Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus, isot kohteet, kerrostalot ja hallit => Aiheen aloitti: Valtteri - 21.10.20 - klo:19:12
-
Hei!
Olen pohtinut maatilan hakelämmitysjärjestelmän tilalle maalämpöjärjestelmää. Haketta kuluu vuodessa noin 150 i-m3. Hakkeen tuottama energia pitäisi tuottaa maalämmöllä. Tuotantorakennuksen lämmin käyttövesi ja asuinrakennuksen lämmitys ja käyttövesi tuotetaan hakkeella. Ja myös verstas lämmitetään tällä hakelämmitysjärjestelmällä. Kohde on Keski-Pohjanmaalla. Omien pohdintojen perusteella tarvitaan ainakin 50 kW tai jopa 60 kW maalämpöjärjestelmä tuottamaan saman energian kuin hake. Onko tehon tarve tuonne päinkään? Täystehosta tässä on kysymys. Varajärjestelmä on sähkövastukset.
Hake kun ei tule itsestään kattilaan. Maalämpö on helppohoitoisempi.
-
Olisiko tuo 100-120 000 kWh hyötyenergiaa? Silloin voisi riittää n. 40 kW.
Pitäisi tietää hakkeen lämpöarvo ja polton hyötysuhde tarkempaan arvioon.
-
Hyvin karkeasti laskien:
- lämmitysenergian vuositarve noin 98000 kWh
- lämmityslaitteen maksimiteho noin 51 kW
- 5 kpl 235 metrin (231 aktiivimetriä) syvyistä lämpökaivoa, joiden eäisyys toisistaan ainakin 25 metriä.
Maksimi teho riippuu suuresti lämmitettävien tilojen sisälämpötiloista.
Alhaisempi sisälämpötila lyhentää lämmityskauden pituutta. Tämä seurauksena tarvittava lämpöenergian määrä on tuotettava lyhyempänä ajanjaksona, jonka takia lämmityslaitteen lämmitysteho (kW), on oltava suurempi.
-
Maksimi teho riippuu suuresti lämmitettävien tilojen sisälämpötiloista.
Alhaisempi sisälämpötila lyhentää lämmityskauden pituutta. Tämä seurauksena tarvittava lämpöenergian määrä on tuotettava lyhyempänä ajanjaksona, jonka takia lämmityslaitteen lämmitysteho (kW), on oltava suurempi.
Hmm. Eikös samalla laske sekä maksimiteho, että vuotuinen energia jos sisälämpötilaa (lämpötilaeroa seinän ylitse). Eri suhteissa toki (riippuu alueen lämpötilan pysyvyyskäyrästä).
Esimerkkinä jos sisälämpötilaksi riittää 5 astetta 20 asteen sijasta, alkaa lämmittäminen 5 asteen ulkolämpötilassa jos ilmaisenergiaa ei huomioida. Tällöin myös mitoittavalla pakkasella lämpötilaero on 15 astetta vähemmän kuin asteen sisälämpötilalla.
Tämä näin aiheen ulkopuolelta ajateltuna.
-
Haketta kuluu vuodessa noin 150 i-m3. Hakkeen tuottama energia pitäisi tuottaa maalämmöllä.
Aiheen aloittaja kertoi tuon yllä olevassa lainauksessa tarvittavan lämpöenergian määrän kertomalla haketta kuluvan 150 i-m3.
Laskenta on siis sidottava tuosta saatavaan nettoenergian määrään.
Energia on tiedossa ja vain osa tiloista on asuintiloja, joissa tarvitaan vähän korkeampi huonelämpötila.
Muissa tiloissa todennäköisesti riittää vähän alhaisempi huonelämpötila.
Niiden tilojen lämmityskausi on lyhyempi, kuin asuintilojen.
Osa lämpöenergiasta kuluu niissä, mutta se kulutetaan lyhyempänä ajanjaksona (lyhyempänä lämmityskautena) ja siksi tarvittava maksimiteho on suurempi.
-
Jos kulutus on tunnettu, on maksimiteho suurempi alemmalla sisälämpötilalla. Sisälämpötilaa nostettaessa kulutus kasvaa enemmän kuin maksimiteho.
Kulutus riippuu lämmityskauden keskilämpötilan ja sisälämpötilan erosta. Lämmityskausi myös pitenee sisälämpötilaa nostettaessa.
Maksimiteho taas mitoituslämpötilan ja sisälämpötilan erosta.
-
Kiitos hyvistä vihjeistä. Tosiaan hakemäärä on vuodessa käytettävä hakemäärä. Kattila on yli 20 vuotta vanha ja sen vuoksi hyötysuhteen ei olettaisi olevan uusien kattiloiden luokkaa. Hakkeen ominaisuudetkin vaihtelee. Vaikka pyritään käyttämään karsittua rankaa.
Kattila pitäisi uusia lähivuosina. Sen vuoksi tulee mieleen selvittää tämä maalämpövaihtoehto. Tämä foorumi tuntuu erittäin asiapitoiselta.