Maalämpöfoorumi

Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: tuulen - 18.03.20 - klo:13:05

Otsikko: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 18.03.20 - klo:13:05
Pari vuotta vanha maalämpöjärjestelmä maakeruupiirillä. Toisen lämmitysvuoden alkupuolella muuttui  systeemin käytös merkittävästi. Pumpun käyttökatkot vähenivät 70-80 % , muutkin systeemit muuttuivat radikaalisti. Käyriä ketsellessa voisi arvioida systeemin tehon pudonneen ainakin 30 %. Olisiko systeemiin tullut vaurio?  Miten systeemin kunnon voisi tarkastaa mahdollisen vaurion varalta jotta mahdollinen remontti saataisiin takuun piiriin?
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: Roori - 18.03.20 - klo:13:21
Logitusta ja sitä kautta antotehoa selville...

Mikä pumppu?
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 18.03.20 - klo:13:21
Laita nyt ainakin aluksi tänne kohteen tiedot:
-Lämmitettävä kohde
-Lämpöpumppu
-Keruupiiri

Lainaus
Käyriä ketsellessa voisi arvioida systeemin tehon pudonneen ainakin 30 %
Laitahan käyrät näkyville ja tulkintasi siitä miksi teho olisi pudonnut.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 20.03.20 - klo:17:23
Laita nyt ainakin aluksi tänne kohteen tiedot:
-Lämmitettävä kohde
-Lämpöpumppu
-Keruupiiri
Laitahan käyrät näkyville ja tulkintasi siitä miksi teho olisi pudonnut.

ATS

Mitkä käyrät olisi tärkeimmät esittää?
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 20.03.20 - klo:18:27
Kun ei ole minkäänlaista vihjettä siitä missä mahdollinen vika voisi olla, niin silloin pitää olla käytettävissä kaikki mittaukset.
Tökkää nyt ainakin se tikku koneeseen ja logita mittauksia parin päivän ajan yhden minuutin keruuvälillä.

Laita aluksi ainakin nämä käyrät
Lainaus
Käyriä ketsellessa voisi arvioida systeemin tehon pudonneen ainakin 30 %.

Ja lisäksi vielä nämä:
-Lämmitettävä kohde
-Lämpöpumppu
-Keruupiiri
Laitahan käyrät näkyville ja tulkintasi siitä miksi teho olisi pudonnut.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 20.03.20 - klo:21:17
Palstalla on ollut maanjäristys, en tiedä mihin juttu menee.
https://aijaa.com/Xtvkbv
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: v130882 - 20.03.20 - klo:21:57
Tuosta kuvasta ei ole mitään iloa, laita tikku pumppuun ja pari päivää lokitusta. Sitten lokifilut liitteenä tänne.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 21.03.20 - klo:13:56
Vaikka tuon Uplinkin trendit ovat pe*cstä sai siitä kuitenkin puserrettua jotain ulos.

Näyttäisi siltä että muutos on tapahtunut kahdessa vaiheessa
- 23.10 - 25.10. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut n. 8 Hz
- 30.10 - 2.11. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut lisää n.16 Hz
Eli taajuus on kasvanut yhteensä 24 Hz, mikä on n. 30% nousu 0 asteen ulkolämpötilan kohdalla.

Nyt pitäisi tarkastella tarkemmin aikaväliä 10.10. - 15.11. 2019
Ainakin seuraavat mittaukset, tunnukset ovat jostakin Niben pumpusta, en tiedä ovatko tunnukset samat sinun pumpussa
-BT10 Keruulta tulo
-BT11 Keruulle meno
-BT2 Lämmönjakoon meno
-BT3 Lämmönjaosta paluu
-BT14 Kuumakaasu
-BT6 Käyttövesi
-BT7 Käyttövesi
-BT1 Ulkolämpötila.
-BT50 Huonelämpötila.
-Kompressorin taajuus
Mieluummin numeroarvoina ellei saa niin Uplinkkikin vältää.

