Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: line - 19.09.20 - klo:22:44
-
Hei,
Huomasin tänään 5vuotta sitten asennetun porakaivon meno tai paluu keruuputken nousseen 10cm ylös, putki on on samalla taittunut. Onko kaivon jäätyminen voinut aiheuttaa tämän.
Ongelmathan alkoi jo toisena asennuksen jälkeisenä talvena, pumppu herjaili ylipaineita. Tästä syystä Gebwell asentaja kävi säätämässä konetta. Mainitsin kylmästä kaivosta mutta ei kuulemma haittaa vaikka hieman ihmetteli sen viileyttä. Kaivosta tulo oli usein taukojenkin jälkeen 0 ja käynnin aikaan minuksella pari astetta.Kylmimmillään on tainnut olla - 4. Kolmantena talvena kovien pakkasten aikaan paine piirissä nousi niin korkeaksi että varosta tuli nesteet ulos.
Kävin putkiliikkeessä kyselemässä ja Gebwell asentaja kävi taas säätämässä konetta. Kovasti ihmeteltiin paineen nousua eikä edelleenkään kylmä kaivo häirinnyt. Viimetalvi selvittiin ilman ongelmia kun piirin paine on pidetty alle 0.5bar, nousee pakkasille noin 1.5bar.
On myös ihmetelty ja säädetty pumpua koska lämmintä vettä tehdessä menee vastukset päälle jos pyynti on yli 48 astetta, jos yrittää saada tekemään häiriöttä 50asteista vettä, tulee taas häiriöt ylipaine kompressori 1 ja lämpöpumpun käytön ylipaine. En enää muista mitä asetusta säätämällä saatiin tuo häiriö pois mutta käyttää loppulämmitykseen vastuksia.
kaivo on 180m, kallio alkoi noin 10metristä. Veden pinta jäi noin 6metriin ja tuotto on aika heikkoa.
Mitähän tuon kanssa pitäisi tehdä? Vielä toimii mutta ei varmaan rutussa oleva putki ole hyväksi..
-
Kaivoon alas menevä putki on se kylmempi, useinkin vähän huurteessa oleva putki.
Kylmän putken ympärille muodostuu jäävaippa.
Jää on vettä kevyempää; jääkuutiodesimetri painaa karkeasti noin 0,9 kg, kun vesikuutiodesimetrin paino on noin 1,0 kg.
Kun jäävaippaa muodostuu tarpeeksi pitkästi tuon alas kaivoon menevän putken ympärille, syntyy siitä melkoinen nostovoima, joko nostaa kaivoon menevää putkea ylös. Kaivon yläpäähän tulee lopulta vekki, joka haittaa keruun kiertoa.
Teidän lämpökaivosta otetaan liikaa lämpöenergiaa kaivon syvyyteen nähden. Kaivo menee liian kylmäksi.
Syvempi kaivo olisi ollut tarpeen.
Liian kylmä kaivo huonontaa maalämpökoneen hyötysuhdetta ja rasittaa kompressoria.
Kaivosta tulevan keruunesteen lämpötilan laskiessa, laskee maalämpökoneen ulostuloteho, lämmitysteho.
Alentuneen lämmitystehon takia kompressori joutuu käymään pitempiä aikoja tuottaakseen saman lämpöenergian määrän.
Lisäksi kompressori joutuu tuottamaan suuremman paineen, kun se joutuu nostamaan kylmentyneestä keruunesteestä saadun lämpötilan käyttäjän haluamaan lämpötilaan. Siksi korkean vastapaineen hälytys aktivoituu.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/keruun%20l%c3%a4mp%c3%b6tilan%20vaikutus%20maal%c3%a4mp%c3%b6koneen%20toimintaan.jpg)
Älkää tinkikö maalämpökaivon syvyydestä, vaikkakin se maksaa vähän enemmän!
