeen lähestymistavan Thermia herrat on valinneet näihin logituksiin, aivanko olis kirveellä hakattu...tuokin saa jo kuusikko-vaikutelmaa aikaiseksi, paljon havainnollisempi olisi joku 0.1K 'pisteitys' noissa logittamisissa...
Onko tuo 'metsän' aikana pumppu jatkuvalla käynnillä?
Edit: No eipä tietystikkää oo kun tuota käyrää keskittyy lukemaan...meno ja paluu menee samaksi kun pysähtyy...
Onko termostaatteja käytössä lämmönjaossa?
-
Sen verran mitä konetta katselin, niin tyhjäkäynnillä oli kun kone oli täysin hiljaisena, ja sitten kun kompura taas hörähti hereille niin ykkösvaiheella kävi. Voihan se olla kakkosvaiheellakin olla käynyt, kun en nyt kovinkaan aktiiviseen jaksanut seurailla.
Patteriverkostoon ei ole ulkoista shunttiryhmää, vaan pumppu hoitaa shuntin virkaa. Ei ehkä jännää käyntiä, mutta jännää käyrää. Tyhjäkäynnillä ja alimmilla portailla kun ei sähköäkään paljoa käytä.
Eli toisinsanoen teikäläisen tapauksessa siellä noin 0 - 5 ulkolämpötiloissa alkaa pätkäkäynti, ja sitten nollan tietämillä tai alapuolella jatkuva käynti.
Pumpun sanotaan olevan sammuksissa silloin kun kompura ei pyöri vaikka oikeampi olisi sanoa että se on valmiustilassa..oletin aluksi että tuo teikäläisen kompura käy jatkuvasti tuon lämpöheilunnan aikana.
Mielestäni tuo puolen tunnin välein käyntiin pörähtävä kompura on vähän liian paljon. Joku muu voi kertoa paremman mielipiteen.
Tuollehan ei mahda muuta kuin kasvattaa käynnistys/sammutus rajaa niin paljon kuin mahdollista ilman että alkaa lämpötila töllissä vaihdella liikaa. Kone kävisi vähän pitempään, ja olisi sammuksissa kauemmin.
-
No en sitä sinänsä ihmetellyt, vaikka olis -/+1K niin hyvähän se on...
Kirjottelin vaan siitä että se muuttuilu voi tulla jo pelkästään kiertopumppujen säätelystäkin kun uskoakseni hakee niihin jotain optimia kokoajan.
Eipä se oikein muusta voi tulla, ja arvelinkin sen normaalin "trendin haistelun" piikkin menevän.
-
Yleisesti, aika karkeen lähestymistavan Thermia herrat on valinneet näihin logituksiin, aivanko olis kirveellä hakattu...tuokin saa jo kuusikko-vaikutelmaa aikaiseksi, paljon havainnollisempi olisi joku 0.1K 'pisteitys' noissa logittamisissa...
Onko tuo 'metsän' aikana pumppu jatkuvalla käynnillä?
Edit: No eipä tietystikkää oo kun tuota käyrää keskittyy lukemaan...meno ja paluu menee samaksi kun pysähtyy...
Onko termostaatteja käytössä lämmönjaossa?
En ole niin kauaa jaksanut tuossa pumpun vieressä päivystää, että voisin varmuudella sanoa onko jatkuvalla käynnillä. Epäilen, että "metsän" mennessä ylöspäin pumppu käy ykkösvaiheella ja alaspäin mennessä pumppu on tyhjäkäynnillä.
Kaikki patteritermostaatit ovat käännettynä täysin auki.
-
En ole niin kauaa jaksanut tuossa pumpun vieressä päivystää, että voisin varmuudella sanoa onko jatkuvalla käynnillä. Epäilen, että "metsän" mennessä ylöspäin pumppu käy ykkösvaiheella ja alaspäin mennessä pumppu on tyhjäkäynnillä.
Kaikki patteritermostaatit ovat käännettynä täysin auki.
Juu niin se menee että 'käyrät kaakkoon' = ajaetaan matalalla vaihteella ja käyrät alaspäin niin kompuratuotanto on seis...hihasta tiputellen ~½ suhteella.
Tuonhan näkee suoraan siitä käyrästä joka näyttää kompuran käynnin...
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201221_170055_kuusikayraa.jpg)
-
Tuollehan ei mahda muuta kuin kasvattaa käynnistys/sammutus rajaa niin paljon kuin mahdollista ilman että alkaa lämpötila töllissä vaihdella liikaa. Kone kävisi vähän pitempään, ja olisi sammuksissa kauemmin.
Aamulla ennen töihin lähtöä tein seuraavat muutokset:
Lämmitysaika: 1:00:00 (aiemmin 0:45:00)
Laskettu tarpeen käynn./pys. raja: 3 (aiemmin 4) - 3 on alin arvo johon voi laskea.
Heti rauhoittui tämä leudommalla kelillä pomppiminen. Kuvat niin käyttöveden kuin ulkolämmön kanssa sekä ilman.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201222_182354_kuusikayraa2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201222_182421_kuusikayraa3.jpg)
-
Niin tuo nyt tekemäsi muutos madaltaa huippuja toteutuneessa käyrässä, kun ennen käynnistys oli 4 astetta alle tavoitekäyrän ja sammutus 4 astetta yli tavoitteen. Eli käynti-/sammuksissaolojaksot ovat aiemmin olleet pitempiä. Nythän kone pyrkii pitämään lämmön tarkemmin käyrällä(3 asteen sisällä), eli toisinsanoen lähtee käyntiin aiemmin, ja sammuukin aiemmin kuin ennen. Tuota pomppimistahan se toki kuvaajassa(toteutuneessa lämmössä) tasoittaa, mutta itse ongelma pahenee eli käynnistyksiä tulee vielä enemmän.
Mielestäni pitäidi mennä toiseen suuntaan, eli kasvattaa hystereesiä. Koneen maksimi pysäytys/sammutus rajat taitaa olla 5 astetta, eli sillä toteutuu 10 asteen heilunta nykyisen 6 (+-3) asteen heilunnan sijaan. Kuvaajahan on sitten entistä karmeamman näköinen kun kone ajaa 5 astetta yli tavoitteen, ja sammuu sitten niin pitkäksi aikaa että lämpö on 5 astetta alle tavoitteen, mutta edes käynnistykdiä tulisi vähemmän.
Tavoiteltava tilanne tämäkään ei ole, mutta mielestäni ainoa keino minimoida käynnistysten määrä, ja maksimoida yhtämittaisen käynnin aika tilanteessa missä edes mlpn minimituottoa ei saada käytettyä.
-
Katselin tuota käyrää tarkemmslla silmällä, niin yllättävästikin näyttää siltä että tuolla pienemmällä hystereesilläkin käyntijaksot taitavat olla jopa pidempiä. Eli piikkien väli on parikin tuntia, kun ennen oli tunti. Eli ei sinällään huonompaan suuntaan.
Käykö tuossa sitten niin että aiemmin kone onkin aloittanut isommalla teholla kuromaan vajetta kiinni, ja aina kun olet sattunut katsomaan paikanpäälle, niin onkin ollut jo lopettelemassa ykkösteholla.
Näkeekö tuolla onlinella toteutuneita kompuran kierroksia? Jos ei, niin ainakin koneen näytöltä voi katsoa viimeisen 12 tunnnin toteutuman.
Eli mikä mietityttää, on se että eihän kone suotta lähde käynnistyttyään isommille tehoportaille?
-
Näkeekö tuolla onlinella toteutuneita kompuran kierroksia? Jos ei, niin ainakin koneen näytöltä voi katsoa viimeisen 12 tunnnin toteutuman.
Eli mikä mietityttää, on se että eihän kone suotta lähde käynnistyttyään isommille tehoportaille?
Onlinella ei näe kompuran kierroksia, ainoastaan käyttötunnit. Tarkoitat tuota "Tarve" välilehteä koneen näytöltä?
-
Mitähän siinä nyt lukikaan ylävalikossa, mutta "kuvaajat" kohdasta aukeaa koneen tekemiset viimeiseltä 12 tunnilta viivadiagrammin muotoon koneen näytölle. Sivulle pyyhkäisemällä saa aina seuraavat mitattavat suureet näkyviin. Siellä yhdellä sivulla näkyy viivana tarve ja toisena viivana vaihde.
-
Mitähän siinä nyt lukikaan ylävalikossa, mutta "kuvaajat" kohdasta aukeaa koneen tekemiset viimeiseltä 12 tunnilta viivadiagrammin muotoon koneen näytölle. Sivulle pyyhkäisemällä saa aina seuraavat mitattavat suureet näkyviin. Siellä yhdellä sivulla näkyy viivana tarve ja toisena viivana vaihde.
Niin, eli juurikin tuo "Tarve" välilehti minkä sanoinkin aiemmin kun kysyin, että tarkoitatko sitä. ;)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201223_150820_tarve.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201223_150836_lampokayra.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201223_150828_lampokayra.jpg)
Piikkien aikaan tehty käyttövettä. Tuossa kun katselin Onlinessa päiviä taaksepäin, niin selvästi oli havaittavissa kun ulkolämpö laski tuon 4 asteen kohdalle, niin alkoi pomppiminen. Nyt on taas tasaista kun ulkolämpötila on 2 asteessa.
-
No juurikin se, ei kaikkea voi ulkoa muistaa.
Vaan nythän tuo näyttää oikein hyvältä. Ei mitään turhia pomppimisia, mylly reagoinut kulutuksen tarpeeseen niinkuin pitää, ja hyrissyt muuten hissukseen ilman sammumisia.
Eli teikäläisellä tuo pari kolme astetta ulkona riittää jatkuvaan käyntiin, ja se 4-5 astetta on se pahin milloin alkaa se pahin pätkäkäynti. Itse varmaan lähtisin kokeilemaan sitä hystereesin kasvatusta siihen +5 keliin, niinkuin jo aiemmin sanoin. Muuta kai sille ei oikein ole tehtävissä..
-
No juurikin se, ei kaikkea voi ulkoa muistaa.
Vaan nythän tuo näyttää oikein hyvältä. Ei mitään turhia pomppimisia, mylly reagoinut kulutuksen tarpeeseen niinkuin pitää, ja hyrissyt muuten hissukseen ilman sammumisia. Eli teikäläisellä tuo pari kolme astetta ulkona riittää jatkuvaan käyntiin, ja se 4-5 astetta on se pahin milloin alkaa se pahin pätkäkäynti. Itse varmaan lähtisin kokeilemaan sitä hystereesin kasvatusta siihen +5 keliin, niinkuin jo aiemmin sanoin. Muuta kai sille ei oikein ole tehtävissä..
Täytyy leudompien kelien aikaan tutkailla tuota taas lisää. :)
-
Joulukuu taputeltu ja vähän tilastojakin keräilty.
Aikavälillä 01.12.2020 klo 17:30 - 01.01.2021 klo 11:30 maalämpöpumppu käyttänyt 785kWh verran sähköä.
Kiinteistön kokonaiskulutus oli 1324,43kWh, joten taloussähkön osuus 539,43kWh ja lämmityksen tuo yllämainittu 785kWh.
Joulukuussa oli yhteensä 744 tuntia, joista kompressori pyörinyt 716 tuntia. Tässähän oli niitä tyhjäkäyntijaksoja, kun ulkolämpötila oli yli tuon 4-5 lämpöastetta. Pienten muutosten jälkeen tilannekin rauhoittui, ja ulkolämpötilatkin laskivat.
Käyttövettä pumppu teki 36 tunnin ajan. Aika paljon käyttövettä on lämminnyt HGW:n avulla.
-
Tekeekö Sorvar, aarne ja muita kellä Thermian pumppu tuollaista käyrää logiin kun pumppu vaihtaa lämmitykseltä käyttövedelle ja takaisin lämmitykselle? Putkessa kiinni olevassa mittarissa paluulämmöt näyttää sitä päälle 40c, joten tuollaisia logiin piirtyviä lämpöjä ei ammu verkkoon tai sieltä palaudu. Haluaisin saada varmistuksen sille, että kyseessä ei ole ominaisuus, vaan joku anturivirhe tai kytkentävirhe, miksi tekee näin tuonne. Luonnollisesti samanlaista käyrää näyttää itse pumpun ruudultakin katsottuna.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210117_191125_kv_teko.jpg)
Tässä nyt muutama erikoishomma kun ajattelin asennusfirmaan ottaa yhteyttä, niin tähänkin haluaisin saada selvyyden ennen yhteydenottoa.
-
Enpäs ole älynnyt ainakaan, mutta ei kyllä ole ollut käyttövesijaksojakaan pitkään aikaan kun lämmityksen ohessa tehnyt kuumat vedet. Toisekseen en näe kuin 12 tuntia taaksepäin kun ei ole kuin pumpun muisti käytettävissä minulla.
-
Pengoin onlinee ja aika liki tämän näköisiä ovat olleet käyttöveden teot.
Tuon paluujohdon lepattamisen osittain selittää tuo autotallin puhallin kun sie kiersi vesi turhan lujaa (tuli kuumana takaisin kun puhallin ei pyöri)
https://www.dropbox.com/s/had89twp4xug2n8/Screenshot_20210117-203042.png?dl=0
-
Aikasta samanlailla sielläkin näyttäisi piirtyvän. Taitaa siis vain olla ominaisuus. :D
-
Aika tehokkaasti on viimeisen 12 tunnin aikana ollut kompressorilla vaihteena 6 ja 7, vaikka lämmityksen menoveden lämpötila on ollut sään lauhtumisen myötä laskusuuntainen. Tosin HGW on ruudussa ollut aina kun olen pumppua käynyt päivän aikana katsomassa. Ehkä vähän turhaan tuo HGW jauhaa kokoajan käyttövettä ja samalla pitää kompressorin vaihdetta tuollaisena. Pumppu myös vähän resonoi enemmän noilla isommilla kierroksilla, vaikka taisi jotain 2900rpm olla tuossa 6 vaihteella.
Tänään ollut käyttövesi (yläraja) ylimmillään 70c ja alimmillaan 63c. Alaraja 59c alimmillaan.
Onko keruuliuoksesta syytä olla huolissaan: tällä hetkellä paluu +1.4c ja meno -1.8c. Alimmillaan paluu ollut eilen about +0.7c jolloin meno lähemmäs -3c. Vai onko tämä vain seurausta noista kovemmista pakkasista, kun nyt vähitellen sään lauhduttua on alkanut taas lios lämpiämään? Keruupumppu pyörii parhaillaan pumpun säätämällä 71.3% nopeudella.
-
Tuota HGW:tä turha varmaan käyttää liikaakaan, häviöt vaan lisääntyy, saako sen säätämällä pysymään vaikka 65C 'kelissä'?
Jokaisella tietty erilaiset tarpeet, itselle riittäis hyvin vaikka joku pöpö-taso 55C kun LV esilämmitys on senverran hyvä.
-
Saa mielestäni säädettyä maksimiarvonkin jos ei välttämättä sitä kuuminta mahdollista käyttövettä halua.
Nuihin kompressorin värinöihin, asetuksista saa säädettyä "pykäläkohtaisia" kierroksia 1rpmn tarkkuudella ja aika laajalla skaalalla per pykälä. Löytynee sellainenkin arvo 6 portaalle ettei resonoi. Itse jouduin säätelemään useampaakin pykälää kun sattui aika tiukat sovitteet pumpulla suhteessa akvatermiin, niin tahtoi kitistä joillain taajuuksilla.
-
Onko keruuliuoksesta syytä olla huolissaan: tällä hetkellä paluu +1.4c ja meno -1.8c. Alimmillaan paluu ollut eilen about +0.7c jolloin meno lähemmäs -3c. Vai onko tämä vain seurausta noista kovemmista pakkasista, kun nyt vähitellen sään lauhduttua on alkanut taas lios lämpiämään? Keruupumppu pyörii parhaillaan pumpun säätämällä 71.3% nopeudella.
Tuohon keruuliuoksen lämpöön en ole oikein suoraa vastausta mistään löytänyt. Itsekin sitä aprikoinut. Täälläkin sitä monessa topicissa sivutaan, mutta lie vähän kaivokohtaistakin että kuinka elpyy takaisin jne että paljonko loppupelissä kärsii kuormittaa.
Näin maallikon perstuntumalla sanoisin että ihan hyvältä vaikuttaa. Kylmiä kelejähän tuossa oli niin silloinpa se kaivokin jäähtyy. Olen siinä käsityksessä että lyhyen aikaa voisi kaivolta tulokin käydä vähän miinuksellakin ilman että kaivon jäätyminen seuraisi vääjäämättä. Mutta lie turvallista niin kauan kun tulo plussalla vaan pysyy.
Meillä näyttäisi olevan melko kylmä kaivo, tulokaan ei yli kolmen nouse näin tasaisessa käytössä. Nyt tasaisesti 2-3 astetta riippuen pakkasista. Alussa oli muistaakseni +5 ja alkulämmöt kun taloon otti niin melkein nollaan kyykkäsi. Siitä melko pian elpyi tähän nykyiseen. Tuo meidän kaivo on vieläpä melkomoisen ylisyvä nykyiselle lämmitystarpeelle.
-
Invertterikoneissa on tärkeä vaan muistaa että kaivosta otetaan melkein jatkuvasti energiaa, joten pitää olla hyvä mitoitus tai sitten tietää että sinne tullaan työntämään energiaa kesällä.
Ei noi sinun lämpötilat vielä pahalta kuullosta ollenkaan.
Sitten kun kaivolta tuleva lämpötila on jotain -2..-3C ja menevä -6..-8C niin kannattaa olla huolestunut.
-
Invertterikoneissa on tärkeä vaan muistaa että kaivosta otetaan melkein jatkuvasti energiaa, joten pitää olla hyvä mitoitus tai sitten tietää että sinne tullaan työntämään energiaa kesällä.
Ei noi sinun lämpötilat vielä pahalta kuullosta ollenkaan.
Sitten kun kaivolta tuleva lämpötila on jotain -2..-3C ja menevä -6..-8C niin kannattaa olla huolestunut.
Hyvä, kiitos tästä. Rauhoittaa mieltä kummasti. :)
-
Tuo käyräasia mistä kysyin aiemmin, kun käyttövesijaksolla piirtyy meno-paluut erikoisesti, niin sehän taitaa johtua tästä mitä Roori sanoi toisessa viestiketjussa. Lainaan sen tähän.
Se puskurivaraaja on ihan hyvä kun oli patterit ja montaa muuta lämmtyskennoo, tai mikä sen oikea nimitys onkaan...itse sisäistän puskuri-nimitystä verkoston lisälitroja tarjoovana pönttönä joka on kytketty sarjaan koneen perään, jos kone lataa pönttöö(n) niin sitten varaaja-nimitys mielestäni kuvaavampi (3:lla tai 4:llä putkella). Uskoisin että tämä on 'varaaja' tyyppinen ratkaisu!?
Eli käyttövesijakson aikana kone tekee käyttövettä sekä samaan aikaan lämmittää (lataa, varaa, rakkaalla lapsella monta nimeä) tuon puskurivaraajan sisältöä, jotta käyttövesijakson vaihduttua lämmitykselle minun tapauksessani patteriverkostoon lähtevä vesi ei olisi ehtinyt haalentumaan käyttövesijakson aikana tuolla puskurissa, vaan olisi pysynyt mahdollisimman lähellä menoverkon haluttua lämpötilaa?
Anturit jos/kun on sijoitettuna tuonne puskurivaraajaan sisälle, niin pakostakin ne sitten näyttävät lämpötilat korkeina kun sinne sitä kuumempaa vettä varataan. Eli nuo anturithan pitäisi olla puskurivaraajan ulkopuolella menoputkeen ja paluuputkeen kiinnitettynä, niin ei piirtäisi tuollaista käyrää? Pakko myöntää, että itselläni ei ole mitään tietoa noiden antureiden sijainnista, kun en pystynyt olemaan paikalla koko asennuksen aikana.
Ymmärsinkö yhtään oikein tuota periaatetta vai olenko aivan hakoteillä?
Täytyy melkein soitella firmaan, että tulevat käymään ja vähän selventävät omalta osaltaan asioita. Olivat kiireessä myös jättäneet tuonne minulle jätettyihin Thermian dokumentteihin (käyttö + asennusohjeet yms.) kirjaamatta kaikki asennuspäivämäärät ja muut oleelliset tiedot.
-
Eli käyttövesijakson aikana kone tekee käyttövettä sekä samaan aikaan lämmittää
Thermian invertterikoneet eivät lämmitä lämmitysverkostoa kun tekevät käyttövettä, mutta jos on HGW niin lämmittäessään lämmitysverkostoa voidaan lämmittää käyttövettä HGWn avulla.
Eli jos ei ole ulkoista varaajaa/pumppua niin lämmitysverkoston virtaus pysähtyy käyttövesijakson aikana.
Niin Onlinessa näkyvät anturit ovat:
Menojohto (Koneen sisällä)
Paluujohto (Koneen sisällä)
^Nämä kuuluu nousta käyttövesijakson aikana
Järjestelmän Menojohto (Puskurin jälkeen lämmitysverkoston menoputkessa)
^Tämä pysyy aika stabiilina käyttövesijakson aikana, kun on puskurivaraaja
-
Thermian invertterikoneet eivät lämmitä lämmitysverkostoa kun tekevät käyttövettä, mutta jos on HGW niin lämmittäessään lämmitysverkostoa voidaan lämmittää käyttövettä HGWn avulla.
Eli jos ei ole ulkoista varaajaa/pumppua niin lämmitysverkoston virtaus pysähtyy käyttövesijakson aikana.
Ei tietenkään lämmitä itse verkostoa, ja sen näkee putkessa kiinni olevasta lämpömittaristakin. Yritän vain ymmärtää, miksi tuollainen erikoinen käyrä syntyy käyttövesijakson aikana. Tuon kyllä ymmärrän tästä järjestelmästä, että HGW:n avulla pystytään lämmittään käyttövettä samalla kun lämmitysverkostoa. :)
Tuo ulkoinen puskurivaraaja löytyy lämmitysverkostolle, mutta pumppua siihen ei ole, paitsi toki patteriverkostolle ja lattialle ne omat kiertovesipumppunsa jotka eivät missään vaiheessa pysähdy, koska ei Atlas niitä ohjaa.
Niin Onlinessa näkyvät anturit ovat:
Menojohto (Koneen sisällä)
Paluujohto (Koneen sisällä)
^Nämä kuuluu nousta käyttövesijakson aikana
Järjestelmän Menojohto (Puskurin jälkeen lämmitysverkoston menoputkessa)
^Tämä pysyy aika stabiilina käyttövesijakson aikana, kun on puskurivaraaja
Eilisen käyttövesijakson aikana tapahtui juurikin noin. "Menojohto" ja "Paluujohto" nousevat käyttövesijakson aikana, sekä "Haluttu järjestelmän menojohto" pysyy stabiilina, koska ulkolämpötilakin pysynyt samana jakson ajan.
Tuollaista "Järjestelmän Menojohto (Puskurin jälkeen lämmitysverkoston menoputkessa)" en ole kyllä nähnyt menoputkessa kiinni. Sekä ei tosiaan Onlinessakaan ole "Järjestelmän menojohto" nimellä mitään, ainoastaan tuo "Haluttu" mikä on mitä kone haluaa tehdä.
-
Itse olen käsittänyt, että tuo sisäinen lämpötila-anturi on ennen vaihtoventtiiliä ja sillä siis piirtyy tuonne lämmityspuolelle tuo käyrä.
Eli siis tuo kuuma vesi ei puskurille asti mene.
-
Itse olen käsittänyt, että tuo sisäinen lämpötila-anturi on ennen vaihtoventtiiliä ja sillä siis piirtyy tuonne lämmityspuolelle tuo käyrä.
Eli siis tuo kuuma vesi ei puskurille asti mene.
Tämä selittääkin tuon asian täysin. Kiitoksia tästä! :) Mielestäni on kyllä typerä ratkaisu, että anturi on ennen vaihtoventtiiliä. Se rikkoo muuten suhteellisen tasaisen käyrän aivan turhalla piikillä.
-
Veikkaisin, että yksi mahdollisesti vikaantuva anturi ja yksi mahdollisesti vuotava anturiliitos vähemmän. Tai periaatteessa kaksi koska silloin varmaan paluussakin olevia tarvittaisiin kaksi kun uskoisin sen käyttövettä tehdessä seuraavan niitä antureita..
-
Tämä selittääkin tuon asian täysin. Kiitoksia tästä! :) Mielestäni on kyllä typerä ratkaisu, että anturi on ennen vaihtoventtiiliä. Se rikkoo muuten suhteellisen tasaisen käyrän aivan turhalla piikillä.
Se on ratkaisu joka on tehtävä että kone pystyy ylipäätään käydä ja ohjata kiertovesipumppuja jne. ilman että asentaja joutuu asentamaan muita antureita kuin ulkolämpötilan.
Ja tietenkin ne lämpötilat muuttuu kun lämmitettävän veden lämpötila muuttuu.
Sulla on varmaan 1 anturi puskurisäiliössä? Sitä ei vaan saa näkymään Onlineen..
Jos haluat sen Onlineen niin siirrä se anturi verkoston menoputkeen ja kytke anturi toiseen liittimeen niin rupee näkymään.
Veikkaisin, että yksi mahdollisesti vikaantuva anturi ja yksi mahdollisesti vuotava anturiliitos vähemmän. Tai periaatteessa kaksi koska silloin varmaan paluussakin olevia tarvittaisiin kaksi kun uskoisin sen käyttövettä tehdessä seuraavan niitä antureita..
Pinta antureita ne on koneen sisällä, ja myös ulkopuolella.. :D
Ja ei Online tietenkään pysty näyttämään antureita jota ei ole asennettu..
Liitteenä miltä oma Online näyttää.
-
Se on ratkaisu joka on tehtävä että kone pystyy ylipäätään käydä ja ohjata kiertovesipumppuja jne. ilman että asentaja joutuu asentamaan muita antureita kuin ulkolämpötilan.
Ja tietenkin ne lämpötilat muuttuu kun lämmitettävän veden lämpötila muuttuu.
Sulla on varmaan 1 anturi puskurisäiliössä? Sitä ei vaan saa näkymään Onlineen..
Jos haluat sen Onlineen niin siirrä se anturi verkoston menoputkeen ja kytke anturi toiseen liittimeen niin rupee näkymään.
Pinta antureita ne on koneen sisällä, ja myös ulkopuolella.. :D
Ja ei Online tietenkään pysty näyttämään antureita jota ei ole asennettu..
Liitteenä miltä oma Online näyttää.
Noniin, tämä taas selittää vielä enemmän tätä asiaa ja tämän luettuani tähän onkin ihan looginen asia. :)
Puskurisäiliöön ei kyllä ole asennettu kuin putket. Ei mene anturia ollenkaan.
-
Ei mielestäni kummoinen homma olisi anturoida vaihtoventtiilin molemmat puolet erikseenkään, mutta sinänsä varmaan tarpeetonta kun toiminta saadaan näinkin hoidettua. Paluu kun on yhteinen niin se selviäisi edelleen yhdellä anturilla.
-
Sää lauhtui ja pätkittäinen käyminen alkoi. Semmoinen havainto tuli tehtyä, että kun järjestelmän haluttu menojohto laski 37 asteeseen tai tämän alle, alkoi myös tyhjäkäynti eli kompressori sammuu. Ihan kuin kone ei yksinkertaisesti pystyisi pysymään tasaisesti noin alhaisessa lämpötilassa edes alimmalla kompressorivaihteella, eli 1200rpm. Tehdään kokoajan yli halutun lämpötilan jonka jälkeen sammutaan hetkeksi, kunnes on saavutettu lämmityksessä laskettu tarve 3 jonka jälkeen taas käyntiin ja höristellään halutun lämpötilan yli. Kompressori käy tässä kokoajan 1200rpm.
Semmoisen tein testiksi eilen 23 aikaan, että muutin lasketun tarpeen 5 asteeseen. Tällöin kun menon ja halutun ero oli suurempi, niin kone teki 3 vaihteella töitä aina käynnistymisen jälkeen. Aamuyöllä kun satuin heräämään niin katsoin puhelimella onlinesta, että mitäs siellä kerrosta alempana tapahtuu, ja kävin muuttamassa tuon lasketun tarpeen 5 -> 3.
En tiedä sitten kumpi olisi parempi nyt näillä lauhoilla säillä kun lämpötiloissa plussan puolella ollaan:
1. Pitää tuo laskettu tarve 3 (joka alin mahdollinen mihin voi laskea), jolloin kone käy pienellä vaihteella kunnes kompressori sammuu vähäksi aikaa ja taas käydään pienellä vaihteella tyhjäkäyntiin asti.
2. Pitää tuota laskettua tarvetta esimerkiksi 5, 6 tai isompana, jolloin halutun lämpötilan ollessa 35c näyttää menojohto nousevan 38c, kompressorin sammuvan ja menojohdon lämpötilan laskevan 30c jolloin kompressori taas herää ja tekee isommalla vaihteella töitä kunnes ollaan 38c ja sammutaan.
Lauhaa kun on, niin ei asuntokaan jäähdy niin nopeasti vaikka tuo tauko lämmityksessä olisi hivenen pidempi, jotta tulisi vähemmän kompressorikäynnistyksiä. Toki sitten taas kompressorin käynnistyttyä käydäänkin suuremmilla kierroksilla jotta saadaan menovettä nopeammin haluttuun, ja sen yli...
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_092722_patkittaista_kayntia1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_092756_patkittaista_kayntia2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_093528_onlinen_historia.jpg)
-
Onkohan sulla verkostopuoli tikissä? Ei hirveen paljon näytä jäähtyvän, siksi kone sammuilee, kun lämpötilaero paluun ja menon välillä on vaan 3C.
Kun sulla näyttäs olevan lattialämmitystä niin sen osalta pitäs ainakin saada 6C eroa.
Verkostopumppu käy varmaan pykälän liian kovalla.
-
Onkohan sulla verkostopuoli tikissä? Ei hirveen paljon näytä jäähtyvän, siksi kone sammuilee, kun lämpötilaero paluun ja menon välillä on vaan 3C.
Kun sulla näyttäs olevan lattialämmitystä niin sen osalta pitäs ainakin saada 6C eroa.
Verkostopumppu käy varmaan pykälän liian kovalla.
Onlinessa näkyy ainoastaan patteriverkoston osalta data. Kiertovesipumppu on kakkosella ja jokaisesta patterista on termostaatit poissa. Patterit on kytketty kaksiputkijärjestelmänä.
Lattialämmityksen osalta mitään dataa ei ole onlinessa. Jakopiiri 1 näkyy ainoastaan koneen ruudulla, ja siitäkin vain menoanturin osalta. Lattialämmityksessä on tosin menopuolella ja paluupuolella putkissa perinteiset pyöreät lämpömittarit, ja ainakin menon osalta näyttää samaa lämpötilaa kuin anturikin lukee pumpulle.
Testaan tuota, että lasken molempien lämmityspiirien kiertovesipumput ykköselle, jos olisi apua.
-
Kiertovesipumppu tipautettu kakkoselta ykköselle tuossa melkein heti edellisen viestini jälkeen. Ei näy vielä mitään vaikutusta toiminnassa, vaan edelleen meno-paluun ero pysyy tuossa 2-3 asteessa.
Täytyisikö seuraavaksi yrittää kuristaa virtausta teknisessä tilassa paluupuolelta? Hattu pois ja ruuvia vähän sisäänpäin. Muistaisin, että kun kerran tarkistin tuonne hattujen alle, niin jokaisessa noista neljässä on ruuvi kierretty niin auki kuin mahdollista. Voisiko tämä olla se syy? Noihin ei ole meidän aikanamme (17 vuoteen) ikinä koskettu.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_144313_patteriverkosto_paluuruuvit.jpg)
Pattereissa itsessään ei hirveästi säädettävää ole, kun ei ole mitään esisäätöä pyöriteltäväksi. Onhan näissäkin toki paluupuolella hatun alla ruuvit, mutta eikai sentään niihin ole tarvetta koskea?
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_184814_patteritermostaatin_paikka.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_184940_patterin_putket.jpg)
-
Ensinnäkin noiden kuvien mukaan sulla on yksiputkijärjestelmä pattereissa ja tuolla korkin alla on esisäätö jolla säädetään jakosuhdetta kuinka paljon annetaan lämmitysvettä kyseiselle patterille ja loput jatkaa seuraavalle patterille, seuraavalle patterille lähtee sitten noiden mixaus joka on hiukan viileempää kuin patterille tuleva. Ehkä noissakin on lohkastu hyvin vähän vettä per patteri jos dT on pieni.