Lisäksi sähköyhtiön kulutusseurannasta numeroarvoina:
-Vuorokausiarvot ajalta 10.10. - 15.11. 2019
-Tuntiarvot ajalta 20.10. - 5.11. 2019

ATS

Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 23.03.20 - klo:10:21
Vaikka tuon Uplinkin trendit ovat pe*cstä sai siitä kuitenkin puserrettua jotain ulos.

Näyttäisi siltä että muutos on tapahtunut kahdessa vaiheessa
- 23.10 - 25.10. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut n. 8 Hz
- 30.10 - 2.11. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut lisää n.16 Hz
Eli taajuus on kasvanut yhteensä 24 Hz, mikä on n. 30% nousu 0 asteen ulkolämpötilan kohdalla.

Nyt pitäisi tarkastella tarkemmin aikaväliä 10.10. - 15.11. 2019
Ainakin seuraavat mittaukset, tunnukset ovat jostakin Niben pumpusta, en tiedä ovatko tunnukset samat sinun pumpussa
-BT10 Keruulta tulo
-BT11 Keruulle meno
-BT2 Lämmönjakoon meno
-BT3 Lämmönjaosta paluu
-BT14 Kuumakaasu
-BT6 Käyttövesi
-BT7 Käyttövesi
-BT1 Ulkolämpötila.
-BT50 Huonelämpötila.
-Kompressorin taajuus
Mieluummin numeroarvoina ellei saa niin Uplinkkikin vältää.

Lisäksi sähköyhtiön kulutusseurannasta numeroarvoina:
-Vuorokausiarvot ajalta 10.10. - 15.11. 2019
-Tuntiarvot ajalta 20.10. - 5.11. 2019

ATS

Kiitoksia asiaan syventymisestä!
Juuri nuo 19 vuoden loka- marraskuun vaihteen muutokset käyrissä ihmetyttivät. Saattaa olla että tuona ajankohtana myös nostettiin systeemin huonetermostaatista huonelämpötilaa 0,5 asteella?

Alan kaivaa noita tarvittavia tietoja esiin.

Niben ulkolämpömittari näyttää nollan tuntumassa n. kaksi astetta liian korkeaa lukemaa.

Tikulla on parin päivän lokitiedot pumpulta, en onnistu vaan heti siirtämään tiedostoja foorumille?

Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 23.03.20 - klo:13:40
Yritys siirtää lokitietoja foorumille??
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 23.03.20 - klo:13:53
Saako Nibeltä vuoden historiatietoja ulos numeerisina arvoina?
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: luu5 - 23.03.20 - klo:14:09
Saako Nibeltä vuoden historiatietoja ulos numeerisina arvoina?

Uplinkistä klikkailet haluamasi luvut ja sitten valitset vaikka yksi vuosi ja "Vie Tiedot". Sivusto ulostaa ne sitten .csv tiedostoon. Toivottavasti kaikki tiedot...
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 23.03.20 - klo:14:48
Tuo "vie" teksti ei ole aktiivinen, ei reagoi?
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 23.03.20 - klo:17:30
Oheisen trendin sain väännettyä
Minusta näyttää, että kone käy ja kukkuu normaalisti. Tosin minulla ei ole paljoa kokemusta näistä inverttereistä.
-5 C kohdalla taajuus on n. 44 Hz mistä se laskee 20 Hz:iin lämpötilan noustessa 0 C:een ja jää tähän lämpötilan vielä noustessa +4 C:een.
Sekä lämmönjaon että keruun pumppujen nopeus säätyy pitäen kummankin lämpötilaerot järkevissä arvoissa.

Onko käyttöveden kierto?
Mitä mittaa BT25?

Vai onko tässä vain tulkittu Uplinkin pe*cstä olevaa kuvaa väärin?
Aiemmin postaamassasi kuvassa näyttäisi että taajuus olisi viime päivinä ollut laskusuunnassa

Ota Uplinkistä tulosteet tästä hetkestä viikko ja kuukausi taaksepäin.
Mittaukset
- BT1 Ulkolämpötila
- Taajuus
- BT7 Käyttövesi
- BT2 LJ meno
- BT3 LJ paluu
- BT25 ??

