Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: rjs - 17.10.20 - klo:12:58
-
Talossa on sekä lattialämmitystä että pattereitakin toisessa rakennuksessa. Lattialämmityksessä ouman säätelemässä, ja valikoista näkee että tulee kattilasta vaan 24C vaikka tarve 31 asteelle. Talossa lämpötila nyt tasan 20C mikä meille liian vähän.
Pattereissa varmaan sama lämpö, eivät ole jääkylmiä vaan haaleita. Käyttövesi on lämmintä, eli 51 asteista. Tein tehdas asetuksien palautuksen, ja lämpökäyrälle +10C, mutta ei vaikuta mitenkään.
Onkohan kompura ym menossa pumpusta? Ideoita?
-
Onko vika ollut kauan päällä?
Tarkasta että vaihtoventtiili toimii.
Käykö kompressori? Jos käy niin paljonko on silloin Nibeltä lähtevän veden lämpötila?
ATS
-
Oumannista tarkistin ja toissapäivänä tippunut veden lämpötila. Nyt ehkä alkaa selvitä..silloin piti lisätä ilmaa paisuntasäiliöön joka on porakaivon välissä, ja käyttövesipuolelle pääsi ilmaa.
Voiko olla mahdollista että pumpulle päässyt ilmaa, eikä näinollen lämmin vesi pääse kunnolla patteriverkkoon? Ohjekirjasta näin että kun etupaneelin irroittaa, niin alhaalta löytyy kannen
takaa kaksi kiertovesipumppua jotka voi ilmata..taidan kokeilla tuota seuraavaksi. Patterit jo kävin läpi eikä ilmaa löytynyt mistään.
Miten tuon vaihtoventtiilin toimivuuden voi tarkistaa? Aikaisempaa kokemusta ei näistä ole, joten ei hajuakaan mistä edes löytyy..
-
Avasin luukun alapäästä, ja saattoi vika löytyä. Oikeanpuoleinen kiertovesipumppu vuotaa, ja on vuotanut tihkuttamalla kauan kerran on pultitkin ruosteessa.
Kiitokset seppaantille vinkeistä! Hieno nähdä että nämä foorumit toimii..
-
Avasin luukun alapäästä, ja saattoi vika löytyä. Oikeanpuoleinen kiertovesipumppu vuotaa, ja on vuotanut tihkuttamalla kauan kerran on pultitkin ruosteessa.
Kiitokset seppaantille vinkeistä! Hieno nähdä että nämä foorumit toimii..
Vai onko tuo kondenssivettä? Oikeanpuoleinen on keruupumppu eli se on kylmä ja kerää ilmasta kondenssivettä.
-
Pumpun normaalia toimintaa (on-off -kone) on semmoinen, että satunnaisilla hetkellä kun kone ei käy, menoveden lämpö on sama kuin lämmityskierrosta palaava vesi. Laita siis muistitikku logittamaan etulevyn muovilärpäkkeen alla olevaan liitäntään niin nähdään onko vika pumpussa vai asetuksissa.
-
Oumannista tarkistin ja toissapäivänä tippunut veden lämpötila. Nyt ehkä alkaa selvitä..silloin piti lisätä ilmaa paisuntasäiliöön joka on porakaivon välissä, ja käyttövesipuolelle pääsi ilmaa.
Voiko olla mahdollista että pumpulle päässyt ilmaa, eikä näinollen lämmin vesi pääse kunnolla patteriverkkoon? Ohjekirjasta näin että kun etupaneelin irroittaa, niin alhaalta löytyy kannen
takaa kaksi kiertovesipumppua jotka voi ilmata..taidan kokeilla tuota seuraavaksi. Patterit jo kävin läpi eikä ilmaa löytynyt mistään.
Miten tuon vaihtoventtiilin toimivuuden voi tarkistaa? Aikaisempaa kokemusta ei näistä ole, joten ei hajuakaan mistä edes löytyy..
Mitä tämä tarkoittaa? Ei kylmäpiirin paisuntasäiliöllä ole mitään tekemistä toisiokierron kanssa, mikä lämmittää sekä lämmityskiertoa että käyttövettä vaihtoventtiilin asennosta riippuen.
-
Näyttääkö pumppu ulkolämpötilan oikein?
-
Näyttääkö pumppu ulkolämpötilan oikein?
Oikein näyttää.
Laita siis muistitikku logittamaan etulevyn muovilärpäkkeen alla olevaan liitäntään niin nähdään onko vika pumpussa vai asetuksissa.
Tarvitseeko tuo jotain ohjelmia tietokoneelle? Idea asteella ollut viritellä talologger pumpulle, pääsisi tarkemmin tarkastelemaan käyntiä.
Mitä tämä tarkoittaa? Ei kylmäpiirin paisuntasäiliöllä ole mitään tekemistä toisiokierron kanssa, mikä lämmittää sekä lämmityskiertoa että käyttövettä vaihtoventtiilin asennosta riippuen.
Totta. Sen verran oli hässäkkää ettei tullut mieleen:)
Niben huoltoon sain yhteyden , ja huomenna tulee asentaja vaihtamaan tuon vuotavan pumpun. Samalla saa katsoa asetukset läpi.
-
Oikein näyttää.Tarvitseeko tuo jotain ohjelmia tietokoneelle? Idea asteella ollut viritellä talologger pumpulle, pääsisi tarkemmin tarkastelemaan käyntiä.
Tuolta tiedonkeruuketjusta, missä on ohjeita myös tuohon talologger-touhuun, löytyy java-pohjainen logintutkija. Eli nibe tallentaa tietoa vuorokauden pätkissä .log-tiedostoihin tikulle. Logintutkija toimii paremmin kun laittaa tallentamaan esim 15sek välein. Ja tosiaan niben valikkoon ilmestyy usb-valikko kun tikun kiinnittää, niin sieltä saa logituksen päälle. Muista vaan sammuttaa logitus ennenkuin irroitat tikun, tai muuten viimeinen tiedostoista menee lukukelvottomaksi.
-
Muistitikku pitää olla FAT - formaatissa.
LOGINTUTKIJA on helpoin ja nopein tie Niben toiminnan analysointiin. Suosittelen.
Jos saat lokeja aikaiseksi, niin niitäkin voi laittaa tänne ja joskus joku niitä katsoo "rakkaudesta lajiin"-periaatteella ;)
Kohteen tiedot voisi laittaa footeriin.
-
Täytyypä koittaa löytää aikaa perehtymään tämän vehkeen päälle. Tuppaa vaan työt haittaamaan harrastuksia.
Luultavasti tarvitsee säätää paremmin pumppu kohdalleen. Talossa on lattialämmitys, saunarakennuksessa myös vesikiertopatterit. Lisäksi
uima-allas jossa vettä 24m2. Altaaseen lämpö tulee käyttövedestä joka kiertää lauhduttimen kautta. Sen verran erikoinen systeemi että kiinnostaisi nähdä käyntiajat..
-
Kuulostaa erikoiselta ratkaisulta.
Ehdotan että piirrät kaavion miten kaikki on kytketty toisiinsa, niin täällä olijat saavat oikean kuvan systeemistä.
Nyt tuli uima-allas "puskista" ja vielä käyttöveteen kytkettynä.
Jos on noin, niin on epätehokas tapa lämmitää allasta ja kaikki käyttöprofiilit on omanlaisiaan.
-
Aika helposti onnistui tuo datan keruu. Tikku FAT muodossa kiinni ja keruu päälle. Laitoin liitteeksi
näyttökuvat ja login. Ei kerro meikäläiselle paljoakaan ,mutta eikö 14min käynti ja 3min lepo ole
huono suhde?
Juu ja soittelin LVI firmaan tuosta "vuotavasta" pumpusta. Se on kuulemma normaalia, että pumppu,joka kierrättää maapiirin nestettä on kostea.
2 vrk oli tosiaan max lämmöt pumpusta ulos 24C, eikä vika selvinnyt. Ei se mitään missään vaiheessa herjannutkaan, ei vaan antanut lämpöä ulos. Ilmasin kaikki mahdolliset paikat, ja ilmeisesti tein jotain oikein koska nyt pumppu pelaa. Onneksi on ilmalämpöpumppukin talossa. Jos / kun vielä äkkäilee niin ei lämpö laske liian alas.
-
Vs: NIBE F1245-8kw hyytyy.
Nyt nollan ulkolämpötilalla on käyntiaika jo n. 80%.
Nibe tosiaan hyytyy kunhan ilmat tästä vielä vähän viilenee.
Kuinka monta talvea tämä pumppu on ollut käytössä?
Entä mitenkä on niistä selvinnyt?
ATS
-
Talon ostin vajaa vuosi sitten, muuttamaan päästiin joulukuun alussa. Edellisen asukkaan mukaan pumppu asennettu 2011, lämpökaivon
syvyydestä sillä ei ollut hajuakaan. Lämmön riittävyys heidän mukaansa ollut aina hyvä.
Viime talvi oli täällä Lahdessa todella lauha, eikä ollut mitään ongelmia lämmön riittävyyden kanssa. Vaimo on sellainen
pelelija, että sisälämpötila ollut aina jossain 24 hujakoilla, allaspuolella jopa enemmän kun veden lämpö 30C.
Lämpöisiä neliöitä talossa 220, ja puolilämmin autotalli tuon päälle 30m2.
Kyllä tuo 8kw on aika rajoilla näillä neliöillä, tarttee seuraavaksi ostaa isompi kun tästä aika jättää.
-
Ihmettelin vielä noita prosentteja..lämmitys ollut päällä 38% ajasta, ja käyttöveden lämmitys päällä 41%. Näköjään ynnännyt yhteen ja siitä on saatu tuo n.80%.
Pumppu ei siis voi lämmittää kumpaakin yhtäaikaa, vai vaan toista kerrallaan? Aikaisemmassa talossa oli lämpöässän maalämpö, ja siinä ainakin lämmitti yhtäaikaa,oli tosin tulistinpumppu.
Altaan lämmitys on nyt päällä, ja se siis tulee tuosta käyttövesipuolesta lauhduttimelta, ja selittää korkean lukeman. Eikö tuo 38% lämmitysaika ole ok näillä nollakeleillä?