Ja jos kaikki LL esisäädöt on auki niin varmaan summasummarum lämmityksen dT jää pieneksi.
En lukenut kaikkea edellistä joten kysyn että onko selvillä LL dT ja patterien dT, eli molemmista dT?
LL :lle ei siis ole ala-shunttausta?
-
Ensinnäkin noiden kuvien mukaan sulla on yksiputkijärjestelmä pattereissa ja tuolla korkin alla on esisäätö jolla säädetään jakosuhdetta kuinka paljon annetaan lämmitysvettä kyseiselle patterille ja loput jatkaa seuraavalle patterille, seuraavalle patterille lähtee sitten noiden mixaus joka on hiukan viileempää kuin patterille tuleva. Ehkä noissakin on lohkastu hyvin vähän vettä per patteri jos dT on pieni.
Totta joo. Yksiputkijärjestelmä, mutta tosiaan kiinteistössä on 10 patteria joihin lähtee yhteensä 4 linjaa ja palaa nuo 4 linjaa. Ei ole siis mitään suurta määrää pattereita yhden linjan perässä.
Ja jos kaikki LL esisäädöt on auki niin varmaan summasummarum lämmityksen dT jää pieneksi.
En lukenut kaikkea edellistä joten kysyn että onko selvillä LL dT ja patterien dT, eli molemmista dT?
LL :lle ei siis ole ala-shunttausta?
Ei tässä nyt ole mitään ongelmaa LL kanssa, joten unohdettaisiinko se LL? Tuntuu vähän, ettei tuo Atlas edes kovin kunnolla ymmärrä tuota LL eli Jakopiiri 1. Pumpun näytön kun painaa aktiiviseksi ja tulee ensivalikkona tämä lämpötilasäätö, missä voi pyöritellä kiekkoa kylmästä lämpimään, niin siinä tehty lämpötilamuutos ei vaikuta Jakopiiri 1. Ainoastaan nostaa +3 tai -3 patteriverkostoa, joka on valikon "Lämpö" takana.
Sekä Jakopiiri 1 pysyy stabiilina koko ajan, ainoastaan patteriverkosto pomppii.
Kyllä molempien dT on selvillä.
Tällä hetkellä jolloin patteriverkko pomppii, sinne menee 35c ja palaa 32c. dT siis 3c.
Tällä hetkellä lattiaan menee 26c ja palaa 23.5c. dT siis 2.5c
Sekä tuolle LL on se Esben shuntti jota Atlas ohjaa. Vai mitä tarkoittaa tuo ala-shunttaus, väännä suomeksi rautalangasta jotta noviisikin ymmärtää... ;D
-
Kuten Roori kertoi, että sinulla on 1-putki järjestelmä pattereissa, joka pitäisi tuottaa suht ok lämpötilaero.
Ja Onlinessa näkyy lämpöpumpulle palaava ja lähtevä lämpötila jossa siis on mukana kaikki piirit.
Ja en lähtis säätämään noita piirejä jos et pysty niitä jatkuvasti säätelemään tarpeen mukaan, veikkaan että mitään esisäätö suunnitelmia on olemassa.
Ja varmaan 1 syy on myös se että puskurisi on kytketty 4-putkisena.
Edit:Ja eihän se lämptilaero ole ollu 3C suurempi joulukuun (9.12) kuvissakaan. dT 6C olisi tavoite.
-> Tarkasta että onko kiertovesipumpun (LP) miniminopeus minimillä
-
Kuten Roori kertoi, että sinulla on 1-putki järjestelmä pattereissa, joka pitäisi tuottaa suht ok lämpötilaero.
Pitäisi, vaan ei tuota tuon suurempaa eroa. Ei pattereita ole kuin 10kpl ja niille meneviä linjoja 4. Mutta ilmeisesti tämä nyt ei ole oleellista?
Ja Onlinessa näkyy lämpöpumpulle palaava ja lähtevä lämpötila jossa siis on mukana kaikki piirit.
Niin sehän oli niin, että se menojohdon ja paluujohdon anturi on siellä pumpun sisällä jo ennen vaihtoventtiiliä. Tuosta menojohdon lämmöstä menee täydet pattereille (tai ainakin puskurivaraajaan) ja Esbe lohkaisee lattialle oman halutun siivun.
Ja en lähtis säätämään noita piirejä jos et pysty niitä jatkuvasti säätelemään tarpeen mukaan, veikkaan että mitään esisäätö suunnitelmia on olemassa.
Joo tässähän se juuri onkin, että ei mielellään mitään ratkaisumallia missä saa olla säätämässä lämpötilojen mukaan itse käsin noita ruuveja. Aivan loputon suo.
Ja varmaan 1 syy on myös se että puskurisi on kytketty 4-putkisena.
Tästä kyselinkin täällä asennusvaiheessa, että miten tuo puskuri olisi fiksuinta kytkeä. Siihen vaan ei oikein otettu kantaa. Nyt se on kytketty noin. Olisiko se kannattanut kytkeä 3-putkisena, että paluu menisi puskurin sijaan pumppuun?
-
Puskurisäiliöön he ainakin laittaa yhden ulkoisen anturin..
Lähdin lukemaan näitä vanhojakin juttuja, niin voisiko tässä olla joku syy/seuraus nykytilaan, kun puskurisäiliössä ei ole mitään ulkoista anturia asennettuna?
-
Edit:Ja eihän se lämptilaero ole ollu 3C suurempi joulukuun (9.12) kuvissakaan. dT 6C olisi tavoite.
-> Tarkasta että onko kiertovesipumpun (LP) miniminopeus minimillä
Eli pienin nopeus 35% joka on tehdasasetuksena kannattaisi vetää aivan tuonne vasemmalle niin alhaiseksi kuin menee? Mitenkäs virtauksen valmiustila yms. tarvitseeko koskea?
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_203906_kiertovesipumppu_lj1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_203914_kiertovesipumppu_lj2.jpg)
-
Totta joo. Yksiputkijärjestelmä, mutta tosiaan kiinteistössä on 10 patteria joihin lähtee yhteensä 4 linjaa ja palaa nuo 4 linjaa. Ei ole siis mitään suurta määrää pattereita yhden linjan perässä.
Ei tässä nyt ole mitään ongelmaa LL kanssa, joten unohdettaisiinko se LL? Tuntuu vähän, ettei tuo Atlas edes kovin kunnolla ymmärrä tuota LL eli Jakopiiri 1. Pumpun näytön kun painaa aktiiviseksi ja tulee ensivalikkona tämä lämpötilasäätö, missä voi pyöritellä kiekkoa kylmästä lämpimään, niin siinä tehty lämpötilamuutos ei vaikuta Jakopiiri 1. Ainoastaan nostaa +3 tai -3 patteriverkostoa, joka on valikon "Lämpö" takana.
Sekä Jakopiiri 1 pysyy stabiilina koko ajan, ainoastaan patteriverkosto pomppii.
Kyllä molempien dT on selvillä.
Tällä hetkellä jolloin patteriverkko pomppii, sinne menee 35c ja palaa 32c. dT siis 3c.
Tällä hetkellä lattiaan menee 26c ja palaa 23.5c. dT siis 2.5c
Sekä tuolle LL on se Esben shuntti jota Atlas ohjaa. Vai mitä tarkoittaa tuo ala-shunttaus, väännä suomeksi rautalangasta jotta noviisikin ymmärtää... ;D
Onhan noissa pattereissa sitten kohtuu säädöt, ryhmäsäätö+patterikohtainen säätö...sanoit että ne on auki kokonaan ne 'ryhmäsäädöt'...eli ne ei ole pelissä.
Kyllähän se ihan hyvä olis päästä pumpun optimi dT arvoon...vähän siinä on säätämistä+odottamista+huoneiden seurantaa ja taas uusi kierros...eli vie aikaa, mutta itse tuon tekemistä harkitsisin.
Niin sulla oli LL Espe alashunttaus pumpun perässä...kaikkia aina muista. ;)
LL dT on aikas pieni, luulisi tuon kanssa dT kasvavan kylmillä, Maxxis kirjoitti että on silti ollut sama.
Puskuri tuntuis näillä tieoilla paremmalta ehkä 3-putkisena, sekottuisi vähemmän.
-
Kiertovesipumpun (LP) minimi vaan niin alas kun menee.
Ja itse suosin aina 3-putki kytkentää melkein kaikkiin lämmitys/jäähdytysverkostoihin kytkettyihin varaajiin.
4-putki on aina vähän haasteellinen kun on muuttuva virtaus jommallakummalla puolella.
-
Eli pienin nopeus 35% joka on tehdasasetuksena kannattaisi vetää aivan tuonne vasemmalle niin alhaiseksi kuin menee? Mitenkäs virtauksen valmiustila yms. tarvitseeko koskea?
Pumppu 35->30% ja ottaisin valmiustilan pois käytöstä kokonaan JOS sinulla on järjestelmän menojohto anturi tai puskurianturi kytkettynä ja käytössä. Itsellä on valmiustila pois, kun kone ohjautuu tuon ulkoisen anturin mukaan.
Silloin kone ei turhaan sekoita säiliötä.
Eli 'jatkuva käyttö' pois päältä.
-
Pumppu 35->30% ja ottaisin valmiustilan pois käytöstä kokonaan JOS sinulla on järjestelmän menojohto anturi kytkettynä. Itsellä on valmiustila pois, kun kone ohjautuu tuon ulkoisen anturin mukaan.
Silloin kone ei turhaan sekoita säiliötä.
Laitoin tuon Kiertovesipumppu (LP) pienin nopeus 35% -> 15% eli niin alas kuin meni. Aika nopeasti pumppu reagoi tähän ja laskikin nopeuden alaspäin.
Kaikki muut asetukset annoin olla noin kuten kuvissakin. Hupsista keikkaa vaan. Kuinkas sitten kävikään. :D
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_205312_lammitysjarjestelmakayra4.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210123_205323_lammitysjarjestelmakayra5.jpg)
-
Lisäsin viellä edelliseen viestiin että voisit ottaa sen jatkuva käyttö toiminnonnkin pois päältä JOS sinulla on puskuri tai ulkoinen menojohto anturi asennettuna ja käytössä.
Silloin lämpöpumpun kiertovesipumppu ei sekoita varaajaa turhaan.
-
Lisäsin viellä edelliseen viestiin että voisit ottaa sen jatkuva käyttö toiminnonnkin pois päältä JOS sinulla on puskuri tai ulkoinen menojohto anturi asennettuna ja käytössä.
Silloin lämpöpumpun kiertovesipumppu ei sekoita varaajaa turhaan.
Joo huomasin! :) Minulla ei ole puskurivaraajaan asennettua anturia eikä myöskään ole asennettuna ulkoista menojohdon anturia. Eli napsautetaan "Jatkuva käyttö" pois päältä sotkemasta!
Kysytään nyt samassa viestissä, onko keruuliuospumpustakin syytä napsauttaa tuo "Jatkuva käyttö" pois päältä? Tällä hetkellä sekin näyttää olevan vihreällä eli päällä.
-
Joo huomasin! :) Minulla ei ole puskurivaraajaan asennettua anturia eikä myöskään ole asennettuna ulkoista menojohdon anturia. Eli napsautetaan "Jatkuva käyttö" pois päältä sotkemasta!
Kysytään nyt samassa viestissä, onko keruuliuospumpustakin syytä napsauttaa tuo "Jatkuva käyttö" pois päältä? Tällä hetkellä sekin näyttää olevan vihreällä eli päällä.
Niin siis jos sinulla EI ole kumpaakaan niin joutuu pitämään lämmityspumpun jatkuvalla käytöllä. Laita nopeus vaan minimiin.
Keruupiirin pumpun jatkuvan käytön voi näpäyttää pois, niin saa kaivo levätä taukojen aikana.
Itsellä keruupiiri jatkuvalla käytöllä kesällä kun pitää kierrättää konvektoreita muuten pois. En ole havainnut dramaattista eroa siinä että onko jatkuvasti päällä vai ei. Sähköä ainakin vähän säästyy :)
-
Niin siis jos sinulla EI ole kumpaakaan niin joutuu pitämään lämmityspumpun jatkuvalla käytöllä. Laita nopeus vaan minimiin.
Keruupiirin pumpun jatkuvan käytön voi näpäyttää pois, niin saa kaivo levätä taukojen aikana.
Itsellä keruupiiri jatkuvalla käytöllä kesällä kun pitää kierrättää konvektoreita muuten pois. En ole havainnut dramaattista eroa siinä että onko jatkuvasti päällä vai ei. Sähköä ainakin vähän säästyy :)
Kiitos selvennyksestä, eli pidetään minun tapauksessani tuo LP jatkuvalla käytöllä jossa minimi 15% - maksimi 100%. Keruupiirin jatkuvan käytön napsautan pois.
Nyt jo lyhyessä ajassa muuttunut nämä arvotkin paljon paremmin tuohon haluttuun suuntaan. :)
Menojohto 36c - Paluujohto 30c = dT 6c
Lattialämmitys meno 26c - paluu 22c = dT 4c
Keruu sisään 3.3c - Keruu ulos 1.3c = dT 2c
Toivottavasti nyt alkaa pikkuhiljaa olemaan tälläiset pikkuongelmatkin saaneet ratkaisun. Tällä jos tilanne korjaantui, niin tämähän oli loppupeleissä todella helppo muutos. Toivottavasti joku muukin käyttäjä löytää näistä edellämainituista apua, jos on vastaavia ongelmia. :)
-
Kiitos selvennyksestä, eli pidetään minun tapauksessani tuo LP jatkuvalla käytöllä jossa minimi 15% - maksimi 100%. Keruupiirin jatkuvan käytön napsautan pois.
Nyt jo lyhyessä ajassa muuttunut nämä arvotkin paljon paremmin tuohon haluttuun suuntaan. :)
Menojohto 36c - Paluujohto 30c = dT 6c
Lattialämmitys meno 26c - paluu 22c = dT 4c
Keruu sisään 3.3c - Keruu ulos 1.3c = dT 2c
Toivottavasti nyt alkaa pikkuhiljaa olemaan tälläiset pikkuongelmatkin saaneet ratkaisun. Tällä jos tilanne korjaantui, niin tämähän oli loppupeleissä todella helppo muutos. Toivottavasti joku muukin käyttäjä löytää näistä edellämainituista apua, jos on vastaavia ongelmia. :)
Hyvä homma!
Tosiaan jos ei ole lämmityspuolella ulkoisia antureita niin kone taitaa odottaa kunnes sisäinen menojohto anturi viilenee lämmönjohtumisesta. Kai sekin toimisi :D
Vielä pykälää parempi olisi jos sinulla olisi tuo verkoston menojohdon anturi.
Onko Atlaksessa riviliittimet vai jotkut omat liittimet antureille? Jos on riviliittimet niin menojohtoon voi laittaa minkä vaan PT1000 tyyppisen anturin. Jos jotkut Thermian tehdasliittimet niin tarvii Thermialta anturin.
Saisitko otettua valokuvan Atlaksen sisäisestä sähkökeskuksesta? Kun/jos on aikaa..
Multa löytyisi nimittäin noita antureita joissa ei ole valmista liitintä.. ..yks joutais sulle jos se koneeseen sopii.
-
Normi kaksikarvaiset anturit menee. Ei mitään erikoisia liittimiä.
Mikäs tuolla asetuksissa oleva järjestelmän pumppu on?
-
Normi kaksikarvaiset anturit menee. Ei mitään erikoisia liittimiä.
Mikäs tuolla asetuksissa oleva järjestelmän pumppu on?
Zoomailinkin vähänn 'reaalin' kuvia ja katsoin sähkökaaviosta että karvat käy.
Järjestelmän pumppu on patteriverkoston pumppu, eli sen voi kytkeä lämpöpumppuun. Itsellä kytkettynä, mutta kausittainen pysäytys minulla 40C jotta pysyy aina käynnissä kun on märkätilojen LL. Ja pumpussa oma äly jolla ohjaa virtausta.
EDIT: Multa löytyy antureita 2kpl ylimääräisenä, niin jos realii tai aarne tarvii niin laittakaa YV.
-
Zoomailinkin vähänn 'reaalin' kuvia ja katsoin sähkökaaviosta että karvat käy.
Järjestelmän pumppu on patteriverkoston pumppu, eli sen voi kytkeä lämpöpumppuun. Itsellä kytkettynä, mutta kausittainen pysäytys minulla 40C jotta pysyy aina käynnissä kun on märkätilojen LL. Ja pumpussa oma äly jolla ohjaa virtausta.
EDIT: Multa löytyy antureita 2kpl ylimääräisenä, niin jos realii tai aarne tarvii niin laittakaa YV.
Järjestelmän pumppu näyttäisi olevan minulla pois päältä. Tosin kausittainen pysäytys on tuohon 40c asetettu.
Vielä pykälää parempi olisi jos sinulla olisi tuo verkoston menojohdon anturi.
Eli anturi joka olisi asennettu tuonne menoputkeen puskurivaraajan jälkeen? Eihän se varmaan huonoa tekisi saada siitäkin lämpötila selville. :)
-
Järjestelmän pumppu näyttäisi olevan minulla pois päältä. Tosin kausittainen pysäytys on tuohon 40c asetettu.
Eli anturi joka olisi asennettu tuonne menoputkeen puskurivaraajan jälkeen? Eihän se varmaan huonoa tekisi saada siitäkin lämpötila selville. :)
Juu sinun PV ja LL pumput on sähköistetty varmaann suoraan keskukselta eikä lämpöpumpusta.
Haluatko anturin? Nouto Espoosta tai maksat postit :)
-
Juu sinun PV ja LL pumput on sähköistetty varmaann suoraan keskukselta eikä lämpöpumpusta.
Haluatko anturin? Nouto Espoosta tai maksat postit :)
Jep molemmat kiertovesipumput on sähköistetty muualta kuin lämpöpumpun sähköistä.
Voisinhan minä anturin ottaa, kerta sinulla niitä ylimääräisenä. Laittelen YV siitä myöhemmin. :)
-
No joo sieltä löytyi dT jo tontille kiertopumpun asetuksilla...tosiaan onhan tuolla verkostossa patterit+LL ihan tarpeeksi eroa tarjolla jottei niistä tarvii kuristaen yritellä laajentaa dT:tä...hyvä näin. Itse erehdyin luulemaan että sitä pitää yrittää tehdä lämmönjaosta.
Semmonen tarkennus että ei se kaivo sen parmmin lepää kävi sen kierto huiliaikana tai ei mutta tottakais turha sitä on väliajoilla kierrättää ja kuluttaa sähköä. Satunnaisesti kun laittaa jatkuvalle niin tauon aikana näkee kaivon lämpötilan kun molemmat anturit antaa samaa lukemaa, kunnes unohtaa asian kun kaikki vaan toimii. ;)
-
Komppaan Rooria, ei kaivosta tulee lisää energiaa keruunestettä kierrättämällä.
Joskus "turhasta" kierrättämisestä voi silti olla hyötyä.
Jäätynyttä kaivoa voi sulatella, pitämällä kiertoa päällä vaikkapa vuorokauden tai kaksi.
Maalämpökone siksi aikaa sähkövastuslämmitykselle.
Keruunesteen kierrättäminen tuo kaivon pohjalta lisää lämpöä kaivon yläosaan ja sulattaa sen.
Kierrätys kompressorin käyntijakson välillä myöskin mahdollistaa kaivon keskilämpötilan mittaamisen.
Silloin kierrättäminen pitää kestää vähintään 30 minuuttia, jotta keruunesteen volyymi ehtii tehdä vähintään kaksi täyttä kierrosta. Keruunesteen yksi kierros kestää noin 8 - 15 minuuttia maalämpökoneen käydessä täydellä tehollaan. Invertterikone saattaa käyttää pienillä lämmitystehoilla myöskin keruun kiertopumppua osateholla, jolloin yhden kierroksen aika pitenee.
-
Invertterikone saattaa käyttää pienillä lämmitystehoilla myöskin keruun kiertopumppua osateholla, jolloin yhden kierroksen aika pitenee.
Atlaksessa keruun kiertopumpun nopeutta pystyy säätämään asetuksista toimimaan minimissään 35% ja maksimissaan 100% (tehdasasetukset min. 50% - max. 100%), joten jos haluaa pyörittää keruupumppua täysillä vaikka on pienet lämmitystehot, niin laittaan minimiksikin 100%. :)
-
Alan myös kallistumaan siihen, että tuo puskurivaraajan 4-putkikytkentä on pumpun toiminnan kannalta hivenen haasteellinen ratkaisu. Harmi vain, etten ymmärtänyt tätä silloin asennusvaiheessa, jolloin olisin tietysti sanonut asentajille, että puskurivaraaja kytketään 3-putkikytkentänä.
Olen semmoisen käsituntumalla tehdyn havainnon tehnyt (molemmat kädet paluuputkille: toinen puskurilta pumpulle ja toinen puskurilta verkostoon), että kun kone tekee lämpöisempää menovettä tuonne puskurivaraajaan, niin valtaosa tästä palautuu puskurivaraajan paluuputkea pitkin pumpulle. Tästä johtuen pumpun sisäisten antureiden rekisteröimä meno-paluu dT on taas viime aikoina ollut pääasiassa 3c ja silloin tällöin 4c. Tällöin pumpulta jää täysin tuo todellinen patteri- ja lattiaverkostosta palaavan veden lämpötila rekisteröimättä, koska palaa puskurivaraajan kautta kiertoon eikä pumpulle. Jos tuo verkostosta palaava putki olisi kytketty suoraan pumpulle niin tälläistä "ongelmaa" ei olisi. Pätkäkäyntiä ei ole esiintynyt enää, kun tuo lämmönjaon kiertovesipumpun minimi on alin mahdollinen, eli 15%.
Voisiko tämä olla seurausta siitä, kun haluttu menolämpö nousee pakkasen kiristyessä ja tästä johtuen lämmönjaon kiertovesipumppukin operoi suuremmalla nopeudella (yli 30-50%), jolloin se onnistuu sekoittamaan tuota puskurivaraajan sisältöä turhankin tehokkaasti? Voisihan sitä alkaa testimielessä kiertovesipumpun maksimia laskemaan tuosta nykyisestä 100% alaspäin esimerkiksi johonki 30%, ja katsoisi onko sillä kuinka paljon vaikutusta puskurivaraajan sekoittumiseen. Pyrkisi löytämään sen sopivan maksiminopeuden, jolla puskurivaraaja ei sekoittuisi sekä verkostossa kiertäisi riittävästi lämmintä ilman huonelämpötilojen alenemaa.
Vai voisiko kenties puskurivaraajan paluuputki/putket olla kytketty jotenkin virheellisesti varaajan sisällä?
-
Saitko jo sen ulkoisen menojohdon anturin kytkettyä?
Itse olen 3-putki kytkennän puolestapuhuja. Mielestäni ainoa oikea tapa kytkeä säiliöt lämpöpumppuun.
Ja varmaan menee juuri noin kun kuvailet, ainakin kun katson oman kiertovesipumpun nopeutta niin se on korkeampi korkeammilla kierroksilla.
Ja varsinkin sinulla kun verkoston puolella virtaus pysyy miltein samana koko ajan LL-shunttausta lukuunottamatta niin tuon huomaa selvästi.
Itsellä verkoston ja lämpöpumpun paluu on antureiden mittaustarkkuuden verran toisistaan (~0.2C).
Tuo 4->3-putki muutos nyt ei sinun järjestelmässä hirveästi vaadi, kun putket ovat vierekkäin säiliön päällä. Putkimies hoitaa tuon varmaan tunnissa yhdellä t-haaralla ja 90-kulmalla.
-
Sinun 4-putkiongelma kuulostaa ihan samalta kuin minulla. Kiertoon lähtee koko ajan 4C viileämpää vettä kuin pumpulta tulee riippumatta kiertovesipumppujen asetuksista. Itsellä tarkoitus vaihtaa kytkentä kesällä.
-
Saitko jo sen ulkoisen menojohdon anturin kytkettyä?
Itse olen 3-putki kytkennän puolestapuhuja. Mielestäni ainoa oikea tapa kytkeä säiliöt lämpöpumppuun.
Ja varmaan menee juuri noin kun kuvailet, ainakin kun katson oman kiertovesipumpun nopeutta niin se on korkeampi korkeammilla kierroksilla.
Ja varsinkin sinulla kun verkoston puolella virtaus pysyy miltein samana koko ajan LL-shunttausta lukuunottamatta niin tuon huomaa selvästi.
Itsellä verkoston ja lämpöpumpun paluu on antureiden mittaustarkkuuden verran toisistaan (~0.2C).
Tuo 4->3-putki muutos nyt ei sinun järjestelmässä hirveästi vaadi, kun putket ovat vierekkäin säiliön päällä. Putkimies hoitaa tuon varmaan tunnissa yhdellä t-haaralla ja 90-kulmalla.
Ei ole vielä tullut anturia postin mukana. Perjantainahan se lähti ja tiistaisin kun ei postia jaeta, niin eiköhän se huomisen postin mukana tule. :)
Tuo puskurisäiliön sekoittuminen on kyllä ikävä ilmiö. Täytyisi löytää se suurin kiertovesipumpun nopeus jolla säiliön sisältö ei sekoitu noin radikaalisti. Toki siellä voi se kytkentävirhekin olla ja pumpulle lähtevä paluuputki on aivan liian ylhäällä jolloin se syöttää puskurilta pumpulle melkein samaa vettä kuin sinne tuleekin. Tämä ei yllättäisi minua yhtään, kun asennusyrityksen kavereilla oli kokoajan kauhea kiire ja minunkin asennuksien aikaan piti aina toisinaan mennä muillekin työmaille.
Selvisi muuten yksi syy-seuraus tuolle resonoimiselle mistä aiemmin puhuin. Olivat kiireessä unohtaneet pumpun alaosaan kuljetuksen ajan paikallaan pidettävän tukimutterin kiinni. 8)
Satuin myös katsomaan puskurin ilmausruuvin yhteydessä olevan kumikauluksen alle, kun oli vähän erikoisen näköinen. Ruostettahan siellä. Aika nopeasti muodostunut.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210202_214331_puskurivaraaja_ruosteinen_ilmausruuvi.jpg)
Mitenköhän vain tuon 4 -> 3-putkimuutoksen teettäminen, kun jos sen tekee joku muu kuin pumpun asennuksesta vastannut taho, niin mahdollisen vian/virheen/minkä tahansa tullessa eteen he nostavat kädet pystyyn ja ilmoittavat, että kytkentään tehty muutoksia ja takuut ynnä muut eivät ole voimassa. Vaiko miten se menee? Tietysti sinne soittamalla ja nämä huomiot kertomalla, ettei tämä nyt vain toimi kuten pitäisi ja täytyisi muuttaa 3-putkeen, he saattaisivat tulla sen muutoksen tekemään.
-
Selvisi muuten yksi syy-seuraus tuolle resonoimiselle mistä aiemmin puhuin. Olivat kiireessä unohtaneet pumpun alaosaan kuljetuksen ajan paikallaan pidettävän tukimutterin kiinni. 8)
Mitenköhän vain tuon 4 -> 3-putkimuutoksen teettäminen, kun jos sen tekee joku muu kuin pumpun asennuksesta vastannut taho, niin mahdollisen vian/virheen/minkä tahansa tullessa eteen he nostavat kädet pystyyn ja ilmoittavat, että kytkentään tehty muutoksia ja takuut ynnä muut eivät ole voimassa. Vaiko miten se menee? Tietysti sinne soittamalla ja nämä huomiot kertomalla, ettei tämä nyt vain toimi kuten pitäisi ja täytyisi muuttaa 3-putkeen, he saattaisivat tulla sen muutoksen tekemään.
Mikä ihmeen tukimutteri? :o Saisitko kuvan että missä tämä oli?
Ja lämpöpumpun takuunhan myöntää Thermia, ja se ei mene miksikään kytkentämuutoksesta.
Sitten joku "asennustakuu" niin se on aika yhtä tyhjän kanssa kun sinulle ei tullut mitään uusia ulkoisia pumppuja jne, pelkät putket. Niin jos ne putket ei nyt vuoda niin ei ne pariin vuoteen miksikään mene.
EDIT: Näköjään Atlaksessa on tuollainen.. Sivulla 12 asennusohjeessa käsitellään tuo. Omassa koneessa ei ollut vastaavaa.
-
Mikä ihmeen tukimutteri? :o Saisitko kuvan että missä tämä oli?
EDIT: Näköjään Atlaksessa on tuollainen.. Sivulla 12 asennusohjeessa käsitellään tuo. Omassa koneessa ei ollut vastaavaa.
On se kaikissa uusissa pumpuissa. 8mm pultti kuljetustukena.
-
Neuvokaas taas tietämätöntä, eli mitenkäs tuo puskurivaraajan 3-putkikytkentä käytännössä menee?
Puskurivaraajalle 1 putki -> Atlakselta menojohto puskurivaraajalle.
Puskurivaraajalle 2 putki -> Puskurivaraajalta menojohto pattereille ja lattiaan Esben shuntin kautta.
Puskurivaraajalle 3 putki -> ?
Vai tarkoittaako tuo 3-putkikytkentä kokonaisuutta, eikä vain puskurivaraajan kytkentää, jolloin tuo kolmas putki on suora paluuyhteys verkostosta Atlakselle? Eli puskurivaraajaan menisi vain 2 putkea?
-
Tammikuu taputeltu. Mukaan mahtui enemmän mukavia pakkasjaksoja ja pumppukin teki töitä. Tammikuussa haettiin ongelmiin ratkaisuja ja toivottavasti nyt helmikuussa jo järjestelmä toimisi tasapainoisemmin. Lämpökäyrää tullut hienosäädettyä nyt helmikuun alkupäivinä ja toivottavasti muutoksetkin näkyvät helmikuun sähkönkulutuksessa, vaikka ei tämä nyt mikään aivan älytön kulutus ole ollut. Edellisessä asunnossa, 1926 valmistuneessa hirsirivitalon 90m2 päätyhuoneistossa sähkönkulutus ollut kokonaisuudessa melkein sama kuin täällä nykyisessä asunnossa. Siellä päälämmitysmuotona oli alakerrassa pönttöuuni ja yläkerrassa ilmalämpöpumppu.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1584kWh
Maalämpöpumpun osuus: 1107kWh
Taloussähkön osuus: 477kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -5c
Tammikuussa 31 päivää = 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 730 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia
-
Neuvokaas taas tietämätöntä, eli mitenkäs tuo puskurivaraajan 3-putkikytkentä käytännössä menee?
Puskurivaraajalle 1 putki -> Atlakselta menojohto puskurivaraajalle.
Puskurivaraajalle 2 putki -> Puskurivaraajalta menojohto pattereille ja lattiaan Esben shuntin kautta.
Puskurivaraajalle 3 putki -> ?
Vai tarkoittaako tuo 3-putkikytkentä kokonaisuutta, eikä vain puskurivaraajan kytkentää, jolloin tuo kolmas putki on suora paluuyhteys verkostosta Atlakselle? Eli puskurivaraajaan menisi vain 2 putkea?
1. Meno LP:ltä puskuriin
2. Meno Puskurilta verkostoon
3. Paluu verkostosta ja paluu LP:lle samasta haarasta, yhdistettynä ulkopuolella.
-
3. Paluu verkostosta ja paluu LP:lle samasta haarasta, yhdistettynä ulkopuolella.
Eli hetkinen. Paluu verkostosta lämpöpumpulle samasta haarasta yhdistettynä ulkopuolella. Eli siis tuleeko puskurivaraajalta kuitenkin yksi paluu, joka yhdistyy verkostosta palaavalle. En nyt saanut tuosta selvennyksestäsi kiinni. Nyt tarvitsee lisää rautalankaa tähän. ::)
-
Eli hetkinen. Paluu verkostosta lämpöpumpulle samasta haarasta yhdistettynä ulkopuolella. Eli siis tuleeko puskurivaraajalta kuitenkin yksi paluu, joka yhdistyy verkostosta palaavalle. En nyt saanut tuosta selvennyksestäsi kiinni. Nyt tarvitsee lisää rautalankaa tähän. ::)
Kuten kaaviossa:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9659.msg126675#msg126675 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9659.msg126675#msg126675)
-
Eli puskurivaraajasta lähtee edelleen paluujohto pumpulle, mutta tähän paluuseen yhdistetään verkoston paluujohto sen sijaan, että se verkoston paluu kiertäisi varaajan sisältä. Taas tarvittiin rautalankaa. :D
-
Nå hyvä että selvis!
Tosiaan tolla kytkennällä lämpöpumppu saa aina mahdollisimman viileän paluun ja virtausten epätasaisuus tasaantuu sitten puskurin kautta.