-
Paina putki varovasti takaisin kaivoon ja oikaise putken "lommo" joillain pihdeillä. Hitsatut liitokset ei tarvi mitään huoltokaivoa eli peittämällä kaivon estät ettei ne jatkossa sieltä nouse. Putkien jäätyminen rutistaa niitä ja siksi se paine nousee. Jos pysyy "elävänä" painevaihtelulla ~0,5-1,5bar niin laite toimii kyllä sen puolesta ok.
Kuten Tomppeli tuossa jo kertoi kaivo on liian matala. Kaivo on toisaalta nyt saavuttanut sen alkuvuosien pysyvän lämmön laskun eli ei tuosta enää pitäisi kylmentyä ja tuoton laskea.
Ihmetyttää myös tuo Gebwellin käyttöveden lämmitys. 50 astetta pitäisi olla helppo nakki kompuralla tehtäväksi. Jokin ongelma täytyy olla. Tietääkö täällä foorumilla joku kenellä on tällainen pumppu, enemmän tästä käyttövesi-asiasta?
-
Kaivoon alas menevä putki on se kylmempi, useinkin vähän huurteessa oleva putki.
Kylmän putken ympärille muodostuu jäävaippa.
Joskus ja ikävä kyllä aika useinkin käy niin, ettei kaivosta ei saada halutun syvyistä. (Edelleenkin ongelma on yleensä aina tontissa ei porarissa. :) )
Silloin voisi laittaa eristeen esim. neljän metrin matkalle kaivon yläpäähän. Ei ole vaikea homma ja eriste on pari euroa metri. Tätä funtsailin joskus kun isoissa kohteissa kun porasivat samasta kohdasta monta reikää ja tuo yläpään jäätyminen oli iso ongelma. Tuolta matkalta ei muutenkaan oteta lämpöä talteen joten saattaisi olla halpa keino estää tuo rutistelu. Jälkikäteen hankala toteuttaa kun pitää liitokset käyttää irti ja putkia pitäisi saada nostettua ylös.
-
Paina putki varovasti takaisin kaivoon ja oikaise putken "lommo" joillain pihdeillä.
Ihmetyttää myös tuo Gebwellin käyttöveden lämmitys. 50 astetta pitäisi olla helppo nakki kompuralla tehtäväksi. Jokin ongelma täytyy olla. Tietääkö täällä foorumilla joku kenellä on tällainen pumppu, enemmän tästä käyttövesi-asiasta?
kaivo 1,5m syvyydessä eli kolme kaivonrenkasta on mulla tuossa. Kokeilin käsipelillä painaa tuota mutta ei liikahtanutkaan enkä uskaltanut päälle mennä seisomaan.
Johtuisikohan se tuosta rutusta putkessa ettei saa siksi tehtyä yli 48asteista käyttövettä?
Gebwell mitoitti tuon 171m kaivolla ja 8Kw pumpulla, otin siihen itse lisää 10metriä. Naapuriin alkoivat just rakentaa aika lähelle samankokoista taloa ja sinne myös tulossa Gebwellin pumppu. Gebwell mitoittanu siihen 200m kaivon. Ihmeellisesti laskenta muuttuu 5vuoden aikana.
olisi pitänyt uskoa täällä foorumilla tehtyä laskentaa ja ottaa siihen se 221m kaivo.
Käynnistin pumpun ja kaivo nyt jäähtynyt +3 asteiseksi. Eilen katsoin saunomisen jälkeen, niin kaivosta tuli -1.5 asteista.
-
Käynnistin pumpun ja kaivo nyt jäähtynyt +3 asteiseksi. Eilen katsoin saunomisen jälkeen, niin kaivosta tuli -1.5 asteista.
On kyllä pahasti alimittainen jos loppukesästä tulee miinusta.
Löysää niitä kaivon kannessa olevia 13mm kantaisia pultteja ja kokeile uudestaan painaa se alas.
