Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: vturpeinen - 06.10.20 - klo:21:55
-
Tervehdys.
Nyt on saatu tarjous maalämmöstä ja ensisijaisesti tuota AITn pumppua olisin haikailemassa. Alphan osalta ainakin taitaa keskustelu olla hiljentynyt, joten voi varmaan olettaa laitteiden toimivan? Jämä tulis pikkusen edullisemmaksi, mutta kuulemma soiva kokonaisuus saatais meidän mökkiin vaikka olisi perinteinen on/off kone.
Torppa olisi 136m² ja kahdessa kerroksessa, rakennettu vuonna 1977. Ylhäällä vinoa pintaa, mutta huone korkeus muuten 2,5m. Pieni sauna ja kylppäri lämpeää sähköllä (lattialämmitys). Alakerran huonekorkeus 2,5m. Nykyisin ölppää kuluu 2000ltr ja varmaan enemmänkin menisi vaan välillä säiden salliessa on yrittänyt tuolla surkealla mitsun ilppi vanhuksella lämmitellä apuna. Patterit on alkuperäiset.
Tarjottu kaivoa, jossa aktiivisyvyys 134m. Mitoitettu 2200litran öljykulutuksella ja 50C° menovedellä. Todellisuudessa menovesi öljyllä ollut kuumempaa kovilla pakkasilla 55-60C°, mutta tätä on passailtu tulevan pattereiden vaihdon takia. Pattereita ei siis heti ole tarkoitus vaihtaa vaan tuotatuonnempana.
-
Oleellisin asia maalämmön hankinnassa ei ole pumpun merkki tai malli vaan maapiirin oikea mitoitus. Sinun kannattaisi pyytää täällä kerrottujen tietojen pohjalta tehtävää mitoitulaskelmaa, jonka foorumin jäsen nimimerkki "tomppeli" osaa taidokkaasti tehdä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5905.0
-
Joo tuo sattui sit myöhemmin silmään ::) seuraavaksi olikin tarkoitus sinne naputella viestiä.
-
Siirsin tämän aiheen toisesta ketjusta tänne ja koetin tehdä laskelmankin.
Laitan sen tänne näkyviinkin..
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Muutin laskelmaa antamiesi lisätietojen mukaiseksi ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9577.0;attach=12411).
Jos vieläkin jotain on väärin, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7,2 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”vturpeinen” JUUKA (Pohjois-Karjala)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 43 °C - menovesi lämpötila max 52 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -34 °C
- Talon alakerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 68 m2, 170 m3: 3,36 kW 8 796 kWh
- Talon yläkerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 68 m2, 163 m3: 3,25 kW 7 462 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,61 kW 16 257 kWh
• Kiinteistö, 136 m2, 333 m3 3,8 COP 6,30 kW 16 257 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,116 m3 / 50 °C 2,8 COP 0,91 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 7,2 kWh 20 257 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 288 kWh 0,46 kW 18 969 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 18 969 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,20 kW 18 969 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 110 Luokka = C ) 18 969 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -34 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 5,3 kW 13 578 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 391 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 391 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 171 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,4 l/s (= 24 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 167 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 171 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 171 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 342 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,5 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 33 kPa = 0,33 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 370 metriä = 1 x 370 m PE50x4.6 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 18 kPa = 0,18 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kaivelin talokansion pöydälle ja kaivelin tarkemmin tietoa, koska ensimmäisestä viestistäni uupui mielestäni paljon olennaista asiaa.
-Talo sijaitsee joensuun syrjäkylällä missä lämpötilat hieman matalampia, kuin joensuussa on.
- vm. 1977
- öljylämmitys ja öljynkulutus 2000-2200ltr
- pattereilla
- huippuimuri
- eristys 150mm villaa + 12mm tuulensuoja
- alakerran ulkomitta 9700mm * 7800mm
- yläkerta ulkomitta 8300mm * 7800mm + parveke (kylmä) 1400mm * 7800
- alakerran pinta-ala 55m² + 10m² sauna & pesuhuone sähköinen LL
- yläkerran pinta-ala 48,4m² +4m² portaikko, 16m² alasta vinokatolla
- kerroksien huonekorkeus 2,5m
- lattialautojen alla pieni ilmarrako, muovi, koolaus & 100mm eristys, muovikelmu, 70mm betonilaatta ja näiden alla muovikelmu ja 200mm täyteräsoraa.