-
Viikon päivät kun odotellut yhteydenottoa asennuksen taholta soittelin uudemman kerran missä mennään. Sanottiin, että Thermialta olivat kysyneet asiasta ja kuulemma aina kytketään 4-putkikytkentänä asennusohjeen mukaisesti ja 4-putkikytkennässä saavutetaan etuja mitä ei 3-putkikytkennässä. Sekä Atlas olisi menovesiohjattu, joten tuolla meno-paluu dT ei olisi ohjauksen kannalta merkitystä. Mihinkäs tässä nyt sitten uskoa? ::)
-
Voihan pätkäkäynti sentään. Nyt taas kun ulkolämpötila nousee ja verkostoon lähtevän veden lämpötila laskee alkoi tämä sama ongelma, jossa pumppu vaan ei saa pidettyä alimmallakaan kompressorivaihteella menoa vakaana. Onlinesta kun katsoo käyrää, niin tuo halutun menojohdon kriittinen raja on 35 astetta. Kun haluttu menojohto on 34 astetta tai alle, alkaa pumppu menemään reippaasti ylitse halutun menolämpötilan ja tämän jälkeen taas sammuttaa itsensä kunnes lämpötilat laskevat riittävästi.
Tuo käyttäjältä Maxxis saatu ulkoisen menojohdon anturi on asennettu puskurivaraajalta verkostoon lähtevään putkeen (anturin kupareihin piitahnaa ja anturi kiinni putkeen tiiviisti alumiiniteipillä jonka päälle vähän anturin pituutta suurempi solukumipala nippusiteellä - en jaksanut alkaa liimailemaan). Verkostoon menee yleensä puskurivaraajalta noin 1-2 astetta viileämpää vettä kuin pumpulta tulee puskurivaraajalle. Toki jos Atlas on menovesiohjattu, niin tällä nyt ei pitäisi kai olla vaikutusta/merkitystä, ja ymmärtääkseni nyt Atlas ohjaa toimintaansa tuon ulkoisen menojohdon perusteella?
-
Toisaalta taas onko se nyt inverterissä niin tuhottoman paha asia, että menee tyhjäkäynnille. Kompressori palaa toimintaan tyhjäkäyntijakson jälkeen rauhallisesti alhaisilla kierroksilla ja omallakin kohdalla ollaan 1 vaihteella hetki, sitten 2 vaihteella ja taas 1 vaihteella kunnes mennään tyhjäkäyntijaksolle.
Toki jos tämä on tuhottoman paha asia, niin sitten tietysti tarvitsisi saada jollain keinolla tuo loppumaan. Vaikkapa asettaa pumpulle alimmaksi mahdolliseksi menoveden lämpötilaksi tuo 35 astetta jolloin kone ei tipahda tyhjäkäynnille. Puskurivaraajassa olisi kokoajan vähintään tuon lämpöistä vettä ja sitten pitäisi alkaa kuristamaan yläkerrassa pattereita termostaateilla. Alakerran lattialämmityksen kuitenkin Esben shuntti hoitaa kohdalleen. Ehkä vähän typerää hommaa tämäkin olisi, että kone jauhaisi tasaisesti 1 vaihteella tuota paljon lämpimämpää vettä kuin tarvitsee vain siksi, että saa tyhjäkäyntijaksot eliminoitua.
Mitenkäs tuon vaaditun lämmityksen tarpeen muuttaminen tuosta +/- 4 asteesta johonkin muuhun? Tuota muuttamalla pienemmäksi tyhjäkäyntijaksoja tulisi paljon enemmän ja nostamalla jaksoja tulisi paljon vähemmän?
-
Mitenkäs tuon vaaditun lämmityksen tarpeen muuttaminen tuosta +/- 4 asteesta johonkin muuhun? Tuota muuttamalla pienemmäksi tyhjäkäyntijaksoja tulisi paljon enemmän ja nostamalla jaksoja tulisi paljon vähemmän?
Itsellä tuo Tarve on asetettu 5, jolloin tekee vähän pitemmissä jaksoissa pätkää.
Ei kannata kikkailla millään minimilämpötiloilla. Se tarkoittaa vaan että talosi ei tarvi niin paljon lämpötehoa mitä Atlas antaa minimivaihteella. Samaa pätkää se kone tekee jos nostat minimiäkin.
-
Itsellä tuo Tarve on asetettu 5, jolloin tekee vähän pitemmissä jaksoissa pätkää.
Ei kannata kikkailla millään minimilämpötiloilla. Se tarkoittaa vaan että talosi ei tarvi niin paljon lämpötehoa mitä Atlas antaa minimivaihteella. Samaa pätkää se kone tekee jos nostat minimiäkin.
Heti rauhoittui tuo käyminen, kun eilen illalla vaihdoin 4 -> 5. Muutoksen jälkeen käynyt tasaisesti ykkösvaihteella kunnes nyt tänään klo 10:32 - 11:01 välisen ajan oli tyhjäkäynnillä. Voisihan tuota tarvetta koittaa vielä 5 -> 6, mutta voi olla että täytyy vain hyväksyä tämä, että lämmitystarpeen vähentyessä kone käy tyhjäkäyntiä.
-
Helmikuusta selvitty hienosti ja saatu sähkölaitokseltakin kuukauden kulutustiedot. Alimmillaan näin kaivolta tulevan keruunesteen olleen -0,1c käyttövesijakson päätteeksi näiden yli -20c pakkasien aikaan. Tuota yksittäistapausta lukuunottamatta helmikuun aikana tuleva keruuneste olikin lämmityksen aikana hienosti aina plussalla kovien pakkasten aikaan +0,4c ja loppukuun leutojen säiden tullessa mentiinkin jo ylitse +3c.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1550kWh
Maalämpöpumpun osuus: 1047kWh
Taloussähkön osuus: 503kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -9c
Helmikuussa 28 päivää: 672 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 657 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 16 tuntia
Eilen illalla tuli laitettua Valloxin ja pistorasian väliin Opalin energiakulutusmittari (https://www.onninen.fi/opal-energiamittari-opal-monitoimi-pistorasiaan/p/AEH957), kun pistotulpalla on tuo 121 SE. Samassa yhteydessä kirjasin ylös Valloxin sen hetkiset arvot (Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko -2. Tulo 18. Sisä 21. Jäte 05.). Saa jatkossa eriytettyä tuonkin kiinteistön kokonaiskulutuksesta. :)
-
Kysyin magneettisuodatinta ja sanoivat että Atlaksessa se on vakiona sisällä, eli onkohan niin että erillinen on sitten vähän tarpeeton? Vai onko se totta että on vastaava jo Atlaksessa?
Samoin sanoivat että kytkentä tehdään 4-putkikytkennällä koska silloin hyötynä on "pattereista tuleva moska ei tuki sihtejä tai vaihdinta, vaan jää puskurin pohjalle. Molemmilla omat piirit. Tasaisempi lämpö."
Eilen tuli puhdistettua sihti sekä magneettisuodatin. Ihan aiheellista olikin, kun yllättävän paljon ensimmäisen kuukauden aikana kerännyt moskaa. Samalla tuli huomattua, että johan oli asennus tehnyt typerästi. Niin sihti kuin magneettisuodattimen päällä oleva nostotappi ottaa kiinni putkiin. ::)
v=sGiPUqkcufs]https://www.youtube.com/watch?v=sGiPUqkcufs[/url]
-
Kysyin magneettisuodatinta ja sanoivat että Atlaksessa se on vakiona sisällä, eli onkohan niin että erillinen on sitten vähän tarpeeton? Vai onko se totta että on vastaava jo Atlaksessa?
En osaa varmaksi kyllä sanoa, mutta ymmärtääkseni pumpun sisällä ei ole enää mitään suodatinta. Ehkä tuo "vakiona sisällä" tarkoittaa sitä, että tuo Sentinelin suodatin tulee vakiona Atlaksen asennustarvikkeiden mukana ja tuolle suodattimelle oli oma Thermian koodinsakin lähetysluettelossa.
Samoin sanoivat että kytkentä tehdään 4-putkikytkennällä koska silloin hyötynä on "pattereista tuleva moska ei tuki sihtejä tai vaihdinta, vaan jää puskurin pohjalle. Molemmilla omat piirit. Tasaisempi lämpö."
Tuo vähän erikoinen lausahdus, että "pattereista tuleva moska ei tuki sihtejä tai vaihdinta, vaan jää puskurin pohjalle.". Kyllä itselläni oli tuo puskurivaraajan ja Atlaksen välissä sijaitsevan magneettisuodattimen sisällä oleva tappi monen sentin paksuisen mustan mörjän peitossa ensimmäisen puhdistuskerran jälkeen, eli ei se sinne puskurivaraajan pohjalle mihinkään jemmaan jää.
-
Thermian sivuilta l;ysin että Diplomat Optimum G3 on lika ja magneettisuodatin, mutta sellaisesta ei puhuttu Atlaksen tilanteessa. Tosin huonosti siellä on tietoa, samoin datalehdessä ei ole mainintaa.
-
HGW:llä varustetuissa pumpuissa pitäisi magneettisuodattimen tulla mukana.
-
Tuli tämä Thermia Turva lisävakuutustarjouskin postin mukana. "Thermia yhteistyössä Arctic Seals AB:n kanssa". Aika isolta firmalta vaikuttaa tuo Arctic Seals.
Täytyy nyt jo tietää haluaako tuon 5 vuoden jälkeen jatkoa. Näyttäisi vuodeksi kerrallaan olevan vakuutus jolla hintaa 123€ ainakin tämän ensimmäisen lisävuoden osalta. Kotivakuutus kuitenkin on, joten mahtaako olla kannattavaa ottaa tuon hintaista lisävakuutusta pumpulle? Tuosta kuitenkin kertyy useamman vuoden aikana aikamoinen summa.
-
Tuli tämä Thermia Turva lisävakuutustarjouskin postin mukana. "Thermia yhteistyössä Arctic Seals AB:n kanssa". Aika isolta firmalta vaikuttaa tuo Arctic Seals.
Täytyy nyt jo tietää haluaako tuon 5 vuoden jälkeen jatkoa. Näyttäisi vuodeksi kerrallaan olevan vakuutus jolla hintaa 123€ ainakin tämän ensimmäisen lisävuoden osalta. Kotivakuutus kuitenkin on, joten mahtaako olla kannattavaa ottaa tuon hintaista lisävakuutusta pumpulle? Tuosta kuitenkin kertyy useamman vuoden aikana aikamoinen summa.
Moi
Mitä se vakuutus pitää sisällään, onko täysvakuutus ilman vuosi alennusta vai tuleeko käyttövuosien mukaan arvon alennusta samoin kuin kotivakuutuksissakin ?
t: Arto
-
Tuli tämä Thermia Turva lisävakuutustarjouskin postin mukana. "Thermia yhteistyössä Arctic Seals AB:n kanssa". Aika isolta firmalta vaikuttaa tuo Arctic Seals.
Täytyy nyt jo tietää haluaako tuon 5 vuoden jälkeen jatkoa. Näyttäisi vuodeksi kerrallaan olevan vakuutus jolla hintaa 123€ ainakin tämän ensimmäisen lisävuoden osalta. Kotivakuutus kuitenkin on, joten mahtaako olla kannattavaa ottaa tuon hintaista lisävakuutusta pumpulle? Tuosta kuitenkin kertyy useamman vuoden aikana aikamoinen summa.
Tuo on tietysti irtisanottavissa koska vaan vuoden välein!?
Ehkä tässä kohtaa uhraisin sen 123€ ja siirtäisin päätöksen teon 5v päähän.
Eihän tuota vielä joudu maksamaan vuosittain, vasta sitten maksut kun sen vaikutus alkaa...sehän olis jo 600€ maksettuna etukäteen kuin sen vaikutus alkaa jos joka vuosi ennakkoon pitää maksaa...eihän se näin ole vai onko?
Kumminkin on olemassa kuluttajasuojan virhevastuu + lakitupa uhka + oikeusturva vakuutus.
-
Moi
Mitä se vakuutus pitää sisällään, onko täysvakuutus ilman vuosi alennusta vai tuleeko käyttövuosien mukaan arvon alennusta samoin kuin kotivakuutuksissakin ?
t: Arto
Vakuutusehdoissa sanotaan seuraavanlaisesti:
"Vakuutus korvaa ikävähennysosuuden sekä omavastuuvähennyksen, jonka kotivakuutus tai vastaava vakuutus poistaa korvauksestaan. Korvauksen maksaminen edellyttää, että vakuutetun kotivakuutus tai vastaava vakuutus kattaa kyseisen vahingon ja että kohteen arvosta on tehty ikävähennys ja/tai että vakuutuksen ottaja on maksanut omavastuuosuuden."
-
Tuo on tietysti irtisanottavissa koska vaan vuoden välein!?
Ehkä tässä kohtaa uhraisin sen 123€ ja siirtäisin päätöksen teon 5v päähän.
Eihän tuota vielä joudu maksamaan vuosittain, vasta sitten maksut kun sen vaikutus alkaa...sehän olis jo 600€ maksettuna etukäteen kuin sen vaikutus alkaa jos joka vuosi ennakkoon pitää maksaa...eihän se näin ole vai onko?
Kumminkin on olemassa kuluttajasuojan virhevastuu + lakitupa uhka + oikeusturva vakuutus.
Lainaus lisäturvan paperista: "Vakuutuksesi päättyy automaattisesti, jos et halua maksaa uusintavakuutusmaksua. Sinun ei tarvitse irtisanoa vakuutustasi aktiivisesti, vaan voit vain jättää maksamatta uusintavakuutusmaksun, ja vakuutuksesi päättyy, kun vakuutuskausi on kulunut umpeen."
Minun kohdallani takuuaika on "2020-11-19 - 2025-11-18" välinen aika ja nyt tarjottu Thermia Turva lisävakuutus kattaa ajan "2025-11-19 - 2026-11-18", eli pumpun ikävuodet 5-6. Eli nyt suoritetulla 123€ maksulla "aktivoin" tuon vakuutuksen jotta takuuajan päätyttyä se on automaattisesti voimassa ja tuossa on se ensimmäinen vuosi maksettu, jonka jälkeen voi päättää lisäturvan milloin tahansa jättämällä vakuutusmaksun maksamatta.
-
Maaliskuu taputeltu ja voisi taas kulutuslukemia laitella. Käyttövettä on tehty nyt useammin, kun ollut leudompaa jolloin HGW ei ole ollut aktiivisena. Tosin kun olen katsellut koneesta, niin käyttövesijaksoilla kompressori käy yleensä vaihteella 5 eikä täydellä teholla vaihteella 12. Aika tehokkaasti tuntuu tuolla vaihteella 5 lämpeävän vaikka toki vähän hitaammin, mutta kun ei lämmitystarvetta ole niin paljoa, niin eipä se haittaa että pattereissa ei hetkeen vettä kierrä.
Mahtaakohan Atlas jotenkin sopeuttaa lämmitystarpeen ja käyttöveden teon kompressorivaihteen, kun muistelisin että kovemmilla pakkasilla on käyttövettä tehty vaihteilla 11-12. Tällöin käyttövesi on nopeammin halutussa lämpötilassa ja kone pääsee nopeammin takaisin tekemään lämpöä.
---------
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1196,2kWh
Maalämpöpumpun osuus: 749kWh = ~24,16kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 28,8kWh
Taloussähkön osuus: 418kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -1c
Maaliskuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 687 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 28 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.03.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin luku: 28.8kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 8. Tulo 19. Sisä 22. Jäte 12.
Niin ja tosiaan, tuli maksettua tuo Thermia Turvan 123€ suuruinen vakuutusmaksu, jolloin pumpun ikävuodet 5-6 on turvattuna. Ellei halua jatkaa vuosia 6-7, niin jättää sitten tuon vuoden 6 loppupuolella tulevan laskun maksamatta.
-
Nyt kun on ollut pitkiä tyhjäkäyntijaksoja lämpimien säiden johdosta, niin on tullut katseltua noita lämmönkeruuliuoksien lämpötiloja. Keruupumppuhan siellä ei päällä ole, kun tuo jatkuva käyttö on poissa päältä.
7 tuntia ollut kone tyhjäkäynnillä (ennen tätä tehty käyttövettä ja oltu tyhjäkäynnillä) ja lämmönkeruu paluu 21c, lämmönkeruu meno 18c. Pitäisikö noiden olla samassa lukemassa eikä tuossa 3 asteen erossa tyhjäkäynnillä? Muistaisin jostain täältä lukeneeni, että pitäisi olla sama lukema. Vai oliko se niin, että jos nyt koneen ollessa tyhjäkäynnillä pitäisi keruuliuospumpun päällä, niin sitten pitäisi näyttää samaa lukemaa?
Muutama kuukausi sitten tullut tuo keruupiirin sihti puhdistettua, eikä siellä ollut nimeksikään mitään.
-
Vähän turha viesti ehkä tuo edellinen. Kävin laittamassa keruupumpun pyörimään ja odottelin jotta saatiin lukemat tasaantumaan. Paluu 5.2c ja meno 5.1c, eli tuosta turha murehtia mitä lukemia näyttää tyhjäkäynnillä kun keruupumppu on poissa päällä. :)
-
Huhtikuu ohi. Magneettisuodattimen ja mutasihdin puhdistin tiistaina 13.4. alkuillasta. Mutasihdissä ei oikeastaan mitään puhdistettavaa, muutama pieni partikkeli. Magneettisuodattimen sisällä olevan tapin ympärille oli magneettitappi saanut kerättyä verkostosta mustaa mörjää muutaman sentin paksuisen kerroksen. Lämmitystarve vähenee ja tyhjäkäyntijaksot pitenee.
---------
Kiinteistön kokonaiskulutus: 840,94kWh
Maalämpöpumpun osuus: 503kWh = ~16,76kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 25,7kWh
Taloussähkön osuus: 312,24kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 4c
Huhtikuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 540 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 36 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.04.2021 klo 20:30
Kulutusmittarin luku: 25.7kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 10. Ulko 7. Tulo 19. Sisä 22. Jäte 12.
-
Mistä muuten sait koodin millä pääsee muuttelemaan mm. lämpimän veden käynnistystä? Asennusmanuaalista löytyvällä koodilla pääsee ainoastaan käyttäjätasolle 1, ja sieltä ei ko. asetusta löydy. Change login kuitenkin näkee ja sinne näköjään tallentuu kaikki seikkailut eri käyttäjätasoilla (ja varmaankin onlinessa oleva pumppu raportoi ne myös Thermialle...). Muistin, että asentaja muutteli tuota asetusta ja nyt sitten change logista kävin katsomassa niin toden totta: on käyty useita kertoja käyttäjätasolla 2, jonka koodia ei löydy mistään.
Saakohan noita muuten roplata ilman, että vaikuttaa takuuseen?
Mua kiinostaisi myös se, miten modbus tcp/ip:n saisi aktivoitua, jotta pääsisi kehittämään jotain omiakin sovelluksia. Yksi voisi olla esim. kiertovesipumpun käynnistys ja sammutus sen mukaan onko lämmityskausi päällä vai ei. Tuon tiedon saisi ehken kaiveltua esiin modbussin yli...
-
Yksi voisi olla esim. kiertovesipumpun käynnistys ja sammutus sen mukaan onko lämmityskausi päällä vai ei. Tuon tiedon saisi ehken kaiveltua esiin modbussin yli...
Tuo kiertovesipumppu elää jo lämmityspois asetuksen mukaan. Pysähtyy kun lämpötila saavutetaan ja lähtee kolme astetta kylmemmässä takaisin päälle.
-
Tuo kiertovesipumppu elää jo lämmityspois asetuksen mukaan. Pysähtyy kun lämpötila saavutetaan ja lähtee kolme astetta kylmemmässä takaisin päälle.
Pumppu on siis ihan vaan pistorasiassa kiinni. Laitoin siihen nyt ajastimen kesäksi että se pyörittelee sitä kerran viikossa, mutta jos tulee kylmiä öitä niin sen joutuu käymään manuaalisesti laittamassa päälle, joka on vähän hölmöä. En myöskään haluaisi pitää turhaan koko aikaa käynnissä koska patteritermostaatit on kesällä kiinni ja kun pumppu yrittää väkisin kierrättää niin kierto on melko äänekäs, se kohina on eka mitä esim. makkarissa aamulla kuulee. Lämmitysaikaan kun vesi pääsee kiertämään ei sitä juurikaan kuule.
Lisäksi kattilahuoneen painovoimainen ilmanvaihto toimii nyt kesällä aika huonosti kun vanhan öljykattilan tuoma hukkalämpö ei enää ylläpidä kiertoa. Äänettömällä PC tuulettimella saa painovoimaista vastaavan heikon kierron, mutta tätäkään ei olisi tarvetta pitää jatkuvasti käynnissä, vaan lähinnä lähinnä helteillä/lämmityskauden ulkopuolella. Lämmityskaudella systeemi näyttäisi generoivan juuri sen verran hukkalämpöä että se ylläpitää ilmanvaihtoa.
Ja ja.. voisihan sitä noitten modbus-tietojen kanssa tehdä monenlaista muutakin...
Toi on kuitenkin jännää että joillakin täällä on access level 2 koodi hallussaan ja mulle ei annettu mitään koodeja... Onko toimittajissa nyt näin isoja eroja? Hitsi kun olisin tajunnut jo tarjous/ostovaiheessa vaatia, että systeemiin pitää saada täydet käyttöoikeudet! Ei tullut edes mieleen että näissä olisi tällaisia hölmöyksiä... Ammatiltani olen teollisen internetin / IoT puolen laitespesialisti, joten kyseiset asetukset ei pelota mutta minkäs minäkään voin, jos ei saa edes yhteyttä kun ei pääse vaihtamaan asetusta.
Tuota modbus hommaa kyselin toimittajaltakin, mutta saa nähdä saanko vastausta.
-
Pumppu on siis ihan vaan pistorasiassa kiinni. Laitoin siihen nyt ajastimen kesäksi että se pyörittelee sitä kerran viikossa, mutta jos tulee kylmiä öitä niin sen joutuu käymään manuaalisesti laittamassa päälle, joka on vähän hölmöä. En myöskään haluaisi pitää turhaan koko aikaa käynnissä koska patteritermostaatit on kesällä kiinni ja kun pumppu yrittää väkisin kierrättää niin kierto on melko äänekäs, se kohina on eka mitä esim. makkarissa aamulla kuulee. Lämmitysaikaan kun vesi pääsee kiertämään ei sitä juurikaan kuule.
Lisäksi kattilahuoneen painovoimainen ilmanvaihto toimii nyt kesällä aika huonosti kun vanhan öljykattilan tuoma hukkalämpö ei enää ylläpidä kiertoa. Äänettömällä PC tuulettimella saa painovoimaista vastaavan heikon kierron, mutta tätäkään ei olisi tarvetta pitää jatkuvasti käynnissä, vaan lähinnä lähinnä helteillä/lämmityskauden ulkopuolella. Lämmityskaudella systeemi näyttäisi generoivan juuri sen verran hukkalämpöä että se ylläpitää ilmanvaihtoa.
Ja ja.. voisihan sitä noitten modbus-tietojen kanssa tehdä monenlaista muutakin...
Toi on kuitenkin jännää että joillakin täällä on access level 2 koodi hallussaan ja mulle ei annettu mitään koodeja... Onko toimittajissa nyt näin isoja eroja? Hitsi kun olisin tajunnut jo tarjous/ostovaiheessa vaatia, että systeemiin pitää saada täydet käyttöoikeudet! Ei tullut edes mieleen että näissä olisi tällaisia hölmöyksiä... Ammatiltani olen teollisen internetin / IoT puolen laitespesialisti, joten kyseiset asetukset ei pelota mutta minkäs minäkään voin, jos ei saa edes yhteyttä kun ei pääse vaihtamaan asetusta.
Tuota modbus hommaa kyselin toimittajaltakin, mutta saa nähdä saanko vastausta.
Vähän koneesta riippuen niin tuon ulkoisenkin kiertovesipumpun saa ohjattua lämpöpumpusta.
Itsellä on juuri niin että kytkin ulkoisen pumpun sähkönsyötön lämpöpumppuun sille varattuihin liittimiin, ja pumppu sammuu/käynnistyy sen mukaan mikä on "Kausittainen Pysäytys" asetus.
-
Vähän koneesta riippuen niin tuon ulkoisenkin kiertovesipumpun saa ohjattua lämpöpumpusta.
Itsellä on juuri niin että kytkin ulkoisen pumpun sähkönsyötön lämpöpumppuun sille varattuihin liittimiin, ja pumppu sammuu/käynnistyy sen mukaan mikä on "Kausittainen Pysäytys" asetus.
Wiring manuaalin mukaan Atlaksessa olisi kaksi potentiaalivapaata relelähtöä, en tiedä olisiko se ohjelmoitavissa niihin ja tekeekö pumppu noiden kautta kesäseisokilla pumpun ajoittaista käyttöä jne.
Ongelma tässä on nyt kuitenkin se että kun tää on takuunalainen systeemi seuraavat 5 vuotta niin ei kehtaisi mennä kauheasti muuttelemaan omin päin kytkentöjä yms. koska muuten toimittaja voisi ongelmatapauksessa ns. pestä kätensä ja vedota että asiakas on muutellut järjestelmää, vaikkei vika liittyisi mitenkään ko. muutoksiin... En tiedä sovelletaanko tätä miten LVI-puolella mutta esimerkiksi elektroniikka/sähkötuotteissa myyjän/toimitajan kaikki vastuu lakkaa jos asiakas muuttelee omin päin laitteen rakennetta.
Mutta tuon modbussin kauttahan kaiken pystyisi tekemään siten ettei alkuperäiseen asennukseen kajota, vaan luetaan pelkästään statuksia oman verkon kautta. Sainkin jo YV:nä koodeja, kiitokset niistä eli seuraavana pääsisi kehittelemään järjestelmää. Pitää katsoa saisiko vaikka Rapsberry Pi:n varaan rakennettua / mitä valmista löytyy ja sitten sen perään vaan relekorttia yms, tarvittaessa pystyn suunnittelemaan siihen elektroniikkaa ihan itsekin. Mitä pikaiseen vilkaisin niin jotain python-pohjaisia ratkaisuja löytynee ja nehän olisi tosi vapaasti itse muokattavissa.
Pitää tehdä tästä mun kohteesta ihan oma kohdepostaus kuten muutkin on tehneet niin saadaan tätä koskeva keskustelu sinne.
-
Wiring manuaalin mukaan Atlaksessa olisi kaksi potentiaalivapaata relelähtöä, en tiedä olisiko se ohjelmoitavissa niihin ja tekeekö pumppu noiden kautta kesäseisokilla pumpun ajoittaista käyttöä jne.
Ongelma tässä on nyt kuitenkin se että kun tää on takuunalainen systeemi seuraavat 5 vuotta niin ei kehtaisi mennä kauheasti muuttelemaan omin päin kytkentöjä yms. koska muuten toimittaja voisi ongelmatapauksessa ns. pestä kätensä ja vedota että asiakas on muutellut järjestelmää, vaikkei vika liittyisi mitenkään ko. muutoksiin... En tiedä sovelletaanko tätä miten LVI-puolella mutta esimerkiksi elektroniikka/sähkötuotteissa myyjän/toimitajan kaikki vastuu lakkaa jos asiakas muuttelee omin päin laitteen rakennetta.
Mutta tuon modbussin kauttahan kaiken pystyisi tekemään siten ettei alkuperäiseen asennukseen kajota, vaan luetaan pelkästään statuksia oman verkon kautta. Sainkin jo YV:nä koodeja, kiitokset niistä eli seuraavana pääsisi kehittelemään järjestelmää. Pitää katsoa saisiko vaikka Rapsberry Pi:n varaan rakennettua / mitä valmista löytyy ja sitten sen perään vaan relekorttia yms, tarvittaessa pystyn suunnittelemaan siihen elektroniikkaa ihan itsekin. Mitä pikaiseen vilkaisin niin jotain python-pohjaisia ratkaisuja löytynee ja nehän olisi tosi vapaasti itse muokattavissa.
Pitää tehdä tästä mun kohteesta ihan oma kohdepostaus kuten muutkin on tehneet niin saadaan tätä koskeva keskustelu sinne.
Sähkökaaviossa esitetty 2 sivulla.
Eli rele R1 on verkoston kiertopumppua varten, ja rele R2 on sekoituspiirin pumppua varten.
-
Toukokuulta lukemat keräilty. Maaliskuun jälkeen en ole jaksanut enää itselleni viikottaisia kulutuksia ottaa ylös, kun lämmitystarve on niin olematon.
Vähän on tullut nostettua käyrien alapäätä ylöspäin, jotta lämmintä kiertää tuolla märkätiloissa.
---------
Kiinteistön kokonaiskulutus: 649,13kWh
Maalämpöpumpun osuus: 278kWh = ~8,96kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 28,6kWh
Taloussähkön osuus: 342,53kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 10c
Toukokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 277 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 35 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.05.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 28.6kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 17. Tulo 21. Sisä 23. Jäte 19.
-
Mielenkiintoisesti meillä toukokuun kulutus 649,81 kWh... tosin pumppu vei vain 219 kWh.
-
Samoilla linjoilla mennään toukokuussa 699kwh kokonaiskulutus ja pumppu otti 252 kWh ja tuotti 1109 kWh
Pelkkä lämmitys otti 154kWh ja tuotti 830 kWh. Tyytyväinen lukemin :)
-
Kesäkuun kulutukset otettu ylös. Ensiksi vähän tekstiä mitä tässä kesäkuun aikana on tullut tehtyä ja kulutustiedot vasta viestin lopussa.
---------
Pumppu lämmittää puskurivaraajan 38-40 asteiseksi (haluttu lämpötila on 31 astetta, mutta kone ei oikein taivu noin alhaiseen vaan tekee tosiaan edellämainittua) keskimäärin 25min käynnin aikana matalilla kierroksilla noin 7-10 tunnin välein. Tästä sitten shuntin kautta märkätiloihin 30 asteista niin kauan kunnes puskurivaraajassa vesi jäähtynyt ja lämmitellään taas.
2021-07-01 06:04 Lämmitys
2021-07-01 06:29 Tyhjäkäynti
2021-07-01 15:20 Lämmitys
2021-07-01 15:45 Tyhjäkäynti
2021-07-01 22:49 Lämmitys
2021-07-01 23:15 Tyhjäkäynti
2021-07-02 07:48 Lämmitys
2021-07-02 08:13 Tyhjäkäynti
---------
Käyttöveden aloituslämpötilaan myös tehty muutosta, kun aiemmin oli 40 asteessa käynnistys ja 60 asteessa lopetus, mutta näin lämmityskauden ulkopuolella kun HGW ei enää ylläpidä käyttövettä kuumana, niin useampaan kertaan suihkuun mennessä olikin käyttöveden lämpötila juuri inan yli 40 asteista. Tämä aiheutti sen, että naisväellä oli vähän viileähköjä suihkuja kun pumppu ei ehtinyt painamaan kuumaa vettä niin nopeasti kuin olisi tarvinnut.
Nostin käyttöveden käynnistyksen 50 asteeseen. Käyttövettä tehdään nyt vähän useammin, mutta lyhyempiä aikoja kerrallaan (eikai tässä varmaankaan kompressorin voitelun kannalta ole mitään haittaa, että käy vähän lyhyempää pätkää ja harvoin?) ja pienemmällä teholla. Ei lopu lämmin vesi kesken. Sekä ellei lämmintä vettä satuta käyttämään päivän aikana muutakuin lavuaareista, niin tuon kestää näemmä jäähtyä 15,5 tuntia seuraavaan 25min käyttöveden lämmitykseen.
2021-07-01 11:34 Käyttövesi
2021-07-01 12:01 Tyhjäkäynti
2021-07-02 03:35 Käyttövesi
2021-07-02 03:59 Tyhjäkäynti
Olen myös alkanut miettimään, voisiko vaihtoventtiili päästää käyttöveden lämmityksen aikana kuumaa vettä puskurivaraajalle, kun ulkoinen järjestelmän menojohdon anturi sekä lattialämmityspiirin anturi tukisi tätä. Tuollaisia vähän ihmeellisiä piikkejä aiheuttaa. Tarvitsisi joku kerta painaa käyttövesitehostus päälle ja olla käsi kiinni puskurivaraajan menoputkessa, niin tuntisi heti alkaako kuumenemaan vaiko eikö.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210702_100055_lammityspiikki1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210702_100348_lammityspiikki2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210702_100410_lammityspiikki3.jpg)
Vihreä käyrä on käyttöveden yläraja. Vaaleansininen on järjestelmän menojohto, joka tosiaan puskurivaraajan jälkeen asennettuna. Tummansininen on lattialämmitys.