Ja laita nyt jo tietoa kohteesta
- Talo; rakennusvuosi, koko, lattia vai patterilämmitys, asukkaita, yms.
- Lämpöpumppu; merkki, malli, vuosimalli
- Keruu; kaivo vai vaakakeruu, pituus

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 23.03.20 - klo:20:44

      Nibe maalämpö Salo. nimimerkki tuulen

Rintamiestalo -47, hirsitalo, seinät sisäpuoli 50 mm villa ja lastulevy.
Vesikeskuslämmitys 70 luvulta.
Kaksi eläkeläistä, erillinen sauna.
Asunto 80 m2, lämpö 22 astetta.
Yläkerta 45 m2, lämpö 15 astetta.
Kellari 30 m2, lämpö 10 astetta.

Vanha erillinen stokerilämpökeskus, eristetty 12 m2 merikontti. Lämpö 13 astetta,       kaukolämpökanaali 30 m.
Erillinen 20 v hirsimökki 100 mm puu 120 villa, 45 m2 lämpö 10 astetta, kaukolämpökanaali 20m.
Maalämpö 2018 Nibe F1155
Käyttövesivaraaja Nibe VBP 200 R
Huonetermostaatti RMU 40
Käyttövedessä kiertopumppu, kello-ohjattu, vesi ei kierrä yöllä.
Patterivesipiirissä hullunkiertopumppu, kiertää patterivettä lämpöpumpun patterivesipiirissä.
Lämmönkeruupiiri savimaassa 1 m syvyydessä, 2 x 400 m.

Tuommoiset systeemit.

Todella ihmetyttää ne suuret muutokset käyrissä loka-marraskuun vaihteessa 2019??

Edit: lisätty lämpöpumpun teho: Nibe F1155-12, Niben historian BT25 on ulkoinen lämmitysmenoveden lämpö.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: luu5 - 23.03.20 - klo:21:49
Tuo "vie" teksti ei ole aktiivinen, ei reagoi?

No en sitten tiedä, onko sulla maksettu Uplink?
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: v130882 - 23.03.20 - klo:21:54
Todella ihmetyttää ne suuret muutokset käyrissä loka-marraskuun vaihteessa 2019??

Jos on maksettu Uplink niin laita tuosta muutoshetkeltä kuvaa. Uplinkin käyrästöä saa tarkennettua hiirellä vetämällä. Ota koko vuosi ensin ja siitä tarkennat oikeaan aikajaksoon.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tomppeli - 23.03.20 - klo:22:06
Koetin tehdä laskelman. Lähtötiedot osittain arvaamalla.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,5 kW (= lämmitysteho).

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”tuulen”   SALO      (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 39 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Kellari 1947: Patterilämmitys, 10 °C, 30 m2, 66 m3:      0,83 kW   1 512 kWh
- Keskikerros 1947: Patterilämmitys, 21 °C, 80 m2, 200 m3:   4,53 kW   12 871 kWh
- Talon yläkerta 1947: Patterilämmitys, 15 °C, 45 m2, 99 m3:   2,01 kW   4 538 kWh
- Merikontti 1980: Patterilämmitys, 13 °C, 12 m2, 26 m3:   0,89 kW   1 994 kWh
- Hiesimökki 1993: Patterilämmitys, 10 °C, 45 m2, 108 m3:   0,47 kW   3 684 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 °C, 50 m:   0,52 kW   3 142 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            9,26 kW   27 741 kWh

• Kiinteistö,  212 m2,  499 m3       4,1 COP   8,93 kW   27 741 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,08 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,61 kW   2 400 kWh
- Yhteensä      4,0 SCOP   9,5 kWh   30 141 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 150 kWh   0,68 kW   27 991 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 991 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,50 kW   27 990 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä               27 991 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4 COP)   7,2 kW   20 923 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 068 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 068 kWh
            
• Vaakakeruupiiri, kostea savi, 464 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
(- Lämpimän käyttöveden kierron lämpöhukka ei ole huomioitu laskelmassa.
 - Keruupiiri on ainakin riittävä.
)
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 24.03.20 - klo:10:05
Parit havainnot
Lainaus
Niben historian BT25 on ulkoinen lämmitysmenoveden lämpö.
Lämpötilojen perusteella BT25 anturi on LJ-paluu putkessa.