Virrankulutus viimeisen 10kk ajalta 18031kwh, mikä mielestäni todella vähän. 6kw kiuaskin lähes joka päivä 1-2h päällä.
Aikaisemmalla omistajalla oli keskikulutus 19.500kwh, ja aika lähelle menee nytkin. On se vaan maalämpö mikä kannattaa. Helppo verrata kun
aikoinaan asuin puolet pienemmässä öljylämmitystalossa, ja taivaalle kärysi noin 2500 euron edestä vuodessa:(
-
Melko paljon kone käynnistelee.
Katsotko tilastotiedot koneesta :
- käynnistysten lukumäärä
- käyttötuntien määrä
- käyttövesituntien määrä
- lisäyksen määrä
-
Ihmettelin vielä noita prosentteja..lämmitys ollut päällä 38% ajasta, ja käyttöveden lämmitys päällä 41%. Näköjään ynnännyt yhteen ja siitä on saatu tuo n.80%.
Pumppu ei siis voi lämmittää kumpaakin yhtäaikaa, vai vaan toista kerrallaan? Aikaisemmassa talossa oli lämpöässän maalämpö, ja siinä ainakin lämmitti yhtäaikaa,oli tosin tulistinpumppu.
Altaan lämmitys on nyt päällä, ja se siis tulee tuosta käyttövesipuolesta lauhduttimelta, ja selittää korkean lukeman. Eikö tuo 38% lämmitysaika ole ok näillä nollakeleillä?
Tulistinpumppu tekee lämpöä yhteen säiliöön ja siitä lämpöä käytetään sitten eri tarkoituksiin.
38% on ihan ok nollakelille.
-
Käynnistys lukumäärä: 10510
Käyttötunnit: 34953
käyttövesitunnit: 12902
Lisäyksen määrää ei nähnyt, oli vaan tila: pois
aikakerroin 600.1
-
Käynnistys lukumäärä: 10510
Käyttötunnit: 34953
käyttövesitunnit: 12902
Lisäyksen määrää ei nähnyt, oli vaan tila: pois
aikakerroin 600.1
Noissa luvuissa ei minusta ole mitään dramaattista.
Täällä on 2011 asennettu 10kW kone vanhassa talossa ja vastaavat luvut ovat:
Käynnistys lukumäärä: 27000
Käyttötunnit: 26000
käyttövesitunnit: 3200
Käyttövesitunnit on siellä kolminkertaiset, mutta se johtuu altaan lämmityksestä.
Aikakerrointa tarkoitin, sorry. 600 tarkoittaa että lisävastus on ollut päällä 3600kWh verran. Ihan kelpo mitoitus.
Täällä lisäystä on ollut 300-> 1800 kWh.
---------------------
Vaihtoventtiilikone (Nibe) tekee lämpöä erikseen sitä tarvitsevalle kohteelle (esim. tupa/käyttövesi/allas).
Tulistikoneessa on lämpimän veden jako eri kohteille yhteisestä säiliöstä.
-------------------
Koneessa on asennusaikainen ohjelma.
Sen jälkeen on tullut isompina ominaisuuksina mm. pumppujen automaattisäätö ja mittausten kalibrointi.
Kyllä tuollakin versiolla lämmöt saa tehtyä, mutta uudemmalla ehkä hiukan paremmalla hyötysuhteella.
Jos päivitykseen lähtee, niin kannattaa varata siihen oma aikansa.
-
että sisälämpötila ollut aina jossain 24 hujakoilla, allaspuolella jopa enemmän kun veden lämpö 30C.
Ohhoh! 30C allas on kyllä aikamoista. Kai tiedät, että allashuoneen ilma olisi syytä pitää 1-2 C lämpimämpänä kuin allas. Muuten suhteellinen kosteus on liian suuri ja paikat pehmenee. Mahtaa olla veden haihtuminen hurjaa noilla lämmöillä. Onko pressua? Haihtuminen tarkoittaa myös hurjaa energiahukkaa ellei LTO tiivistä takaisin ja tuota varsin lämmintä tuloilmaa.
-
Kosteus on hallinnassa huippuimurin ja säädettävän kosteusautomatiikan takia. Vanhat honeywellin vehkeet mutta hyvin pelaa.Olleet käytössä rakennusvuodesta -80 asti. Lisäksi Telldus kotiautomaatio vahtii lämpöä / kosteutta, ja tulee hälyt s.postiin jos joku arvo ylittyy. Vielä ei ole ylittynyt. Ruuvitageja tullut myös käytettyä mm.altaan lämmön seurantaan. Altaassa on tosiaan paksu "pressu" päällä aina kun ei ole käytössä, eikä hirveästi haihduta vettä.
-
Pitääköhän käynnistysmäärälaskuri paikkansa?
Vai onkohan se jo toisella kieroksella?
Onko kellään tietoa kuinka iso laskuri on?
Tarkemmin kun katsoo, niin konehan selvästi pätkäkäy, eli käyntijakso on alle 20 min.
Keruun delta on aika pieni.
Pumppu käy luultavasti 100%:lla, sitä voisi pienentää 70-80%:iin.
Keruun delta tavoite 3C.
-
Ei tietoa laskurin koosta.
Pystyykö pumpun tehoa pienentämään ominpäin? ..ja jos niin tekee niin mitä arvoa seurattava
jotta tuon keruun deltan saa tuonne 3C:hen?
Itse luullut että näin talvea vasten saisi olla pumppu "valmiudessa" täydellä teholla, ja kesällä
pienennetään jotta saisi käyntiajat pidemmiksi(?)
-
Virrankulutus viimeisen 10kk ajalta 18031kwh, mikä mielestäni todella vähän. 6kw kiuaskin lähes joka päivä 1-2h päällä.
Aikaisemmalla omistajalla oli keskikulutus 19.500kwh, ja aika lähelle menee nytkin.
2 kylmää kuukautta puuttuu vielä ja viime talvi oli mitä oli. 20 000 kWh menee rikki normitalvena selvästi. Valtava kulutushan tuo on 8 kW MLP:llä. Tuohan vienee käydessään n. 2 kW. Jos kävisi koko vuoden yhtämittaisesti, veisi 17 500 kWh.
Käyttösähkö on tietysti kovin perhekohtaista, mutta eihän tuo kiuas sentään vie kuin 3000 kWh, jos olisi 6 kW päällä 1,5 h/vrk, mikä olisi valtavasti. Termostaatti tuota pätkii, joten ei koko saunomisaikaa ole päällä.
Onko edellinenkin omistaja pitänyt altaan ja talon noin lämpimänä?
-
Miten huolissaan pitäisi olla tuosta kaivon lämpötilasta? Nyt jo pakkasella! Ei taida riittää teidän kulutukselle?
Laita pidempi pätkä logia. Ei ole normaalia, että altaan lämmitys veisi noin paljon, tosin tuo 30 C on paljon. Miten paljon vettä haihtuu? Haihtuminen vie valtavasti energiaa. Pressu lienee pois ainakin sen 1-2 h saunomisen /vrk?
Oliko lainkaan LTO:ta? Kosteudenhallinta vaatii aikamoista ilmanvaihtoa, joka ilman LTO:ta on kauhea energiasyöppö. Kannattaisi harkita kosteudenpoistajaa, poistoilmapumppua tai LTO:ta uima-allashuoneeseen, jolloin MLP:n kuorma voisi tippua oleellisesti.
-
Ei tietoa laskurin koosta.
Pystyykö pumpun tehoa pienentämään ominpäin? ..ja jos niin tekee niin mitä arvoa seurattava
jotta tuon keruun deltan saa tuonne 3C:hen?
Itse luullut että näin talvea vasten saisi olla pumppu "valmiudessa" täydellä teholla, ja kesällä
pienennetään jotta saisi käyntiajat pidemmiksi(?)
Huoltovalikosta löytyy pumppujen nopeuden säätö. Voi tehdä itse.
Keruu sisään (BT10) - Keruu ulos (BT11) antaa deltan.
Lämmityksessä pyritään tuohon 3C.
Lämmönkeruupumppua ei ole syytä käyttää kovemmalla kuin tuo 3C. Ylimenevä on turhaa energian hukkaa.
Kuinka olet säätänyt kesäajaksi?
Mikäli päivität koneen softan, niin silloin automatiikka (pääsääntöisesti) huolehtii deltat paikoilleen.
Säätää lämmitykselle ja käyttövedelle oikeat nopeudet.
Itse olen pyrkinyt saamaan sellaiset asetukset ettei tarvitse koskea edes keväin-syksyin.
BTW: Loggauksessa riittää 1min resoluutio. Se riittää normaaliin seurantaan ja tiedostoista ei tule kovin isoja.
Pidän loggausta päälla aina. Ostin fyysisesti pienikokoisen muistin, sillä mahtuu koneen ovi siististi kiinni vaikka muisti on paikallaan. Muistiin mahtuu 1 min resolla sen eliniän aikaiset lokit.
-
Onko edellinenkin omistaja pitänyt altaan ja talon noin lämpimänä?
Ei. Altaassa vain 22C, mikä ei meille riitä. Sisälämmöstä ei tietoa.
Käyttösähkö on tietysti kovin perhekohtaista, mutta eihän tuo kiuas sentään vie kuin 3000 kWh, jos olisi 6 kW päällä 1,5 h/vrk, mikä olisi valtavasti. Termostaatti tuota pätkii, joten ei koko saunomisaikaa ole päällä.
Käyttösähköä menee reilusti, tosin pieneni kun otin kylmiön pois käytöstä kesällä. Vei mittarin mukaan noin 6kw päivässä. Pari pakastinta / jääkaappia / tietokone / telkkarit / ulkovalot vie varmasti vuoden aikana, ja varmastikin menee tuo 20.000kw rikki. En silti tosin pidä pahana.
Laita pidempi pätkä logia. Ei ole normaalia, että altaan lämmitys veisi noin paljon, tosin tuo 30 C on paljon. Miten paljon vettä haihtuu? Haihtuminen vie valtavasti energiaa. Pressu lienee pois ainakin sen 1-2 h saunomisen /vrk?