---------
Kiinteistön kokonaiskulutus: 485,81kWh
Maalämpöpumpun osuus: 162kWh = ~5,4kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 31,9kWh
Taloussähkön osuus: 291,91kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 18c
Kesäkuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 85 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 36 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.06.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 31.9kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 22. Tulo 22. Sisä 25. Jäte 25.
-
Olen myös alkanut miettimään, voisiko vaihtoventtiili päästää käyttöveden lämmityksen aikana kuumaa vettä puskurivaraajalle, kun ulkoinen järjestelmän menojohdon anturi sekä lattialämmityspiirin anturi tukisi tätä. Tuollaisia vähän ihmeellisiä piikkejä aiheuttaa. Tarvitsisi joku kerta painaa käyttövesitehostus päälle ja olla käsi kiinni puskurivaraajan menoputkessa, niin tuntisi heti alkaako kuumenemaan vaiko eikö.
Itseasiassa tuota graafia kun tarkemmin katsoo, niin käyttöveden lämmityksen aivan lopussa / lopettamisen jälkeen, kun kone vaihtaa tyhjäkäynnille, niin siinä hetkessä aiheutuu tuo piikki puskurivaraajalle. Eli vaihtoventtiili on oikeassa asennossa käyttöveden teon aikana, ja kun käyttövesi vaihtuu tyhjäkäyntiin ja vaihtoventtiili vaihtaa asentoaan, niin tässä hetkessä päästää hetkellisesti puskurivaraajalle kuumaa?
-
Noin tuo meilläkin käyttäytyy, eli puskurivaraajaan pumpulta menevä putki käy hetken kuumana kun käyttöveden teko loppuu. Eikös puskurivaraajan tehtävä ole juuri tuon kuuman patin sekoittaminen isompaan vesimäärään, ettei se ohjaudu tuossa vaiheessa lattia- tai patterilämmityskiertoon?
-
Heinäkuussa ei mitään erikoisempaa, paitsi tuossa vajaa pari viikkoa sitten oli iskenyt työpäivän aikana aamupäivästä neljä hälytystä päälle. Töistä kun pääsi ja kuittasi hälytykset pois, niin kaikki toiminut taas ongelmitta. Käytin vielä varmuudeksi pumpun alhaalla hallitusti painamalla käyttötilan pois päältä ja kun kaikki kokonaan sammunut sekä lattian shunttikin ajanut itsensä kiinni, käänsin turvakytkimestä virrat pois ja annoin puolen minuuttia olla virroitta ennen takaisin kääntämistä.
Hälytykset mitkä tulivat:
- Höyrystin, min. virhe
- Keruul. lämpöt.
- Painesuhde
- Pienpainevika
Vähän ikävä, että ei Onlinessa noita selvennetty yhtään. Eikä ohjekirjassakaan ole kerrottuna yleisistä hälytyksistä ja niiden syistä. Kuitenkin tuolla Onlinessakin olisi vaikka kuinka paljon mahdollista infoa noistakin antaa.
LISÄYS: Niin tosiaan. Ihan vähän ennen puolta väliä heinäkuuta tuli saavutettua 5000kWh kulutetun sähkön määrässä. Eli aikalailla karkeasti muutaman päivän heitolla voi sanoa, että tuosta ensistartista 16.11.2020 - 16.7.2021 (eli 8 kuukautta) välisenä aikana kulunut tuo 5000kWh. Sunnuntaina lukemaa katsoessa oli 5123kWh verran kulutettu sähköä. Tällä nykyisellä tahdilla jää vuosikulutus aika pieneksi, kun ei marraskuuhun ole enää pitkä aika. Nyt kun saa kohta täyden vuoden, niin voikin jatkossa katsella kalenterivuosittain tuota vuosikulutustakin. :)
---------
Heinäkuun statistiikkaa:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 464,25kWh
Maalämpöpumpun osuus: 159kWh = ~5,13kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 32,0kWh
Taloussähkön osuus: 273,25kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 20c
Heinäkuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 76 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 41 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.07.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 32.0kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 21. Tulo 21. Sisä 24. Jäte 25
-
Keruupiirin paine on laskenut aika paljonkin tuosta missä se oli järjestelmän asennuksen jälkeen.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_125327_keruupiirin_kalvopaisunta_pieni.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210823_190212_keruupiirin_paine.jpg)
Tosiaan ylempi kuva on 29.11.2020 sekä tämä alempi kuva 23.08.2021. Äsken juuri kuvaa ottaessa sattui lämmitysjakso loppumaan, niin viisarissa tapahtui aivan hiuksenhienoa värähtelyä. :D
Onko syytä olla huolissaan? Täytyisikö tuo keruupiiri saada paineistettua takaisin tuonne ~1,3bar? Vai onko normaali ilmiö, että aktiivisen lämmityskauden jälkeen keruupiirissä paine laskee ja taas kun aktiivinen lämmityskausi alkaa niin paine kasvaa? Viinaa en haista tuolla suljetussa teknisessä tilassa, joten ainakaan teknisen tilan puolella ei pitäisi piirin vuotaa mistään.
-
Pysyvästi jäähtyy parin vuoden ajan ja tuo loppu 0,5bar jälkeen laskee aika nopeasti eli kannattaa nostaa takas sinne 1 bar yläpuolelle.
-
Soittelin asennuksen suorittaneelle taholle niin epäilivät, että olisi jotain ilmakuplaa tullut pihalle ilmakellon kautta ja siksi paineet laskeneet. Sekä sanoi, että ei ole niin suuri murhe tuo vain 0,6 bar painetta, kun pääasia että piiri vain on paineistettu. Tulevat kyllä tarvittaessa lisäämään piiriin painetta, jos laskee alle tuon 0,5 bar.
Elokuussa tuli tehtyä vähän lisää perusparannusta lämmitysjärjestelmään, kun tuli alkuperäiset patteriverkoston lämmitysputket vaihdatettua uusiin. Vielä tarvitsisi leikellä sopiviksi uudet peitelevyt lattiarajaan, mutta sillä ei ole kiire.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210803_171959_uudet_patterilammitysputket2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210803_160036_uudet_patterilammitysputket1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210803_202545_uudet_patterilammitysputket3.jpg)
Kuitenkin alkuperäiset putket sieltä vuodelta 1989-1990 sekä vuoteen 2004 asti (ennen kuin isäni osti talon ja Ouman asennettiin säätämään) painettu käsisäädöllä verkostoon ihan mitä mitä sattuu lämpöä, niin mahdollisesti huonolla tuurilla se käyttöikä putkissa vaan kaventunut. Olohuoneesta täällä paukahti yksi putki 2006? ellen nyt väärin muista, erään sähkökatkon jälkeen kun kiertovesipumput ja muut taas hörähtivät päälle. Putki vain särkyi tuolla pannuhuoneessa liitoksen kohdalta. Oli niin kristallisoitunut, että helähti rikki siitä katkoksen aiheuttamasta pulssista. Eipähän tarvitse enää omana aikana näistä murehtia, kun tietää notta on vaihdettu vanhoista uusiin ja käyttöikää on "hamaan tappiin" asti. :)
Uudet asennetut putket ovat Uponor Combia, 15x2,5 ellen väärin muista. Ongelmitta sujui noiden vaihto asentajilta. Mainittakoon, että tämän työn suoritti toinen yritys kuin maalämpösaneerauksen. Nuo verkoston putket kun ovat koko matkaltaan asennettu suojaputkeen, niin vanhaa putkea hyödyntämällä vedettiin uudet putket tilalle.
-
Elokuussa vähän tuli ajettua pattereillekin lämmintä, niin sai koesteltua vuotaako pattereiden liitokset, ja oli tuossa vähän viileääkin, niin tuli käännettyä osa patterilinjoista auki. Tosin sitten taas lämpeni, niin tuli käännettyä kiinni. Kompressorin käyttötunnit tästä syystä jonkin verrankin heinäkuuta suuremmat. Tuossa kun katsoo niin kompressori käynyt elokuussa 90 tuntia enemmän kuin heinäkuussa (eli 2,9 tuntia/päivä) ja sähkönkulutus on 68kWh (eli 2,19kWh/päivä) suurempi.
Vallox se vaan tuntuu tasaisen tappavasti olevan tuossa 25.7 kWh - 32.0 kWh kulutuksessa per kuukausi, eli aika pyhällä hengellä kierrättää ilmaa.
--------------------
Elokuulta statistiikka:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 565,82kWh
Maalämpöpumpun osuus: 227kWh = ~7,32kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 31,9kWh
Taloussähkön osuus: 306,92kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 15c
Elokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 166 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 38 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.08.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 31,9kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 19. Tulo 23. Sisä 24. Jäte 21.
-
Syyskuu meni ilman ongelmia, mutta näinhän sen kuuluukin olla. Ainut oikeastaan tuo keruupuolen paineen laskeminen, jota täytyy muistaa tarkkailla.
Vähän tuli säädeltyä lämpökäyrää, jotta sai pätkäkäynnin pois, mutta sitten taas alkoi kyllä olemaan jo vähän turhankin lämmintä sisällä (24-25 astetta), niin säädin käyrän takaisin niin, että sisälämpö on siinä 22 asteessa jolloin kone käy noin 9 kertaa päivässä lämmittämässä verkostoa. Inverter kuitenkin hörähtää käyntiin niin pehmeästi matalilla kierroksilla, etten usko tuon lyhentävän kompressorin elinkaarta.
Käyttövesiasetukset muutin takaisin vakioasetuksiin eli käynnistys 40 astetta ja lopetus 60 astetta, näistä kesällä olleista käynnistys 50 ja lopetus 60. Nyt parhaillaan menee 34 tuntia siihen, että Atlaksen 184 litran lämminvesivaraaja on jäähtynyt 40 asteeseen ja se taas lämmitetään 60 asteiseksi. Eli siis noin 0,6 astetta per tunti tapahtuu jäähtymistä käyttövedessä. Tämä siis vain tilanteessa, että ei tule kotona peseydyttyä. Kunhan ilmat jonkun verran viilenevät ja lämmitysverkostossa kiertävä vesikin kuumempaa, niin HGW alkaa ylläpitämään käyttövettä lämpöisenä.
Valloxissa tuli napsautettua lämmöntalteenotto päälle jossain syyskuun puolivälin paikkeilla sekä muutettua lämpötila-asetus 10 -> 15, jolla saakin olla taas siihen asti, että lämmöntalteenotto napsautetaan pois.
Syyskuussa muuten taloussähkön osuus ihan linjassa elokuun taloussähkön osuuteen. Elokuussa 306,92kWh ja 31 päivää (9,90kWh / päivä). Nyt syyskuussa 324,07kWh ja 30 päivää (10,80kWh / päivä). Tuo 0,9kWh / päivä kasvu selittyy ulkovaloilla. Hämärän aikaan pidän päällä 5kpl Airam Superlux 20W tuikkuja, joista tulee se 0,1kWh tunnissa kulutusta.
--------------------
Syyskuun tilastot:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 817,77kWh
Maalämpöpumpun osuus: 466kWh = ~15,53kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 27,7kWh
Taloussähkön osuus: 324,07kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 9c
Syyskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 499 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 29 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.09.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 27,7kWh
Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 15. Ulko 9. Tulo 19. Sisä 22. Jäte 13.
-
Mukava lueskella näitä reaalin päiväkirjamaisia päivityksiä systeemin toiminnasta. Saa luultavasti selkeän kuvan hyvistä ja huonoista puolista sellainenkin joka empii maalämmön ja pumpun valintaa.
Asiaan sivuten, kun alussa oli energian mittaroinnista puhetta. Muuta en ole kesän aikana omaan atlakseen ja lämmityssysteemiin saanut tehtyä kuin sähkärillä kiinteän sähköasennuksen ja samalla tuli Carlo Gavazzi 340 mittaamaan virtoja. On muuten helppo asennus, kun atlaksen kortilla on valmiit riviliittimet mittarilta tulevalle väylätiedolle. Hankalin homma asettaa itse mittariin oikeat asetukset, että atlas osaa lukea mittaria, mutta nekin thermian em340 asennusohjeessa seikkaperäisesti selitetty. Eli asennustarvikkeet käytännössä cg340 mittari, ja pätkä kolme napaista piuhaa.
-
Mukava lueskella näitä reaalin päiväkirjamaisia päivityksiä systeemin toiminnasta. Saa luultavasti selkeän kuvan hyvistä ja huonoista puolista sellainenkin joka empii maalämmön ja pumpun valintaa.
Asiaan sivuten, kun alussa oli energian mittaroinnista puhetta. Muuta en ole kesän aikana omaan atlakseen ja lämmityssysteemiin saanut tehtyä kuin sähkärillä kiinteän sähköasennuksen ja samalla tuli Carlo Gavazzi 340 mittaamaan virtoja. On muuten helppo asennus, kun atlaksen kortilla on valmiit riviliittimet mittarilta tulevalle väylätiedolle. Hankalin homma asettaa itse mittariin oikeat asetukset, että atlas osaa lukea mittaria, mutta nekin thermian em340 asennusohjeessa seikkaperäisesti selitetty. Eli asennustarvikkeet käytännössä cg340 mittari, ja pätkä kolme napaista piuhaa.
Kiva kuulla, että olet tykännyt kirjoituksista. :) Olenkin tarkoituksella kirjoitellut vähän "note to self" tyyppisesti näitä ja koittanut seikkaperäisesti kertoa tapahtumista ja tekemisistä.
Näkyykö sinulla nyt energiatiedot tuon mittarin lisäksi Atlaksen näytöltä ja/tai Onlinessa, kun on asennus suoritettu tuolla tavalla?
-
Näkyy. Atlaksen valikoista kun näprää asetuksista virtamittaus vai -rajoitus vai mikähän se oli, toiminnon päälle, niin tulee kuvaajiin uusi sivu vaihevirroille ja valikoihin näkymään energian hetkelliset ja menneet kulutukset.
Online ei ole itsellä toiminnassa vielä, kun ei ole infra vielä sillä mallilla, mutta olettaisin sieltåkin löytyvän.
-
Näitä on kyllä mielenkiintoista lueskella. Miten toi mainitsemasi Valloxin lämmöntalteenotto; Ymmärsin, että lämmöntalteenottoa ei tarvitsisi talvikautta varten käydä erikseen laittamassa päälle (tai ottamassa LTO:n ohitus pois päältä), koska ilmeisesti sen pitäisi osata tehdä se automaattisesti. Lisäksi valikoissa on "osittainen LTO:n ohitus" erikseen. Huomasin, että kun otin osittaisen ohituksen pois päältä, sisäilman lämpötila nousi asetusarvosta (16 astetta) kerralla 22 asteeseen.
Ilmeisesti lämmöntalteenotto on niin tehokas, että jos sitä ei osittain ohita, niin tuloilman lämpötila nousee herkästi yli asetuslämpötilan? Mutta eikö tämä ole sähkönkulutusta miettien ihan järkevä toimintapa, että lämpöä ei mene poistoilman mukana 'harakoille' vaan LTO ottaa lämmön talteen? Oletteko muut ottaneet osittaisenkin LTO:n ohituksen talvikaudeksi pois?
-
Näitä on kyllä mielenkiintoista lueskella. Miten toi mainitsemasi Valloxin lämmöntalteenotto; Ymmärsin, että lämmöntalteenottoa ei tarvitsisi talvikautta varten käydä erikseen laittamassa päälle (tai ottamassa LTO:n ohitus pois päältä), koska ilmeisesti sen pitäisi osata tehdä se automaattisesti.
Sanoin vähän huonosti. Tarkoitan siis jälkilämmitystä, minkä napsautin päälle Valloxin ohjauspaneelista, jolloin se tulee tarvittaessa mukaan.
-
Mikä versio noista EM340 -mittareista on Atlaksen kanssa yhteensopiva? Onko se tuo Modbus RTU? Ja niissäkin vielä erikseen saatavilla MID-sertifioitu malli.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/haku/carlo%20gavazzi%20em340?term=carlo%20gavazzi%20em340&orderBy=3
Minähän en tuota tietenkään älynnyt, tilasin kesällä vain noista halvimman eli pulssilähdöllä varustetun version. :-[
-
Mikä versio noista EM340 -mittareista on Atlaksen kanssa yhteensopiva? Onko se tuo Modbus RTU? Ja niissäkin vielä erikseen saatavilla MID-sertifioitu malli.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/haku/carlo%20gavazzi%20em340?term=carlo%20gavazzi%20em340&orderBy=3
Minähän en tuota tietenkään älynnyt, tilasin kesällä vain noista halvimman eli pulssilähdöllä varustetun version. :-[
No en älynnyt minäkään että noita on eri versioita, tilasin setin asiasta ymmärtämättömänä pumpun myyjän kautta niin tuli kerralla oikea.
Näkyy oleva ean 8030956070187, eli tuo 179 euron versio, rs485 porttti.
-
Ok, pitää harkita viitsiikö enää vaihtaa vain siksi että saisi käppyrät näkyviin. Tuleepahan käytyä kellarissa tarkastamassa paikat mittarin luennan yhteydessä. Nyt aluksi on tullut pidettyä kirjaa sähkönkulutuksesta lähes päivittäin.
-
Itse olen pitänyt tietoja kulutuksesta nyt lämmityskauden ulkopuolella vain kerran kuukaudessa, mutta kunhan alkaa nyt oikeasti kylmenemään niin alan taas kerran viikossa ottamaan lukemat itselleni ylös, kun lämpötilat kuukauden aikana sahaa niin paljon. Ihan ei ole päivittäiseen kirjaamiseen mielenkiintoa, ja ei sitä muistaisi edes joka päivä tiettynä ajankohtana käydä katsomassa lukemaa. :)
Tuo olis kyllä ollut ihan mukava tietää jo vuosi sitten, että CG:n EM340 olisi ollut yhteensopiva, niin olisi saanut Thermian ruudullekin kaiken. Tuolloin oli tieto vain siitä Thermian omasta virtavahdista, jonka hinta asennettuna oli aika suolainen. Nyt kun pumppu kohta hörissyt vuoden ja on tuo ABB:n mittari ollut alusta asti, niin ei maksa vaivaa vaihtaa tuohon CG:n mittariin.
-
Tänään kilahti 6000kWh kulutettua sähköä maalämpökoneelle. 17.11.2020 hörähti pumppu käyntiin, eli voi sanoa aika tarkalleen 11 kuukautta sitten. Tämä melkein täysi ensimmäinen vuosi mennyt opetellessa ja säätöjä hakiessa ja varmasti näin tulee vielä jatkumaankin jonkin aikaa, joten mielenkiinnolla jatkoa odotellaan.
Gebwellin Aries 3-12 tarjouksessa oli laskettu lämpöpumpun sähkönkulutukseksi 7186kWh vuodessa.
Maalämpöurakan suorittaneen tahon tarjouksessa tämä Atlas 3-12 oli laskettu lämpöpumpun sähkönkulutukseksi 7423kWh vuodessa.
tomppelin laskelmassa oli lämpöpumpun sähkönkulutuksena 9614kWh vuodessa.
Noihin ylläoleviin peilaten täytyy olla ihan tyytyväinen, että ollaan sähkönkulutuksessa päästy noiden alle. En pidä kyseistä sähkönkulutusta mitenkään suurena tälläisen torpan lämmityksessä. Toki tähän joku voi tulla taas pätemään, että minun talossani on mennyt vuodessa maalämpökoneella vain tämän ja tämän verran sähköä. Muistetaan kuitenkin, että jokainen talo ja kokonaisuus on oma yksilönsä jossa on monta muuttujaa. :)
Jos haluaisi saada COPeja laskettua yhtään, niin tarvitsisi kyllä sitä Raspberry Pi jonka tyrkkäisi Modbusiin kiinni ja Grafanalla tavaraa ulos. Vaatisi vain tuonne tekniseen tilaan sitä internettiä. Ei tullut aivan niin kaukaa viisas oltua, kun sinne asennettiin Atlasta varten RJ45-seinärasia (kaksi RJ45-pistoketta) jonka toinen rasia (kaksi RJ45-pistoketta) tänne minun työhuoneeseeni jossa reititin, että olisi ne molemmat pistokkeet sitten johdottanut... (Toki voisi kysyä tuolta joka sen teki, että onnistuisiko vielä tuon vetäminen. On tulossa tänne ensi viikolla asentamaan hämäräkytkintä ulkovalaistukselle.) Kuvitteli, että tuolla Onlinella pärjäisi ja sieltä saisi riittävät tiedot ulos, mutta onhan se aika vajaavaiseksi ja lapsenkenkäiseksi osoittautunut vuoden aikana. Kaikki desimaalien pyöristämiset sekä hetken aikaa oli vaikka kuinka paljon dataa nähtävillä, mutta nyt taas pimennossa jostain syystä. Toki jos langattomana virittelisi yhteyttä ja toivoisi, että toimii kaiken valun ja tiilen läpi, taikka sitten ottaisi jonkun halvimman mahdollisen mobiililaajakaistan tuolle joka olisi teknisen tilan nurkassa, mistä tulee pieni kustannus kuukausi ja vuositasolla. En tiiä sit.
-
Pieni on kulutus talon ikä huomioiden, sähköä kuluisi hyvinkin 30- 35000 kWh jos sähköllä lämmittelisi.
Noita RJ-45 piuhoja ei nykyään kannata juuri vedellä, tuollaisella Netgearin Orbi reitittimellä ja tukiasemalla sain koko taloon n.500M langattoman yhteyden. Uudempi malli vieläkin nopeampi ja kantaa paremmin. Toimii kuin se klassinen junan vessa :) Eli reititin työhuoneeseen ja satelliitti tekniseen tilaan.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/73638/qbsgd/Netgear-Orbi-RBK352-WiFi-6-Mesh-jarjestelma
https://www.youtube.com/watch?v=gDA_ofSG_HA&ab_channel=SwitchedOnNetwork
-
Pieni on kulutus talon ikä huomioiden, sähköä kuluisi hyvinkin 30- 35000 kWh jos sähköllä lämmittelisi.
Ihan oikein arvioitu tuo paljonko sähköä kuluisi, jos sillä lämmittäisi. Samaan päätyivät myös tarjouksien laskuritkin.
Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 29050kWh / vuosi.
Gebwellin laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 30400kWh / vuosi.
tomppelin laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 31949kWh / vuosi.
Niben laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 32040kWh / vuosi.
Calibran laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 32850kWh / vuosi.
Suuren valtakunnallisen yrityksen Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 36500kWh/vuosi. ;D
Kompressorin käyttötunnitkin menee yllättävän hyvin siihen, mitä on laskelmassa. Atlaksen laskelmassa on 5504h käyttötunnit vuodelle. Nyt 11 kuukautta pyörineenä on kompressorin käyttötunnit 5015h. Katsotaan kuukauden päästä, mennäänkö yli vai ali tuon. :)
-
Aivan kuin Atlas olisi opetellut itsestään pois lämpimien säiden tiheästä pätkäkäynnistä jota esiintyi vielä keväällä, kun on viime aikoina saanut alimmalla kompressorivaihteella pidettyä käynnin pääasiassa tasaisen luotisuorana. Muutamia tyhjäkäyntijaksoja on tullut käyttövesijaksojen jälkeen, ja joskus sitten kesken päivänkin, mutta tosiaan huomattavasti on pätkittäinen käynti rauhoittunut. Toisaalta taas tämä voi johtua pitkälti nykyisistä patteriverkoston ja lattialämmityksen käyristä, joilla saa pidettyä lämpötilan meno-paluun hyvänä ja lämmitystarpeen jatkuvana, joten ehkä se pumppu ei niin itsestään olekaan opetellut, vaan itse on tullut opeteltua, mene ja tiedä. Yläkerrassa jossa patterilämmitys on +22c sekä sitten tuolla alakerrassa lattialämmityksen piirissä semmoinen +22c - +23c.
Satuin nyt äsken vähän napsimaan kuviakin tämän hetkisistä numeroista. Energiamittarissa painelin näkyviin sen hetkisen kulutuksen, eli Atlas kuluttaa sähköä 648W tuolla alimmaisella kompressorin nopeudella (1198rpm), kun sisäinen kiertovesipumppu pyörii 15% nopeudella (alin mahdollinen) ja keruuliuospumppu pyörii 34% nopeudella (30% alin mahdollinen). Ulkoiset patteriverkoston ja lattiaverkoston paluupuolella kiertovesipumput ovat ykkösellä, kun ne vain sekoittaisivat nopeammalla kiertonopeudella tuota puskurivaraajaa.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211030_114559_hetkellinen_energiakulutus_alin_kompuravaihe.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211030_114809_tilatieto.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211030_114641_kayttotiedot1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211030_114654_kayttotiedot2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211030_114658_kayttotiedot3.jpg)
Sitten myös tämän hetken patterikäyrä. 0c ja kylmempään ovat peruja viime talvelta ja niihin en ole koskenut. 0c ja lämpimämpään on suht tasaisella tuon lattialämmityksen shunttauksen takia. Katsotaan täytyykö tuohon käyrän yläpäähän tehdä jossain vaiheessa talvea muutoksia, kun kovin mainostavat että noissa uusissa Uponorin putkissa olisi paremmat virtaukset ja muut. Mene ja tiedä siitä sitten. :D
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211030_114710_patterikayra.jpg)
Täällähän on tuon alakerran lattian (aula + takkahuone) osalta käynyt niin, että alunperin valun päälle asennettu parketti ei sitten pysynytkään paikallaan huonon valuaineksen takia (ajan hengen mukaan tavara on haettu kylän montulta :D), joten sen parketin päälle on rakennuttaja asentanut laminaatin. Joutuu lattiaan ajamaan siksi vähän lämpöisempää, kun kaksi lattiamateriaalia päällekkäin. Olen myös ajatellut asian niin, että koska täällä kuitenkin on yläkerrassa patterit joille joutuu joka tapauksessa ajamaan sitä lattiaa kuumempaa vettä, niin tuo alakerran vähän lämpöisempi vesi ei vaikuta maalämpöpumpun hyötysuhteeseen mitenkään (voin toki olla väärässäkin). Puskurivaraaja on kuitenkin aina niin kuumaa vettä täynnä kuin patterit vaativat, josta lohkaistaan viileämpää lattialle.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211030_114722_lattiakayra.jpg)
-
Lokakuulta sähkönkulutuksia ja käyttötunteja listattu:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 845,79kWh
Maalämpöpumpun osuus: 492kWh = ~15,87kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 26,7kWh
Taloussähkön osuus: 327,09kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 8c
Lokakuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 630 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 20 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.10.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 26.7kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 9. Tulo 20. Sisä 22. Jäte 13.
-
On kyllä hienosti edellisten kuukausien kulutukset menneet aivan käsi kädessä taloussähkön osalta.
Elokuun taloussähkö 306,92kWh
Syyskuun taloussähkö 324,07kWh
Lokakuun taloussähkö 327,09kWh
Tuo kanssa merkille pantavaa maalämpöpumpun suhteen, kun nyt vertailee syyskuun ja lokakuun kulutusta sekä käyttötunteja, niin kulutuksessa ei suurta eroa vaikka kompressori on ollut lokakuussa 131 tuntia enemmän päällä. Ehkäpä tuo johtuu siitä, että syyskuussa kone kävi enemmän pätkäkäynnillä, missä kompressori teki lyhyemmän aikaa töitä vähän suuremmilla kierroksilla.
Syyskuu maalämpöpumppu 466kWh - Kompressori päällä 499 tuntia
Lokakuu maalämpöpumppu 492kWh - Kompressori päällä 630 tuntia
-
Tasan vuosi sitten pumppu hörähti ensimmäisen kerran käyntiin, joten tuli otettua nyt tämän hetken tiedot ylös.
Pumppu on kuluttanut sähköä 17.11.2020 - 17.11.2021 välisenä aikana 6646kWh. Pumppu hörähti käyntiin kaikenlisäksi juuri tälläi kello 17 aikaan. Ensimmäinen kuva kwh-mittarista on kello 17:20 otettu, jolloin 10kWh verran oltiin käytetty sähköä. Alettiin lämmittämään kylmää lämmönjakoa.
Kompressori ollut päällä 5772 tuntia ja muutamat sekunnit päälle, josta käyttöveden tekemiseen käytetty 355 tuntia 53 minuuttia. Muutamalla sadalla tunnilla mentiin yli tuosta toimittajan laskelmasta. Toisaalta taas, 5761 tuntia oli toisen toimittajan laskelmassa kun kyseessä Atlas. Jonkun verran näistä tunneista tuli tuosta syyskuusta, kun yritin tietoisesti päästä eroon pätkäkäynnistä.
Opetellessa mennyt tämä ensimmäinen vuosi, joten mukava katsoa vuoden päästä miltä silloin lukemat näyttävät. Olen silti enemmän kuin tyytyväinen tähän. En pidä tuota pumpun käyttämää sähkön määrää mitenkään suurena ja lämmintä on piisannut, niin huoneissa kuin suihkussa.
Tarkempia cop-lukuja on paha laskea, kun pumppu ei kerro paljonko on tuottanut. Toki karkeasti jos haluaa sinnepäin olevia laskea, niin voi käyttää noita "Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 29050kWh / vuosi." ja "Suuren valtakunnallisen yrityksen Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 36500kWh/vuosi." ääripäinä, joiden väliin se todellinen cop-lukema suurella todennäköisyydellä osuu.
-
Mitään suurempia hienosäätöjä ei ole tullut tehtyä järjestelmän suhteen marraskuussa. Lattialämmityksen ulkoisen kiertovesipumpun napsautin 1 -> 3 ihan testimielessä katsoakseni tehostaisiko se lattioiden kiertoa ilman, että puskurivaraajan kanssa tulee ongelmaa. Ei ainakaan varaajan kanssa ole tuottanut ongelmaa. Märkätiloissa toisinaan tuntuu laatta vähän viileältä jalan alla, mutta lämpömittarin kun laittaa laatan päälle, niin näyttää pintalämpötilaksi 23c - 27c riippuen onko juuri sillä kohdalla alla putkea vai ei. Suihkun jälkeen kun on lastottu vedetkin pois niin ei kovin kauaa kestä, jotta on kuivunut kokonaan.
Nyt olen alkanut vähän noita alakerran lattialämmityksen piirissä olevia "asumattomia neliöitä" hienosäätämään, jotta saa lämpötilat kohdilleen niissä. Saisi myös pumpun hyötysuhdetta parannettua huomattavasti tällä.
Testimielessä pääautotalli + "romuvarastoautotalli" olivat vielä marraskuun ja joulukuun vaiheessa täysin avoimella kierrolla, niin molemmissa oli lämpötilana 20c. Halusin nähdä, kuinka lämpimäksi tallit lämpeävät, vaikka ulko-ovet aika energiarohmuja ovatkin. Tämä lämpötila autotalleissa tilanteessa, jolloin pidin näiden autotallien välisen oven auki, kuten myös pääautotallin ja varaston sekä puuvaraston välisen oven auki, jotta lämmin kulkee vapaasti koko tilassa. Sitten suljin autotallien välisen oven sekä pääautotallin ja varaston välisen oven. Autotallien lämpötila vähän laski, jolloin oli pääautotallissa 18c ja romuvarastossa 19c. Varastossa vähän yli 22c.
Tosiaan lattialämmityksessä on 7 piiriä, jotka menevät seuraavasti:
1. kuraeteinen (3m2)
2. autotalli (21,2m2)
3. autotalli (26,4m2)
4. aula + takkahuone (14,5m2 + 12,7m2 = 27,2m2)
5. kodinhoitohuone + suihku + sauna + puuvarasto (3,6m2 + 4,2m2 + 3,4m2 + 10,3m2 = 21,5m2)
6. varasto + wc (13,5m2 + 1,8m2 = 15,3m2)
7. yläkerran tuulikaappi + wc (2,3m2 + 2,5m2 = 4,8m2)
Eilen aloin nyt hienosäätämään näitä niin, että haen lopputulosta jossa:
- Kuraeteisessä noin 12c. Alakerran ulko-oven kautta ei tule ikinä kuljettua eikä tuota kuraeteistä käytettyä.
- Autotalleissa noin 12c.
- Aulassa ja takkahuoneessa 21-22c. Takkaa ei tule poltettua, kuin joskus pienellä puumäärällä tunnelmanluojana. Takkahuone toimii myös kirjastohuoneena.
- KHH + märkätilat + puuvarasto 21-22c. Sinänsä vähän ikävä, että puuvarasto on samassa piirissä, mutta nämä muodostavat loogisen L-muotoisen kokonaisuuden, joten ratkaisun toisaalta ymmärtää. Onpahan ainakin lämpimässä ja kuivassa säilytettyä saunapuuta, kun joutuu lämpötilan pitämään märkätilojen ehdoilla. :D
- Varasto + wc noin 18c. "Varastossa" on kaikki ulkovaatteet ja kengät jne. niin ei viitsi aivan kylmässäkään pukea. Myös ikävä käydä alakerran vessassa, jos on kovin kylmä.