- ylä-ja välipohjan eristysoletus on 100mm villaa.
- 3 lasiset ikkunat, alakerrassa 4kpl 1200mm * 1040mm ja yläkerrassa 4kpl 1200mm* 1040mm + parvekkeen ovi
Jos näillä tiedoilla saisi mitoituksen niin olisin tosi kiitollinen
-
Kiitos tiedoista.
Korjasin ne laskelmaan ja vaihdoin tulosteen
-
Kiitos vaivannäöstä :) pientä eroa on yrittäjän jättämään laskelmaan vaan niinkuin sanottu tuossa ohessa ammattilaisella varmaan se paras näppituntuma näihin.
-
Minä kyllä tomppelin laskelmaan luottaisin mieluummin :)
-
Joo en väheksy vähääkään tätä tomppelin laskelmaakaan. Siinä miun ait tarjouksessa oli laskettu/huomioitu etukäteen se, että patterit vaihtuu matalaenergia malleihin. Selittäisikö se osaltaan tuon, että laitteen tehontarpeessa on tuo 1.2kW ero... Laskelmissakin on liki samat lämmitysteho tarpeet jne..
Yrittäjä kuka laski tuon niin en ole kuullut mitään nurinoita hänen asennuksistaan jne niin voisin kuvitella hänenki olevan kartalla ;D
-
Tomppelinkin laskelmassa on max menovesi 52 asteista. Tuon lämpöisellä vedellä pumpun antoteho on varmaan jonkun verran vähemmän kuin mallimerkinnän mukainen teho. Tuo sinulle tarjottu kaivo vaikutti omasta mielestäni aika matalalta, siinä Tomppeli on varmasti turvallisemmalla alueella.. :)
-
Joo en väheksy vähääkään tätä tomppelin laskelmaakaan. Siinä miun ait tarjouksessa oli laskettu/huomioitu etukäteen se, että patterit vaihtuu matalaenergia malleihin. Selittäisikö se osaltaan tuon, että laitteen tehontarpeessa on tuo 1.2kW ero... Laskelmissakin on liki samat lämmitysteho tarpeet jne..
Yrittäjä kuka laski tuon niin en ole kuullut mitään nurinoita hänen asennuksistaan jne niin voisin kuvitella hänenki olevan kartalla ;D
Kannattaa luottaa tämän foorumin laskelmaan se on monta kertaa jo todettu vuosien aikana. Jos päädyt AIT Nordic inverter pumppuun. 9kW Malli, PWZSV 92H3S antaa tehoa ulos B0/55W pisteessä 8.18 kW, B0/45W pisteessä ulos 8.42 kW. Tämän pumpun teho on riittävä pakkasella sinun talossa.
Itse porauttaisin 170m - 200m reiän.
6kW inverter Malli PWZSV 62H3S antaa ulos B0/55W vain 5.17 kW, B0/45W vain 5.5kW. Tämä lämpöteho pakkasella ei riitä sinun talossa.
Jäspi/jämä star inverter 6 antaa ulos B0/50W alla 5 kW. Tämäkään ei riitä sinun talossa.
Kun taas star inverter 12 antaa ulos B0/50W 10 kW joka on riittävä sinun taloosi.
-
Siis minullehhan tarkennettiin jo alussa, että tuo alpha on mitoitettu osatehoiseksi ja jämä star tarjotaan täysteho mitoituksella eli 8kW. Tuon jämän unhoutin jo kokonaan, koska enemmän oli tuosta invertteri laitteesta kiinnostunut. Nyt kun ymmärsi, että se tulee omanlaisena kokonaisuutena niin pitää sitäkin tutkia ja harkita...
-
Jäspi/jämä star inverter 6 antaa ulos B0/50W alla 5 kW. Tämäkään ei riitä sinun talossa.
Kun taas star inverter 12 antaa ulos B0/50W 10 kW joka on riittävä sinun taloosi.