Täytyypä viritellä taas tikku kiinni töitten jälkeen. Veden haihtuminen mielestäni yllättävän vähäistä pressun takia. Toki pressu poissa tuon 1h-2h normi iltoina kun saunotaan,väliin jää ehkä yksi ilta viikossa. Viikonloppuisin jos / kun vieraita niin useamman tunnin on sauna päällä ja allas käytössä. Kloorauspäivien jälkeen pressu seuraavaan päivään poissa.
Miten huolissaan pitäisi olla tuosta kaivon lämpötilasta? Nyt jo pakkasella! Ei taida riittää teidän kulutukselle?
Paljonko se normaalisti tähän aikaan vuodesta on? Ei ole ollut mitään ongelmia lämmön riittävyyden kanssa ennen tätä parin päivän mystistä "notkahdusta". Onko tuo kaivon kylmyys merkki liian matalasta reiästä?
Jos on, niin mitä tehtävissä? Voiko vanhaa reikää syventää?
LTO:ta ei ole, joten kyllä tuo huippuimuri energiaa vie. Täytyy perehtyä millä keinoin tuon kulutusta saisi pienemmäksi..
Kuinka olet säätänyt kesäajaksi?
En mitenkään. Aikoinaan kun lämpöässän pumpun asennutin edelliseen taloon, niin asentajien mukaan ei ole tarvetta itse säädellä. Tällä idealla mennyt tämänkin pumpun kanssa tähän asti.
Mikäli päivität koneen softan, niin silloin automatiikka (pääsääntöisesti) huolehtii deltat paikoilleen.
Säätää lämmitykselle ja käyttövedelle oikeat nopeudet.
Tähän perehdyttävä seuraavaksi. Jos päivityksiä löytyy niin ladattava kaikki sisään..
-
Käyttötunnit vaikuttavat aika alhaisilta. Tuo 35 000 ilmeisesti sisältää jo käyttövesitunnit? 9 vuoden ajalle keskimäärin 3900 h/v ja tuon pitäisi kuluttaa vain n. 8000 kWh/v. Käyttösähköä 12 000 kWh? Onhan se mahdollista, mutta poikkeuksellisen paljon.
Lämpönä tuo olisi n. 30 000 KWh + käyttösähkön hyötyosuus lämpöenergiaa. Kuulostaa vähältä -80 220 +30 m2 + uima-allas.
-
Ei aavistustakaan sisältääkö käyttövesitunnit. Vähältä tosiaan kuulostaa.
Miten onko typerä idea? : Talossa on käyttämätön panasonic ilmalämpöpumppu, käytössä
siis vain kesän helteitä viilentämässä. Tällähän saisi "kevennettyä" maalämmön kuormaa
tarvittaessa, siis pakkasilla kun muutoin menisi (?) vastukset päälle avittamaan.
Paljonko huonommalla hyötysuhteella tuollainen pyörii versus maalämpö?
-
Pitääköhän käynnistysmäärälaskuri paikkansa?
Vai onkohan se jo toisella kieroksella?
Onko kellään tietoa kuinka iso laskuri on?
Tarkemmin kun katsoo, niin konehan selvästi pätkäkäy, eli käyntijakso on alle 20 min.
Tässä taidettiin palauttaa tehdasasetukset hiljattain, niin se vaikuttanee tuohon pätkäkäyntiin. Aiemmista asetuksista ei ole tietoa, mutta tuskin se on pätkäkäyntiä aiemmin käynyt kun pumppu on vielä ehjänä.
-
Tuollaisia kaivon lämpöjä on pahimmillaan kevättalvella. Nyt pitäisi vielä kesän jäljiltä kaivo olla lämmin eli selvästi plussalla. Talven aikana jäähtyy muutamia asteita tyypillisesti.
Kaivoa ei voi syventää tai itse en ainakaan löytänyt yhtään poraria, joka haluaisi edes miettiä sitä. Toinen kaivo tai maapiiri rinnalle ovat ainoat vaihtoehdot, jos tuo jäätyy.
Alhainen dT viittaa matalaan kaivoon eli keruupumppu jaksaa kierrättää nopeasti, mikä tarkoittaa pientä painehäviötä eli lyhyttä tai poikkeuksellisen isohalkaisijaista putkea. Onko -11 muuta kuin 40 mm käytetty? Tuskin. Tuolla 40 mm putkella dT pitäisi olla 3K paikkeilla n. 160 m kaivolla keruupumppu täysillä. Kaivo siis lienee matalampi. Asennusohje suosittelee 125-140 m kaivoa, joka on kyllä todella vähän 30 000 kWh energiatarpeelle. 200 m on oikeampi suuruusluokka.
Kannattaa nyt ainakin seurata kaivon lämpötilaa! Teillä lienee lämpöenergian tarve varsin merkittävästi suurempi kuin edellisillä ja vasta 10 kk takana. Keväällä ollaan tuon suhteen viisaampia.
-
ILP toimii hyvällä hyötysuhteella nollakeleillä. Sillä voisi kaivon kuormitusta pienentää. Kovilla pakkasilla nuo voivat olla lähinnä vastuksia hyötysuhteeltaan. Parhaimmat voivat päästä silloin puoleen MLP:n hyötysuhteesta.
-
Kostealla säällä ILPin ulkoyksikköön muodostuu paljon kuuraa, jota on pakko sulattaa usein.
Tiheään tapahtuva sulattelu huonontaa ILPin yötysuhdetta kovasti.
Rannikkoseudulla on usein kosteaa, ulkoilman kastepiste lähellä ulkoilman lämpötilaa.
-
Täytyypä alkaa oikeasti seuraamaan kaivon lämpötiloja. En edes tiennyt että miinuksella voi olla nuo nesteet. Missä asteissa kaivo jäätyy, eikä anna enää lämpöä ulos?Jos tarvii joskus alkaa toista kaivoa kairaamaan, niin minkä mittaista suosittelette? 100m?
-
Laskurien koosta jäsen kuros antoi dokumentin
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9610.msg125599#msg125599 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9610.msg125599#msg125599)
sen mukaan 9999999 on max-arvo. Riittää.
10000 käynnistystä ei nyt täsmää 9 vuotta vanhaan kokonaisuuteen tuolla käynnistysmäärällä.
Onkohan "emokortti" vaihdettu? Täällä se on vaihdettu ja sen myötä nollautui laskurit.
-
Joku piirilevykortti löytyi pumpun päältä. Saattaa olla emokortti, ja selittäisi nuo käynnistysmäärät.
Tein tehdas asetuksien palautuksen kun pumppu kyykkäsi, selittänee osakseen lyhyet käynnit tällä hetkellä.
-
Käynnistys lukumäärä: 10510
Käyttötunnit: 34953
käyttövesitunnit: 12902
Oliskohan tuossa jo menossa 3. kierros käyntilaskurissa...!?
Oliskohan 16-bit laskuri eli max~32000, eli kerran on menyt 32000 > sitten tultu laskien alas 0:aan (=32000) > taas ylöspäin 10510, eli luokkaa ~76000 starttia yhteensä.
Jos laskee keskiarvona tuon logittajan päivän niin karkeasti ~9vuotta x 365 x 26 = 85000 starttii...tuokin olisi samassa luokassa.
Kyllä tämä setti nyt tarvitsis jotain tarkempaa tarkastelua ja fixausta.
EDIT: Tämä tietty hiukan muuttaa asioita:
Joku piirilevykortti löytyi pumpun päältä. Saattaa olla emokortti, ja selittäisi nuo käynnistysmäärät.
Tein tehdas asetuksien palautuksen kun pumppu kyykkäsi, selittänee osakseen lyhyet käynnit tällä hetkellä.
-
Oliskohan tuossa jo menossa 3. kierros käyntilaskurissa...!?
Oliskohan 16-bit laskuri eli max~32000, eli kerran on menyt 32000 > sitten tultu laskien alas 0:aan (=32000) > taas ylöspäin 10510, eli luokkaa ~76000 starttia yhteensä.
Jos laskee keskiarvona tuon logittajan päivän niin karkeasti ~9vuotta x 365 x 26 = 85000 starttii...tuokin olisi samassa luokassa.
Kyllä tämä setti nyt tarvitsis jotain tarkempaa tarkastelua ja fixausta.
Käyttövesitunteja on paljon, kun allasta lämmitetään samalla kierrolla. Se voi olla ihan toimivakin keino. Oletettavasti käyttövesijaksot on olleet pitkiä. Nykyinen käynti ei vastaa aiempaa kun tehdasasetukset on palautettu.
Ei tässä nyt kannata alkaa liikaa asiaa monimutkaistamaan. Talossa on ollut kylmä ja allas lämpiää vähän oudolla virityksellä, mutta ne eivät liene ongelma. Kaivo on liian pieni, joka taitaa olla ainoa konkreettinen ongelma tällä hetkellä.
-
Joku piirilevykortti löytyi pumpun päältä. Saattaa olla emokortti, ja selittäisi nuo käynnistysmäärät.
Tein tehdas asetuksien palautuksen kun pumppu kyykkäsi, selittänee osakseen lyhyet käynnit tällä hetkellä.
Jos mahdollista, niin kysy edeltäjiltä mikä ja milloin on vaihdettu, niin saat perustiedot kuntoon.
-
Täytyypä alkaa oikeasti seuraamaan kaivon lämpötiloja. En edes tiennyt että miinuksella voi olla nuo nesteet. Missä asteissa kaivo jäätyy, eikä anna enää lämpöä ulos?Jos tarvii joskus alkaa toista kaivoa kairaamaan, niin minkä mittaista suosittelette? 100m?
Kannattaa seurata, ainakin toisella silmällä ja vähintään oman mielenrauhan vuoksi.
Täällä juuri nyt tulee kaivosta lämmitysjakson lopulla -0,5C.
Kaivo 180m ja lämmityksen COP 4,1.
Jäsen rjs ottaa kaivosta noin 2 COP:lla energiaa puolet, eli ei jäähdytä kaivoa paljon.
Nibessä on suojaus jäätyvää kaivoa vastaan.