- Yläkerran tuulikaappi + wc noin 20c.
Tässä hienosäätelyssä nyt menee hetken aikaa, mutta eiköös lopputulos palkitse. Kunhan vaan sit pistää muistiin, miten on mitäkin piiriä säädetty, niin muistaa ensi syksynä pyöritellä ne samoin. Kesäksi kun tulee suljettua kaikki paitsi märkätilat + puuvarasto.
-
Marraskuun statistiikkaa. Hyvin huomaa HGW:n vaikutuksen käyttöveden osalta. Käytännössä kokoajan aktiivisena ja pitänyt 23.11 alkaen käyttöveden välillä 64c - 69c. Ei pääse edes suihkujen yhteydessä käyttöveden lämpötila laskemaan paljoa, kun käyttöveden alarajakin on melkein samoissa ylärajan kanssa.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1130,11kWh
Maalämpöpumpun osuus: 812kWh = ~27,06kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 37,0kWh
Taloussähkön osuus: 281,11kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 1c
Marraskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 711 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 12 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.11.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 37.0kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko -12. Tulo 15. Sisä 20. Jäte -01.
-
Täällä kun on paljon puhetta ollut noista vanhojen yksilehtisten patterien vaihtamisesta kaksilehtisiin, niin ihan mielenkiinnosta mittasin nykyisten patterien koot sekä hain taloon.com vastaavalla koolla Purmon C22-pattereita, jotta näkisi mitä tulisi uusille pattereille + seinäkiinnikkeille hintaa. Summaan täytyy asennus laskea päälle ja patteriverkoston tasapainotus.
Tosiaan kuten aiemmin jo ollut puhetta, niin täällä on yläkerrassa vesikiertopatterit jotka asennettu yksiputkijärjestelmänä seuraavalla tavalla:
- Patterilinja 1: Makuuhuone 1 (13,5m2) L100cm x K50cm + Makuuhuone 2 (18m2) L145cm x K50cm
- Patterilinja 2: Makuuhuone 2 (18m2) L100cm x K50cm + Makuuhuone 3 (13m2) L145cm x K50cm + Työhuone (8,5m2) L100cm x K50cm
- Patterilinja 3: Rappukäytävä L60cm x K50cm + Olohuone (22,5m2) L280cm x K30cm
- Patterilinja 4: Olohuone (22,5m2) L160cm x K30cm + Keittiö (22m2) L145cm x K50cm + L145cm x K50cm
Jokuhan joka osaa asian, voisi laskea onko nuo riittävän kokoiset patterit kyseisille neliöille? Täytyy huomioida, että makuuhuoneessa 2 sekä olohuoneessa on toiset patterit eri patterilinjojen perässä. Kovimmilla pakkasillakin lämmintä on riittänyt täällä patterien perässä olevassa yläkerrassa eikä menovesi ole pahimmillaan ollut kuin vähän yli 52c.
Makuuhuone 1 on ainut jossa on patteritermostaatti paikallaan ja kierretty täysin kiinni. Oma makuuhuone niin vähän mukavampi nukkua viileämmässä. Lasten makuuhuoneet 18m2 sekä 13m2 saavat olla vähän lämpöisempänä.
Tosiaan kun laskee sitten kaiken yhteen niin lopputulos näyttää seuraavalta:
Nykyinen Purmo Compact C22
L100cm x K50cm = 3 KPL L120cm x K60cm 189€/kpl
Nämä makuuhuone 1 + makuuhuone 2 toinen + työhuone patterit. Voidaan sijoittaa pykälää korkeampi ja leveämpi patteri.
L145cm x K50cm = 4 KPL L140cm x K60cm 259€/kpl
Nämä makuuhuone 2 toinen + makuuhuone 3 sekä keittiön molemmat patterit. Voidaan sijoittaa pykälää korkeampi patteri.
L60cm x K50cm = 1 KPL L80cm x K60cm 175€/kpl
Tämä rappukäytävän patteri ja tähän voi sijoittaa pykälää suuremman patterin.
L280cm x K30cm = 1 KPL L300cm x K45cm 453€/kpl
Tämä olohuoneen patteri ja tähän voi sijoittaa pykälää suuremman patterin.
L160cm x K30cm = 1 KPL L180cm x K45cm 279€/kpl
Tämä olohuoneen patteri ja tähän voi sijoittaa pykälää suuremman patterin.
Patterit 2449,80€ + Seinäkannakkeet 11kpl 207,90€ = 2657,70€
Summaan asennus ja tasapainotus päälle, niin taitaa olla lähelle 4000€ kokonaisuudelle hintaa.
Täällähän ei ole viime talven kovillakaan pakkasilla pattereille mennyt kuin korkeintaan 52c vettä ja sisällä riittänyt lämmintä sen 21-22c, jolloin pumpulla kompressorivaihde oli 9 eli reservissä vielä tehoja hienosti eikä keruunestekään palannut kaivoon pakkasen puolella, kuin paukkupakkasten käyttövesijakson päätteeksi hetkellisesti oli sen -0,1c. Sekä tosiaan ensimmäisen tasan vuoden sähkönkulutus kokonaisuudessaan se 6646kWh (6646kWh * 0,14€/kWh = 930,44€). Kunhan tässä vuosi nyt vaihtuu, niin saa kalenterivuoden kulutuksen katsottua. Se tulee kyllä ylittämään tuon, kun nyt on tosiaan vähän tavanomaista kylmempää marraskuussa ja näyttäisi vielä hetken jatkuvankin.
Takaisinmaksuaikaa tosiaan ajankin tässä takaa. Tällä hetkellä kun pumpun vuosikulutus (6646kWh) ja pattereille mennyt vesi (52c) on kovimmillaan ollut tuollaista sen hetken jolloin kovimmat pakkaset, niin vaikka pattereille saisikin menemään sen 10c viileämpää vettä, ei pumpun vuosikuluksessa taida olla kuin ehkä jonkun 1000-1500kWh (140€ - 210€) verran nipistettävää? Jos alkuperäisten 30v vanhojen patterien uusiminen nykyaikaisiin Purmoihin asennettuna olisi tuon 4000€ ja säästö 140€ - 210€ verran vuodessa, niin takaisinmaksuaika on 140€ säästöllä 28,5 vuotta ja 210€ säästöllä 19 vuotta.
Toki voin olla laskenut aivan päin prinkkalaa koko säästön ja jos näin on, niin toivonkin että viisaammat korjaavat asiaa. :)
-
Tosiaan kuten aiemmin jo ollut puhetta, niin täällä on yläkerrassa vesikiertopatterit jotka asennettu yksiputkijärjestelmänä...
Umpishit systeemi jota ei saa toimimaan kuin 80 asteisella menovedellä.
-
Umpishit systeemi jota ei saa toimimaan kuin 80 asteisella menovedellä.
Näyttää olevan täysin kohteesta riippuvainen tuo, kun hyvin täällä toimii, kuten edellä kerroin. Täällä on suhteellisen lyhyet linjat pattereille johtuen pannuhuoneen sijainnista eikä turhan montaa patteria per linja. Samasta syystä käyttövesikin on kuumaa aivan heti ilman juoksuttamista, kun pannuhuone on suoraan keittiön alapuolella eikä matkaa yläkerran vessaankaan ole nimeksikään.
-
Riittävän kokoiset patterit ovat varsin subjektiivinen määritelmä. Ovathan nykyisetkin riittävät, kun kämppä pysyy lämpimänä.
Itse mitoitin n. 110 m2 alueelle n. 8 m2 C22:sta. Sillä olisi ehkä päässyt alle 40 C menoveteen MUTissa. Talo -76, mutta ikäisekseen aika hyvin eristetty ja mitoitus uusilla ikkunoilla + uudella LTO:lla eli ei tarvitse tuloilmaa hirveästi lämmitellä pattereilla. No pattereita ei tullut.
Sulla nykyisiä pattereita n. 6 m2 ja uusia n. 8 m2. Onko vanhat siis tyyppiä 10 vai 11? Jälkimmäisessä siis yhteen lehteen kiinnitetty kennosto.
Täällä voi laskea noiden tehoja: https://radiaattoritehdas.fi/tuotteet/#tehotaulukot-rs-kompakt
Jos siis otetaan 6m2 eli vaikkapa 12 m 50 cm korkeaa ja lämpötilaeroksi 28 C (vastaa 52/46/21 meno/paluu/huone), tulee tehoksi
10:lla 3 kW, 11:llä 4,6 kW ja K11:llä 4,9 kW. On siis varsin suuri ero 10 ja 11:n välillä.
Sitten 8 m2 eli vaikkapa 16 m 50 cm korkeaa K22 (vastaa C22). Sillä saa 4,9 kW 15 C, 4,6 kW 14,3 C ja 3 kW 10,2 C lämpötilaerolla. 6 C dT:llä ja 21 C huoneenlämmöllä nuo vastaavat n. 39, 38,5 ja 34,5 C menolämpöjä.
Siis varsin reilusti tippuisi menolämpö. Jotain voit arvioida ilmoitetuista COPeista. Tuollehan luvataan 5,86 55 ja 4,39 35 C menolämmöllä. Jos lämmityksen osuus olisi vaikkapa 5000 kWh sähköstä, tulisi nyt lämpöä 4,39*5000 = 22 000 kWh ja matalammalla menovedellä samaan sähköä tarvittaisiin vain 3750 kWh. Siis 1250 kWh säästyisi vuodessa.
Säästö tuskin olisi noin suuri, koska nykynen menovesi on vain 52 C (vai olisiko MUTissa 55 C?) ja jo nyt on puolet lattialämmitystä, mikä parantaa COPia verrattuna pelkkään patterilämmitykseen.
-
Sulla nykyisiä pattereita n. 6 m2 ja uusia n. 8 m2. Onko vanhat siis tyyppiä 10 vai 11? Jälkimmäisessä siis yhteen lehteen kiinnitetty kennosto.
Nykyiset patterit ovat kahta sorttia, mutta tosiaan kaikki yksilehtisiä. Osa ovat ilman "kennostoa" ja osassa on kennosto, jos tarkoitat kennostolla tälläisiä mitä allaolevassa kuvassa näytän.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211204_174441_patterit1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211204_174508_patterit2.jpg)
-
Siis varsin reilusti tippuisi menolämpö. Jotain voit arvioida ilmoitetuista COPeista. Tuollehan luvataan 5,86 55 ja 4,39 35 C menolämmöllä. Jos lämmityksen osuus olisi vaikkapa 5000 kWh sähköstä, tulisi nyt lämpöä 4,39*5000 = 22 000 kWh ja matalammalla menovedellä samaan sähköä tarvittaisiin vain 3750 kWh. Siis 1250 kWh säästyisi vuodessa.
Säästö tuskin olisi noin suuri, koska nykynen menovesi on vain 52 C (vai olisiko MUTissa 55 C?) ja jo nyt on puolet lattialämmitystä, mikä parantaa COPia verrattuna pelkkään patterilämmitykseen.
Eli vähän kuten karkeasti itse laskeskelinkin.
Takaisinmaksuaikaa tosiaan ajankin tässä takaa. Tällä hetkellä kun pumpun vuosikulutus (6646kWh) ja pattereille mennyt vesi (52c) on kovimmillaan ollut tuollaista sen hetken jolloin kovimmat pakkaset, niin vaikka pattereille saisikin menemään sen 10c viileämpää vettä, ei pumpun vuosikuluksessa taida olla kuin ehkä jonkun 1000-1500kWh (140€ - 210€) verran nipistettävää? Jos alkuperäisten 30v vanhojen patterien uusiminen nykyaikaisiin Purmoihin asennettuna olisi tuon 4000€ ja säästö 140€ - 210€ verran vuodessa, niin takaisinmaksuaika on 140€ säästöllä 28,5 vuotta ja 210€ säästöllä 19 vuotta.
-
Sitten varmaan tilanne on jossain 10 ja 11 välissä riippuen kuinka suuri osa on 11:stä. Tietysti myös paluulämpötila vaikuttaa. Pääseekö 1-putkisella vain 6 C dT:hen? Jos paluu onkin vain 40 C, putoo tehot lähes 20%. Pahempi juttu tuo on sitten C22:n osalta, koska silloin paluu menee jo varsin lähelle huoneenlämpöä. Tuolla 39 C menolla dT 6->12 tiputtaa tehoa jo n. 35% ja 34,5 C menollla 55%
Eli toisin sanoen 52->39 6 C dT:llä muuttuukin 52->41 C ja 52->34,5 6 C:llä onki 52->37 C 12 C:llä.
-
Makuuhuone 1 (13,5m2): Kennosto ainoassa patterissa. Tässä patterissa ei kiertoa.
Makuuhuone 2 (18m2): Ei kennostoja kummassakaan patterissa
Makuuhuone 3 (13m2): Kennosto ainoassa patterissa
Työhuone (8,5m2): Ei kennostoa patterissa.
Keittiö (22m2): Ei kennostoa kummassakaan patterissa
Olohuone (22,5m2): Kennosto toisessa patterissa (L280cm x K30cm), toisessa ei (L160cm x K30cm)
Rappukäytävä: Kennosto patterissa.
-
Pääseekö 1-putkisella vain 6 C dT:hen? Jos paluu onkin vain 40 C, putoo tehot lähes 20%.
Pääsee ja allekin. Tästä oli aiemmin melkein vuosi sitten ongelmaa, kun Thermian kiertovesipumppu ja ulkoinen Grundfos kierrätti liian tehokkaasti vettä ja yksiputkella täällä oli dT 3c.
Tällä hetkellä pumppu ajaa 47,5c vettä verkostoon ja ulkona on -14.0c kylmää. Putkilämpömittari (vastaava kuin tämä https://www.lvi-tarvikkeet.net/epages/lvi-tarvikkeet.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014112605/Products/08180) patteriverkoston paluupuolella ennen kiertovesipumppua näyttää 42c ja pienet pykälät päälle.
Käyrä on patteriverkolle aika ominainen 37 (0c). Yläpää 53 (-25c).
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20211204_182347_patterit_paluu.jpg)
Huonelämpötiloja nyt kun ulkona tosiaan -14c ja pattereille menee tuo 47,5c:
Keittiö: 21c (mittari on ikkunan vieressä, koska siitä menee ulkolämpötila-anturi ulos)
Makuuhuone 1: 22c.
Makuuhuone 2: 22,5c.
Makuuhuone 3: 22c.
Olohuone: 23c.
Työhuone: 22,5c.
-
Joulukuu ja samalla koko vuosi 2021 meni hujauksessa ohitse. Kylmä joulukuu nosti aika paljon maalämpöpumpun kulutusta verrattuna vuoden takaiseen. Ei ne vuodet vain veljiä ole keskenään.
Joulukuu 2020 - 785kWh ja kuukauden keskilämpötila +1c
Joulukuu 2021 - 1140kWh ja kuukauden keskilämpötila -7c
Tosiaan loppuvuodesta pientä optimointia tuon lattialämmityksen piirien suhteen, jottei olisi "asumattomissa neliössä" turhan lämmintä.
Semmoisen havainnon myös tein järjestelmää ja lämpötiloja seuratessani, että lattialämmityksen osalta riippuen vallitsevasta ulkolämpötilasta, täytyy hienosäädellä ulkoista kiertovesipumppua. Patterien suhteen tätä samaista tarvetta ei ole. Siinä on näyttänyt hyvin pysyvän dT 5-6c paikkeilla ulkoinen kiertovesipumppu ykkösellä.
Atlaksen sisäinen kiertovesipumppu on luonnollisesti automaatilla ja nopeusalueena 30-100%.
Eli jos ulkona on lämpötila semmoisen -5c tai lauhempaa, niin riittää lattiaverkoston kiertovesipumpun ykkösasento, jotta dT on 6c. En olisi muuten kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta satuin noilla alkukuun pitkillä kovilla -20c pakkasjaksoilla katsomaan mitä kone sanoo lattiaan menevän ja mitä näyttää putkilämpömittari. Tässä oli jo -20c pakkasilla ulkoinen kiertovesipumppu ykkösellä dT 10c. Nostin kiertovesipumpun kakkoselle, niin dT tasaantui ajan kuluessa 8c. Nostin kiertovesipumpun kolmoselle, niin saatiin dT 6c.
Tässä on ollut hyvin näitä -10c ja -15c pakkasiakin, niin olen itselleni hyvin saanut muistiin nuo, millä ulkolämpötiloilla täytyy käydä napsauttamassa lattian kiertovesipumppua isommalle tai pienemmälle, jotta lattian dT pysyy aina tuossa 6c, ja samalla Atlaksenkin kiertovesipumppu pääsee vähän pienemmällä rasituksella.
Siihen tulokseen testailun kautta olen tullut, että täällä riittää -5c pakkasiin asti asento 1. Sitten -5c -> -15c nostetaan asennolle 2. Lopulta kun mennään yli -15c pakkasiin niin asennolle 3. Vielä vähän kun ennakoi säätietoja katsomalla, että alkaa pakastumaan, niin voi käydä jo vähän ennakkoon napsauttamassa isommalle tai pienemmälle.
Toinen asia mitä olen myös hienosäädellyt, on HGW päälle tai pois. Siinä myös tuntuu olevan tuo noin -5c pakkanen semmoinen, että HGW on aktiivisena ja käyrä seilaa ylösalas pumpun pitäessä jatkuvasti käyttövettä jossain 65c paikkeella. Käynti tasaantuu samantien fiksummaksi, kun pitää vähän lauhemmalla säällä HGW:n poissa päältä. Sitten taas napsauttaa HGW:n päälle, kun mennään kylmempään kuin -5c.
-------------------------------------------------------------------
Joulukuulta tilastotietoja:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1629,65kWh
Maalämpöpumpun osuus: 1140kWh = ~36,77kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 114,2kWh
Taloussähkön osuus: 375,45kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -7c
Joulukuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 739 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 10 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.12.2021 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 114,2kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 0. Tulo 17. Sisä 20.
-------------------------------------------------------------------
Kiinteistön sähkönkulutus 01.01.2021 - 31.12.2021 = 11759,38 kWh
Atlas sähkönkulutus 01.01.2021 - 01.01.2022 = 7142kWh
Kompressorin käyttöaika 01.01.2021 - 01.01.2022 = 5797 tuntia
Käyttöveden käyttöaika 01.01.2021 - 01.01.2022 = 321 tuntia
Vallox 121 SE sähkönkulutus 04.03.2021 - 31.12.2021 = 384,5kWh
Taloussähkö 01.01.2021 - 31.12.2021 = 4232,88kWh
EDIT: Lisätty koko vuoden kiinteistön sähkönkulutus.
-
Tänään oli pieni puhdepäivä, kun tuli vaihdettua ilmanvaihtokoneen suodattimet. Jotenkin pääsivät täysin unohtumaan loppusyksystä, ja tänään tuli ahaa-elämys aiheesta. Oli aivan aiheellista, kun todella törkyisessä kunnossa olivat.
Samaan syssyyn tuli puhdistettua lämmönjaon roskasihti sekä magneettisuodatin. Viimeksi nämä tuli puhdistettua elokuun alussa samassa yhteydessä, kun uudet patteriverkoston putket asennettiin. Roskasihtiin oli vähän tullut jotain reikiä suurempaa jaetta, ja magneettisuodattimeen olikin kertynyt aika tavalla paksua mönjää. On siis ihan aiheellista muistaa näitäkin tarkistella aina sopivin väliajoin. ;)
-
Tuolla toisessa viestiketjussa tuli puhuttua HGW:stä, niin jatketaan täällä aiheesta, ettei mene tuo toinen viestiketju aivan offtopiciksi. :)
Onko HGW tehokas? Siis säästääkö se? Onhan tuo lämpö pois lämmönjaosta. Ei se ilmeisesti mikään ylivoimaisen tehokas ole, kun ei sitä juuri käytetä.
En täysin allekirjoita tuota, että se lämpö olisi poissa lämmönjaosta. Ainakin täällä sisälämpötila pysyy samana riippumatta siitä, onko HGW päällä vai pois. Kun HGW on aktiivisena niin kompressori seilaa aika tavalla ylösalas. Allaolevasta graafista näkee hyvin, minkälaista seilaamista tuo HGW aiheuttaa, kun on ulkona vähänkin lauhempaa. Tuossa seilaillaan halutusta menojohdosta ylös ja alas, kun pidetään sisälämpötila vakiona ja käyttövesi kuumana.
Atlaksessa HGW otetaan oletusarvoisesti käyttöön 40 C menovedellä, jollaista ei koskaan esiinny lattialämmityksessä ellei pintamateriaalina ole paksu puu.
Allaolevasta graafista näkee, että HGW on aktiivisena jo 35c menovedellä pitäen käyttövettä tuossa n. 55c lämmössä. HGW:n asetukset on max lämpötila 80c, lämpötilaero käynnistys 10c ja latauspoikkeama -4c.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220123_113905_hgw_juttua.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220120_174634_hgw_juttua.jpg)
Sitten otetaan esimerkiksi graafia, jolloin HGW on napsautettu pois päältä aamulla vähän 06 jälkeen, kun lähdin töihin. Käynti tasaantuu huomattavasti, kun ei HGW ole enää aktiivisena. Tälläistä pumppaavaa käyntiä esiintyy tosiaan ainoastaan näillä lauhoilla ulkolämpötiloilla, kun ollaan 0c tuntumassa. Vähänkin enemmän pakkasta ulkona, niin vaikka HGW on aktiivisena, käyntikin on tasaista.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220121_120956_hgw_juttua.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220121_173730_hgw_juttua.jpg)
-
Tuossa näyttää menovesi vaihtelevan paljon. Miksi? Käyttövesi näyttäisi lämpenevän noissa pyrähdyksissä n. 40 C menoveteen. Tavoite näyttää olevan tuossa 37 C ja lopussa korkeampi, jolloin käyttövesi lämpeää hyvin.
Onko HGW:n säätö oletusarvoissa? Minulle ainakin sanottiin niin Thermian maahantuohalta että yhdeltä jälleenmyyjältä, että tuo aktivoituu vasta 40 C meneveden paikkeilla. Lattialämmityksissähän menovesi on usein 35 C vasta kovemmilla pakkasilla ja nollassa enintään 30 C.
Eihän se käyttövesi tyhjästä lämpene. Sama lämpö olisi voitu laittaa lämmönjakoon ja sitten välissä tehdä vaihtoventtiilillä käyttövettä. Onko tuossa mitään eroa sähkönkulutuksessa?
-
Tuossa näyttää menovesi vaihtelevan paljon. Miksi? Käyttövesi näyttäisi lämpenevän noissa pyrähdyksissä n. 40 C menoveteen. Tavoite näyttää olevan tuossa 37 C ja lopussa korkeampi, jolloin käyttövesi lämpeää hyvin.
Onko HGW:n säätö oletusarvoissa? Minulle ainakin sanottiin niin Thermian maahantuohalta että yhdeltä jälleenmyyjältä, että tuo aktivoituu vasta 40 C meneveden paikkeilla. Lattialämmityksissähän menovesi on usein 35 C vasta kovemmilla pakkasilla ja nollassa enintään 30 C.
Eihän se käyttövesi tyhjästä lämpene. Sama lämpö olisi voitu laittaa lämmönjakoon ja sitten välissä tehdä vaihtoventtiilillä käyttövettä. Onko tuossa mitään eroa sähkönkulutuksessa?
Tosiaan kun HGW on aktiivisena niin se aiheuttaa näillä 0c ulkolämpötiloilla, kun patterikäyrä on vähän muokatussa 37c @ 0c, tuollaista pomppua koko järjestelmään. Kompressori seilaa alemmalta teholta ylemmälle teholle ja takaisin alemmalle. Muuta selitystä en keksi tuollaiselle seilaamiselle, kuin että järjestelmä pitää huolen siitä, että HGW aktiivisenakaan sisälämpötilassa ei tapahdu muutosta.
HGW:n säädöt on hivenen muokattu. Vakiona tuossa olisi HGW:n maksimilämpötila 95c, niin on laskettu 80c. Lämpötilaero käynnistys ja latauspoikkeama ei ole koskettu. Täällä asennuksen suorittanut taho sanoi, että tuolla 95c maksimilämmöllä voi tulla jotain häiriöitä? Mene ja tiedä. Eihän tästä HGW mitään iloa lattialämmityskohteessa ole, enkä ole kuullut että Atlasta olisi koskaan lattialämmityskohteisiin edes kaupattukaan. Ainoastaan jos lämmönjaossa on pattereita jotka vaativat sen kuumemman menoveden, tuosta saa iloa irti. Saako siitä säästöä on taas ihan oma kysymyksensä.
Juu ei tuo käyttövesi tyhjästä lämpene, kuten näkee tuosta kompressorivaiheesta joka seilaa ylösalas. Mitä suurempi kompressorivaihe, sen enemmän se sähköäkin hörppää, vaikkakin pomppisi vain hetkellisesti. Tuonne toiseen viestiketjuun kerroinkin, "Minulla on tällä hetkellä käyttövedessä käynnistys 50 ja pysäytys 60. Tosiaan vähän yli 30minuuttia sekä 840W sähköä ottaa tuo veden lämmittäminen tuon kymmenisen astetta."
Kuten sanottua, tämä seilaaminen ilmenee ainoastaan näillä 0c ulkolämpötiloilla joita loppupeleissä on aika vähän normaalin talven aikana. Vähänkin enemmän pakkasta, niin moinen pomppiminen loppuu ja käynti tasoittuu koko järjestelmän osalta.
-
Allaolevasta graafista näkee, että HGW on aktiivisena jo 35c menovedellä pitäen käyttövettä tuossa n. 55c lämmössä. HGW:n asetukset on max lämpötila 80c, lämpötilaero käynnistys 10c ja latauspoikkeama -4c.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220123_113905_hgw_juttua.jpg)
Jännä tuo.. Minulla sama pumppu 70-luvun patterilämmitteisessä talossa ja oman laitteen kuvaaja samana päivänä näyttää tältä (pieni klikattava kuva tuossa alla).
-
Nopeasti katsottuna eroina näyttäisi olevan meno-paluun dT (minulla seilasi siinä ~4c ja sinulla ~2c) sekä haluttu menojohto (minulla 37c ja sinulla 39c). En usko silti näiden selittävän tuota omaa seilaavaa käytöstä.
Voisikohan minulla tuo alashunttaus lattioille olla osatekijänä? Toisena tulee mieleen, että Atlaksen lämmönjaon kiertovesipumppu ja mahdollinen ulkoinen kiertovesipumppu taitaa toimia eri nopeuksilla, kun on dT:ssä tuo ~2c ero. Ei senkään luulisi kyllä vaikuttavan tuohon seilaukseen HGW:n aktiivisena olon aikana.
-
Tammikuulta tilastotietoja:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1320,66kWh
Maalämpöpumpun osuus: 926kWh = ~29,87kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 56,8kWh
Taloussähkön osuus: 337,86kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -4c
Tammikuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 738 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 17 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.01.2022 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 56,8kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko -7. Tulo 17. Sisä 21. Jäte 2.
-
Palaan vähän tähän HGW-aiheeseen, kun aloin pitkästä aikaa lukemaan Sorvarin Atlas 4-18 topicia. Maxxis vastaus on Sorvarin topicista. jmaja vastaus on tästä minun topicistani. Värjäykset omia.
Oma kone rupee tuottamaan HGW:llä käyttövettä kun menojohdon lämpötila ylittää 33C (ULT=0C), ja käyttöveden lämpötila noin 50C.
Kaaviokaappaus äskeisestä tilanteesta liitteessä.
Ja tosiaan itsellä toi HGWn 'Lämpötilaero käynnistys' on 5C.
Onko HGW:n säätö oletusarvoissa? Minulle ainakin sanottiin niin Thermian maahantuohalta että yhdeltä jälleenmyyjältä, että tuo aktivoituu vasta 40 C meneveden paikkeilla.
Ilmeisesti tuosta olisi toisissa tapauksissa hyötyä lattialämmityskohteessakin, jos 33c kohdalla aktivoituu. Painotus, toisissa tapauksissa. Tosiaan itselläkin menojohdon lämpötilassa 35c HGW aktivoitui, kuten tuolla aiemmin jo tuli puheeksi kuvakaappauksen kera.
Tuosta, että itselläni tuo noissa ~0c ulkolämmöissä ja ~37c menojohdon lämpötiloissa aiheutuu pomppivaa kuusimetsää ei ole kyllä mitään ajatusta, että miksi se näin käyttäytyy.
Voisiko kyseessä olla:
- Puskurivaraaja yksistään, vai puskurivaraaja ja sen 4-putkikytkentä
- Atlaksen sisäinen kiertovesipumppu ja sen nopeus
- Ulkoiset patteriverkoston ja lattiaverkoston kiertovesipumput ja niiden nopeudet? Pattereille ja lattialle on omat pumppunsa paluupuolelle asennettuna.
Eihän tämä nyt sinänsä mitään haittaa, mutta kone tosiaan seilaa alhaiselta teholta ylemmälle teholle ja takaisin alemmalle ja taas ylemmälle. Ehkä tämä on hyvää käytöstä kompressorin voitelun kannalta?
-
Helmikuun tilastotietoja:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1130,87kWh
Maalämpöpumpun osuus: 752kWh = ~26,85kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 40,7kWh
Taloussähkön osuus: 338,17kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -3c
Helmikuussa 28 päivää: 672 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 667 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 14 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 28.02.2022 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 40,7kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 1. Tulo 18. Sisä 21. Jäte 8.
-
Eilen oli omalla tavallaan merkkipäivä, kun pumpun käyttämän sähköenergian määrä kilahti yli 10000kWh.
17.11.2020 noin kello 17:15 pumppu hörähti käyntiin ja 04.03.2022 joskus aamupäivästä rikkoutui tuo tasalukema.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220304_180621_10000kwh.jpg)
-
Maaliskuun lukemia. Taloussähkön osuus on kuukaudesta toiseen hienosti linjassaan. :D
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1060,57kWh
Maalämpöpumpun osuus: 709kWh = ~22,87kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 29,2kWh
Taloussähkön osuus: 322,37kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan -1c
Maaliskuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 724 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 19 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 31.03.2022 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 29,2kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 1. Tulo 18. Sisä 21. Jäte 7.
-
Ei mitään erikoista kuukauden aikana. Kevät tekee tuloaan ja pihasta jo kaikki lumet sulaneet pois. Autotallien kierron suljin kokonaan jossain vaiheessa kuukautta, kun alkoi olemaan sen verran lämpöistä.
Kesän helteitä ajatellen vähän myöhään tuli kyseltyä tarjousta paikallisesta yrityksestä Toshiban Seiya -ilmalämpöpumpusta (https://www.toshibasuomi.fi/tuotteet/ilmalampopumput/toshiba-seiya-plus-ilmalampopumppu/). Olisi pitänyt talvella vaan kysellä. Asennusaikataulu menee syksylle. ;) Täytyy muutamasta muustakin paikasta kysellä, onko enää toivoakaan varmuudella saada. Peruutusaikojen varaan kun ei voi laskea.
Huhtikuun lukemat:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 908,13kWh
Maalämpöpumpun osuus: 570kWh = 19,00kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 27,6kWh
Taloussähkön osuus: 310,53kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 2c
Huhtikuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 645 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 27 tuntia
Vallox 121 SE:
Lukeman ajankohta: 30.04.2022 klo 18:00
Kulutusmittarin lukema: 27,6kWh
Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 8. Tulo 20. Sisä 22. Jäte 13.
-
Ihan muistutuksena itselleni, niin tänään tuli patterilinjat suljettua. Olisi voinut jo vähän aiemminkin tämän tehdä, kun on sen verran lämmintä ulkona ja aurinkokin lämmittää tehokkaasti. Lattiaan menevistä linjoista ainoastaan märkätilat ovat auki, muut suljettuna.
Lisäys: Käyttöveden aloituslämpötila laskettu aiemmasta 50c -> 45c. Lopetuslämpötila pidetty ennallaan 60c.
-
Atlas tosiaan lämmittää enää 11m2 suuruisia märkätiloja ja käynti on sen mukaisesti maltillista. 4-5 kertaa päivässä pumppu lämmittää tuon 100 litran puskurivaraajan 40c lämpöön, joka kiertää lattiassa niin pitkään, että kiertävän veden lämpötila on 26c, jolloin pumppu taas lämmittää varaajan tuohon 40c. Tuon puskurivaraajan 26c -> 40c lämmittäminen kestää ~25min.