Tästäkö johtuu että, "LJ-paluu" lämpötila seuraa "LJ-laskettu" lämpötilaa?
"LJ-meno" lämpötilan pitäisi seurata "LJ-laskettu" lämpötilaa ?

Tarkasta BT25 anturin paikka.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 24.03.20 - klo:14:29
BT 25 paikka? Systeemissä on hullunkiertopumppu, se toimii lämpöpumpun ja patteriverkoston välissä. Kyllä tuo anturi on pattereihin lähtevässä putkessa hullunkiertopumpun jälkeen.  Hullunkierto pumppaa patteriverkoston kylmempää vettä suoraan pattereihin lähtevään putkeen. Verkostoon menee siis BT 25 läpöistä vettä vaikka lämpöpumppu yrittää painaa sinne BT 2 lämpöistä vettä. RMU 40 hoitaa sitten BT 2 anturilla pumpulta sopivanlämpöistä vettä hullunkierron tasoittamiseksi.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: Kajakki - 24.03.20 - klo:17:28
BT 25 paikka? Systeemissä on hullunkiertopumppu, se toimii lämpöpumpun ja patteriverkoston välissä. Kyllä tuo anturi on pattereihin lähtevässä putkessa hullunkiertopumpun jälkeen.  Hullunkierto pumppaa patteriverkoston kylmempää vettä suoraan pattereihin lähtevään putkeen. Verkostoon menee siis BT 25 läpöistä vettä vaikka lämpöpumppu yrittää painaa sinne BT 2 lämpöistä vettä. RMU 40 hoitaa sitten BT 2 anturilla pumpulta sopivanlämpöistä vettä hullunkierron tasoittamiseksi.
Piirtäisitkö kytkinkaavan pannarin putkistosta tänne katsottavaksi.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 24.03.20 - klo:17:29
Kun tarkemmin tutkin trendejä, niin kyllä se BT25 on pattereille menevässä putkessa.
Minua hämäsi se, että patteripiirin lämpötilaero (BT25-BT3) on vain n. 0.7 C.
Onkohan hullunkiertopumppu tarpeettoman suurella teholla?

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 25.03.20 - klo:12:11
Lainaus
Lisäksi sähköyhtiön kulutusseurannasta numeroarvoina:
-Vuorokausiarvot ajalta 10.10. - 15.11. 2019
-Tuntiarvot ajalta 20.10. - 5.11. 2019
ATS
Olisi hyvä saada nämä sähkön kulutuslukemat.
Näistä voi päätellä sen, onko Niben ottoteho muuttunut.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 25.03.20 - klo:19:30
Sähkön kulutuslukemat kohteessa tuulen: Loka ja Marraskuu 2019.

Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 26.03.20 - klo:17:28
Pyörittelin Excelissä noita loka- marraskuun sähkön kulutuslukemia

En havainnut mitään normaalista hajonnasta poikkeavaa kulutuksen muutosta loka-marraskuun vaihteen aikaan.

Sama tulos tuli, tutki kulutuksia vrk- tai tuntitasolla.
Oheisissa kuvissa on tutkittu aamuyön, klo 00-06, välisen ajan keskiarvoja.
Aamuyö siksi että tällöin ei ole häiritsemässä normaalin elämän ja asumisen aiheuttamat kulutuspiikit vaan kuluttajina ovat vain talon peruskulutus ja Nibe.
Kulutus on selvästi lämpötilariippuvainen siksi laskin myös lämpötilalla korjatut kulutuslukemat.

Yksi syy tuohon Uplinkin käyttäytymisen muutokseen voisi olla loka-marraskuun vaihteen aikoina tapahtunut yleinen säätilan kylmeneminen.

Koska sähkön kulutus ei ole noussut ja talo lämpiää normaalisti, näyttäisi siltä että Nibe toimii energiateknisesti samoin kuin ennen.