Eikös nuo ole samoja kuin Nibe F1255? 6 kW mallista saa lähes 8 kW poistamalla taajuusrajoitus. Ilman sitäkin saa 6 kW. 12 kW mallista saa yli 12 kW ellei kaivosta tuleva mene reilusti pakkaselle.
-
Eikös nuo ole samoja kuin Nibe F1255? 6 kW mallista saa lähes 8 kW poistamalla taajuusrajoitus. Ilman sitäkin saa 6 kW. 12 kW mallista saa yli 12 kW ellei kaivosta tuleva mene reilusti pakkaselle.
Voi olla. Mahtanut itekki lukea, että joku jäspi on niben kanssa naimisissa. Nuo on vaan invertteri laitteita ja minulle tarjottu jämä on on/off..
-
Voi olla. Mahtanut itekki lukea, että joku jäspi on niben kanssa naimisissa. Nuo on vaan invertteri laitteita ja minulle tarjottu jämä on on/off..
Nibe ja Jämä ovat samoja, mutta mitkä mallit ovat minkä kanssa samoja on minulle hieman epäselvää. Ja miten samoja ne ovat? Ainakin tehospeksit vaikuttavat inverttereissä identtisiltä.
Tuo on-off näyttää antavan vain reilut 5 kW korkealla menovedellä.
Menolämpöerot eivät selitä tehontarve-eroa laskelmissa. Sen sijaan saunan ja kylppärin lattialämmitys voi osan selittää. Onko ne tarkoitus joskus muuttaa vesikierrolle? Miten ne on huomioitu laskelmissa.
Kaivossa on kyllä suuri ero ja kannattaa kyllä sijoittaa siihen se 1-1,5 tonnia lisää ja saada varmasti riittävä.
-
Nibe ja Jämä ovat samoja, mutta mitkä mallit ovat minkä kanssa samoja on minulle hieman epäselvää. Ja miten samoja ne ovat? Ainakin tehospeksit vaikuttavat inverttereissä identtisiltä.
Tuo on-off näyttää antavan vain reilut 5 kW korkealla menovedellä.
Menolämpöerot eivät selitä tehontarve-eroa laskelmissa. Sen sijaan saunan ja kylppärin lattialämmitys voi osan selittää. Onko ne tarkoitus joskus muuttaa vesikierrolle? Miten ne on huomioitu laskelmissa.
Kaivossa on kyllä suuri ero ja kannattaa kyllä sijoittaa siihen se 1-1,5 tonnia lisää ja saada varmasti riittävä.
Nytten kun tajusi tuon osa- ja täysteho mitoituksien tarkoituksen niin uskon kyllä tuolle jämälle tulisi omilla mitoilla. Ensisijaisesti minulle siis tuota alphaa tarjottiin ja mikäli kiinnostaa vertailla niin minun kohteeseen ja suunnitelmiin sopisi myös jämä, mutta siitä ei tarjottu vielä mitään laskelmia.
On tuossa lasketusvaiheessa kerrottu aikeista vaihtaa paremman hyötysuhteen patterit lähiaikoina niin varmaan on sitä mukaa tuota laitteistoa siihen passattu?
-
Sen verran vielä vaivaan,että olisiko mahdollista saada tuo laskelma 50 asteen menovedellä laskettuna?
-
Sen verran vielä vaivaan,että olisiko mahdollista saada tuo laskelma 50 asteen menovedellä laskettuna?
Ei muutu suurestikaan:
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 42 °C - menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -34 °C
- Talon alakerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 68 m2, 170 m3: 3,36 kW 8 796 kWh
- Talon yläkerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 68 m2, 163 m3: 3,25 kW 7 462 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,61 kW 16 257 kWh
• Kiinteistö, 136 m2, 333 m3 3,9 COP 6,30 kW 16 257 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,116 m3 / 50 °C 2,8 COP 0,91 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 3,6 SCOP 7,2 kWh 20 257 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 288 kWh 0,46 kW 18 969 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 18 969 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,20 kW 18 969 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 110 Luokka = C ) 18 969 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -34 °C
- Maasta kerätään ( 3,6 COP) 5,4 kW 13 722 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 247 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 247 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 172 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,4 l/s (= 24 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 168 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 172 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 172 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 344 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,5 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 33 kPa = 0,33 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 374 metriä = 1 x 374 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 49 kPa = Ok
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Onnistuukos viskata tuosta se laskelma sähköpostiin. Alkoi kiinnostaa tää mitoittaminen enemmänkin :D
-
Nyt selvis mistä heitto johtuu tarjottuun AIT tarjoukseen. Vasta äsken katsoin bergheatin laskeneen ylä- ja alakerralle 68m² lämmintä alaa/kerros. Laskukaavaa W/m³ kun pyörittelim niin näyttäs että huomioi tuon kylppärin 10m² mukaan. Eli 110m²*2.5*23w=6325...ja nykyiset vesikierrolla lämpeävät alat 98m²*2.5m*22W=5390...