Ellei käyttövettä tarvitse lämmittää päivän aikana, niin kompressori on päällä 2-3 tunnin verran. Jos suihkutellaan tai saunotaan, niin kompressori on yhteensä 3-4 tuntia päivässä päällä. Keittiön astianpesukoneelle on lämminvesiliitäntä, niin astianpesukoneen pyörittämiseen tulee käytettyä lämmintä käyttövettä. Maltillisia tunteja siis tulee pumpulle päivää kohden.
Käyttöveden lämmittäminen 43c -> 61c kestää ~40min verran. Atlas tekee tämän lämmityksen kompressorivaihteella 5. Täytyykin koittaa katsoa tuon vaihteen sähkönkulutus, kun minulla on kirjattuna ylhäällä ainoastaan vaihde 5 + HGW aktiivisena, joka on 1435W - 2410rpm. Maltillinen sähkönkulutus kuitenkin tulee tuolle ~40min käyttöveden lämmittämiselle. Hyvin saanut käyttöveden "turhaa" lämmitystä vähennettyä, kun laskenut tuota aloituslämpötilaa alemmas. Laskin vielä tuosta 45c vähän alemmas tuota, koska kone tosiaan tekee hätäisesti ja energiatehokkaasti käyttöveden lämmityksen. Tuon lämminvesivaraajan jäähtyminen 61c -> 43c kestää 29 tuntia ja minuutit päälle, ja tämä tosiaan ellei lämmintä vettä ole käytetty, eli kyseessä luontainen jäähtyminen.
Märkätiloille syötän 30c vettä ympäri kesän. Näillä käyntitunneilla ja sähkönkulutuksilla en koe tarvetta alkaa nipistämään tuosta.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Toukokuun lukemat:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 580,89kWh
Maalämpöpumpun osuus: 278kWh = ~8,96kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 26,2kWh. Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 12. Tulo 19. Sisä 20. Jäte 15.
Taloussähkön osuus: 276,69kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 9c
Toukokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 319 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 30 tuntia
-
Perun pahat sanani tuossa aiemmassa postauksessa, mitä Atlas imaisee kompressorivaihteella 5. Tosiaan 04.12.2021 kun vaihde 5 + HGW aktiivisena, niin kulutus ollut 1435W ja 2410rpm. Nyt tänään kun satuin niin paikalle, että käyttövettä tehtiin kompressorivaihteella 5 ilman aktiivista HGW:ta, niin menin katsomaan mittarilta kulutusta, joka oli 2109W ja 2410rpm. Erikoinen ero kulutuksessa HGW:n kanssa ja ilman HGW:ta.
No summasummarum, 2,1kWh per tunti käyttöveden tekoon, ja 40min kestää käyttöveden teossa, niin karkeasti 1,5kWh ottaa sähköä siihen. Pieni kustannus, varsinkin jos/kun tämä pysyy sen parhaillaan 29 tuntia lämpimänä ilman uutta lämmityskertaa.
Katsoin myös miten keruuliuos käyttäytyi käyttövettä tehtäessä. Tuossa alkanut myös lämmitysjakso juuri ennen käyttövedelle siirtymistä, niin siksi on tunnin jakso. Liuos lämmintä ja erotus on normaali, joten ei suoraa selitystä tuossakaan.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220608_111056_keruuliuos_kayttovesi.jpg)
-
Magneettisuodattimista ollut puhetta tuolla toisaalla. Itsekin nyt puhdistelin tänään ja olihan sinne kertynyt viime puhdistuksen jälkeen tavaraa. Viimeksi tullut puhdistettua 15.1.2022, eli melkein puoli vuotta sitten.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220608_122252_magneettisuodatin.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220608_122311_magneettisuodatin.jpg)
-
Keruupiirin paine laskee edelleen. Viimeksi kun otin yhteyttä asennuksen suorittaneeseen tahoon, niin ei sieltä oikein juuta eikä jaata sanottu tullaanko lisäilemään painetta vaiko eikö. Vähän oli tyyliä, että jos sinnepäin on asiaa. Tätä edeltävä puhelinyhteys itse yrittäjään, niin epäili, että olisi jokin mikrokupla tullut järjestelmästä ja siksi ne paineet laskeneet. Tästä puhuinkin vuosi sitten elokuussa täällä.
Itse epäilen, että jostain muusta on kyse kuin mikrokuplien poistosta, vai mitä mieltä seuraavanlaisesta paineitten laskemisesta:
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201129_125327_keruupiirin_kalvopaisunta_pieni.jpg)
29.11.2020 - 1,28 bar
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20210823_190212_keruupiirin_paine.jpg)
23.08.2021 - 0,6 bar
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220608_111157_keruupiiri_paine.jpg)
08.06.2022 - 0,28 bar?
Eli tässä on laskenut 29.11.2020 - 08.06.2022 välisenä aikana keruupiirissä paine 1 bar verran. Teknisessä tilassa ei vuotoja/tuoksuja näy, eikä puuvaraston puolella mistä keruuputket tulevat sisään sokkelin läpi.
Mistä voi johtua, että reilun 1,5v aikana keruupiirissä laskee paine 1 bar verran?
-
Kaivo jäähtyy pysyvästi muutaman eka vuoden. Siitähän tuo johtuu. Nyt jos nostaa sen 1,5bar niin sen jälkeen ei varmaan tarvi enää lisäillä.
-
Minkä kokoinen on paisunta-astia?
ATS
-
Mitens @realii tuohon paineelliseen systeemiin lisäät litkua?
-
Minkä kokoinen on paisunta-astia?
ATS
Harmaa paisunta-astia on keruupiirin. Tuo lämmityspiirin taitaa olla 18 litran, niin olisiko tuo keruupiirin sitten joku 10 litraa?
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220609_105425_kalvopaisunnat.jpg)
-
Mitens @realii tuohon paineelliseen systeemiin lisäät litkua?
Eikös sitä lisätä tuon keruupiirin täyttöryhmän kautta, joka on styroksiboksin sisällä piilossa, kuten myös keruupiirin roskasihti?
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20220609_105507_keruun_tayttoryhma.jpg)
-
Eikös sitä lisätä tuon keruupiirin täyttöryhmän kautta, joka on styroksiboksin sisällä piilossa, kuten myös keruupiirin roskasihti?
Onko sulla siihen kalut vai teetätkö sen takuutöinä?
Näihin paineellisiin mattimeikäläisen työkalupakissa ei ehkä rykivehkeitä usesti ole.
-
Onko sulla siihen kalut vai teetätkö sen takuutöinä?
Näihin paineellisiin mattimeikäläisen työkalupakissa ei ehkä rykivehkeitä usesti ole.
Ei ole kaluja. Lähettelin tosiaan aamulla sähköpostia aiheesta, ja ellei mitään vastausta kuulu niin täytyy sitten soitella. Vaikka tuo keruun paineen laskeminen johtuisikin siitä, että ekan parin vuoden aikana kaivo jäähtyy siihen pysyvään tilaansa, niin ei se ole kuluttajan vastuulla alkaa paineistamaan melkein paineettomaksi mennyttä järjestelmää.
-
Yksi minkä voit tehdä:
Mittaa harmaan pöntön pohjassa olevasta venttiilistä pöntön kaasutilan paine.
ATS
-
Yksi minkä voit tehdä:
Mittaa harmaan pöntön pohjassa olevasta venttiilistä pöntön kaasutilan paine.
ATS
Millä / miten? Asennusliikkeen edustaja sanoi, että tosiaan talvisen yhteydenoton myötä oli työlistaan tämän lisännyt, mutta koska maailmantilanne on mikä on, niin asennukset kasvukeskuksissa painaa päälle ja nämä pienemmät vaan valitettavasti jää ja siirtyy. Pitäisi nyt vajaan kuukauden päästä olla asennusta tännekin seudulle, niin samalla kerralla tullaan paineistamaan piiri.
-
Millä / miten? Asennusliikkeen edustaja sanoi, että tosiaan talvisen yhteydenoton myötä oli työlistaan tämän lisännyt, mutta koska maailmantilanne on mikä on, niin asennukset kasvukeskuksissa painaa päälle ja nämä pienemmät vaan valitettavasti jää ja siirtyy. Pitäisi nyt vajaan kuukauden päästä olla asennusta tännekin seudulle, niin samalla kerralla tullaan paineistamaan piiri.
Painemittarilla mallia 'auton venttiili'...
-
Painemittarilla mallia 'auton venttiili'...
Eli käytännössä iskee kompressorin pään kiinni, jolla auton renkaaseen lisää ilmaa, ja katsoo mitä mittari näyttää?
Tänään kilahti Atlakselle kompressorille 10000 tuntia täyteen. Käyttöveteen 494 tuntia. Vastuksia käyttänyt 1h ja 3h. Nämä joku häiriötilanne suht alkuvaiheessa.
-
Eli käytännössä iskee kompressorin pään kiinni, jolla auton renkaaseen lisää ilmaa, ja katsoo mitä mittari näyttää?
Tänään kilahti Atlakselle kompressorille 10000 tuntia täyteen. Käyttöveteen 494 tuntia. Vastuksia käyttänyt 1h ja 3h. Nämä joku häiriötilanne suht alkuvaiheessa.
Itse mittaan erillisellä mittarilla mallia Biltema, isoilla vehkeillä sieltä saa vain ilmat pois mahdollisesti. ;)
Sitäpaitsi noiden ilmatäyttöjen mittarit kovin tarkkojakaan ole, välttämättä.
-
Itse mittaan erillisellä mittarilla mallia Biltema, isoilla vehkeillä sieltä saa vain ilmat pois mahdollisesti. ;)
Sitäpaitsi noiden ilmatäyttöjen mittarit kovin tarkkojakaan ole, välttämättä.
Kuulostaa siltä, että parempi jättää tuo tarkistamatta. :D
-
Mukavasti on sähkönkulutus kuten maalämmön tunnit pienentynyt viime vuoden vastaavasta. Kesäkuu 2021 485,81kWh ja keskilämpötila 18c. Maalämpö otti 162kWh, ilmanvaihto 31,9kWh ja taloussähköön 291,91kWh. Kompura 85 tuntia ja käyttövesi 36 tuntia.
Kesäkuulta 2022 kirjaukset alla.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 371,32kWh
Maalämpöpumpun osuus: 105kWh = ~3,50kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 24,9kWh. Arvot: Nopeus 3. Lämpötila-asetus 10. Ulko 29. Tulo 27. Sisä 28. Jäte 29.
Taloussähkön osuus: 241,42kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 17c
Kesäkuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 76 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 22 tuntia
-
Heinäkuulta kokonaiskulutus. Taas on nipistetty vähän (65kWh) kokonaiskulutuksesta viime vuoteen verrattuna. Suurimpana muuttujana vuosien välillä, niin Atlas vienyt viime vuonna 159kWh ja tänä vuonna vain 103kWh. Suurimpana muuttujana käyttövesi, kun viime vuonna 41 tuntia ja tänä vuonna tuo 24 tuntia.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 399,04kWh
Maalämpöpumpun osuus: 103kWh = ~3,32kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 25,7kWh. Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 10. Ulko 23. Tulo 22. Sisä 23. Jäte 24.
Taloussähkön osuus: 270,34kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 17c
Heinäkuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 72 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 24 tuntia
-
Viime viikon lämmöt ovat muisto vain, kun seuraavalle 14 vuorokaudelle päivän ylin on 15 lämpöasteen luokkaa ja alin lähentelee nollaa. Ei riitä enää auringon lämpöenergia pitämään huonelämpöä riittävänä, joten tänään tuli avattua kaikki patterilinjat sekä kiertovesipumppu päälle. Tuota patterien ulkoista kiertovesipumppua napsauttelin lämmityskauden ulkopuolella käyntiin aina kerran viikossa ettei jyrähdä kiinni ja pääse heti ensimmäisenä herkistelyhommiin.
Lattiakierrostakin avasin kaikki linjat, joskin toisia ihan vähän ja toiset kokonaan auki. Siihen tyyliin miten viime talvena hain sopivia suhteita. :)
-
Elokuussa mentiinkin reippaasti jo alle viime vuoden sähkönkulutuksen, kun 200kWh verran vähemmän. :o Vuosi sitten kokonaiskulutus 565,82kWh. Silloin maalämmön osuus 227kWh, ilmanvaihdon 31,9kWh ja taloussähkön 306,92kWh. Atlas vuosi sitten jauhanut yli tuplasti enemmän tunteja kuin tänä vuonna. Viime vuonna 166 tuntia josta käyttöveteen 38 tuntia.
Elokuu 2022:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 362,66kWh
Maalämpöpumpun osuus: 111kWh = 3,58kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 24,6kWh. Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 10. Ulko 12. Tulo 19. Sisä 20. Jäte 15.
Taloussähkön osuus: 227,06kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 18c
Elokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 73 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 23 tuntia
-
Syyskuulta lukemat otettu. Samaa laskusuuntaa jatketaan taas vuoden takaiseen verrattuna. Kokonaiskulutus laskenut 159,61kWh josta Atlaksen osuus 112kWh verran. Vuosi sitten syyskuussa oli jopa asteen verran lämpimämpääkin.
Nyt 1.10.2022 alkaen on voimassa Oomi Kiinteä 24kk sähkösopimus, jossa perusmaksu 4,90€/kk ja energian hinta 14,39snt/kWh. Tulin kesällä siihen tulokseen, että on varminta iskeä kiinni tuohon määräaikaiseen tuolla hinnalla, kuin alkaa pelaamaan pörssillä taikka toistaiseksi voimassaolevilla. Vaikka onkin 24kk, niin uskoisin säästöä tulevan. Huonolla tuurilla voisi olla tällä hetkellä toistaiseksi voimassaolevaa taikka pörssiä jollain 30-50snt/kWh hinnalla ensimmäinen 12kk ja sen jälkeen hinnat alkavat laskea tuonne 10snt/kWh luokalle, niin olisi ensimmäisen 12kk aikana tullut maksettua niin paljon, että tuo 14,39snt/kWh tulee 24kk aikajaksolla huomattavasti edullisemmaksi. Toki aika näyttää, mikä tässä on ollut kannattava ratkaisu ja mikä ei. :)
Syyskuu 2022:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 658,16kWh
Maalämpöpumpun osuus: 354kWh = 11,8kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 24,5kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 9. Tulo 19. Sisä 21. Jäte 13.
Taloussähkön osuus: 279,66kWh
Kuukauden keskilämpötila Elenian mukaan 8c
Syyskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 471 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 25 tuntia
-
Vielä ihan siedettävän hintainen soppari tuo. Nyt sähkö oli vieläkin kalliimpaa kuin ennätys kalliina joulukuuna 2021, nyt syyskuussa 26,6 snt kWh.Itselle muodostui hinnaksi 19,6 snt/ kWh, kun yöllä auton latausta ja lämmitystä pääosin alle 5 snt/kWh. Sähkön hinnat putoaa nopeasti, otin jo pörssisähköön hintakiinnityksen 1.7.2023 alkaen kun oli alta 10 snt/kwh.Siitä putoaa vielä muutama sentti kun yöllä käytän sähköä enemmän. Kaikki riippuu siitä miten tuulee, oli ennätys huono viikko tuulivoimalle, kun tuulee normaalisti niin pörssisähkön hinta on kohtuullinen, öisin muutaman sentin jolloin kannattaa varata lattiaan lämpöä seuraavaksi päiväksi.
pieni kulutus sulla talon koko huomioiden, tosin ei ollut kunnollista lämmityksen tarvetta kuin vasta loppukuussa.
-
Lokakuulta lukemat. Pumpulle ei tehty mitään muita säätötoimenpiteitä lokakuun aikana, kuin että HGW:n nappasin pois päältä. Se aiheuttaa taas tuossa tietyssä ulkolämpötilassa jumppaavaa käyntiä kompressorille. Napsauttaa sen sitten takaisin kun alkaa vuorokauden lämpötilat olemaan pakkasen puolella.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 812,68kWh
Maalämpöpumpun osuus: 476kWh = ~15,35kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 25,6kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 7. Tulo 19. Sisä 21. Jäte 11.
Taloussähkön osuus: 311,08kWh
Kuukauden keskilämpötila 7c
Lokakuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 625 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 22 tuntia
-
Lämmitystarvetta ollut aika paljonkin viileän ja kostean kuukauden takia. Lämpötilat jumpanneet kokoajan nollan molemminpuolin ja ilmankosteus ollut tapissa, niin täytynyt ajaa lämmitykselle 3c lämpimämpää menovettä kuin normaalisti. Eipä tämä nyt mikään katastrofi ole, kun maltillinen kulutus kuitenkin kuukaudelta.
Valloxin suodattimet tuli vaihdettua lokakuun viimeisenä päivänä ja kyllähän ne taas aika ryönäisessä kunnossa olivat, vaikka tuolla ulkona tuloilman ottoaukossa on hyttysverkko estämässä kärpästen ja muiden elukoiden läpipääsyn. Valloxin sähkönkulutuksessa huomaa hyvin taas suodattimien puhtauden vaikutuksen. Lokakuussa kuukauden keskilämpö +7c ja sähkönkulutus 25,6kWh. Marraskuussa puhtailla suodattimilla kuukauden keskilämpö +2c ja sähkönkulutus tämä 25,3kWh. Toki lokakuussa oli yksi päivä enemmän, mutta kuitenkin.
Tänä vuonna pumppu on vienyt todella vähän sähköä, sillä 01.01.2022 - 01.12.2022 välisenä aikana vienyt vain 5100kWh verran. ;)
Marraskuun lukemat.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1045,66kWh
Maalämpöpumpun osuus: 716kWh = ~23,86kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 25,3kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 0. Tulo 18. Sisä 21. Jäte 7.
Taloussähkön osuus: 304,36kWh
Kuukauden keskilämpötila 2c
Marraskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 696 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 18 tuntia
-
Muistiin itselle, että tänään tuli puhdistettua magneettisuodatin. Tuntuisi omassa kohteessa riittävän 6kk välein suoritettava puhdistaminen.
Tänä vuonna on puhdistettu tosiaan 15.1. sekä 8.6. ja nyt tänään 27.12.
Jokaisella puhdistuskerralla ollut aikalailla saman paksuinen kerros tavaraa tapin ympärillä. Voisi melkein muistisäännöksi ottaa, että hoitaa puhdistuksen juhannuksena ja uutena vuotena, niin menee aika hyvin nappiin. :)
-
Mikäs tuo magneettisuodatin on? Jäänyt kyllä itseltä puhdistamatta. Miten se puhdistetaan? :o
Muistiin itselle, että tänään tuli puhdistettua magneettisuodatin. Tuntuisi omassa kohteessa riittävän 6kk välein suoritettava puhdistaminen.
Tänä vuonna on puhdistettu tosiaan 15.1. sekä 8.6. ja nyt tänään 27.12.
Jokaisella puhdistuskerralla ollut aikalailla saman paksuinen kerros tavaraa tapin ympärillä. Voisi melkein muistisäännöksi ottaa, että hoitaa puhdistuksen juhannuksena ja uutena vuotena, niin menee aika hyvin nappiin. :)
-
Mikäs tuo magneettisuodatin on? Jäänyt kyllä itseltä puhdistamatta. Miten se puhdistetaan? :o
Olettaisin, että lämmönjaon magneettisuodatinta tarkoitetaan. Löytyy yleensä läheltä pumppua lämmönjaon paluussa olevasta putkesta. Pitäisi olla sulut suodattimen ympärillä, että kierron saa suljettua kun suodattimen avaa. Sitten vain suodatin irti ja juoksevan veden alla pesu.
Itse olen 2x asennuksen jälkeen tuon putsannut. Ei juuri ole tavaraa jäänyt kiinni. Ilmeisesti kovin puhdasta kierron vesi sitten on. Kerran vuodessa jos tuon tarkistaisi ja samalla keruupuolen roskasihdin. Sekin oli viimeksi lähes puhdas.
-
Juurikin näin kuten rawpower tuossa kertoikin. Lämmönjaon magneettisuodatin joka on asennettu ennen maalämpökonetta paluuputkeen. Tarkoituksena on estää epäpuhtauksien pääsy pumppuun asti. Omassa tapauksessani tämä on asennettu puskurivaraajan ja maalämpöpumpun väliin. Samassa yhteydessä on myös lämmönjaon roskasihti.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20221228_114620_sentinel1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20221228_114636_sentinel2.jpg)
-
Itse olen 2x asennuksen jälkeen tuon putsannut. Ei juuri ole tavaraa jäänyt kiinni. Ilmeisesti kovin puhdasta kierron vesi sitten on. Kerran vuodessa jos tuon tarkistaisi ja samalla keruupuolen roskasihdin. Sekin oli viimeksi lähes puhdas.
Eikös sulla oo aika uusi talo, niin kiertovesipumputkin ovat nuoret? Täällä on nuo vanhat Grundfosit ulkoisina kiertovesipumppuina, niin taitaa niiden sisuskaluista irrota moskaa? Toki täällähän oli aiemmin se puukeskuslämmitys ja oli tuo varaajan latauspumppukin sisuksiltaan aika siipeensä saaneen näköinen. ;)
Tiedä sitten olisiko kannattanut samalla huuhdella nuo patterit perusteellisesti, kun tuli vaihdatettua ne patteriverkoston putket. Siinä oli kuitenkin patteriverkosto tyhjänä samassa yhteydessä.
Olen myös miettinyt, jos talviloman yhteyteen ottaisi jonkun paikallisen yrityksen suorittamaan verkoston tasapainotuksen. Voisihan sen itsekin tehdä, mutta ei oikein kiinnostele liikoja käyttää rajallista vapaa-aikaa siihen, niin tiedustelisi nyt ainakin kuinka paljon tulisi kustantamaan. Täällä on pattereissa todennäköisesti kaikki säädöt olleet samanlailla 30 vuotta. Termostaatit on ainoastaan poistettu sekä karat herkistelty tämän jälkeen, niin nyt ovat täysin auki kaikki.
Sitten lattialämmityksen osalta kun ei mitään jakotukkeja ole, niin todella pienetkin liikkeet vaikuttavat jo todella paljon. Ihmettelin muutama viikko sitten miten voi olla keruussa paluulämpötilana 0.3c tähän aikaan vuodesta näissä ulkolämpötiloissa, mutta sitten tajusin autotallien (48m2) sisälämmön huitelevan +18c. Oli kierto vähän turhan suurta talleissa ja muutama milli kahvoja kiinni, niin talleihin sai sisälämmöksi +10c ja keruulta alkoi tulemaan 2.5c takaisin. :D
-
Juu 2006 rv Talo ja kiertovesipumppu on koneen oma eli vuosimallia 2020. :) Eli onhan tuossa eroa. Pientä sakkaa tuli kun tehowatti purettiin pois, mutta sen jälkeen puhtaana pysynyt. Onhan tuo hyvä kattoa kerran vuodessa kun ei ole iso homma.
-
Vuosi 2022 saatu taputeltua pakettiin. Asunnon sähkönkulutus laski edeltäneestä vuodesta 15% eli 1765,69kWh verran. Suuria vippaskonsteja en mielestäni tehnyt, paitsi tosiaan vähän Atlaksen kanssa kikkailin. Vuoden keskilämpötilassakaan ei ole kuin asteen verran erotusta. Tulisijoja löytyisi keittiöstä leivinuuni/puuhella sekä alakerrasta iso kulmatakka, mutta ainoastaan saunan kiukaaseen iskeen klapia. Saa Atlas näillä kulutuksilla puksutella ihan huoleti. 8)
Kiinteistön kokonaiskulutus: 9993,69kWh - Vuoden keskilämpötila 6c
Maalämpöpumpun osuus: 6049kWh - Eli coppi on hyvä tämän kokoiselle patteri/lattiatalolle.
Ilmanvaihdon osuus: 376,60kWh - Eli karvan yli kWh per päivä. Ei näitä säästösyistä sammuttaa kannata.
Taloussähkön osuus: 3568,09kWh
Taloussähköön sisältyy molemmat ulkoiset kiertovesipumput, joista lattiapiirin pumppu pyörii ympäri vuoden vähintään alimmalla teholla 30W. Tästä tulee jo pohjakulutus 720W päivässä eli 262,8kWh vuodessa. Patteripiirin pumppu pyörii lämmityskauden ajan, karkeasti 8 kuukautta syyskuulta huhtikuulle, niin tuosta 174,24kWh verran. Nuokin hörppää siis vähintään 410,04kWh verran vuodessa. Todellisuus on aikalailla korkeintaan 500kWh, kun lattiapiirin pumppua joutuu ulkolämpötilasta riippuen nostamaan kakkoselle sekä kolmoselle, jotta pysyy meno-paluun dT jiirissä, sekä sitten pattereiden pumppu tulee myös joskus nostettua kakkoselle.
Jos haluaisin jo nyt alhaisesta taloussähköstä nipistellä löysät pois, niin pöytätietokonetta en pitäisi 24/7 päällä (energiamittarilla katselin niin tämä on about 850kWh/vuosi) vaan ainoastaan kun tässä koneella olen, sekä luopuisin noista hämärätunnistimen perässä olevista 5kpl Airam Superlux 20W led-lampusta jotka pitävät pihapiirin valoisana jatkuvasti. Vaihtoehto olisi myös pitää hämärätunnistimen perässä olevat valot poissa ja käyttää vain liiketunnistimen perässä olevia valaisimia.
Mutta tosiaan näillä vuosikulutuslukemilla en ala näistä nipistämään. Arjen luksusta kun näyttö päälle ja kone on valmiina, sekä ulkona on valoisaa aina kun on pimeää. :D
-------------
Joulukuun 2022 lukemat:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1343,07kWh
Maalämpöpumpun osuus: 949kWh = ~30,61kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 45,3kWh. Arvot: Nopeus 2. Lämpötila-asetus 15. Ulko 0. Tulo 16. Sisä 20. Jäte 6.
Taloussähkön osuus: 348,77kWh
Kuukauden keskilämpötila -4c
Joulukuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 736 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 15 tuntia
-
Muutama nippelitieto lisää vuodelta 2022:
Vuonna 2022 tunteja yhteensä: 8760 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 5842 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 256 tuntia
---------------
Vastuksia pumppu käyttänyt elinkaarensa aikana seuraaavasti:
Lisälämpö 1 (3kW) - 1 tunti. Tämä on 55 minuuttia ja jotkut sekunnit päälle.
Lisälämpö 2 (6kW) - 4 tuntia. Tämä on 3 tuntia 33 minuuttia ja sekunnit päälle.
Lisälämpö 3 (9kW) - Poissa käytöstä.
Kerran muistan jonkun erikoisen häiriötilanteen vuodelta 2021, kun ei edes lämmöntarvetta ollut nimeksikään, niin pumppu jauhoi vastuksilla täyttä häkää. Onneksi satuin jostain syystä käymään tuolla pannuhuoneessa, niin ihmettelin kun nyt ei ole oikein normaalit äänet. Mitään hälytystä ei ollut päällä eikä muutakaan joka olisi tilanteen selittänyt. Tilanne kyllä normalisoitui, kun ajoin pumpun käyttötilavalikosta alas sekä käytin tämän jälkeen päävirrat poissa.
Tuon legionellatapon olen tainnut ottaa kokonaan pois päältä, kun Atlas lämmittää käyttöveden tuonne 61c normaalisti ja legionellatapolla ei mentäisi kuin 64c. Nyt talvikautena taas HGW pitää käyttövettä lämpimänä. Tällä hetkellä ulkolämpö -9c, pattereille menee 45c ja käyttövesi on yläraja 68.9c sekä alaraja 62.5c. :)
Mutta pääasiassa nuo ajat tulleet erikoishäiriöistä, ei siitä että pumpulla olisi loppunut reservistä tehot kesken lämmitystarpeen takia. :)
-
Tammikuu 2023 lukemat ylhäällä.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1218,22kWh
Maalämpöpumpun osuus: 835kWh = ~26,93kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 50,8kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 0. Tulo 17. Sisä 20. Jäte 06.
Taloussähkön osuus: 332,42kWh
Kuukauden keskilämpötila -2c
Tammikuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 738 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 16 tuntia
-
Aiheen "Hystereesin säätäminen Bosch 7800i" innoittamana itsekin aloin pohtimaan tämän oman Atlaksen sisäisen kiertovesipumpun nopeutta, että voisiko se aiheuttaa tietyissä tilanteissa tätä pomppivaa käyrää, josta olen "kärsinyt". Parhaillaan, kun HGW aktiivisena ja ulkolämpötila tuossa muutamassa pakkasasteessa, niin tekee sitä samaa jumppaavaa käyrää mistä vuosiko sitten mietin mites tästä pääsisi eroon.
Asetin sisäiselle kiertovesipumpulle pienimmäksi ja suurimmaksi nopeudeksi 30% (aiemmin pienin nopeus 15%, suurin nopeus 100% millä välillä voinut operoida), niin nyt muutaman tunnin katsannalla pumpun toiminta tasoittui huomattavasti tuosta jumppaavasta ylösalas menemisestä. Täytyy tarkkailla tilannetta muutaman päivän ajan miltä näyttää graafi ja lämpötilat, että vaatiiko lisää hienosäätöä vai onko tasainen 30% sisäiselle pumpulle hyvä tilanteessa kuin tilanteessa.
-
Tässä nyt on seurattu pumpun käyttäytymistä perjantaista asti ja kyllähän lopputulemana joutuu sanomaan, että käynti tasaantui täysin. Näyttää siltä miltä kuuluukin.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20230207_120654_ennen_kvp_saatamista.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20230207_120745_kvp_saatamisen_jalkeen.jpg)
Tällä hetkellä Atlaksen kiertovesipumpun asetukset ovat seuraavanlaiset: minimi 25%, maksimi 30%. Minimissä pienin mahdollinen on 15% ja maksimissa pienin mahdollinen on 30%. Ulkoiset kiertovesipumput ovat ykkösellä.
Mielestäni järjestelmä toimii aikasta hyvin kun katsoo tuota eilistä graafia. Atlakselta lähtee puskurivaraajalle tuossa viivan kohdalla 46c vettä, puskurivaraajalta lähtee pattereille ja lattian shuntille 45c vettä joka myös haluttu lämpötila, sekä lämmitysverkostosta palaa puskurivaraajan kautta Atlakselle 40c vettä. :)
-
Eilen käytiin lisäämässä vähän keruuseen litkua, niin saatiin keruujärjestelmän paineet kohdalleen.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20230216_134851_keruupiirin_paineet.jpg)
-
Helmikuulta luvut otettu. Atlaksen viikottaiset keskikulutukset olleet 24,42kWh / päivä ja 29,57kWh / päivä välisellä alueella. En muista varmaksi, että milloin (ehkä jo tammikuun alussa) olin nostanut pumpun ruudulta lämpötilapyynnin 20c -> 21c, jolla tosiaan menoveteen se +3c korotus. Siinä taas pyöri nuo lämpötilat 0c molemmin puolin, niin kylmyys ja kosteus toi kalseutta sisälämpöön jota täytyi alkaa torjumaan.
Loppukuusta kuitenkin laskin pyynnin takaisin 20c, kun aurinko lämmittää jo niin reippaasti, että alkoi sisällä olemaan 24-25c, vaikka suurimmissa huoneissa ikkunoiden olikin sälekaihtimet kiinni ja pimentävät rullaverhot alhaalla.
----------------------------------------------
Helmikuu 2023:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1117,14kWh
Maalämpöpumpun osuus: 763kWh = 27,25kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 31,3kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 1. Tulo 17. Sisä 21. Jäte 7. Kuukauden keskilämpötila -3c
Taloussähkön osuus: 322,84kWh
Kuukauden keskilämpötila -3c
Helmikuussa 28 päivää: 672 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 667 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 5 tuntia
----------------------------------------------
Tässä täytyy kyllä sanoa, että nyt on vuodet olleet veljeksiä keskenään. :D
Vuonna 2022 kiinteistön kokonaiskulutus 1130,87kWh josta maalämpöpumpun osuus 752kWh. Kuukauden keskilämpötila -3c
Vuonna 2023 kiinteistön kokonaiskulutus 1117,14kWh josta maalämpöpumpun osuus 763kWh. Kuukauden keskilämpötila -3c
-
Maaliskuu 2023:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1153,25kWh
Maalämpöpumpun osuus: 796kWh = ~25,67kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 42,8kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 1. Tulo 18. Sisä 21. Jäte 7.
Taloussähkön osuus: 314,45kWh
Kuukauden keskilämpötila -3c
Maaliskuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 735 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 7 tuntia
-
Kevätaurinko lämmittelee aika huolella, niin sen sijaan, että olisin alkanut ruuvaileen termostaatteja kiinni mihinkään ajattelin kokeilla, että lasketaan pumpun ruudulta lämpötilaa asteella. Ajellaan se 3c viileämpää vettä kuin käyrässä olisi asetettuna, niin katsoo ajaako saman asian kuin termostaatilla kuristella. Muutaman päivän tuntumalla ihan positiivinen muutos sisälämpötilassa.