Voisitko tulostaa Uplinkin toiminnan testaamiseksi loka marraskuun vaihteesta Vrk-, viikko- ja kuukausitrendit
Mittaukset
- BT1 Ulkolämpötila
- Taajuus
- BT2 LJ meno
- BT3 LJ paluu
- BT25

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 26.03.20 - klo:20:01

Voisitko tulostaa Uplinkin toiminnan testaamiseksi loka marraskuun vaihteesta Vrk-, viikko- ja kuukausitrendit
Mittaukset
- BT1 Ulkolämpötila
- Taajuus
- BT2 LJ meno
- BT3 LJ paluu
- BT25

ATS
Miten nuo "loka marraskuun vaihteesta Vrk-, viikko- ja kuukausitrendit
Mittaukset saa ulos Nibeltä? Liitteenä jotakin yritystä?
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 26.03.20 - klo:21:39
On luettavassa muodossa palataan huomenna asiaan
ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 27.03.20 - klo:16:11
Tuossa muodossa saa mittaukset helposti Excel'in ymmärtämään muotoon.

Yksi Uplinkin omituisuus on se että mittauksia kerätään epämääräisin välein.
Tässäkin tallenteessa vaihteli skannausväli melko tasaisesti 1:stä sekunnista lähes 3:een tuntiin.
Tällaisen mittausdatan tulkinta johtaa helposti virheellisiin päätelmiin, etenkin Uplinkin omista trendistöistä, jotka on vielä piirretty peukalonlevyisellä pensselillä.
Onkohan tämä ruåttalaisten ihan omaa kehitystyötä? Vaikuttaa filosofien, ekonomien ja mainoshenkilöiden kädenjäljeltä.

Oma tulkintani näistä numeroarvoista piirretyistä tendeistä on että
Ulkolämpötilan ollessa yli +5C on lämmöntarve pienempi kuin mitä on koneen teho minimitaajuudella (20 Hz) ja tästä syystä kone pysähtelee välillä.
Ulkolämpötilan ollessa alle +5C on tehon tarve suurempi kuin koneen minimiteho ja kone käy koko ajan.

Säätyyppi vaihtui juuri tuona Uplinkissä näkyvänä muutoskohtana. Amuyöllä 27.10. 2019 lämpötila laski pysyvähkösti alle +5C.

Nyt kun lämpötila on viime aikoina ainakin päivisin käynyt selvästi yli +5C:een olisi hyvä nähdä mitenkä kone käy nyt.
Voisitko tulostaa mittaukset: taajuus, ulkolämpötila ja sisälämpötila tästä hetkestä n. kuukauden taaksepäin numeroarvoina.
Samoin Uplink trendi samoista mittauksista

ATS

Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 27.03.20 - klo:17:18
Niben dataa tuulen:
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 27.03.20 - klo:19:30
Oheisessa kuvassa on hertsit, ja ulkolämpötila.
Eipä ulkolämpötila ole monta kertaa käynyt +5C yläpuolella, mutta useimmat kompressoristopit ovat sattuneet juuri näihin kohtiin.
Toisessa kuvassa on esitetty kompressorin taajuus lämpötilan funktiona lokakuun lopulla, marraskuun alussa ja nyt maaliskuussa.
Kuva on kuin haulikolla ammuttu.
Kaikki kolme ajanjaksoa sopii hyvin samaan röykkiöön, mikään niistä ei poikkea muiden käyttäytymisestä.

Edelleen olen sitä mieltä, että koneen käynnissä ei ole tapahtunut mitään tehoon tai hyötysuhteeseen liittyvää muutosta.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 29.03.20 - klo:16:07

Kaikki kolme ajanjaksoa sopii hyvin samaan röykkiöön, mikään niistä ei poikkea muiden käyttäytymisestä.

Edelleen olen sitä mieltä, että koneen käynnissä ei ole tapahtunut mitään tehoon tai hyötysuhteeseen liittyvää muutosta.