-
Gebwell mitoitti tuon 171m kaivolla ja 8Kw pumpulla, otin siihen itse lisää 10metriä. Naapuriin alkoivat just rakentaa aika lähelle samankokoista taloa ja sinne myös tulossa Gebwellin pumppu. Gebwell mitoittanu siihen 200m kaivon. Ihmeellisesti laskenta muuttuu 5vuoden aikana.
olisi pitänyt uskoa täällä foorumilla tehtyä laskentaa ja ottaa siihen se 221m kaivo.
Käynnistin pumpun ja kaivo nyt jäähtynyt +3 asteiseksi. Eilen katsoin saunomisen jälkeen, niin kaivosta tuli -1.5 asteista.
Minulla on 7,3 kW pumppu ja 153 aktiivimetrin kaivo, eikä minkäänlaisia ongelmia kaivon riittävyyden kanssa.
Taitaa olla kaivossa jotain muutakin pielessä.
Onko kaivo varmasti luvatut 180 m?
Jos on, onko putket kaivon pohjaan asti?
ATS
-
Tarkempia tietoja talosta:
Kerrosala 145.1m2 ja huoneistoala 128.7
Rakennustilavuus 490m3
Huonekorkeus 2700
Julkisivujen pinta-ala 129m2
Alapohja 128.7m2 U-arvo 0.16
Ulkoseinät 101.6m2 U-arvo 0.17
Yläpohja 128.7m2 U-arvo 0.09
Ikkunat 20.82 m2 U-arvo 1.0
Ulko-ovet 6.44M2 ja U-arvo 1.0
Rakennusluokka 1
Kaksi aikuista ja kolme lasta
Ilmanvaihtokoneelle laskettu vuosihyötysuhteeksi 76.9%
Tallin tiedot:
Rakennustilavuus 220m3
kerrosala 69.9m2
lämmitettävä tettoala 60.8
Julkisivujen pinta-ala 82m2
Ulkoseinät 66.5m2 U-arvo 0.24
yläpohja 60.8m2 U-arvo 0.16
alapohja 60.8m2 U-arvo 0.14
ikkunat 2.64m2 U-arvo 1
ovet 12.39m2 U-arvo 1 kahdella nosto-ovella
Ilmanvaihto toteutettu lämmöntalteenotolla.
Rakennusluokka 9
kanaali 15m
Sijainti pohjois-savo
-
porakaivon meno tai paluu keruuputken nousseen 10cm ylös, putki on on samalla taittunut.
Käynnistin pumpun ja kaivo nyt jäähtynyt +3 asteiseksi. Eilen katsoin saunomisen jälkeen, niin kaivosta tuli -1.5 asteista.
Jos siellä on toinen putki taittunut ja lutussa niin kuristaa varmaan virtausta jolloin kaivoon menevä putki on normaalia kylmempi.
Keruulioksen tulviminen johtunee putken rutistumisesta jäätymisen seurauksena.
Jos keruuputket kaivon jäätymisen seurauksena rutistuneet kasaan niin tuskin ne palautuu itsestään normaalimuotoon vaan jäisivät ahdistamaan keruuliuoksen virtausta
Kannattaisin harkita kaivon putkien ylös ottamista ja jos putket on kovin rutussa niin uusia putket,tulisi kerralla kuntoon.
Samalla selviäisi putkien pituus.
-
Taitaa olla kaivossa jotain muutakin pielessä.
Onko kaivo varmasti luvatut 180 m?
Jos on, onko putket kaivon pohjaan asti?
ATS
Onko tämmöistä joskus käynyt?
-
Tein vielä kerran laskelman.
Päätyi vähän matalampaan energiakaivoon..
Liitin laskelmasta tulosteen omaan viestiisi. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9547.0;attach=12363)
Huonelämpötilat voivat olla väärät..
Ilmanvaihto vaikuttaa aika paljon lämmitystarpeeseen, varsinkin erillinen liesituuletin on melkoinen energiasyöppö.
Etelärannikolla kallioperän lämpötila on korkeampi, kuin Pohjois Savossa.
Siksi siellä tarvitaan syvemmät lämpökaivot.