Pysäyttää kompressorin kun kaivosta tulee -8C (muistaakseni). Neste kestää reilusti enemmän.
-
16 bit tarkoittausi 65 535 suurimpana arvona. Tai puolet tuosta etumerkillisenä, mutta silloin ylivuoto menisi negatiiviseksi eikä nollaan.
Mieleen tulee työkaverini 90-luvulla. Teki paljon ylitöitä ja kellokortin saldo ylivuosi. Tuossa 10 bittiä eli 512:sta hyppäsi -500:n paikkeille. Valitti asiasta ja laittoivat saldon +100:aan. Kaveri sitten lopetti uloskirjautumisen kun käytiin päivällä sulkista pelaamassa. Eihän tuossa mennyt kuin n. 3 kk täysivästä työaikaa!
-
Nibehän osaa jarrutella kompuraa jos keruu lähestyy hälytysrajaa, eli ei välttämättä edes mene sinne tehdasasetuksen -8 rajalle asti. Itellä on pari vuotta sitten kaivolta näköjään tullut -1.7 ja kaivolle takaisin sitten -5...-8 pahimmillaan, kun käyttöveden lämpötila-anturi roikkui pumpun takana ja pumppu oli huutanut pari viikkoa hoosiannaa. Aiheutti vain kompuran automaattisen pysähtymisen kunnes lämmönkeruu taas lämpeni tarpeeksi ja tietenkin vastukset napsui päälle jo aiemmin.
-
16 bit tarkoittausi 65 535 suurimpana arvona. Tai puolet tuosta etumerkillisenä, mutta silloin ylivuoto menisi negatiiviseksi eikä nollaan.
Ihan sama lopputulos vaikka olisikin UINT16 kuin pelkkä INT16 jos @rjs laskuri olisi sen +10510, INT tapauksessa se laskisi +32767 jälkeen laskevasti -32768 alaspäin takaisin 0:aan ja sitten taas mentäis normaalisti ylöspäin laskien. UINT16 laskuri menisi 65535 saakka ja sitten pomppais 0:aan.
Mutta tässä koneessa kumminkin, kuten todettua, nyt lieneen laskurit osattu tehdä jo alumperin tarpeeksi laajoiksi...paljon on kyllä koneita jotka loppuu laskureiltaan siihen +32767:een.
-
Nibehän osaa jarrutella kompuraa jos keruu lähestyy hälytysrajaa, eli ei välttämättä edes mene sinne tehdasasetuksen -8 rajalle asti. ....
Tämä fiksu ominaisuus taitaa olla vain F1x55 sarjalaisissa.
-
F1245 ei ole invertteri, joka osaa himmailla kaivon jäähtyessä liikaa. Osaa vain jättää käynnistymättä.
Jos laskuri olisi etumerkillinen, varmasti monet olisivat jo ihmetelleet negatiivista käynnistysmäärää.. Saisi olla kyllä aika päätön koodaaja, jos tuon laittaisi etumerkilliseksi. Toki päättömiä koodaajia on maailma pullollaan. Mutta ilmeisisti Niben laskurit eivät ole ongelmallisia.
-
Jos laskuri olisi etumerkillinen, varmasti monet olisivat jo ihmetelleet negatiivista käynnistysmäärää.. Saisi olla kyllä aika päätön koodaaja, jos tuon laittaisi etumerkilliseksi. Toki päättömiä koodaajia on maailma pullollaan. Mutta ilmeisisti Niben laskurit eivät ole ongelmallisia.
Kyllä näitä on ihmetelty, kysehän on vain minkälainen valinta on tehty jos edes on ollut vaihtoehtoja. Se on sitten vielä eri asia kuinka asia näkyy käyttäjälle tuommosessa -merkkisen laskurin kanssa jos tumbelo asialla, siellä voibi olla ihan mitä vaan #, - tyhjää...ihan mitä vaan.
Ja kyllä näitä ihmeellisiä on ollut, onneksi uudemmissa on jo asia keretty miettiä kun on enempi diagnostiikka asioita tullut vehkeisiin....on tullut 'ahaa' elämys että voi mennä ympäri.
-
Mjoo niin näitä oli on/off-tyyppisiäkin ::) Mutta ei taida kuitenkaan kaivot jäätyä ongelmaksi asti vaikka alimittaisia olisivatkin.
-
Oheisesta trendistöstä nähdään,
että kone on käynyt n. tunnin kerrallaan tehden pari jaksoa lämmitystä ja toiset pari käyttövettä ja sen jälkeen ollut seis vajaan varttitunnin.
Käyntiaikasuhde on n. 80%
Ja koska myös käyttövesienergia menee pääsääntöisesti lämmitykseen niin koneen teho loppuu jo -5 - -10 C pakkasella.
Talossa ja altaassa on käsittämättömät lämpötilat sekä ilman lämmön talteenottoa oleva ilmastointi selittää sekä kaivon että Niben hyytymisen
Olisiko tuo muutaman päivän takainen hyytyminen johtunut siitä, että teho ei riittänyt ja vastukset eivät kytkeytyneet päälle?
Paljonko oli ulkolämpötila tuolloin?
Kannattaa tarkistaa vastusten toiminta.
ATS
-
Silloin oli jotain +5 - +8 astetta, paljon lämpöisempää kuin nyt kun kaikki taas pelaa ongelmitta.
Tästä syystä en usko että koneesta loppui teho.
Miten vastusten toiminnan voi tarkistaa?
Täytyypä säätää talon sisälämmöt lattialämmitysen kautta vaikka +18 asteeseen, ja ilmalämpöpumpulla loput.
Mielenkiintoista katsoa miten lukemat muuttuu kun kuorma tippuu.
-
Onko nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja? Viereisessä huoneessa olisi
tietokone jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..
-
Onko nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja? Viereisessä huoneessa olisi
tietokone jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..
Nibe Uplink on Niben palvelu, josta koneen toimintaa voi seurata ja käsittääkseni maksullisella versiolla hallitakin.
Etälukusoftiakin on tehty.
-
Onko nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja? Viereisessä huoneessa olisi
tietokone jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..
MODBUS-liitännän kautta voi lukea (kirjoittaakin). Sellaisen MODBUS40 lootan softineen voi ostaa tai voi värkätä itsekin. Vaatii HW ja SW rakentelua, mutta softa josta voi lähteä liikkeelle löytyy netistä.
-
Laskin käyttöveden teon ja kulutuksen tehot KV-säiliön lämpötilojen muutoksista.
Tarkastelin ajanjaksoa klo 00 - 12:00, joten ajanjaksoon sisältyy yön hiljaisia sekä päivän normaaleja tunteja. Ei eroa yön ja päivän käyttäytymisillä.
Oletin, että KV-säiliön keskimääräinen lämpötila on BT6 ja BT7 keskiarvo.
Sain, että Niben ollessa seis tai lämmittämässä taloa jäähtyy KV-säiliö 2,5 kW teholla.
Niben ollessa lämmittämässä KV-säiliötä lämpesi säiliö 3,5 kW teholla mutta kun samanaikaisesti altaan lämmitys jäähdyttää sitä 2,5 kW teholla on Nibeltä tuleva teho 3,5+2,5 = 6,0 kW.
Taulukkoarvojen mukaan on Niben teho 0/52 C lämpötilassa 6,0 kW.
Uima-allasta lämmitetään koko ajan 2,5 kW teholla.
Paljonko on paljon??
ATS
-
Onko nibeen liitettävissä tietokonetta lukemaan arvoja? Viereisessä huoneessa olisi
tietokone jossa linux sisällä. Ei taida linuxiin vielä etälukusoftaa löytyä? Vai löytyykö
Windows puolellekaan? Etähallintasoftalla nibeä saisi seurattua livenä, eikä usb
tikkujen kautta viiveellä..
Talologger + rs485-USB-adapteri. Tuolla tiedonkeruu-osiossa on niistä enemmän juttua. Jotkut on vielä virittäneet siihen arduinon väliin jotta sähkökatkon jälkeen ollaan heti vastailemassa niben paketteihin ja pumppu ei mene vikatilaan.
-
Uima-allasta lämmitetään koko ajan 2,5 kW teholla.
Paljonko on paljon??
Olisi hyvä saada pidempiaikainen logitus ja tietoa altaan lämmityksestä. Yleensä allasta lämmitetään vain silloin kun allasvettä kierrätetään, joka on tyypillisesti 6-8 h/vrk. Mutta eipä käyttövedellä lämmityskään tyypillistä ole, joten en osaa edes arvata miten tuossa on.
Jos 2,5 kW olisi ympäri vuoden, se olisi aivan valtavasti eli 22 000 kWh. Uima-altaan pitäisi viedä n. 1/10 tuosta, mutta silloin ei kyllä vesikään ole 30. Eihän sellaista ole edes uimahalleissa kuin ehkä lastenaltaassa ja terapia-altaassa.
Vertailun vuoksi meidän 161 m2 huoneistoalan -76 talo alkuperäisin eristein, ikkunoin ja ovin on vienyt suoralla sähköllä allas tyhjänä 20 C 28 000 kWh ja allas käytössä + 24 C sisällä ehkä 35 000 kWh. Allas tosin oli viileähkö, ehkä 23 C. Tuossa on ollut koneellinen poisto. Altaan vesipinta 17 m2 ja tilavuus 25 m3, ei pressua. Ei takkaa, ILP:tä jne. vaan kaikki sähköllä ja luvut kokonaissähkönkulutuksia. Tuo 35 000 kWh muistinvarainen, kun dataa ei löydy tuolta ajalta.
-
"Uima-allasta lämmitetään koko ajan 2,5 kW teholla.
Paljonko on paljon??"
Kello ohjaa altaan lämmitystä ja pumppuja.. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, katkeaa lämmitys joka toiseksi päiväksi.
Laskin että siirtohintoineen menee 1,7e vuorokaudessa. Sähkötkin vielä maksetaan emännän kanssa puokkiin,joten o.9e nuppi tuosta ilosta maksetaan. Ei mielestäni kallista. Suorastaan ilmaista verrattuna vaikka tupakinpolttoon, jota tuli aikoinaan tuli harrasteltua:) .