Toki tässäkin se oikein sijoitettu sisäanturi joka ohjaa pumppua voisi olla kaikkein näppärin tapa hoitaa asiaa. ::)
Niin ja note to self. Valloxissa jälkilämmitys napsautettu pois päältä sekä lämpötila-asetus tipautettu 10, vaikka ei tuolla taidakaan merkitystä olla kun jälkilämmitys poissa.
-
Olisinkohan puolessa välissä huhtikuuta sulkenut kaikki lattiapiirit, paitsi khh+suihku+sauna. Pattereille vielä menee vettä, kun ulkoilmat on mitä on. Taisi viime vuonnakin olla vasta toukokuun puolessa välissä milloin ilmat olivat niin lämmenneet, että patterilinjatkin sai sulkea.
Huhtikuu 2023:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 662,61kWh
Maalämpöpumpun osuus: 323kWh = ~10,76kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 24,8kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 5. Tulo 17. Sisä 19. Jäte 9.
Taloussähkön osuus: 314,81kWh
Kuukauden keskilämpötila 5c
Huhtikuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 388 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 23 tuntia
-
Toukokuu olikin tänä vuonna astetta lämpimämpi kuin viime vuonna. Patterilinjat suljin 10.5. ja siitä asti ainoastaan lämmitelty nuo laatoitetut märkätilat. Pääasiassa Atlas käy 4 tuntia päivässä ja lämmityskertoja tulee 6 kappaletta. Yhdellä kerralla on kestoa n. 25 minuuttia, muutama minuutti suuntaan jos toiseen. Lämmitetään puskurivaraaja 40c josta shuntin kautta 32c vesi laatoille. Kun menovesi viilenee 29c kohdalle niin Atlas taas hörähtää käyntiin ja lämmittää puskurin 40c. Täytyykin muistaa tänä vuonna ottaa itselle kuvana miten on lämpökäyrät asetettu näin kesäajaksi, niin ei tarvitse pinnistellä aivosoluja ensi keväänä.
Toukokuun 2023 kulutus on 77,04kWh pienempi kuin vuonna 2022 oli. Ilmanvaihto ja taloussähkö aivan samoissa muutaman kWh tarkkuudella, mutta Atlas on viime vuonna ottanut 73kWh enemmän sähköä. Voi ihan johtua tuosta, että keskilämpötila tänä vuonna asteen enemmän kuin viime vuonna, tai viime vuonna ollut toukokuussa enemmän kylmiä öitä jne.
Toukokuu 2023:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 503,85kWh
Maalämpöpumpun osuus: 205kWh = ~6,61kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 25,0kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 15. Tulo 16. Sisä 20. Jäte 20.
Taloussähkön osuus: 273,85kWh
Kuukauden keskilämpötila 10c
Toukokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 210 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 25 tuntia
-
Kesäkuu 2023 hörppäsi sähköä huimat 9,42kWh enemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna keskilämpötila 15c, viime vuonna 17c.
Maltillinen on taloussähkön vakiokulutus, kun keskimäärin tuollaista 0,2-0,3kWh on tunteina milloin pumppu ei hörähdä käyntiin. Silloinkin, kun pumppu lämmittää tuon puskurin lämpimäksi, niin tunnin kulutus ei ole kuin 0,6-0,7kWh.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 380,74kWh
Maalämpöpumpun osuus: 125kWh = ~4,16kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 25,2kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 25. Tulo 24. Sisä 24. Jäte 25.
Taloussähkön osuus: 230,54kWh
Kuukauden keskilämpötila 15c
Kesäkuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 107 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 21 tuntia
-
Täällä alkoi nyt aamusta märkätilasaneeraus, joten ensimmäistä kertaa pumpun olemassaolon aikana tuli napsautettua valikosta lämpö pois päältä kokonaisuudessaan. Vähän puntaroin käyttöveden asetuksia, kun saneerauksen aikana lämmintä vettä ei käytetä kuin keittiön ja vessojen lavuaareista. Pitääkö ennallaan käynnistys 40c - pysäytys 60c, vai voisikohan saneerauksen ajaksi laskea käynnistyksen jonnekin 30c paikkeille? Kustannuksellisesti tuo nyt on se ja sama, kun ei noita käyttövesitunteja muutenkaan kuukaudessa kovin paljoa tule.
-
Heinäkuulta lukemat ylhäällä. Tämän vuoden heinäkuussa sähköä kului 15,03kWh vähemmän kuin viime vuonna, jolloin keskilämpötila oli asteen enemmän.
Opalin energiamittarin paristojen (3kpl 1,5V LR44) tyhjentymisen ja/tai 28.7 ukkosen takia Valloxin kulutusta ei otettu ylös. Energiamittari oli nollaantunut, kun ei kestänyt sekunnin pätkäisyä. Vielä kuitenkaan en ajatellut Valloxille asennuttaa sähkökaappiin omaa energiamittariaan, mutta ehkä joskus. Samassa yhteydessä voisi kiertovesipumput laittaa oman mittarinsa taakse, niin saa nekin eriytettyä taloussähköstä. Täällä kun on nuo ulkoiset kiertovesipumput omien sulakkeidensa takana, niin olisi helposti toteutettavissa.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 384,01kWh
Maalämpöpumpun osuus: 118kWh = ~3,80kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: ? kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 19. Tulo 20. Sisä 23. Jäte 22.
Taloussähkön osuus: 266,01kWh
Kuukauden keskilämpötila 16c
Heinäkuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 96 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 17 tuntia
-
Kylmän kalsean sään takia tuli avattua patterilinjat ja napsautettua ulkoinen kiertovesipumppu päälle. Näihin aikoihin se viime vuonnakin oli, kun joutui lämmityskauden aloittamaan. Molempien piirien käyrät palautettu takaisin "talviasentoon", eli omalla kohdallani alapäätä laskettu siitä mitä oli kesällä vain märkätiloja lämmittäessä.
Märkätilasaneeraus edennyt ihan mukavasti, ottaen huomioon urakan laajuuden, kun kolme huonetta kokonaan uudelleen lattiasta kattoon. Suurin positiivinen yllätys oli, että betonilaatta oli täysin kuiva. Täällä märkätilat kuitenkin alkuperäiset eikä oltu vesieristyksiä asennettu. Kodinhoitohuoneessa kun viemäriä piikattiin, niin osuttiin myös lattialämmityksen vesiputkeen, molemmilla puolilla viemäriä. Tässä käynyt pieni kämmi kyllä rakennuttajalla, kun jäänyt rakennusvaiheessa nuo aivan kiinni viemäriin. Mahdoton rasti olisi ilman osumista ollut. No, putket korjattiin ja messinkiliittimet suojattiin etteivät ole kosketuksissa uuden betonin kanssa.
Pesukoneen tulovesijohto on jäätynyt aina talvisin, ellei ole laittanut ulos seinää vasten styroksilevyä lisäeristeeksi. Ihmekkös tuo, kun tulojohto on mennyt tuolla aivan harkossa kiinni. Tämä korjattiin nyt tässä yhteydessä, ja tulovesi ei mene enää seinän sisällä.
https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230804_155457_markatilat_rakennusvaihe.jpg (https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230804_155457_markatilat_rakennusvaihe.jpg)
https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230803_161745_lammitysputkissa_reiat.jpg (https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230803_161745_lammitysputkissa_reiat.jpg)
https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230808_175952_korjatut_lammitysputket.jpg (https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230808_175952_korjatut_lammitysputket.jpg)
https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230804_160748_pesukoneen_tulovesi.jpg (https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230804_160748_pesukoneen_tulovesi.jpg)
https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230808_180011_pesukoneen_tulovesi_huonetilaan.jpg (https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230808_180011_pesukoneen_tulovesi_huonetilaan.jpg)
https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230809_170357_pesukoneen_tulovesi_valettu.jpg (https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230809_170357_pesukoneen_tulovesi_valettu.jpg)
https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230816_191438_pukuhuone_vesieristettyna.jpg (https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/kylppari/IMG_20230816_191438_pukuhuone_vesieristettyna.jpg)
Jostain syystä ei anna laittaa kuvia [img] tagilla. Kyseisellä tagilla lisättynä ja lähetä painamalla tulee valkoinen ruutu ja yläpalkkiin osoitteeksi https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=post2;start=240;board=16
-
Elokuulta lukemat:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 385,55kWh
Maalämpöpumpun osuus: 72kWh = ~2,32kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 23,7kWh. Arvot: Nopeus 2 (42%. 32l/s). Lämpötila-asetus 10. Ulko 18. Tulo 18. Sisä 22. Jäte 22.
Taloussähkön osuus: 289,85kWh
Kuukauden keskilämpötila 17c
Elokuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 47 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 17 tuntia
-
Moi
Missä ja mihin sijaitsee järjestelmässä,putkissa , mihin tarvitse kiinnittää sensor / buffer tank sensor / T31/136 ? BM- cardilta?. Epäilen että oli asennettu väärin, tämän takia ja shuntaus venttiili ei toimii...
-
Moi
Missä ja mihin sijaitsee järjestelmässä,putkissa , mihin tarvitse kiinnittää sensor / buffer tank sensor / T31/136 ? BM- cardilta?. Epäilen että oli asennettu väärin, tämän takia ja shuntaus venttiili ei toimii...
Jos epäilet, että on väärin asennettu, niin pyydä järjestelmän asentanut taho paikalle, äläkä itse ala tekemään muutoksia. :)
-
Millainen vika pumpussa on?
-
Moi
Pumppu toimii.Vaikeuksia ,että shunttaus venttiili joka ohjaa lattialämmitys ja rattipatteri kiinni , epäilen että veden lämpötila anturi asennettu vääressä paikassa, mistä tiedä oikein asennus paikka?
-
Moi
Pumppu toimii.Vaikeuksia ,että shunttaus venttiili joka ohjaa lattialämmitys ja rattipatteri kiinni , epäilen että veden lämpötila anturi asennettu vääressä paikassa, mistä tiedä oikein asennus paikka?
Pyöriikö lattialämmityksen kiertopumppu?
Liikkuuko shuntin asento kun säätöä muuttaa.
-
Moi
Kyllä pumppu pyöri , tuntu että shunttaus toimii /väärinpäin/ .
-
Moi
Kyllä pumppu pyöri , tuntu että shunttaus toimii /väärinpäin/ .
Esben shunteissa on toimilaitteen suunnanvaihto mahdollista,kannattaa kokeilla vaihtaa suunta jos shuntti tuntuu kääntyvän väärinpäin
Katso shunttimoottorin malli moottorin tyyppikilvestä ja tutki netistä miten sen suunta vaihdetaan.
https://www.geboshop.fi/toimilaitteet
Tai kerro shuttimoottorin malli tänne foorumille niin tutkitaan porukalla miten toimintasuunta muutetaan.
-
Moi
OK , löytyy kuva ...
-
Tuossa liitekuvassa ARA659 suunnanvaihtokytkin.
Kesällä asennettu Thermia Atlas 3-12 kone + 100 litra puskuri .
Kun kyseessä on noin uusi laitteisto niin kannattaa ottaa myyjään yhteyttä shuntin pyörimissuunnan tarkistamiseksi.
Ominpäin operoinnissa saattaa tulla ongelmia takuuasioiden kanssa
-
Märkätilasaneeraus saatiin päätökseen ja laattaan lähdin ajelemaan maltillista 24c vettä ensimmäisen viikon ajan, ettei laatat halkea äkillisestä suuresta lämpötilavaihtelusta. Sitten 2c per viikko nostelen lämpöä. Pientähän tässä on lämmitystarve vielä ollut, mutta näyttäisi viilenevän ensi viikolla ihan reippaasti.
Syyskuulta lukemat:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 466,36kWh
Maalämpöpumpun osuus: 158kWh = ~5,26kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 27,0kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 12. Tulo 20. Sisä 23. Jäte 15.
Taloussähkön osuus: 281,36kWh
Kuukauden keskilämpötila 14c
Syyskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 171 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 19 tuntia
-
Tuossa aloin miettimään, että mikä olisi suurin menovesi mitä uskaltaa lattiaan ajaa täällä omassa kohteessani, kun kuitenkin patteriverkostoon menee sen verran lämmintä, että patterien paluu on aina lämpimämpää kuin lattian meno. Alakerran aula/takkahuone on kuitenkin kahden lattiamateriaalin vankina, kun on parketin päällä laminaatti. Valtaosa muusta lattialämmityksen alasta on rajoitetulla kierrolla kun ei ole pakko olla täysin avoinna kaikki. Toki märkätilat on täysin auki, mutta siellä tietenkin mitä lämpimämpi jalan alla sen mukavampi. Sitä tässä haenkin, että mikä olisi märkätiloissa semmoinen maksimi mitä uskaltaa ajaa sinne laattalattian alle.
Nythän ajelen 0c ulkolämpö / 32c menovesi tuonne, mutta mietin, että voisiko sitä vielä korotella ylemmäs ilman, että alkaa lattiassa tulemaan ikäviä yllätyksiä vastaan? Maalaisjärjellä kun miettii, niin coppiin ei olisi vaikutusta sen enempiä nostella vähän tuota lattiaan shuntin kautta ajettavaa, kun patteriverkosto on kuitenkin lämpimämpi.
-
Ellen ihan väärin trendin tasaisuutta tulkitse, niin kyllähän inverter vaan hienosti toimii, kun on aikansa säädellyt ja löytänyt toimivaa asetusta. Kuvassa eilinen päivä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20231028_112348_tasaista_kayntia.jpg)
Kompressorivaihde 3 - Nopeus 1810rpm - Sähkönkulutus 1050W.
HGW aktiivinen ja pitää käyttöveden kuumana.
Sisäinen kiertovesipumppu 30% nopeus - Pakotettu 30% nopeudelle.
Keruuliuospumppu 43% - Sallittu vaihteluväli 30% - 100%.
Patteriverkoston ulkoinen kiertovesipumppu - Nopeus 1, 750rpm - Sähkönkulutus 30W.
Lattiaverkoston ulkoinen kiertovesipumppu - Nopeus 2, 1200rpm - Sähkönkulutus 55W.
-
Lokakuulta lukemat otettu. Kyllä heti huomaa, kun oli kylmempi lokakuu kuin vuosi sitten, että sähköäkin meni enemmän. Tänä vuonna kiinteistön kokonaiskulutus 162kWh enemmän kuin viime vuonna, josta maalämpöpumpun osuus 142kWh. Täällä tänä vuonna keskilämpötila 4c, viime vuonna 7c.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 974,85kWh
Maalämpöpumpun osuus: 618kWh = ~19,93kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 32,4kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 2. Tulo 18. Sisä 22. Jäte 7.
Taloussähkön osuus: 324,45kWh
Kuukauden keskilämpötila 4c
Lokakuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 577 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 18 tuntia
-
Tämähän oli ihan mielenkiintoista luettavaa, itse olen nyt yrittänyt vähän säädellä tuota omaa kesäkuussa asennettua Calibraa.
Täällä on aikalailla sama setuppi, Calibra 3-12kW ja 100L puskuri samanlaisella kytkennällä, erona Calibrasta puuttuva HGW ja meillä on pelkkää lattialämmitystä. Kahdella piirillä, märkätiloihin menee sunttaamattomana pumpun käyrän mukaan ja asuntiloihin suntattuna eri käyrällä.
Tuollaista pätkäkäyntiä täälläkin on leudolla ilmalla, pitää katsoa millaiset asetukset omassa pumpussa on esim. tuon sisäisen pumpun suhteen.
Tuota katsoin, että sulla on käyttövesi aika lämpimäksi säädetty, onko tuohon joku syy, eli onko kulutus suurta tms? Mulla on nyt käynnistys 40c ja yläraja 53c, 14vrk välein legionellakuumennus, hyvin tuntuisi riittävän meidän taloudelle.
Jasiis hetkinen, lähteekö tuosta Sentinelin magneettisuodattimesta vielä jotain muutakin irti kuin se pelkkä magneetti?
Itse olen putsannut ohjeen mukaan, eli ylhäältä pelkkä magneettipuikko pois, suodattimen alapäästä venttiili auki ja alempaa sulkuventtiiliä avaamalla huuhdellut noin litran vettä lävitse.
E: No nyt löysin Sentinelin ohjevideon, jossa tuo "perusteellinen" puhdistus opastetaan. Ompa hölmöä, ettei ohjevihkosessa kerrota muuta puhdistusmenetelmää kun tuo läpihuuhtelu. Pitääkin purkaa tuo purkki ja putsata kunnolla, edellisen puukattilan, varaajan ja rautaputkien jäljiltä systeemissä tuntuisi olevan aikalailla mustaa rautamönjää.
-
Tuota katsoin, että sulla on käyttövesi aika lämpimäksi säädetty, onko tuohon joku syy, eli onko kulutus suurta tms? Mulla on nyt käynnistys 40c ja yläraja 53c, 14vrk välein legionellakuumennus, hyvin tuntuisi riittävän meidän taloudelle.
Tällä hetkellä on käyttövedellä ihan vakioasetukset. Tilana normaali, jossa käynnistys 40c ja pysäytys 60c. Legionellakuumennus 30pv välein ja olikohan kuumennusaika 5min. Ei paljoa vain legionellakuumennusta näy loppusyksystä kevääseen, kun HGW pitää käyttöveden kauttaaltaan kuumana.
Kulutus on itseasiassa aika todella maltillista, kuten saattaa näistä kuukausittaisista käyttöveden tunneista huomata. Viime kuussa toki oli HGW jo aktiivisena, niin pumppu ei niin paljoa käyttövedelle pompannut, kuin vaikka kesällä pomppasi. Ei siellä suihkussa tule asuttua, mutta ei myöskään laskettua minuutteja jolloin täytyy lämpimän alta siirtyä pois. Tietenkin saippuoinnin ajaksi sammutetaan vesi, kun turhaan sitä siinä valuttaa viemäriin ilman tarkoitusta. Lokakuussa käyttövettä tehtiin 18 tunnin verran + mitä HGW piti käyttöveden kuumana. Jos käyttöveden tekoon menee se 45min per kerta, niin voidaan karkeasti sanoa käyttövettä tehtäneen joka toinen päivä ilman HGW:n vaikutuksen huomioimista.
Tuossa käynnistys 40c ja pysäytys 60c on se hyvä, että jos käyttö on olematonta, niin varaajan kestää jäähtyä melkein 48 tuntia siihen, että tehdään uudemman kerran käyttövettä. Atlashan vakiona kompressorilla lämmittää käyttöveden ylärajan 62c-67c vaikka ei olisi legionellatappo aktiivisena. Se on karkeasti 45min mitä kestää kompressorivaihteella 5 tehdä käyttövettä tuosta 40c -> 62c. Tämä näkyy sähkönkulutuksessa 1,5kWh verran.
Toki, jos pysäytys olisi vaikka tuo 53c mikä sinulla, niin silloin käyttöveden lämmittäminen 40c -> 53c kestää hivenen vähemmän aikaa ja vie hivenen vähemmän sähköä, mutta käyttövettä tehdään huomattavasti useammin. En osaa sanoa, onko tämä sitten ihan plus miinus nolla esim. sähkönkulutuksen kannalta.
-
Jasiis hetkinen, lähteekö tuosta Sentinelin magneettisuodattimesta vielä jotain muutakin irti kuin se pelkkä magneetti?
Itse olen putsannut ohjeen mukaan, eli ylhäältä pelkkä magneettipuikko pois, suodattimen alapäästä venttiili auki ja alempaa sulkuventtiiliä avaamalla huuhdellut noin litran vettä lävitse.
E: No nyt löysin Sentinelin ohjevideon, jossa tuo "perusteellinen" puhdistus opastetaan. Ompa hölmöä, ettei ohjevihkosessa kerrota muuta puhdistusmenetelmää kun tuo läpihuuhtelu. Pitääkin purkaa tuo purkki ja putsata kunnolla, edellisen puukattilan, varaajan ja rautaputkien jäljiltä systeemissä tuntuisi olevan aikalailla mustaa rautamönjää.
Sentinelissä tosiaan aika alkeellinen ohjevihkonen mitä tuohon puhdistamiseen tulee. Kyllä se on fiksuin jokaisella kerralla tosiaan ottaa kokonaan irti ja purkaa, kun ei niin monimutkainen juttu ole. Tulee takuulla puhtaaksi. :)
-
Tuollaista pätkäkäyntiä täälläkin on leudolla ilmalla, pitää katsoa millaiset asetukset omassa pumpussa on esim. tuon sisäisen pumpun suhteen.
Tuosta pätkäkäynnistä ei oikein pääse ikinä eroon leudoilla säillä. Käyntiaikojen pituuksiin pystyy vähän vaikuttamaan juuri hienosäätämällä, mutta se on hidasta hommaa löytää omalle setupille ja mieluisalle sisälämpötilalle sointuvia asetuksia. Sitten kun ne löytää, niin kyllähän se palkitsee. :)
Tälläinen loppusyksy +0c ulkolämpötilassa kosteuksineen ja kylmine tuulineen on haastava. Itse olen napsautellut pumpun pääruudulta lämpötilapalleron 20c -> 21c, niin on sopiva sisälämpötila. Kunhan tästä syksyn kosteudesta pääsee, niin palautan palleron takaisin 20c, jolloin pääkäyrä eli patteriverkoston käyrä on 37c menovesi / 0c ulkolämpötila.
-
Itse ajattelin käyttöveden osalta sitä niin, että kun varaaja näyttäisi jäähtyvän eniten ihan lämpöhävikin puolesta, ei niinkään käyttöveden kulutuksen, pitäisin varaajan lämpötilan mahdollisimman matalana, jolloin lämpöhävikki on pienintä. Voi olla, että menee yliajattelun puolelle ja säästö vuodessa on kolme markkaa, jos sitäkään :D
Muttajoo, ei varmaankaan Atlaksen kanssa kannata kauheasti päätä vaivata tuon kanssa, tosiaan tuon HGW:n ansiosta.
Menin ja purin heti tuon suodattimen irti, oli muuten ihan hitollinen määrä mustaa sontaa siellä sisällä, vaikka olen aika usein tehnyt puhdistuksen sen ohjevihkosen neuvomalla tavalla. ::)
Pätkäkäynnistä ei varmasti eroon pääse ei, kokeilin vähän mitä eri asetuksilla saa logikäyriin muutosta.
Laskin sisäisen pumpun miniminopeuden alas ja katsoin muutaman tunnin päästä, meni käyrä aivan kauhean näköiseksi, teräviä piikkejä paljon peräkkäin, aika jännä vaikutus.
-
Itse ajattelin käyttöveden osalta sitä niin, että kun varaaja näyttäisi jäähtyvän eniten ihan lämpöhävikin puolesta, ei niinkään käyttöveden kulutuksen, pitäisin varaajan lämpötilan mahdollisimman matalana, jolloin lämpöhävikki on pienintä. Voi olla, että menee yliajattelun puolelle ja säästö vuodessa on kolme markkaa, jos sitäkään :D
Tässä nyt esimerkki puhtaasti lämpöhävikistä ilman suihkussa lutraamista. Viime viikon perjantaina pumppu lämmitti käyttöveden ylärajan 67c kello 15:40. (Toimituksen huomio, tämä kokonaisuudessaan kompressorilla, ei vastuksilla. Legionellatappo ei ollut päällä.) Lauantaina kello 10:00 käyttövesi on 50c, eli eikös tuosta semmoinen 18 tuntia 20 minuuttia tule? Sitten tuosta lauantain kello 10:00 50c mennään sunnuntain kello 15:00, jolloin käyttövesi on 40c ja kone alkaa taas lämmittämään tätä tällä kerralla ylärajaan 62c. Tuossa menee 29 tuntia.
Eli onhan siinä reippaan 10 tunnin ero jäähtymisessä lämpöhäviön muodossa 67c - 50c sekä 50c - 40c välillä. Kaikkein hitainta jäähtyminen tosiaan on, mitä alemmas lämpötilassa tullaan.
Mene ja tiedä sitten niin, miten käynnistystä ja pysäytystä olisi järkevin pitää, mutta jotenkin itse ajatellut fiksuimmaksi pitää tuossa 40c - 60c asetuksessa, kun se lämmitys ottaa sen em. 45 minuuttia ja 1,5kWh sähköä. Joskus olen pitänyt 50c - 60c, jotta aina suihkuun mennessä tulee lämmintä vettä. Tuo 40c on omaan makuun liian haleaa ja sitten se pumppu alkaa samantien tekemään lämmintä vettä. Sitten kun eihän se niin nopeasti siellä varaajassa lämpene kuin itse on saanut pesuhommat pakettiin, niin koko suihku haalealla vedellä. En tykkää. :D
Pätkäkäynnistä ei varmasti eroon pääse ei, kokeilin vähän mitä eri asetuksilla saa logikäyriin muutosta.
Laskin sisäisen pumpun miniminopeuden alas ja katsoin muutaman tunnin päästä, meni käyrä aivan kauhean näköiseksi, teräviä piikkejä paljon peräkkäin, aika jännä vaikutus.
Olikos siellä ulkoista kiertovesipumppua lattialämmityksen paluupuolella ennen puskurivaraajaa? Jos on, niin millä nopeudella se on?
Tuolla koneen sisäisellä pumpulla taisi itsellänikin tulla epämieluisaa pomppimista, kun laittoi minimin 15% ja maksimin 30%. Tässä täytyy myös huomioida sitten se asetuksen kakkossivu, jossa on kohta "Virtauksen valmiustila". Tuohon kohtaan täytyy laittaa sama prosenttimäärä, kuin pumpun pienimpään nopeuteen. Entä jatkuva käyttö, onko se päällä vai pois?
-
Olikos siellä ulkoista kiertovesipumppua lattialämmityksen paluupuolella ennen puskurivaraajaa? Jos on, niin millä nopeudella se on?
Tuolla koneen sisäisellä pumpulla taisi itsellänikin tulla epämieluisaa pomppimista, kun laittoi minimin 15% ja maksimin 30%. Tässä täytyy myös huomioida sitten se asetuksen kakkossivu, jossa on kohta "Virtauksen valmiustila". Tuohon kohtaan täytyy laittaa sama prosenttimäärä, kuin pumpun pienimpään nopeuteen. Entä jatkuva käyttö, onko se päällä vai pois?
Ulkoiset pumput on menopuolella molemmissa piireissä, ovat molemmat noita Grundfossin "älykkäitä" pumppuja, toinen Alpha1 ja toinen Alpha2, molemmat ovat nyt aika pienellä nopeudella, ovat sen painekäyrän mukaan säädetty, ei vakionopeuden, molemmissa alle 10W kulutus, eli voisiko sanoa 1-nopeudella. Märkätiloihin tuntuisi olevan ihan hyvä nopeus, dt on luokkaa 4c, asuintilojen pumppua pitää katsoa taas sitten kun ilmat viilenee ja alkaa lämpöä lähtemään lattiaan enemmän.
Pidin sen virtauksen valmiustilan 30%, kokeilin pitää vähän aikaa pienemmällä, muttei vaikuttanut mitään. Jatkuva käyttö on pois päältä, ei vaikuttanut mitään vaikka laittoi päälle tai pois, silti pumppu pyörii tuon valmiustilan minimin mukaan vaikkei kompura käy.
-
Atlas on hörissyt tänään tasan kolmen vuoden verran, kun virtoihin iskettiin 16.11.2020 noin kello 17:00 ja siitä asti on lämmintä tuottanut.
Kulutusmittariin saatu käytetyksi sähköksi 18627kWh. Ihan kelvollinen lukema mielestäni allekirjoituksessa olevalle kohteelle varsinkin, kun ei ole tarvinnut kylmistä huoneista tai suihkuista kärsiä, vaan on onnistuttu pitämään mukava sisälämpötila. Puuta ei ole käytetty missään vaiheessa tukilämmitysmuotona.
-
Onko teillä kokemusta, miten Atlas 3-12 pumpun saisi tekemään legionellalämmityksen johonkin järkevään kellonaikaan, milloin sähkö ei ole mahdollisimman kallista?
Oman pumpun asetuksista näkee, että lämmityksen pitäisi tapahtua 14 päivän välein noin 1:30 yöllä. Siitä huolimatta pumppu tekee veden kuumennuksen ihan silloin kun sattuu haluamaan. Yleensä juuri sähkön hintahuipun aikaan aamulla tai illalla. Päivä kuitenkin menee oikein.
-
Ei taida pystyä ajastamaan tuota kuin päivän mukaan, eli kuinka monen päivän välein tekee kuumennuksen ja kauanko se kestää. En tosin osaa sanoa, pystyisikö jonkun lisäpalikan (husdata, homeassistant jne.) avulla säätämään tuota muunlaiseksi, mutta pumpun näytöltä ei ole mahdollista.
-
Nyt näkyy Thermia onlineen tulleen tällainen lisävalikko.
-
Nyt näkyy Thermia onlineen tulleen tällainen lisävalikko.
Niin se Thermiakin seuraa muiden esimerkkiä. Tuosta lisää täällä: Thermian Smart Price adaption (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11303.0)
-
Marraskuulta otettu lukemat ylös. Hivenen kulunut sähköä enemmän viime vuoteen verrattuna jokaisella listaamallani osa-alueella. Selitys tälle toki löytyy, kun ottaa huomioon, että täällä omalla paikkakunnallani viime vuonna marraskuun kuukauden keskilämpötila oli +2c, kun tänä vuonna se on -1c.
01.01.2023 - 30.11.2023 ajanjaksolla Atlas on käyttänyt sähköä 4787kWh verran. Kiinteistön kokonaiskulutus samalla ajanjaksolla 8467kWh. Jos joulukuu on suotuisa, niin Atlaksen kulutuksessa päästään vuositasolla alle 6000kWh sekä kiinteistön kokonaiskulutuksessa jäädään alle 10000kWh kuten viime vuonnakin.
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1163,54kWh
Maalämpöpumpun osuus: 774kWh = 25,80kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 50,3kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko -5. Tulo 15. Sisä 20. Jäte 4.
Taloussähkön osuus: 339,24kWh
Kuukauden keskilämpötila -1c
Marraskuussa 30 päivää: 720 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 714 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 11 tuntia
-
Muistiin itselle, että joulukuun ensimmäiset seitsemän päivää olleet poikkeuksellisen kylmiä. Keskilämpötila tälle ajanjaksolle -11c.
Näkynyt sähkönkulutuksessa, kun mennyt 448,9kWh verran. Maalämmön osuus tästä 279kWh, eli karvan alle 40kWh per päivä. Ilmanvaihdon osuus 40kWh.
-
Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 29050kWh / vuosi.
Gebwellin laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 30400kWh / vuosi.
tomppelin laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 31949kWh / vuosi.
Niben laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 32040kWh / vuosi.
Calibran laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 32850kWh / vuosi.
Suuren valtakunnallisen yrityksen Atlaksen laskelmassa oli laskettu energiantarpeeksi 36500kWh/vuosi. ;D
Äsken kilahti tasalukemaa energiamittariin. Kyllä tämä Atlas vaan pienellä sähköllä käy ja kukkuu verrattuna siihen, jos lämmittäisi suoralla sähköllä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20231230_124218_20000kwh.jpg)
-
Äsken kilahti tasalukemaa energiamittariin. Kyllä tämä Atlas vaan pienellä sähköllä käy ja kukkuu verrattuna siihen, jos lämmittäisi suoralla sähköllä.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20231230_124218_20000kwh.jpg)
Coppi ~30000/20000 = 1.5 ;) ;) ;)
Noo taitaa 20000kWh aikajakso olla pitee kuin 1v. :)
-
Coppi ~30000/20000 = 1.5 ;) ;) ;)
Noo taitaa 20000kWh aikajakso olla pitee kuin 1v. :)
Kyllähän siinä kolmen vuoden kulutukset on. :) Tällä hetkellä tämän vuoden kulutus on 5696kWh. Jäädään siis hienosti alle 6000kWh vuosikulutuksen.
-
Noin, nyt olisi lukemat joulukuulta ylhäällä. Magneettisuodatin tuli joulun välipäivinä puhdisteltua, ja kyllähän siellä taas jonkin verran möhnää oli. Toki kyllä sen huomaakin, että kierrosta löytyy tavaraa, kun eivät nuo muutaman vuoden vanhat patteriverkoston putket ole enää kirkkaan valkoisia.
Joulukuu 2023:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1465,11kWh
Maalämpöpumpun osuus: 1009kWh = ~32,54kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 95,9kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko -15. Tulo 15. Sisä 19. Jäte -5.