Eli molemmat taitavat olla kartalla... Minulle ait mitoitettiin vielä - 32C°
Ja tuo 5390kW siis ei oo laskettu laitetoimittajan toimesta vaan laski sen öljyn kulutuksen perusteella.. Lisättiin alkuperäiseen 2000 litran kulutteluun 200 litraa persmerkillä, koska aikasemmin termostaatit ollut siellä täällä kuristettuina... Mitenkähän huonolla W/m³ suhteella on mökkiä lämmitellyt :D
-
Nyt on harjoiteltu tuota mitoittamista ja maalämmöllä lämmitettävät sisäneliöt arvottu liki kohdalleen. Mallailin molempia Sekä ait:n 6kW pumppua tuohon tölliin ja sit jämän 8kw pumppua. Melkolailla noiden kahden väliin taitaa pudota. Koetan liittää molempien pumppujen yhteenvedot tähän perään. Ja nuo on tehty viiden hengen LKV mitoituksella.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä
Talo ”vturpeinen” UIMAHARJU (Pohjois-Karjala)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 53 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -33 °C
- Talon alakerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 125 m3: 2,92 kW 8 747 kWh
- Talon yläkerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 100 m3: 2,69 kW 6 929 kWh
-
-
-
-
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 5,61 kW 15 676 kWh
ERITTELY Ala Osuus Max teho Osuus Energiaa/a
Johtumishäviöt 80 % 4,47 kW 77 % 12 033 kWh
Ilmanvaihto, ( jälkilämmitys Ei ole ) 21 % 1,18 kW 18 % 2 848 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +21 °C -16 % -0,92 kW -8 % -1 320 kWh
- maalämmöllä 5 % 0,26 kW 10 % 1 528 kWh
Vuotoilmat 16 % 0,88 kW 13 % 2 115 kWh
Lämmönsiirtokanaali 0 % 0,00 kW 0 % 0 kWh
Maalämmöllä yhteensä 100 % 5,61 kW 100 % 15 676 kWh
JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY
Alapohjat 100,0 m2 5 % 0,29 kW 12 % 1 948 kWh
Yläpohjat 100,0 m2 23 % 1,29 kW 20 % 3 106 kWh
Umpiseinän ala 135,2 m2 31 % 1,77 kW 27 % 4 265 kWh
Ikkunat 10,0 m2 13 % 0,76 kW 12 % 1 827 kWh
Ovet 4,0 m2 7 % 0,37 kW 6 % 888 kWh
Johtumat yhteensä 349,2 m2 80 % 4,47 kW 77 % 12 033 kWh
• Kiinteistö, 100 m2, 225 m3 3,7 COP 5,30 kW 15 676 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,145 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,14 kW 5 000 kWh
- Yhteensä 3,4 SCOP 6,4 kWh 20 676 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 000 kWh 0,31 kW 19 676 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 19 660 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,00 kW 19 644 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 16 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 147 Luokka = D ) 19 660 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lähes täysteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 °C
- Maasta kerätään ( 3,4 COP) 4,4 kW 13 917 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 743 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 16 kWh) 5 759 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 320 kWh
• Tarvitaan 170 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,33 l/s (= 19,8 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 166 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 170 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 170 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 340 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 1,8 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,33 l/s = 19,8 l/min = 1188 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 24 kPa = 0,24 bar
- Kaivo, painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 15 kPa = 0,15 bar
- Kaivo, painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 10 kPa = 0,1 bar
- Kaivo, painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 9 kPa = 0,09 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 370 metriä = 1 x 370 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 35 kPa = 0,35 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 370 metriä = 1 x 370 m PE50x4.6 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 14 kPa = 0,14 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 370 metriä = 2 x 200 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 9 kPa = 0,09 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 370 metriä = 2 x 200 m PE50x4.6 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 5 kPa = 0,05 bar
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
-
ja tässä 8kW pumppua istutettu tuohon valintaan.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä
Talo ”vturpeinen” UIMAHARJU (Pohjois-Karjala)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 53 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -33 °C
- Talon alakerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 125 m3: 2,92 kW 8 747 kWh
- Talon yläkerta 1977: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 100 m3: 2,67 kW 6 808 kWh
-
-
-
-
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 5,59 kW 15 555 kWh
ERITTELY Ala Osuus Max teho Osuus Energiaa/a
Johtumishäviöt 80 % 4,46 kW 77 % 11 912 kWh
Ilmanvaihto, ( jälkilämmitys Ei ole ) 21 % 1,18 kW 18 % 2 848 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +21 °C -16 % -0,92 kW -8 % -1 320 kWh
- maalämmöllä 5 % 0,26 kW 10 % 1 528 kWh
Vuotoilmat 16 % 0,88 kW 14 % 2 115 kWh
Lämmönsiirtokanaali 0 % 0,00 kW 0 % 0 kWh
Maalämmöllä yhteensä 100 % 5,59 kW 100 % 15 555 kWh
JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY
Alapohjat 100,0 m2 5 % 0,28 kW 12 % 1 827 kWh
Yläpohjat 100,0 m2 23 % 1,29 kW 20 % 3 106 kWh
Umpiseinän ala 135,2 m2 32 % 1,77 kW 27 % 4 265 kWh
Ikkunat 10,0 m2 14 % 0,76 kW 12 % 1 827 kWh
Ovet 4,0 m2 7 % 0,37 kW 6 % 888 kWh
Johtumat yhteensä 349,2 m2 80 % 4,46 kW 77 % 11 912 kWh
• Kiinteistö, 100 m2, 225 m3 3,7 COP 5,28 kW 15 555 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,145 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,14 kW 5 000 kWh
- Yhteensä 3,4 SCOP 6,4 kWh 20 555 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 000 kWh 0,31 kW 19 555 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 19 555 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,00 kW 19 555 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä ( epävirallinen E luku = 146 Luokka = D ) 19 555 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -48 °C
- Maasta kerätään ( 3,4 COP) 5,8 kW 13 844 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 711 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 711 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 320 kWh
• Tarvitaan 169 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s (= 26,4 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 165 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 169 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 169 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 338 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,44 l/s = 26,4 l/min = 1584 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 39 kPa = 0,39 bar
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 23 kPa = 0,23 bar
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 15 kPa = 0,15 bar
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 14 kPa = 0,14 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 368 metriä = 1 x 368 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 58 kPa = Huono
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 368 metriä = 1 x 368 m PE50x4.6 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 21 kPa = 0,21 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 368 metriä = 2 x 200 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 13 kPa = 0,13 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 368 metriä = 2 x 200 m PE50x4.6 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m 7 kPa = 0,07 bar
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
-
Hyvä, että olet korjannut laskelman totuutta vastaavaksi.
-
Seuraavaksi pitääköhän minun ruveta pähkäilemään pumpulle sopivia keruuputkia ??? Pitää ruveta pikkuhiljaa kaivelemaan tietoa. Ks geoenergille alustavasti soittelin ja meinasin näiden laskelmien pohjalta kysymään tarjouspyyntöä
-
Vai onko ne juurikin nuo mainitut 2x40mm putket oikea vaihtoehto, kun niissä on pienin painehäviö...
-
• Tarvitaan 169 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s (= 26,4 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 165 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m. Poraussyvyys 169 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 169 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 338 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,44 l/s = 26,4 l/min = 1584 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 39 kPa = 0,39 bar
Tarvitaan 169 metrinen lämpökaivo.
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 39 kPa = 0,39 bar
Tämä on hyvä!