-
Asuja toki itse päättää mitä tekee ja minne rahojaan laittaa. Tärkeintä minusta on asumismukavuus, koneiden tehokas käyttö toisena ja energian säästö kolmantena.
Tämä foorumi on hyvä paikka selvittää ongelmia ja suunnitella muutoksia. Osaamista on paljon paikalla.
Siitä on hyvänä esimerkkinä jäsen seppaant analyysit ja jäsen tomppeli mitoitukset, muita väheksymättä.
Omaa viitseliäsyyttä aina tarvitaan ja perehtymistä.
YHTEENVETO:
PÄTKÄKÄYNTI: Voisit pidentää Nibe käyntijaksoja: 1) Muuttamalla kompressorin käynnistystä 60GM -> 120 (ja alemmaskin jos lämpötila tuvassa ei ala siitä heilumaan). 2) Laskemalla käyttöveden teon käynnistävää rajaa 2-3C:llä. 3) Puskurivaraaja lämmityspiiriin ratkaisee tämän kerralla, tosin ei käyttöveden osalta. Edit: ei pätkäkäy. Virhearvio.
ALTAAN LÄMMITYS: Nyt sitä lämmitetään epätehokkaasti käyttövedellä. Tehokkaampi olisi oma allaspiiri ja sen ohjaus. Käyttöveden teon COP on noin 2 ja altaan lämmityksen ehkä 4. Omalla piirillä saisi kaivosta enemmän tehoa, mutta pitäisi investoida laitteisiin ja muutokseen. Jos koneen mitoitus osoittautuu vajaaksi, eli tulee paljon lisävastuksen käyttöä, niin silloin allaspiiriä kannattaa voimakkaammin miettiä. Lisävastuksen käyttö COP 1.
SEURANTA: Kannattaa seurata Niben käyntiä, niin varmistuu laitteiston toiminta & riittävyys ja kertyy edellisen kohdan lähtötiedot.
Kaivon seuranta. Siitä ei stressiä kannata ottaa, täälläkin on lyhyt kaivo mutta sillä ollaan tultu toimeen.
OHJELMISTON PÄIVITYS: Pientä hyötyä saatavissa.
NIBE HISTORIA: Kortin vaihdon selvitys omaa seurantaa varten.
-
Yksinkertaisempi muutos voisi olla tiputtaa käyttöveden lämpötila mahdollisimman alas kuitenkin niin että allas pysyy lämpimänä ja lisätä pieni käyttövesivaraaja pumpun jälkeen varsinaisen käyttöveden lopulliseen lämmittämiseen. COP voisi parantua reilustikin.
-
Asuja toki itse päättää mitä tekee ja minne rahojaan laittaa. Tärkeintä minusta on asumismukavuus, koneiden tehokas käyttö toisena ja energian säästö kolmantena.
Tämä foorumi on hyvä paikka selvittää ongelmia ja suunnitella muutoksia. Osaamista on paljon paikalla.
Siitä on hyvänä esimerkkinä jäsen seppaant analyysit ja jäsen tomppeli mitoitukset, muita väheksymättä.
Omaa viitseliäsyyttä aina tarvitaan ja perehtymistä.
Juurikin näin. Pallon ympäri ajoin moottoripyörällä telttaillen 13kk reissun, joten karuissakin oloissa tietää pärjäävän..mutta omakotitalossa asumismukavuus on päällimmäisenä ja siihen pyritään, toki mahdollisimman energiatehokkaasti. Jos ei vehkeissä riitä kapasiteetti niin alettava miettimään päivitystä. Yllättänyt tämän foorumin asiantuntemus näihin laitteisiin. Paljon on tullut neuvoja ja vinkkejä, ja kiitokset niistä!
Niben hyytyminen sikäli hyvä juttu,että alkoi tämän vehkeen sielunelämä kiinnostamaan. Täytyy perehtyä pumpun seurantaan, ja saatava nuo turhat lämpöhävikit pois.
Eilen tiputin lattialämmityksestä lämmöt talosta 21 asteeseen, ja keräsin tikulle dataa aamuun asti. (vaimokin vielä hengissä vaikka kylmää kuulemma on:) ) Aamulla lähti uusi tiedonkeräys päälle, ja otin samalla altaan lämmityksen kokonaan pois päältä. Mielenkiintoista nähdä miten käyntijaksot muuttuu..
-
Kannattaa muutoksen jälkeen antaa tilanteen stabiloitua vaikka vrk ja sitten vasta ottaa mittausjakso, josta näkee muutoksen vaikutukset.
-
Minulle on ainakin jäänyt epäselväksi Uoman,in rooli laatan lämmityksessä.
Onko niin että tässä on kaksi termostaattijärjestelmää (uoman ja lämpöpumpun lämpökäyrä) joka
riitelee ja huojuu eri tahdissa ja aiheuttaa pätkäkäyntiä.
-
Tuosta uima-altaan lämmityksestä pitäisi selvittää lämmönvaihdin ja sen virtaama, jos haluaa muutoksia tehdä. Tuolla voi laskea eri lämpötiloilla ja virtaamilla saavutettavia tehoja: https://www.pahlen.com/our-products/pool-heating/heat-exchangers/calculate-swimming-pool-heat-exhanger/
Kun lämmönvaihdin on käyttöveteen laitettu, se lienee pienitehoinen eli tarvitsee kuumaa vettä saadakseen tehoa. Siltihän tuo otti vain 2,5 kW! Tuo pitäisi on-off -koneella saada ottamaan koko teho, jolloin altaan lämmityksestä ei tulisi pätkäkäyntiä.
Isolla lämmönvaihtimella voisi saada 8 kW 35-40 C menolämmöllä, vaikka allas on 30 C. Onkohan nykyinen lämmönvaihdin mitoitettu öljylämmitykselle? Tai ainakin alemmalle altaan lämpötilalle.
35-40 menolla COP olisi yli 4.
COPin parantaminen ja vastuskäytön vähentäminen rasittaa lisää kaivoa. En osaa arvioida missä vaiheessa ongelmia tulee. Luulisi kuitenkun, että kaivosta tuleva selvästi pakkasen puolella oleva tarkoittaa kaivon olevan osin jäässä. Kannattaa sitä seurata ainakin.
-
Saisitko piirrettyä tuon lämpöpumpun asennuksen? Onko kaikki lämmitys Oumanin takana? Onko ulkoisia kiertovesipumppuja? Onko puskurivaraajaaa? Miten uima-allas lämmitys on kytketty?
Arvaisin, että MLP on tullut öljyn tilalle. Onko osa systeemistä öljyaikaisia?
-
Kello ohjaa altaan lämmitystä ja pumppuja.. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, katkeaa lämmitys joka toiseksi päiväksi.
Tämähän pudottaa altaan vaatimaa lämmitystehoa jo huomattavasti samoin koneen käyntiaikaa.
Eilen tiputin lattialämmityksestä lämmöt talosta 21 asteeseen, ja keräsin tikulle dataa aamuun asti. (vaimokin vielä hengissä vaikka kylmää kuulemma on:) ) Aamulla lähti uusi tiedonkeräys päälle, ja otin samalla altaan lämmityksen kokonaan pois päältä. Mielenkiintoista nähdä miten käyntijaksot muuttuu..
Laitahan tuo "aamuun asti" logi tänne niin voi katsoa mitenkä muutostilanne näkyy
Ja sitten logi kun tilanne on muutosten jälkeen stabiloitunut.
ATS
-
Minulle on ainakin jäänyt epäselväksi Uoman,in rooli laatan lämmityksessä.
Lainaus ensimmäisestä viestistä: "Talossa on sekä lattialämmitystä että pattereitakin toisessa rakennuksessa. Lattialämmityksessä ouman säätelemässä"
Eli Ouman shunttaa patterikierrosta kylmempää vettä lattialämmitykseen. Tätä hain jo tuolla heti alussa, kun mietin onko laitteessa sinällään mitään vikaa. Nyttemmin on selvinnyt, että pumpun ajasta iso osa menee altaan lämmittämiseen, eli käyttövesipuolelle, jolloin toki myös Ouman saa vain paluukierron lämpöistä menovettä. Silloin talon kylmyys helpottuu Oumanin lämpökäyrää nostamalla jolloin lämmitysjakson aikana lattiaan varataan enempi lämpöä.
Onkos tuossa vielä lämpökanaalikin energiaa "hukkaamassa" juuri tuolla lämpöisemmän patterikierron puolella?
-
Talologger + rs485-USB-adapteri. Tuolla tiedonkeruu-osiossa on niistä enemmän juttua. Jotkut on vielä virittäneet siihen arduinon väliin jotta sähkökatkon jälkeen ollaan heti vastailemassa niben paketteihin ja pumppu ei mene vikatilaan.
Tässä muuten vielä itse itselleni vastaten erinomainen ohje tuohon kytkentään. Eli tuosta ensimmäisestä viestistä kohdasta 6. löytyy pdf-ohje missä käydään läpi myös tuo pumpun liittäminen koneeseen. Ohjeessa toki raspiin mihin talologgerkin automaattisesti osaa asentua, mutta lienee pienellä tietoteknisellä pähkäilyllä olevan suhteellisen helposti asennettavissa myös muihin koneisiin.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0
-
Tarkastin vielä 19.10. - 20.10.2020 logista käyntiajat ja sain täsmälleen samat arvot mitä LoginTutkija oli laskenut viestissä No 13
- Lepoaika 20,4 %
- Lämmitysaika 38,3 %
- Käyttövesiaika 41,4 %
- Käyntiaika yhteensä 79,7 %
22h 40min aikana oli 22 kpl käynnistyksiä
- Lepo 12,0 min/käyntikerta
- Lämmitys 22,6 min/käyntikerta
- Käyttövesi 24,5 min/käyntikerta
-Käyntiaika yhteensä 47,1 min/käyntikerta
Käyntiaika 47 min kerralla ei ole pätkäkäyntiä.
ATS
-
Käyntiaika 47 min kerralla ei ole pätkäkäyntiä.
ATS
Totta, luotin liikaa logintutkijan-tilastosivun 14min jaksonpituuteen :(
Minun logintutkijaan tuo loki ei suostu avautumaan, eli excelöin.