ATS
Kiitokset seppaant laajoista ja työläistä analyyseistä maalämpölaitteen omituisuuksista tapauksessa tuulen. Nyt on kaikki ok ja seuraillaan käyriä.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 01.04.20 - klo:16:11
Nibe mittaa tuottamaansa llämpötehoa ja seuraa ulkolämpötilaa. Eikö näistä arvoista saa haluttuun ajankohtaan laskettua matemaattisesti suhteellisen tarkan käyrän? Sitten näitä vertailukohteiden kuvaajia voi matemaattisesti vertailla ja vertailutulos on numeerisesti suht tarkka? Numeroita olisi helppo vertailla.
Itselläni ei matematiikka riitä semmoiseen laskemiseen.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: luu5 - 01.04.20 - klo:16:40
Nibe mittaa tuottamaansa llämpötehoa ja seuraa ulkolämpötilaa. Eikö näistä arvoista saa haluttuun ajankohtaan laskettua matemaattisesti suhteellisen tarkan käyrän? Sitten näitä vertailukohteiden kuvaajia voi matemaattisesti vertailla ja vertailutulos on numeerisesti suht tarkka? Numeroita olisi helppo vertailla.
Itselläni ei matematiikka riitä semmoiseen laskemiseen.

Nibestä ei saa suoraan esiin hetkellistä lämpötehoa, eli matematiikkaa kyllä vaaditaan.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 01.04.20 - klo:23:31
Eikö Nibe anna kwh kulutuksen 1 kwh tarkkuudella ja käyrän noitten arvojen ja ajan mukaan. Oletan että sain tuommoisen käppyrän ja lukuarvot esille.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 02.04.20 - klo:11:14
Lainaus
lämmitys, vain kompr. EP14 [kWh]
Tuo mittaus mittaa kumulatiivisen talon lämmitykseen menneen energian (kWh). Lämpöpumpun tuotosta on poistettu käyttövesijaksot.
Noista lukuarvoista sain väännettyä hetkellistehot (kW), jotka on esitetty oheisessa kuvassa.
Ongelmia tuottaa edelleen Uplinkin mittausten keruuväli, mikä vaihteli pääsääntöisesti 1-7 min välillä.
Tähän 2 vrk jaksoon sisältyi 5 kpl n. 40 min mittausväliä, olisiko KV-jaksoja.

Saisitko vastaavanlaisen mittauskeruun esim viikon ajalta, missä on lisäksi ulkoilman lämpötila.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 02.04.20 - klo:12:11
Kumulatiivinen lämmityksen lämpömäärä sekä vastaava ulkolämpötila tapaus tuulen.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 02.04.20 - klo:15:01
Tällaiset käppyrät sain nyt aikaiseksi.
Edelleen on ongelmana Uplinkin epämääräiset keruuvälit ja nyt tuli lisäksi energialaskurin pieni erottelukyky, 0,1 kWh.
Vähensin mittauskertoja eli pidensin lyhimpiä mittausvälejä. Tällöin energialaskurin pieni erottelukyky ei haitannut niin paljon.
Tällaiseen tutkiskeluun energialaskurin tämä erottelukyky ei oikein sovi mutta tavanomaiseen kumulatiivisen energian laskentaan se on riittävä.

Saatko vielä viime lokakuulta nämä samat mittaukset niin voisin verrata niitä nykytilanteeseen.

ATS

Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 02.04.20 - klo:15:29
Nibe tuulen lokakuun 2019 historia, ulkolämpötila ja kumulatiivinen lämmitysteho.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 02.04.20 - klo:19:01
Uplinkki asettaa lisää haasteita.
Syys - marraskuun lukemissa päivittyy lämmitysenergian arvo enää vain useamman tunnin välein.
Pudottamalla turhat väliarvot pois sai kuitenkin aikaan kelvollisen pisteröykkiön.
Sekä syksyllä että nyt keväällä muuttuu lämmitysteho samalla tavalla lineaarisesti ulkolämpötilan mukaan.
Ulkolämpötilassa n. 18-20 C loppuu lämmitystarve
Ulkolämpötilassa -20 C on lämmitysteho n. 9 kW. Mikä on Niben max. lämmitysteho?