-
Onko tämmöistä joskus käynyt?
Aina silloin tällöin käy että suuresta veden tulosta tai ruhjeisesta kalliosta johtuen ei pystytä poraamaan kaivoon täyttä syvyyttä.
Tällöin tehdään toinen kaivo vähän matkan päähän että saadaan suunnitellut metrit kasaan.
Vaikka kaivo olisikin porattu suunnitellun syvyiseksi käy joskus niin että esim. irronneesta kivestä johtuen kaivoon ei saada asennettua täysimittaisia putkia.
Meitä on joka lähtöön, myös epärehellisiä.
Onko sinulla kaivosta porausraporttia?
Olitko itse paikalla kun kaivo porattiin ja putkitettiin?
ATS
-
Porausraporttia en saanut, löytyy varmaan Gebwelliltä. Olin paikalla porauksen aikaan ja ei siinä ilmennyt mitään poikkeavaa. Putkien laitosta en muista kun ei jotanut seuraamaan rakennusaikaan.
Kiitos näistä vinkeistä. Oli apua kun soitin huoltoon kun joduin sevittämään vikaa ja mistä se todennäköisesti johtuu.
-
Minua alkoi oikeesti kiinnostaan, miksi kaivo käy niin kylmänä?
Kiinnostaako "lineä"tämä myös?
Jos kiinnostaa, niin selvittely kylläkin vaatii jonkin verran työtä.
Tiedätkö tai tietääkö joku muu, saako mittaustietoja kerättyä muistitikulle?
ATS
-
Kiinnostaako "lineä"tämä myös?
Jos kiinnostaa, niin selvittely kylläkin vaatii jonkin verran työtä.
Lähinnä sinulta tämä vaatisi jonkin verran työtä.
Minulla eläkeläisellä on aikaa ja tällaisella pohdiskelulla yritän siirtää dementiaa tulevaisuuteen mahdollisimmn pitkälle
ATS
-
Minuakin alkoi kiinnostaa kun tässä 80km pohjoisempana saatiin maalämpö pyörimään heinäkuussa. Eli ensimmäinen lämmityskausi tulossa.
Neliöitä on hieman enemmän kuin sinulla (134) ja tallia ei lämmitetä lainkaan maalämmöllä.
Laskelmassa arvioitu kulutus 23585 kwh/ vuosi ja suositteli 217m aktiivikaivoa. Vähintään 6,6kw pumppua.
Oli tarkoitus tehdä 1 pitköä kaivo 220 metriä, mutta 70 metrissä osui railoon ja sieltähän tuli sitten vettä ja kaivon seinä alkoi murenemaan. Piti sitten tehdä toinen ja siitä otettiin sitten loppumetrit. Eli aktiivia on noin 224m kahdessa kaivossa. Veden tulo oli onneksi reipasta ja kallio oli ~2 metrissä maan pinnalta. Eli suojaputkiosuutta laitettiin se pakollinen 6 metriä.
Kyllä nuo urakoitsijat tarjoavat reilusti pienempiä kaivoja kuin foorumin laskelmassa.
Minulle niben urakoitsija tarjosi 160m kaivoa
Thermia 190 ja hieman neuvottelemalla suostuivat 200m ja sen yli ei olisi millään saanut tehtyä.
Kolmas urakoitsija 200m ja ei millään yli 200m olisi tehnyt.
Päätin sitten ottaa kaivon eri toimittajalta ja pumppu + asennus erikseen. näin sai itse päättää kaivon syvyyden.
-
Gebwell Qi näyttää käyttöohjeen mukaan olevan varsin hyvin instrumentoitu.
Jotta voitaisiin nähdä minkälaisessa toimintapisteessä Qi on, niin voisitko katsoa mitä näyttävät oheisessa liitteesä keltaisella korostetut mittaukset.
- Normaalin lämmitysjakson loppupuolella
- Normaalin käyttövesijakson loppupuolella.
ATS