-
HAVAINTO: Keruupumppu on koko ajan päällä. Ei ole tarpeen olla. Varsinkin kesällä turhaa kulutusta 87W.
-
Kosteus on hallinnassa huippuimurin ja säädettävän kosteusautomatiikan takia. Vanhat honeywellin vehkeet mutta hyvin pelaa.Olleet käytössä rakennusvuodesta -80 asti. Lisäksi Telldus kotiautomaatio vahtii lämpöä / kosteutta, ja tulee hälyt s.postiin jos joku arvo ylittyy. Vielä ei ole ylittynyt. Ruuvitageja tullut myös käytettyä mm.altaan lämmön seurantaan. Altaassa on tosiaan paksu "pressu" päällä aina kun ei ole käytössä, eikä hirveästi haihduta vettä.
Olisiko ideaa, jos ei LTO:ta ole ajatuksissa asennella, laittaa huipparin kanavaan joku iso kanavapatteri jossa kiertäisi kaivolta tuleva lämmönkeruuneste? Saisiko tuolla buustia pumpulle ja kaivon kuormaa pienemmäksi? Riippuen toki missä allas ja MLP sijaitsee, mutta olisi aika helppo ainakin asentaa.
-
https://ibb.co/2PSHFj3 (https://ibb.co/2PSHFj3)
https://ibb.co/hRp0K5j (https://ibb.co/hRp0K5j)
Kuvia en tänne osaa laittaa, mutta linkki näköjään pelaa. Ensimmäisessä kuvassa talon "pohjapiirustus" , erittäin taiteellinen sellainen. Nibe puskee lämpöä autotallista ensin lattialämmitykseen ouman 800 ohjaamana. Haaran kautta menee allasrakennuksen puolelle jossa yhteensä viisi patteria. Ei tietoa millainen kanava menee rakennuksien välissä, mutta matka ei ole onneksi pitkä. Nibe siis tuottaa lämpöisempää vettä kuin mitä lattialämmitys vaatii näiden pattereitten takia. Lattialämmitys 150m2 on edellisten asukkaitten rakentama , ja toteutettu saneerauslevyillä tähän tyyliin:https://aurelialattialammitys.fi/floore-asennuslevy/ . Tuo mielestäni mahdollistaisi nopean lämpötilan vaihtelun verrattuna betonissa kiertävään veteen, ja ehkä kannattaisi lämpötilaa tiputtaa viikolla töitten ajaksi? ..mutta tuoko lämpötilan pumppaus edestakaisin mitään säästöä?
Alunperin talossa on ollut öljylämmitys, ja ensimmäiset omistajat piti altaassa vain 18-20C . Toiset omistaja 22-24C. Selittää lämmönvaihtimen pienen koon joka näkyy toisessa kuvassa..siinähän on oma kiertovesipumppunsa, jonka saa sähkötaulusta suljettua kun ei tarvetta kesällä.
-
Olisiko ideaa, jos ei LTO:ta ole ajatuksissa asennella, laittaa huipparin kanavaan joku iso kanavapatteri jossa kiertäisi kaivolta tuleva lämmönkeruuneste? Saisiko tuolla buustia pumpulle ja kaivon kuormaa pienemmäksi? Riippuen toki missä allas ja MLP sijaitsee, mutta olisi aika helppo ainakin asentaa.
Itsellä on 250mm kanavapatteri viilennystä varten, ja huomasin kesällä (kun oikeaa kytkentää kiertopumppuineen ei vielä ole tehty, ja pakotettuna käänsin viinakierron menemään patterin kautta kun viilennystä tarvittiin), että se toi aika paljon lisää virtausvastusta keruupuolelle ja lämmityksessä delta nousi parilla asteella 4 --> 6. Toki jos tuossa on matala kaivo jo muutenkin, niin keruupumpussa saattaisi riittää tehoa. Meidän 180m kaivolla ja 10m vaakaputkella se alkoi olla vähän liikaa.
-
Itsellä on 250mm kanavapatteri viilennystä varten, ja huomasin kesällä (kun oikeaa kytkentää kiertopumppuineen ei vielä ole tehty, ja pakotettuna käänsin viinakierron menemään patterin kautta kun viilennystä tarvittiin), että se toi aika paljon lisää virtausvastusta keruupuolelle ja lämmityksessä delta nousi parilla asteella 4 --> 6. Toki jos tuossa on matala kaivo jo muutenkin, niin keruupumpussa saattaisi riittää tehoa. Meidän 180m kaivolla ja 10m vaakaputkella se alkoi olla vähän liikaa.
Toki tuolle oma kiertopumppu varmaan tarvittaisiin ja vaikka käsikäyttöinen 3-tieventtiili yms. normaalit hilppeet mitä maaviileässä käytetään. Mutta kun pumppu ja allas eri rakennuksissa niin taitaa olla turha idea tässä välissä. Ei muuta kuin säädöt kohdilleen muuten niin eiköhän se siitä.
-
Allaslämmityksen muuntaminen omaksi piirikseen vaatisi siis uuden kanaalin ja putkituksen. Eikö sen kuitenkin voisi ottaa lämmityspiiristä? Pattereillehan näyttää menevän jo n. 40 C. Saattaa vaatia lämmönvaihtimen uusimisen, mutta nuohan maksavat vain muutaman satasen. Olisihan se merkittävä etu, kun kuuman käyttöveden sijaan käytettäisiin viileämpää menovettä.
Toinen ajatus voisi olla laittaa PILP tuonne allastaloon ja hoitaa sillä altaan lämmitys. Nythän tuolla on vain poisto, jossa valtava energiahukka kun kuumaa ja kosteaa ilmaa puhalletaan ulos.
Miten altaan lämpötilaa säädetään? Kuvassa ei tainut näkyä mitään anturia. Onko tuossa joku automatiikka vai onko tuo ihan käsisäädöllä?
-
Totta, luotin liikaa logintutkijan-tilastosivun 14min jaksonpituuteen :(
Logintutkija-kuvakaapauksen alalaidassa on toteamus vanhasta ohjelmaversiosta ja toimivuustakuuttomuudesta.
Osan luvuista se laskee oikein.
-------------------------------------------
Talossa lienee myös käyttöveden kierto, vai kuinka?
-
Käyttöveden kierrollahan tuo allas lämmitettiin!
-
http://www.flickr.com/photos/190737737@N07/50516417783/in/dateposted-public/
http://www.flickr.com/photos/190737737@N07/50516417738/in/dateposted-public
Olipa tappelu että sain kuvat viimeisestä käppyrästä, mutta viimein onnistui. Ei ole paljoa pumppu pyörinyt kun ei ole kuormaakaan.
+6 astetta ulkona, altaan lämmitys poissa, ja sisällä +21C.
Allaslämmityksen muuntaminen omaksi piirikseen vaatisi siis uuden kanaalin ja putkituksen. Eikö sen kuitenkin voisi ottaa lämmityspiiristä? Pattereillehan näyttää menevän jo n. 40 C. Saattaa vaatia lämmönvaihtimen uusimisen, mutta nuohan maksavat vain muutaman satasen. Olisihan se merkittävä etu, kun kuuman käyttöveden sijaan käytettäisiin viileämpää menovettä.
Hyvä idea. Käyttöveden kautta on ilmeisesti otettu lämpö sen takia, että kesälläkin saadaan lämmintä altaaseen. Sikäli tuo kierto on hyvä, että suihkuun tulee lämmintä vettä heti.
Voisihan tuon muuttaa niin,että patterista kierto lauhduttimelle talviaikaan,ja kesäksi muutos takaisin nykyiseen? Lauhdutin saisi tosiaan olla isompi jotta vesi oikeasti lämpenisikin.
Juolahti mieleen, että eikö tällaiseen matalaan kaivoon kannattaisi aurinkokeräimillä pumpata lämpöä sisälle? Eipä olisi näin talven alussa kaivo pakkasella..
-
Vähän aiheen vierestä, mutta tee www.nibeuplink.com itsellesi tili, ja lataa sieltä uusin softaversio tuohon pumppuun. Tuo 1xxx on ikivanha. Onko pumppu sen ikäinen, että siinä on jo verkkoliitäntä? Se on siinä näytön alareunassa kuoren takana mistä pitäisi olla jatkokaapeli laitettuna sinne pumpun taakse mistä sähköjohdot tulee ulos.
-
Laita tuo logi suoraan numeromuodossa tänne sillä minä ymmärrän sitä parhaiten
ATS
-
Juolahti mieleen, että eikö tällaiseen matalaan kaivoon kannattaisi aurinkokeräimillä pumpata lämpöä sisälle? Eipä olisi näin talven alussa kaivo pakkasella..
Parempi hyöty olisi varmaankin lämmittää aurinkokeräimillä sitä allasta.
Tuo tuleva liuos on mahdollisesti osin senkin takia kylmää, että kaivokierto on aika nopeallaan (delta on pieni) eikä liuos ehdi siellä matkallaan niin hyvin lämmetä. Tuossakin asiassa auttaa uusi softaversio automaattisäätöisine kiertopumppuineen.
-
Käyttöveden kautta on ilmeisesti otettu lämpö sen takia, että kesälläkin saadaan lämmintä altaaseen. Sikäli tuo kierto on hyvä, että suihkuun tulee lämmintä vettä heti.
Voisihan tuon muuttaa niin,että patterista kierto lauhduttimelle talviaikaan,ja kesäksi muutos takaisin nykyiseen? Lauhdutin saisi tosiaan olla isompi jotta vesi oikeasti lämpenisikin.
Allashuone tai siis -talo tässä tapauksessa tosiaan pitäisi olla lämpimämpi kuin allas. Suositus on yleensä 1-2 astetta, jotta kosteus ei tiivisty pinnoille ja ilmanvaihto voidaan pitää kohtuullisena. Silloin 30 C altaan tilaan pitänee kesälläkin mennä ~35 C ja tuo riittänee jo lämmittämään altaankin. Suurta tehoahan ei sinänsä tarvita, jos lämmitys on tuntikausia/vrk päällä.