Edelleen olen sitä mieltä että koneen tehossa eikä hyötysuhteessa ole tapahtunut muutoksia.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 02.04.20 - klo:19:58
Nibe F1155-12 3-12 kw on maalämpöpumppu jolla tuulen lämmittää. Nuo graafeissa esiintyvät kaltevat graafiohjelman laskemat suorat ja niiden kaltevuus on mielenkiintoinen vertailukohta. Ihmetellään....
Kiitokset taas selvittelyhommista!
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 03.04.20 - klo:10:44
Lainaus
Nuo graafeissa esiintyvät kaltevat graafiohjelman laskemat suorat ja niiden kaltevuus on mielenkiintoinen vertailukohta.
Annoin Excelin laskea kuvan kaikista pisteistä yhden suoran.
Sen mukaan lämmitys loppuu +17 C lämpötilassa, mikä on aivan kelvollinen arvo.
Max 12 kW lämmitysteho tarvitaan -32 C pakkasella. Onko sinulla laskelmia mihin lämpötilaan koneen tehon pitäisi riittää?

Tämän arvion laskentaan on käytetty aika suppealla lämpötila-alueella olevia arvoja.
Jos saisi lisää pisteitä kylmemmille ulkolämpötiloille, parantaisi se ennusteen luotettavuutta, tosin tänä talvena ei kovia pakkasia ole ollutkaan.
Talven kylmimmät ilmat osuu ajanjaksolle 1.2. 2020 - 3.3. 2020.
Jos tältä jaksolta saisi mittausarvot, niin jatkettaisiin numeroiden murskausta näin koronakaranteenin ajankuluksi.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 03.04.20 - klo:13:19
Koetin tehdä laskelman. Lähtötiedot osittain arvaamalla.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,5 kW (= lämmitysteho).

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”tuulen”   SALO      (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 39 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Kellari 1947: Patterilämmitys, 10 °C, 30 m2, 66 m3:      0,83 kW   1 512 kWh
- Keskikerros 1947: Patterilämmitys, 21 °C, 80 m2, 200 m3:   4,53 kW   12 871 kWh
- Talon yläkerta 1947: Patterilämmitys, 15 °C, 45 m2, 99 m3:   2,01 kW   4 538 kWh
- Merikontti 1980: Patterilämmitys, 13 °C, 12 m2, 26 m3:   0,89 kW   1 994 kWh
- Hiesimökki 1993: Patterilämmitys, 10 °C, 45 m2, 108 m3:   0,47 kW   3 684 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 °C, 50 m:   0,52 kW   3 142 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            9,26 kW   27 741 kWh

• Kiinteistö,  212 m2,  499 m3       4,1 COP   8,93 kW   27 741 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,08 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,61 kW   2 400 kWh
- Yhteensä      4,0 SCOP   9,5 kWh   30 141 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 150 kWh   0,68 kW   27 991 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 991 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,50 kW   27 990 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä               27 991 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4 COP)   7,2 kW   20 923 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 068 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 068 kWh
            
• Vaakakeruupiiri, kostea savi, 464 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
(- Lämpimän käyttöveden kierron lämpöhukka ei ole huomioitu laskelmassa.
 - Keruupiiri on ainakin riittävä.
)
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
Annoin Excelin laskea kuvan kaikista pisteistä yhden suoran.
Sen mukaan lämmitys loppuu +17 C lämpötilassa, mikä on aivan kelvollinen arvo.
Max 12 kW lämmitysteho tarvitaan -32 C pakkasella. Onko sinulla laskelmia mihin lämpötilaan koneen tehon pitäisi riittää?

Tämän arvion laskentaan on käytetty aika suppealla lämpötila-alueella olevia arvoja.
Jos saisi lisää pisteitä kylmemmille ulkolämpötiloille, parantaisi se ennusteen luotettavuutta, tosin tänä talvena ei kovia pakkasia ole ollutkaan.
Talven kylmimmät ilmat osuu ajanjaksolle 1.2. 2020 - 3.3. 2020.
Jos tältä jaksolta saisi mittausarvot, niin jatkettaisiin numeroiden murskausta näin koronakaranteenin ajankuluksi.