Taloussähkön osuus: 360,21kWh
Kuukauden keskilämpötila -6c
Joulukuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 738 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 7 tuntia
-
Listasin tänään myös edelliset kolme vuotta ihan mielenkiinnosta. Vuotta 2020 turha ottaa tähän listaukseen mukaan, kun sieltä on käyttöhistoriaa viimeiseltä 1,5 kuukaudelta. Mukavaa muutosta kyllä tapahtunut vuosien saatossa.
Ihmettelin kyllä kovin tämän vuoden kompressorin tunteja verrattuna edeltäjiin, mutta sen verran monta kertaa laskin kuukaudet yhteen ja aina sama lopputulos tuli, niin uskoa täytyy.
Atlaksen sähkönkulutus tänä vuonna hieno 5796kWh. 8)
-----------------------------------------------------------------------
Vuosi 2021 (01.01.2021 - 01.01.2022)
Kiinteistön kokonaiskulutus: 11759,38kWh
Maalämpöpumpun osuus: 7142kWh
Ilmanvaihdon osuus: 384,50kWh (mittaus aloitettu maaliskuun alusta)
Taloussähkön osuus: 4232,88kWh
Kompressorin käyttöaika: 5814 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 321 tuntia
Vuoden keskilämpötila: 5c
-----------------------------------------------------------------------
Vuosi 2022 (01.01.2022 - 01.01.2023)
Kiinteistön kokonaiskulutus: 9993,69kWh
Maalämpöpumpun osuus: 6049kWh
Ilmanvaihdon osuus: 376,60kWh
Taloussähkön osuus: 3568,09kWh
Kompressorin käyttöaika: 5862 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 256 tuntia
Vuoden keskilämpötila: 6c
-----------------------------------------------------------------------
Vuosi 2023 (01.01.2023 - 01.01.2024)
Kiinteistön kokonaiskulutus: 9875,13kWh
Maalämpöpumpun osuus: 5796kWh
Ilmanvaihdon osuus: 429,50kWh
Taloussähkön osuus: 3649,63kWh
Kompressorin käyttöaika: 5273 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 186 tuntia
Vuoden keskilämpötila: 6c
-
Joulukuun aivan viimeiset päivät ja nyt tammikuun ensimmäinen viikko semmoista pakkasrouvan ilakointia, että ei paremmasta väliä. Atlas kyllä pärjäsi hienosti pakkasista, kun hivenen annoin myöden sisälämmössä. Vähän huoneesta riippuen sisälämpötilat siinä 20-22 välillä. Puulla en avustanut yhtään. Hyvänä mittarina sisälämmön suhteen pidän, että tarjettiin sisällä muksujen kanssa aivan ongelmitta yövaatteissa. :D
Kiinteistön sähkönkulutus 31.12.2023 - 7.1.2024 välisellä ajalla 625,95kWh, josta Atlaksen osuus 406kWh (58kWh/pv) sekä Valloxin osuus 49,7kWh (7,1kWh/pv). Kyseisellä ajankohdalla keskilämpötila -21c.
Koska kuvat on kivoja, niin laitetaan niitäkin useampi. Kaikki ovat sunnuntai 07.01.2024 aamulta otettu. Kulutusmittarissa näkyy kyseisen vaihteen ottama sähköenergia.
Kuvaushetkellä pattereille meni 52,4c ja palasi 45c. Ulkoinen kiertovesipumppu ykkösellä. Lattiaan meni 41.0c ja palasi 32c. Ulkoinen kiertovesipumppu ykkösellä. Aiemmin viikkoa oli Atlaksen sisäisen kiertovesipumpun suurin nopeus nostettu 40% sekä laitettua ulkoiset kiertovesipumput kakkoselle. Silloin molempien verkostojen dT oli alhaisempi kuin sunnuntaina, jolloin palauttelin nämä pumppujen nopeudet normaalia pakkaskautta vastaaviksi.
Lämmönkeruuliuos pysyi kaivosta palaavana koko jakson ajan plussalla. Alimmillaan palaava kävi tasan 0.0c, mutta pakkasella alkavana ei käynyt.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_093642_kayttotiedot1.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_093655_kayttotiedot2.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_093702_kayttotiedot3.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_093707_kayttotiedot4.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_093718_kayttotiedot5.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_093730_tilatieto.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_093941_vaihde8_hetkellinen_kulutus.jpg)
-
Jatkoa edelliseen viestiin.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_095152_lammitysgraafi.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_095157_ulkolampograafi.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_095204_vaihdegraafi.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_095210_kayttovesigraafi.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_095831_keruuliuosgraafi.jpg)
-
Hyvää seurantaa, ilmeisen pienellä energialla talosi pärjää. Paljonko luulet että lämmitys cop on tuolloin kun pakkasta on kahdenkympin päälle? Ja paljonko sitten niitä suoria kilowattitunteja tuommoisena pakkaspäivänä lämmitykseen menee?
Onko tietoa seinien, yläpohjan, lattian, ikkunoiden ja ovien u-arvoista? Aikalaisia vai parannettuja versioita?
Meillä on melkein samalla hehtaarilla talojen koot mutta täällä pumppu vei 36.77kwh ja antoi 200.76kwh talon lämmitykseen, siis vain lämmitykseen tuolloin 7.1 jolloin oli yli 20c pakkasta koko päivän. Toki sisälämmöt on +25c mutta silti tuntuu että tuo 200kwh on aikapaljon enempi kun sinulla?
-
Mielestäni kanssa ihan kohtuullisella energialla pärjätään niin, että kuitenkaan asumismukavuus ei liiaksi kärsi. Yhtään en osaa sanoa mitä on lämmityksen cop silloin kun pakkaset siellä 20 ja paremmalla puolella. Ei se nyt ihan priimaa voi olla jos pattereille tehdään >50c, mutta toisaalta ei se sähköverkosta otettu energia ole aivan hirmuinen.
Hitto, kun ei ole sitä Husdataa hankkittuna ja viriteltynä, taikka saatu pumppuun vielä uutta sitä älyä, kun ilmeisesti tuolla uudemmalla älyllä ilmestyy lisää tilastoja tarjolle. Shelly olisi tarvinnut energiamittariksi ottaa tämän ABB:n sijaan, niin sieltä olisi ollut helppo katsella graafia. Ei tullut tosiaan päiväkohtaisia kulutuksia katsottua, mutta 31.12.2023 - 07.01.2024 väliseltä ajalta 406kWh (58kWh/pv) oli kulutus. Lämpötilat oli päivittäin melkein yhtä kylmät, joten tuon tarkempaa ei nyt pysty antamaan.
Talohan on suoraan rakennuttajalta ostettu, joten kaikki on tiedossa. Aikalaisia on kaikki mainitsemasi. Mitoituslaskelmaa varten tomppelille joskus listasin nuo kaikki mitä talokansiosta kaivelin. Ainut erikoisuus, että täällä on tuplalattiat yläkerrassa ja alakerrassa eteisessä sekä takkahuoneessa. Alkuperäinen lattiamateriaali on parketti, joka ei sitten pitänyt kiinni huonosta lattiavaluaineksesta johtuen. Kävi vähän kuin olisi laittanut teipin pölyiselle pinnalle. Rakennuttaja laittoi siihen päälle laminaatin. Alakerrassa lattialämmityksellä joutuukin tästä syystä ajelemaan vähän lämpöisempää verkostoon, kun on valun jälkeen kaksi lattiamateriaalia.
Siellä on aika vähän pumppu vienyt päivää kohden ja antanut hyvin takaisin. Uskoisin, että tuo enemmän kuin täällä. ;)
-
En ole muuten koskaan tainnut näitä kohteen tarkempia tietoja tässä ketjussa laittaakaan, millä aikoinaan mitoituspyynnön tein:
6. Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
- Ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 49 metriä.
7. Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
- Yläkerta: Mineraalivilla 125mm. Tuulensuojalevy Runkokarhu 60mm. Ulkoseinän kokonaispaksuus 238mm.
- Alakerta: Leca-harkko 290mm + Mineraalivilla 50mm. Ulkoseinän kokonaispaksuus 353mm.
8. Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
- Kaksi kerrosta. Alakerta ja yläkerta.
9. Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
- Yläkerta 126m2.
- Alakerta 78m2. Alakerrassa puolilämpimänä 48m2 (kts. kohta 15.)
10. Huonekorkeudet kerroksittain?
- Yläkerta 2,5 metriä.
- Alakerta 2,5 metriä.
- Alakerta 2,65 metriä, 48m2.
11. Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
- Maanvarainen. Tiivistetty sora 300mm. Solumuovilevy 100mm. Teräsbetonilaatta 80mm.
12. Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
- Selluvilla 250mm. U-arvo 0,16W/m2K
13. Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
- Yläkerta 3-lasiset.
- Alakerta 3-lasiset.
14. Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Ei, kaikki tilat ovat asuinkiinteistön yhteydessä.
15. Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
- 2kpl sisäautotalli.
Huoneistoala 252m2.
Kerrosala 276m2.
Rakennusala 143m2.
Tilavuus 795m3.
-
Edelliseen jatkoa. Yläpohjan lisäeristäminen on käynyt mielessä ja saattaa olla, että tänä vuonna hoitaisi tuon pois päiväjärjestyksestä. Useamman vuoden takainen tarjouskin olisi, missä selluvillalla lisäeristyksen vahvuus olisi 210mm ja hintaa tulisi 2274€ joka kotitalousvähennyksen jälkeen 1661€. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia hintoja nyt tarjotaan.
Soittelin huoltomiehelle pumpun softapäivityksestä, niin se tullaan hoitamaan muutaman viikon päästä. Olisi jo ensi viikolla tullut käymään, mutta on itselle huono viikko.
-
En ole muuten koskaan tainnut näitä kohteen tarkempia tietoja tässä ketjussa laittaakaan, millä aikoinaan mitoituspyynnön tein:
Tein aikoinaan tälle kohteelle mitoituslaskelman, mutta siinä oli oletuksena ihan liian suuri lämpimän käyttöveden kulutusarvio verrattuna todelliseen.
Teillä on varsin vähäinen läpimän käyttöveden kulutus.
-
Joo juuri tuon allekirjoituksen päivittelin, eli tosiaan 230m kaivo jonne se 45x2.6 keruuputki. Päivittelen vielä myöhemmin lopulliseen muotoonsa, mutta tällä hyvä aloittaa. :)
Puulla käytetty Arimax lähtee kuten 2m3 varaaja.
Thermian 185l sisäisen varaajan lisäksi tulee 100 litran puskurivaraaja.
Tosiaan patteriverkostolle ja lattialämmitykselle on omat shunttinsa ja näillä jatkossakin mennään.
Kiertovesipumput olisi tarkoitus pitää ennallaan, eli patteriverkostolle, lattialämmitykselle ja suihkulle sekä saunalle.
Kalvopaisunta-astiat tulee keruupiirin puolelle sekä lämmönjaon puolelle, nämä sisältyvät sopimukseen.
Terve, tutun näköinen tuo varaaja joka sinulta lähti maalämmön tieltä pois. Oliko Oukatermin 2m3 varaaja? Mielenkiinnosta kyselen, että oliko sinulla jotain ongelmia ollut sen kanssa joskus, kun näyttää että varaajan eristeitä on alareunasta leikelty ja yläyhteen juuresta myös.
-
Itse ajattelin käyttöveden osalta sitä niin, että kun varaaja näyttäisi jäähtyvän eniten ihan lämpöhävikin puolesta, ei niinkään käyttöveden kulutuksen, pitäisin varaajan lämpötilan mahdollisimman matalana, jolloin lämpöhävikki on pienintä. Voi olla, että menee yliajattelun puolelle ja säästö vuodessa on kolme markkaa, jos sitäkään :D
Muttajoo, ei varmaankaan Atlaksen kanssa kannata kauheasti päätä vaivata tuon kanssa, tosiaan tuon HGW:n ansiosta.
Menin ja purin heti tuon suodattimen irti, oli muuten ihan hitollinen määrä mustaa sontaa siellä sisällä, vaikka olen aika usein tehnyt puhdistuksen sen ohjevihkosen neuvomalla tavalla. ::)
Pätkäkäynnistä ei varmasti eroon pääse ei, kokeilin vähän mitä eri asetuksilla saa logikäyriin muutosta.
Laskin sisäisen pumpun miniminopeuden alas ja katsoin muutaman tunnin päästä, meni käyrä aivan kauhean näköiseksi, teräviä piikkejä paljon peräkkäin, aika jännä vaikutus.
Terve, Kuinka usein olet puhdistellut magneetti suodatinta? Itse olen noin 1kk välein suhautellut vettä sen alaventtiilin kautta, tietty magneettiosa ensin poistettuna. Joku 3litraa yhteensä puhdistuskerralla. Itse en saa purettua koko osaa palasiksi, koska suodattimen kummallakaan puolella ei ole sulkuventtiilejä.
-
Tässä nyt on seurattu pumpun käyttäytymistä perjantaista asti ja kyllähän lopputulemana joutuu sanomaan, että käynti tasaantui täysin. Näyttää siltä miltä kuuluukin.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20230207_120654_ennen_kvp_saatamista.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20230207_120745_kvp_saatamisen_jalkeen.jpg)
Tällä hetkellä Atlaksen kiertovesipumpun asetukset ovat seuraavanlaiset: minimi 25%, maksimi 30%. Minimissä pienin mahdollinen on 15% ja maksimissa pienin mahdollinen on 30%. Ulkoiset kiertovesipumput ovat ykkösellä.
Mielestäni järjestelmä toimii aikasta hyvin kun katsoo tuota eilistä graafia. Atlakselta lähtee puskurivaraajalle tuossa viivan kohdalla 46c vettä, puskurivaraajalta lähtee pattereille ja lattian shuntille 45c vettä joka myös haluttu lämpötila, sekä lämmitysverkostosta palaa puskurivaraajan kautta Atlakselle 40c vettä. :)
Meinasin nyt itsekkin kokeilla thermia atlas 18 sisäisen ja ulkoisen kiertovesipumpun säätöä, kun näyttäisi että sää lauhtuu kohta +-0.
Sulla siis ongelma on ollut, että mlp koneen vaihteet seilannut 1-7 välillä ja käyrät ollut kuusimetsän tapaista mitä kaavioita tuossa katselin. Itsellä taas ongelma, että mlp kone ei osaa 1 vaihdetta käyttää, vaan sammuu ja kun lähtee taas päälle niin kiihdytellään 12 vaihteelle asti, sekä tällöin 100l puskurivaraajan sekoittaa nopeasti kuumaksi reilusti yli halutun Dt:n ollessa samalla todella pieni. Käyntiajat on parantunut kun lasketun tarpeen käyn./pysäytysrajan nostin arvoon 6 ja lämmitys aika nostettu tuntiin. Kuvat toki vanhoja mitä alle laitoin (lämpöpumppu ei huilaillut klo20:09 aikoihin). Mites tarvitseeko koskea tuohon Nopeudensäätö `auto` painikkeeseen? Siinä pieni nuoli vasemmalle päin, onko lisää vaihtoehtoja siellä? Asettaa vain liukupainikkeista minimin ja maximin nopeuden uusiksi ja virtauksen valmiustilan seuraavalta 2/2 välilehdeltä samaan arvoon kuin minimi nopeus on? Näin ainakin olit tässä ketjussa kirjoittanut jossain kohtaa. Ulkoisen kiertovesipumpun nopeuden tiputtaa sitten vielä pienimmälle. Nyt en pumpun äärellä ole, mutta huomenissa ajattelin säädellä.
-
Terve, tutun näköinen tuo varaaja joka sinulta lähti maalämmön tieltä pois. Oliko Oukatermin 2m3 varaaja? Mielenkiinnosta kyselen, että oliko sinulla jotain ongelmia ollut sen kanssa joskus, kun näyttää että varaajan eristeitä on alareunasta leikelty ja yläyhteen juuresta myös.
Oukatermin varaajahan tuo. Tyyppikilpikin on tallessa vielä ;D
Ei sitten kyllä mitään tietoa onko ollut jotain ongelmia. Täytyy kysellä toisaalta jos olisi tietoa tästä, miksi oli otettu paloja pois.
-
Meinasin nyt itsekkin kokeilla thermia atlas 18 sisäisen ja ulkoisen kiertovesipumpun säätöä, kun näyttäisi että sää lauhtuu kohta +-0.
Sulla siis ongelma on ollut, että mlp koneen vaihteet seilannut 1-7 välillä ja käyrät ollut kuusimetsän tapaista mitä kaavioita tuossa katselin. Itsellä taas ongelma, että mlp kone ei osaa 1 vaihdetta käyttää, vaan sammuu ja kun lähtee taas päälle niin kiihdytellään 12 vaihteelle asti, sekä tällöin 100l puskurivaraajan sekoittaa nopeasti kuumaksi reilusti yli halutun Dt:n ollessa samalla todella pieni. Käyntiajat on parantunut kun lasketun tarpeen käyn./pysäytysrajan nostin arvoon 6 ja lämmitys aika nostettu tuntiin. Kuvat toki vanhoja mitä alle laitoin (lämpöpumppu ei huilaillut klo20:09 aikoihin). Mites tarvitseeko koskea tuohon Nopeudensäätö `auto` painikkeeseen? Siinä pieni nuoli vasemmalle päin, onko lisää vaihtoehtoja siellä? Asettaa vain liukupainikkeista minimin ja maximin nopeuden uusiksi ja virtauksen valmiustilan seuraavalta 2/2 välilehdeltä samaan arvoon kuin minimi nopeus on? Näin ainakin olit tässä ketjussa kirjoittanut jossain kohtaa. Ulkoisen kiertovesipumpun nopeuden tiputtaa sitten vielä pienimmälle. Nyt en pumpun äärellä ole, mutta huomenissa ajattelin säädellä.
Ei omalla kohdalla ne vaihteet noin rankasti vaihdellut 1-7 välillä, vaan esimerkiksi vaihteiden 3 ja 4 välillä.
Nopeudensäätö-painikkeen alta löytyy vain tuo Auto ja Kiinteä, vai oliko nimellä Vakio tms. Sillä valinnalla tosiaan kiertovesipumpun nopeus pysyy yhdessä halutussa. Saman lopputuloksen saa tosiaan vaikka pitää autolla ja säätää liukupainikkeella minimin ja maksimin sopivaksi.
Tällä hetkellä itsellä minimi 28% ja maksimi 30%. Sillä seuraavalla sivulla virtauksen valmiustila ja käyttöveden pienin nopeus on samassa prosentissa kuin kiertovesipumpun minimi, sekä käyttöveden suurin nopeus on samassa prosentissa kuin kiertovesipumpun maksimi. Ulkoiset kaksi kiertovesipumppua on ykkösellä.
-
Tammikuulta otettu lukemat ylös. Kuukausi oli erittäin kylmä verrattuna viime vuoteen. Sisällä silti riitti lämpöä, Atlaksessa riitti potkua useamman kompressorivaihteen verran ja kaivossa tuleva liuos pysyi plussan puolella.
Tammikuu 2023. Kiinteistön kokonaiskulutus 1218,21 kWh. Keskilämpötila -2c
Tammikuu 2024. Kiinteistön kokonaiskulutus 1754,33 kWh. Keskilämpötila -9c
-----------------------------------------------------------------------
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1754,33kWh
Maalämpöpumpun osuus: 1253kWh = ~40,41kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 119,5kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 2. Tulo 17. Sisä 21. Jäte 7.
Taloussähkön osuus: 381,83kWh
Kuukauden keskilämpötila -9c
Tammikuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 740 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 5 tuntia
-----------------------------------------------------------------------
Tosiaan jos käyttöveden vähäisiä tunteja ihmettelee, niin HGW antaa paljon anteeksi. Kyllä täällä ihan normaalisti suihkussa ja saunassa käydään. Vasemmassa reunassa näkyvä pudotus on juurikin suihkukäynnistä johtunut.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240117_074154_kayttovesi_hgw.jpg)
-
Perjantaina laitteiston asennuttaneesta yrityksestä tuli kaveri paikalle ja oli aikomuksena päivittää Genesis tuoreempaan versioon nykyisestä 10.1.5.
Valitettavasti reissu päätyy uusintakäyntiin, sillä pumppu ei lukenut USB-tikkua jolla päivitystiedosto oli. Tikussa kyllä alkoi valot vilkkumaan samantien, kun sen iski kiinni näyttöpaneeliin, mutta siihen se sitten jäikin. Ensimmäinen ajatus oli, että olisiko tikussa vika, ja hänellä kun uusia käyttämättömiä tikkuja oli mukanaan kuten läppäri, niin ei muutakuin uutta tikkua alustamaan FAT32-tiedostomuotoon ja siirtämään päivitystiedosto sinne. Lopputulema sama, pumppu ei avaa tikulla olevaa päivitystiedostoa. Hänellä oli koneellaan kaikki Genesiksen päivitystiedostot 10.2 alkaen uusimpaan mahdolliseen, mutta missä järjestyksessä tahansa yritti saada pumppua ymmärtämään päivitys, ei mitään reagointia. Soittoa Thermian tukeen, mistä lähteä ongelmaa ratkaisemaan. Sieltä annettiin samat vippaskonstit millä oltiin jo yritetty. Päätyivät siihen, että näyttöpaneelissa on bitti poikittain ja tästä syystä pumppu ja tikku eivät suostu yhteistyöhön.
Uusi näyttöpaneeli lähti tilaukseen ja sen vaihtaminen hoituu takuutyönä, jonka johdosta myös Genesiksen päivittäminen uuden näyttöpaneelin versiosta uusimpaan menee samassa yhteydessä itselleni veloituksetta. Ainoa pieni harmi, että tässä yhteydessä tietenkin pumpun asetukset palautuvat tehdasasetuksille, joten hetken aikaa saa asetuksia jumpata kohdalleen. Ennen vaihtoa täytyykin ottaa kuvat, miten mikäkin on ollut.
Pientä kohtalon ivaa myös, että jos pumpussa olisi ollut ihan muutamaa kuukautta tuoreempi Genesis 10.2, niin päivitykset olisivat hoituneet verkon yli. :-\
-
Tuli pitkästä aikaa luettua tämäkin projekti taas läpi, ja varsin onnistunut homma ollut. Tulokset ei näin hyviä vaan olisi olleet ilman käyttäjän omaa paneutumista asiaan.
Tästä päästäänkin siihen, että jokainen talo ja lämmityssysteemi on hieman omanlaisensa niin tuskin koskaan päästään perusasennuksessa parhaimpaan tulokseen suoraan. Säätöjä saa hieroa, joskus jopa kokoonpanoa pitäisi muuttaa hitusen jos haluttsisiin parasta mahdollista toimintaa. Toki se että halutaanko tiristää se viimeinen 1000kwh pois siitä vuotuisesta kulutuksesta, jos kulutus on kuitenkin jo tippunut murto-osaan.
Mutta hyvältä vaikuttaa.
-
Kyllä tässä vielä nöyriä oppipoikia ollaan, vaikka jonkun verran onkin ehkä on jotain tietotaitoa karttunut vuosien varrella. Tämä aihe on vähän 50/50 itselleni ja kaikille muille. Paljon on "note to self", mutta myös sellaista mistä toiset samojen asioiden kanssa painivat saattavat löytää ratkaisun ongelmaansa. Näin tämän aion jatkossakin pitää. :)
-
Olen myös muutamaan kertaan lukenut tätä ketjua läpi. Hyviä vinkkejä ja paljon dataa, jota ei varmasti moni ole jaksanut ottaa ylös tai seurata. Mielenkiinnosta kysyn, kun nyt taas näitä lauhoja nollakelejä alkaa olemaan. Jos ulkolämpötila on 0 tai plus 2..4, niin minkä verran tulee käynnistyksiä/vrk ja kuinka pitkät on käyntijaksot? Ps. itse asustelen täällä Riihimäen läheisyydessä.
-
Mielenkiinnosta kysyn, kun nyt taas näitä lauhoja nollakelejä alkaa olemaan. Jos ulkolämpötila on 0 tai plus 2..4, niin minkä verran tulee käynnistyksiä/vrk ja kuinka pitkät on käyntijaksot? Ps. itse asustelen täällä Riihimäen läheisyydessä.
Palaan tähän viikon päästä, kun näyttäisi ensi viikko olevan päivälämpöjen osalta plussaa. :)
-
Juup. Itellä käynnistyskerrat ollut noin 6-7 kertaa vuorokaudessa nytkun ulkolämpötilat ollut -1 ja +2 välillä. Lämmitysjaksot noin puolitoista tunnin mittaisia ja kone huilailee noin 2 - 2,5tunnin pätkissä. Ihan ok, omasta mielestä pitäs saada kyllä vielä paremmaksi.
-
Ihan tauotta käy näissä lämpötiloissa pienellä kompressorivaiheella. Ajelen kyllä tässä nollan tienoilla vähän lämpöisempää verkkoon. Normaalisti olisi 37c menovesi 0c ulkolämpötilassa, niin nyt menee 40c.
-
Juu okei. On tässä vielä töitä. Mites eikö sulla ollut myös ulkoinen lämpötila-anturi menojohdossa asennettu? Muistatko vaikuttiko sen lisääminen koneen käyntiin mitenkä?
-
Juu okei. On tässä vielä töitä. Mites eikö sulla ollut myös ulkoinen lämpötila-anturi menojohdossa asennettu? Muistatko vaikuttiko sen lisääminen koneen käyntiin mitenkä?
On asennettuna juu puskurivaraajalta verkostoon lähtevässä putkessa. Ei sillä mitään maata mullistavaa vaikutusta koneen käyntiin ole, jos puskurivaraajan sisällön sekoittuminen on pientä.
-
Helmikuulta lukemat ylhäällä. Pikkaisen enempi sähköä kului kuin viime vuonna. Nyt tosin oli useampi huomattavasti viime vuotta kylmempi päivä, niin se johtuu ihan siitä. Toki myös karkauspäivä extrana.
Keruupiiriin lisättiin liuosta tuon ohjelmistopäivityksen yrityksen yhteydessä, mutta on semmoisen 0,5bar laskenut kuukaudessa. Tuostakin litkun lisäämisestä tuli pienoinen lasku, mutta nyt kun tämä keruun paineen alentuminen on edelleen jatkuvaa ja tästä olen ollut yhteydessä heihin vuosien saatossa, niin nyt saa kyllä asennuttaja luvan selvittää mistä tämä johtuu. Ei suljetusta keruupiiristä pitäisi paineen alentua tällä tavoin.
-------------------------------------------------------------------------
HELMIKUU 2024:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1325,40kWh
Maalämpöpumpun osuus: 924kWh = ~31,86kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 61,8kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 1. Tulo 17. Sisä 21. Jäte 6.
Taloussähkön osuus: 339,6kWh
Kuukauden keskilämpötila -4c
Helmikuussa 29 päivää: 694 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 692 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 9 tuntia
-
Eilen vaihdettiin näyttöpaneeli uuteen, joka tosiaan tarkoitti kaikkien käyttötuntien ja datan menettämistä.
Positiivisia asioita:
- Pumppu ymmärtää muistitikun ja ohjelmistoversiona on uusin 15.0.6
- Energiatehokkuus laskee toimitetun ja kulutetun energian sekä tälle copin. Täytyy tutkailla kuinka tuo kulutettu pitää paikkaansa.
Negatiivisia asioita:
- Näyttö ei toimi yhtä sulavasti kuin ennen. Esimerkiksi kuvaajia kun katsoo ja siellä on viisi sivua eri kuvaajia, niin pyyhkäisy toimii todella huonosti. Thermialta vastattiin tähän näin: "Tarkistin meidän demo näytöt, toimii kun pyyhkäisee oikeasta reunasta kun haluaa siirtyä oikealle, ja enemmän vasemmasta reunasta kun haluaa siirtyä vasemmalle. Ei reagoi kovin hyvin jos yrittää pyyhkäistä koko ruudun yli."
- Näyttöön koskettaessa painalluskohtaan ilmaantuu sininen täplä. Tapahtuuko tätä muilla?
- Kuvaajissa koko sivu on aivan valkoisena sekä anturit esitetään täysin päinvastaisessa järjestyksessä kuin aiemmin. Laitan kuvat vanhasta ja uudesta viestin loppuun. Onko muillakin uuden Genesiksen käyttäjillä näin, vai onko tämä ainoastaan minulla?
- Thermia Online meni myöskin uusiksi pumpun osalta, koska pumpun MAC-osoite vaihtui uuden näytön myötä ja vanhaan pumppuasennukseen ei pystynyt päivittämään MAC-osoitetta. Nyt lähti Onlinessa kaikki laskurit nollista, kun pumpun joutui rekisteröimään sinne uutena. Vanhan pumppuasennuksen pidän tuolla näkyvissä rinnalla, kun siellä on rekisteröityneenä kaikki tähän näytön vaihtoon asti, ja tuon pumpun historian saa painamalla avattua.
Kuvassa kaikki tunnit ennen nollaantumista.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240305_121227_tunnit_ennen_nollaantumista.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_095152_lammitysgraafi.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240107_095831_keruuliuosgraafi.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240305_134346_valkoinen_graafi.jpg)
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20240305_134403_valkoinen_graafi2.jpg)
-
Hei te kaikki uudemman Genesis-version käyttäjät. Voisitteko kertoa seuraavissa asioissa onko ne teillä samoin kuin minulla vaiko erilailla? Saa myös laittaa kuvia. Epäilen tämän näytön olevan maanantaimalli. ;D
- Pyyhkäisy sivulta toiselle ei toimi sulavasti, varsinkin kuvaajissa.
- Näyttöön koskettaessa painalluskohtaan ilmaantuu sininen täplä.
- Kuvaajissa koko sivu on aivan valkoisena, vaikka ennen ollut harmaat reunat. Myös anturilistauksen valkoinen tausta on kuuden ruudun kokoinen, vaikka olisi vain yksi tai kaksi anturia. Tämä näkyy hyvin lämmönkeruuliuoksen ikkunassa, kun vertaa vanhaa ja uutta.
-
Hei te kaikki uudemman Genesis-version käyttäjät. Voisitteko kertoa seuraavissa asioissa onko ne teillä samoin kuin minulla vaiko erilailla? Saa myös laittaa kuvia. Epäilen tämän näytön olevan maanantaimalli. ;D
- Pyyhkäisy sivulta toiselle ei toimi sulavasti, varsinkin kuvaajissa.
- Näyttöön koskettaessa painalluskohtaan ilmaantuu sininen täplä.
- Kuvaajissa koko sivu on aivan valkoisena, vaikka ennen ollut harmaat reunat. Myös anturilistauksen valkoinen tausta on kuuden ruudun kokoinen, vaikka olisi vain yksi tai kaksi anturia. Tämä näkyy hyvin lämmönkeruuliuoksen ikkunassa, kun vertaa vanhaa ja uutta.
Aikas tutun näkösiä nuo kuvat on. Täplät oli jo 13 versiossa. Tuo sivulle veto on ainakin mulla takunnut aina. Luultavasti vain ominaisuus.
-
Aikas tutun näkösiä nuo kuvat on. Täplät oli jo 13 versiossa. Tuo sivulle veto on ainakin mulla takunnut aina. Luultavasti vain ominaisuus.
Okei, eli sininen täplä kosketuskohdassa on tietoisesti lisätty softaan jostain syystä. Tuo pyyhkäisyn heikkous on siis näissä uudemmissa versioissa softabugi, kun sitä Thermian päästäkin sanoivat, että tietyllä tavalla sitä täytyy pyyhkäistä jotta "ottaa kunnolla". Tuolla 10 versiolla toimi äärimmäisen sulavasti pyyhkäisy, niin siksi kiinnitinkin huomiota, että nyt on jotain pielessä.
Kyllä tuo kuvaajienkin anturien nurinkurinen järjestys sekä koko sivun valkoisuus harmittaa verrattuna vanhaan, jossa oli harmaalla selkeästi erotettuna alue. ::)
Eli ei ole maanantaimalli ja täytyy opetella tälläisen kanssa nyt elämään. :D
-
Maaliskuun lukemat ylhäällä:
Kiinteistön kokonaiskulutus: 1084,48kWh
Maalämpöpumpun osuus: 698kWh = ~22,51kWh / päivä
Ilmanvaihdon osuus: 33,8kWh. Arvot: Nopeus 3 (47%. Poistoilmavirta 46l/s). Lämpötila-asetus 15. Ulko 5. Tulo 18. Sisä 21. Jäte 10.
Taloussähkön osuus: 352,68kWh
Kuukauden keskilämpötila 0c
Maaliskuussa 31 päivää: 744 tuntia
Kompressorin käyttöaika: 737 tuntia
Käyttöveden käyttöaika: 23 tuntia