Paljon menovesi on nyt ollut kesällä vai katosiko kaikki tieto pumpun resetoinnissa?
LKV-kierto on tietysti mukava, mutta sopii melko huonosti yhteen lämpöpumpun kanssa.
-
Käyttöveden kierrollahan tuo allas lämmitettiin!
Niinpä, mikähän tuossa oli ajatuksentynkä ;) ... varmaan se, että pelkkä kierto aiheuttaa KV:n lämmitystarvetta 2-3 kertaisesti "normitapaukseen" verrattuna.
-
Allashuone tai siis -talo tässä tapauksessa tosiaan pitäisi olla lämpimämpi kuin allas. Suositus on yleensä 1-2 astetta, jotta kosteus ei tiivisty pinnoille ja ilmanvaihto voidaan pitää kohtuullisena. Silloin 30 C altaan tilaan pitänee kesälläkin mennä ~35 C ja tuo riittänee jo lämmittämään altaankin. Suurta tehoahan ei sinänsä tarvita, jos lämmitys on tuntikausia/vrk päällä.
Paljon menovesi on nyt ollut kesällä vai katosiko kaikki tieto pumpun resetoinnissa?
Tuli uusittua syksyllä patteri termostaatit altaalle, koska huonelämmöt nousivat todella korkealle +30 asteeseen, idealla että lämpenisi patjan alla vain vesi eikä huoneet.
Taisi ollakin typerä temppu? Mitään kosteuksia en ole edes ikkunoissa huomannut, mutta tottahan tuo on, että huippuimuri hukkaa kosteuden poistossa lämpöä
taivaalle. Maalämpö toimisi siis paremmalla hyötysuhteella, jos nostan huonelämmön takaisin korkealle ja näin lämmittää myös allasta?
Tässähän voisi tehdä niin, että poistaa termostaatit pattereista, ja niben säädöillä ohjaa patteriverkon lämpötilaa ulkolämmön mukaan. Saisi passattua lämmön
aika tarkkaan tuonne 30C tienoille. Uimahalleissa veden lämpö 27-30 googlen mukaan, ja 28C on meille raja. Alle jos menee niin ei tuolla kauaa viitsi räpiköidä.
Vähän aiheen vierestä, mutta tee www.nibeuplink.com itsellesi tili, ja lataa sieltä uusin softaversio tuohon pumppuun. Tuo 1xxx on ikivanha. Onko pumppu sen ikäinen, että siinä on jo verkkoliitäntä? Se on siinä näytön alareunassa kuoren takana mistä pitäisi olla jatkokaapeli laitettuna sinne pumpun taakse mistä sähköjohdot tulee ulos.
Tuo tuleva liuos on mahdollisesti osin senkin takia kylmää, että kaivokierto on aika nopeallaan (delta on pieni) eikä liuos ehdi siellä matkallaan niin hyvin lämmetä. Tuossakin asiassa auttaa uusi softaversio automaattisäätöisine kiertopumppuineen.
Hyvä tietää että noista softan päivityksistä on oikeasti saatu hyötyä. Pariin otteeseen olen yrittänyt tuonne nibelle rekisteröityä, mutta ei onnistu koska vahvistus sähköposti vaaditaan ,eivätkä saa sitä lähetettyä:(
-
Niinpä, mikähän tuossa oli ajatuksentynkä ;) ... varmaan se, että pelkkä kierto aiheuttaa KV:n lämmitystarvetta 2-3 kertaisesti "normitapaukseen" verrattuna.
Tuo on varmaan öljyajan jäänteitä, kun hyötysuhteen kannalta oli sama miten lämmitetään kunhan lämmönvaihtimelle saa riittävän kuumaa vettä.
-
http://www.flickr.com/photos/190737737@N07/50516417783/in/dateposted-public/
http://www.flickr.com/photos/190737737@N07/50516417738/in/dateposted-public
Olipa tappelu että sain kuvat viimeisestä käppyrästä, mutta viimein onnistui. Ei ole paljoa pumppu pyörinyt kun ei ole kuormaakaan.
+6 astetta ulkona, altaan lämmitys poissa, ja sisällä +21C. Hyvä idea. Käyttöveden kautta on ilmeisesti otettu lämpö sen takia, että kesälläkin saadaan lämmintä altaaseen. Sikäli tuo kierto on hyvä, että suihkuun tulee lämmintä vettä heti.
Voisihan tuon muuttaa niin,että patterista kierto lauhduttimelle talviaikaan,ja kesäksi muutos takaisin nykyiseen? Lauhdutin saisi tosiaan olla isompi jotta vesi oikeasti lämpenisikin.
Juolahti mieleen, että eikö tällaiseen matalaan kaivoon kannattaisi aurinkokeräimillä pumpata lämpöä sisälle? Eipä olisi näin talven alussa kaivo pakkasella..
Laitatko sen login tänne mistä tuo LoginTutkija on tietonsa saanut?
Näkisi laajemmin tilanteen missä talon lämpötila on pudotettu ja allasta ei lämmitetä.
Esim sen paljonko pelkkä käyttöveden kierto kuluttaa energiaa.
ATS
-
Joo laitan töitten jälkeen sen tänne.
https://www.tori.fi/pohjanmaa/Levylammonvaihdin_22kW_tai_isompi__ei_postimaksua_75703159.htm?ca=18&w=3
Levylämmönvaihdin toimisi hyvin lämmittämään allasta? Monenko kilowatin vaihtimen
24m3 allas tarvitsee? Idea asteella haaroittaa talveksi patteriverkosta tuo altaanlämmitys. Eikö tuo nostaisi samalla pumpun hyötysuhdetta,
kun pumpulle palaava vesi on huomattavasti viileämpää verratuna pelkkään patterikiertoon?
-
Idea asteella haaroittaa talveksi patteriverkosta tuo altaanlämmitys. Eikö tuo nostaisi samalla pumpun hyötysuhdetta,
kun pumpulle palaava vesi on huomattavasti viileämpää verratuna pelkkään patterikiertoon?
Kyllä se varmaan vähän siihenkin vaikuttaa, mutta ennen kaikkea auttaa tuo, ettei kuumaa käyttövettä tarvitse tehdä niin paljon.
Tuossahan voisi ajatella, erilliset rakennukset kun ovat, vielä käyttövesikierronkin korvaamista pienellä sähkövaraajalla tuonne allastalon puolelle. Semmoisista ratkaisuista on täällä juttua, asiantuntijat kertokoon tarvittaessa lisää. Niiden avulla pääsisi tuosta käyttövesikierrosta kokonaan eroon.
-
Jos pattereissa on termostaatit, voit säätää menolämmön minimin niin, että altaan lämmitys onnistuu aina. Pressun kanssa kosteus ei ehkä ole ongelma, mutta miten pakkasilla uidessa?
Lämmönvaihtimen tehosta pitäisi tietää millä lämpötiloilla ja virtaamilla ne on annettu. Ainakin uima-allasvaihtimissa tehot on annettu todella suurella lämpötilaerolla. Esimerksi Maxi-Flo MF135 on teholtaan 40 kW, mutta se on ilmoitettu 60 asteen lämpötilaerolla. Eli 30 C allasta pitäisi lämmittää 90 C vedellä saadakseen tuon tehon. Ja silloinkin pitää virtaamien olla varsin suuria.
Siis käytönnössä MLP-käytössä tuosta "40 kW" vaihtimesta saa muutaman kW. Sulla se voisi laskurin mukaan antaa 35 menovedellä ja 30 altaalla 2,7 kW. 40 C:llä tulisi jo 5,4 kW, mikä riittää varmasti Riittää tuo 2,7 kW:kin. Tehot pitäisi laskea sinun virtaaamilla. Voivat olla reilusti alemmatkin, kun pääosa virrasta mennee lattiaan ja pattereihin. Pitäisi tuolla kuitenkin useampi kW saada viimeistään 40 C menovedellä.
Tuosta linkkisi lämmönvaihtimesta pitäisi selvittää virtaamat ja painehäviöt. Uima-allaslämmönvaihdin on hiukan poikkeuksellinen, kun allaspuolella virtaama on varsin suuri. Luultavasti 5-10 m3/h eli n. 1,5-3 l/s. Ja toisaalta lämmityspuolen virtaama varsin pieni, n. 1/10 tuosta. Lisäksi sen pitää kestää kloorivettä eli ruostumaton ei riitä, vaan pitää olla haponkestävää.
Ei tuo Pahlen kauhean kallis ole: https://www.atolli.fi/tuote/pahlen-maxi-flow/ Ehkä jostain saa halvemmallakin.
-
ebay on myös "pullollaan" heat exchangereita
-
Laitatko sen login tänne mistä tuo LoginTutkija on tietonsa saanut?
Tässä viimeisin:
-
https://www.propatio.fi/allastekniikka/p-sarja/
Kaikkea sitä keksitään..törmäsin tuollaiseen uima-allaslämpöpumppuun. Olisikohan tuo järkevin vaihtoehto? Kellään kokemuksia? Tuon avulla saisi irrotettua maalämmön
altaan lämmityksestä, ja riittäisi kaivossa varmasti lämpö jatkossakin.
Ebay tosiaan pullollaan lauhduttimia, ja vieläpä altaisiin tarkoitettuja. Halvoissa vaan ruostumattomasta tehdyt sisukset, kalliimmissa hapiksesta.
-
https://www.propatio.fi/allastekniikka/p-sarja/
Kaikkea sitä keksitään..törmäsin tuollaiseen uima-allaslämpöpumppuun. Olisikohan tuo järkevin vaihtoehto? Kellään kokemuksia? Tuon avulla saisi irrotettua maalämmön
altaan lämmityksestä, ja riittäisi kaivossa varmasti lämpö jatkossakin.
Ebay tosiaan pullollaan lauhduttimia, ja vieläpä altaisiin tarkoitettuja. Halvoissa vaan ruostumattomasta tehdyt sisukset, kalliimmissa hapiksesta.
Onhan tuokin vaihtoehto, maksaa x€ paikalleen viskattuna ja sillä samalla rahalla saa kaivoa ym.
Kumpi parempi, vaatii vähän lisätarkasteluita...
-
Onhan tuokin vaihtoehto, maksaa x€ paikalleen viskattuna ja sillä samalla rahalla saa kaivoa y€.
Kumpi parempi, vaatii vähän lisätarkasteluita...
Niinpä. Tonni pumppuun + asennus menisi rahaa. Toimisi varmasti paremmalla hyötysuhteella (?) kuin nykyinen lämmönotto käyttövedestä, kerranon on tehty/suunniteltu tuohon hommaan. Nykyinen ratkaisu ei ole.
Vähän huolettaa tuo kaivon mataluus, koska nyt mennään jo miinuslukemissa kun talvesta vielä tietoakaan. Tuo kaivon kylmyys paranisi ajan kanssa kun kuorma pienenee, eikä tartteisi uutta kaivoa alkaa poraamaan. Muistaakseni edellisen talon 180m kaivo maksoi noin 7000e. Jos nyt poraa 100m lisää, niin samassa suhteessa rahaa palaisi vähintään 3000+hilppeet+kaivuut+asennukset. Elämä on..
Nyt tuntuisi tuo ilmapumppu järkevälle, koska saisi pidettyä rinnalla nykyiset systeemit hajoamisen varalle..ja jos onkin susi koko systeemi niin helppo palata tähän takaisin.
-
https://www.propatio.fi/allastekniikka/p-sarja/
Eikö tuo ole VesiIlmaLämpöPumppu ja tarkoitettu lähinnä ulkoaltaiden lämmittämiseen kesällä.
Pojalla on vastaavanlainen ja toimii kylläkin kesällä hyvin.
Pyörittelin tuota logia ja seraavanlaista löysin siitä kun KV-kierto oli päällä mutta allasta ei lämmitetty ja ulkona oli n. 7,7 C lämmintä
- KV säiliö jäähtyi n. 1,3 kW teholla ja lämpesi n. 4,5 kW teholla eli KV-kierto kuluttaa 1,3 KW tehon.
- Kone käy lämmityskäytöllä 8% ajasta 7 min jaksoissa
- KV-käytöllä 21% ajasta 19 min jaksoissa
- Ja lepää 71 % ajasta
Lämmityskäyttö lämmittää taloa 0,6 kW teholla ja KV-kierto 1,3 kW teholla = 1,9 kW. Tosin ulkona oli lähes 8 C lämmintä.
Lämpöpu toimii normaalisti, ja kyllä siitä hyvä tulee kunhan totuttelette vähän maltillisempiin lämpötiloihin.
Säädä taloon ja altaaseen sopivat lämpötilat ja sen jälkeen voi passata Niben toiminnan kohdalleen.
ATS
-
Tuo ei kyllä itselle olisi vaihtoehto tiputtaa lämpöjä sen takia ettei romut pysy perässä ja jos lämpöä haluaisin. Ja lämpöä haluan. Olohuoneessa +24 on hyvä, makkarissa riittää 17.
Itse lähtisin varmaan "sen kalleimman mukaan" hoitamaan hommaa, eli vaihdin patterilinjaan ja käyttöveden kierto allasrakennuksesta joko pois ja pikku sähkövaraaja tai sitten joku ajastus/liiketunnistin systeemi.
Sitten jos ei pumppu/kaivo piisaa halutulle lämmölle niin lisää kaivoa ja pumppua.
Itsellä ei ole uima-allasta, mutta hanuristahan se olisi polskia jossain +22 asteisessa avannossa.
Lämmön talteenotto allasrakennuksen poistuvasta ilmasta olisi kyllä melkeinpä ensimmäinen homma listalla.
-
Tuo ei kyllä itselle olisi vaihtoehto tiputtaa lämpöjä sen takia ettei romut pysy perässä ja jos lämpöä haluaisin. Ja lämpöä haluan. Olohuoneessa +24 on hyvä, makkarissa riittää 17
Samaa mieltä. Meillä makkarissakin +24, muuten tuloo huutoa:) Altaassa ei tosiaan alle 28C viihdy. Testattiin muuton jälkeen +24 asteista, ja joo, avannolta se tuntuu.
-
Niinpä. Tonni pumppuun + asennus menisi rahaa. Toimisi varmasti paremmalla hyötysuhteella (?) kuin nykyinen lämmönotto käyttövedestä, kerranon on tehty/suunniteltu tuohon hommaan.
Tuon käyttövesisysteemin COP lienee 2,5-3. Tuolle allaslämpöpumpulle luvataan 4,3, MUTTA se on 26 C altaalle 15 C ulkoilmassa. 30 C allas 0 C ulkoilmassa tai varsinkin pakkasella on jotain aivan muuta. Tuo tuskin edes toimii kovilla pakkasilla. Sulatus siinä sentään on, mutta manuaali ei kerro mitään tehosta, COPista ja toimintarajasta pakkasella. Siirtämällä altaanlämmitys lämmityspuolelle, olisi sen COP suunnilleen samat 4,3 ympäri vuoden. Tuolla uima-allaspumpulla COP lienee keskimäärin n. 2 ympärivuotisesti.
https://www.gullbergjansson.se/produkt/p15/
Kaivon säästämiseksi kuulostaa paljon mielekkäämmältä käyttää sitä olemassaolevaa ILPiä kuin alkaa uusia asentelemaan. Lisäksi pitää muistaa, että kaivo on "ikuinen" ja tuo uima-allaspumppu tuskin kestää edes 10 vuotta ympärivuotista käyttöä. Lämpöpumppufoorumilta löytynee paljon tietoa tuollaisten käytöstä ympärivuotiseen lämmitykseen.
-
Taas tippuu lämmöt mystisesti. Talon lattialämmitykseen tulee 23C kun pyynti yli 30. Allastalossa sisälämpötila 15C vaikka laitoin lämpökäyrän täysille eli 50 asteeseen.
Mitään häiriötä ei herjaa. Vähän kiirettä pukkaa, mutta tänään on taas alettava ihmettelemään.
Uima altaan suodatin / pumppuhässäkän otin pois käytöstä viikko sitten , ja tiputin lämpökäyrää niin, että allastalon sisälämmöksi tuli 21C.
Voiko olla niin että tartteisi tehdä tehdas asetuksien palautus? Jos pumpussa on joku bugi, eikä lämpöjä nosta edellisen laskun jälkeen?
Ohjainkortti sökö?
-
Miltä lokissa muutostilanne näytti?
Voisit laittaa footteriin kohteen perustiedot.
-
Laitan login kun kotia kerkiän. Tehdas asetuksien asetus toi lämmöt takaisin kuten eka kerrallakin, näen lämmöt etänä.
Pelkkä virran katkaisu ei riitä, sitäkin tuli testattua.
Niben ohjelmistopäivitys voisi auttaa asiaan, mutta niitä ei asiakkaat kiinnosta. Rekisteröinti nibelle vaatii sähköpostin vahvistamisen,
mutta viestiä ei kuukauden odottelulla tule. Asiakaspalvelua niillä ei käytännössä ole, ainakaan koskaan en vastausta ole saanut.
-
Niben ohjelmistopäivitys voisi auttaa asiaan, mutta niitä ei asiakkaat kiinnosta. Rekisteröinti nibelle vaatii sähköpostin vahvistamisen,
mutta viestiä ei kuukauden odottelulla tule. Asiakaspalvelua niillä ei käytännössä ole, ainakaan koskaan en vastausta ole saanut.
Minulle tuli vahvistus heti ja automaattisesti. Oletko katsonut roskapostit?
-
Roskaposti tyhjä, eikä vastausta niben asiakaspalvelustakaan . Viimeksi
aamulla laitoin viestiä. Testasin hotmailin, gmailin kautta pc:llä ja kännykällä. Ei
tulosta. Taitaa vaihtua merkki kun tästä aika jättää. Edellisessä talossa oli lämpöässän
vehkeet ja homma toimi niitten puolelta kuten kuuluukin.
-
Jaa'a, meneeköhän perille kun sen automaatin pitäis vastata koht sillee het, jääköhän jonnekin Niben suodattimiin eikä mene perille.
-
Vaikeata on. Huollon edustan viesti löysin roskapostista. Kysyi että olenko tarkastanut roskapostin? Kyllä, on katsottu eikä muita viestejä ole. Ei nyt sitten vastattu miten rekisteröinnin teen. Filuja ei vissiin voi suoraan lähettää? Helpompaa ja nopeampaa opiskella LVI tutkinto ja korjata itse :D
No joo, pääasia että mökissä taas lämmintä.
-
Ensimmäinen logi ennen sammutusta, toinen tehdas asetuksien jälkeen.
-
Nyt tuntuisi tuo ilmapumppu järkevälle, koska saisi pidettyä rinnalla nykyiset systeemit hajoamisen varalle..ja jos onkin susi koko systeemi niin helppo palata tähän takaisin.
Laitoin altaan ylläpitoon rinnalle ILP:n koska altaan ylläpitäminen paukuttaa 7-10 krt/vkr pumppua joten MLP:lle olis tullut tuplasti lisää bootteja mitä normaalisti. Tuollainen uima-allas ILP oli hellop laitt asuodattimen perään.
-
Roskaposti tyhjä, eikä vastausta niben asiakaspalvelustakaan . Viimeksi
aamulla laitoin viestiä. Testasin hotmailin, gmailin kautta pc:llä ja kännykällä. Ei
tulosta. Taitaa vaihtua merkki kun tästä aika jättää. Edellisessä talossa oli lämpöässän
vehkeet ja homma toimi niitten puolelta kuten kuuluukin.
Menee vähän offtopicin puolelle, mutta Hotmail poistaa automaattisesti roskapostissa olevat viestit 10 päivän kuluttua. Veikkaanpa, että tässä on käynyt juuri tuo. Eiköhän ne sieltä Nibeltä näitä laita uusiksi kun asiallisesti selittää tilanteen, ellei siis ole asia jo kunnossa.
-
Ei ollut 10 päivää väliä, eikä tule mitään gmailiinkaan. Soitin huoltopuolelle ja sain sitä kautta päivitystiedoston. Nibe uplink olisi kanssa kiinnostanut asennella, mutta jää nyt sitten kun rekisteröinti on mahdotonta.