ATS
Ylimpänä tomppelin laskelma tuulen lämmityksestä.
Niben ulkolämpötilamittaus näyttää nollan ulkolämpötilassa kaksi astetta liian korkeaa lämpötilaa, sillä ei liene suurta vaikutusta laskelmiin. Liitteenä ulkoläpötilahistoria n.1.2-3.3.2020 tuulen Nibeltä.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 03.04.20 - klo:14:06
Lainaus
Liitteenä ulkoläpötilahistoria n.1.2-3.3.2020 tuulen Nibeltä.
Muuten hyvä mutta olisi pitänyt vielä lisäksi olla lämmitysenergia EP14 (kWh)

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: Lappanen - 03.04.20 - klo:14:58
Sivusta seurannut tätä ketjua mielenkinnolla, ja jos seppaantilla on aikaa ja exceli valmiiksi tulilla ja asetuksissa, niin saisinko näin törkeästi heittää oman kohteeni logit jauhettavaksi samanlaiseksi graafiksi  :)

Logi liitteenä, jostain joulukuusta 2018 lähtien kun ekat pari kuukautta meni asetuksia hakiessa ja rakennusta lämmittäessä.
Kohteelle laskettu riittäväksi 12 kW MLP (on/off), mutta otettiin 4-16 kW invertteri. Muutettu asumaan joulun jälkeen 2019, sitä ennen rakennusaikana lämmöt olleet niin että sisällä vähintään 15 astetta.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tuulen - 03.04.20 - klo:15:27
Niben dataa tuulen:
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 03.04.20 - klo:17:43
Lisäsin edelliseen kuvaani maaliskuun lukemat.
Tulos pysyi aivan samana.

Lainaus
- Kellari 1947: Patterilämmitys, 10 °C, 30 m2, 66 m3:      0,83 kW   1 512 kWh
- Keskikerros 1947: Patterilämmitys, 21 °C, 80 m2, 200 m3:   4,53 kW   12 871 kWh
- Talon yläkerta 1947: Patterilämmitys, 15 °C, 45 m2, 99 m3:   2,01 kW   4 538 kWh
- Merikontti 1980: Patterilämmitys, 13 °C, 12 m2, 26 m3:   0,89 kW   1 994 kWh
- Hiesimökki 1993: Patterilämmitys, 10 °C, 45 m2, 108 m3:   0,47 kW   3 684 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 °C, 50 m:   0,52 kW   3 142 kWh

Kokonaisenergian kulutus ei varmaankaan ole niin suoraviivainen kuin mitä kuva antaa ymmärtää, johtuen siitä että on lämmitettävänä viisi erilaista tilaa, joissa erilaiset lämpötilat.

ATS
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: tomppeli - 03.04.20 - klo:19:51
Ilmanvaihto ja vuotoilmat muodostavat yllättävän suuren osan talon lämmitysenergian tarpeesta.
Vanhoissa taloissa vuotoilmalla on hyvin suuri osuus ja se tuntuu asumisessa tuvan jäähtymisenä tuulisella säällä.

Uudet rakennukset ovat tiiviitä ja vuotoilman osuus on vähäinen. Niissä on myös ulkovaippa hyvin eristetty. Uusissa taloissa ilmanvaihdon osuus lämmitystarpeesta on suhteellisen suuri, jopa 25% rakennuksen kokonaislämmitysenergian tarpeesta.

Asukkaiden asumistavat ja vaatimukset vaikuttavat lämmitysenergian kulutukseen. Jotkut vaativat runsaan ilmanvaihdon, joillekin riittää vähän kohtuullisempi ilmanvaihdon määrä.
Ilmanvaihdosta erillinen liesituuletin saattaa olla varsinainen energiasyöppö. Siinähän ei ole yleensä minkäänlaista lämpöenergian talteenottoa.
Ilmanvaihdossa on yleensä sähköinen jälkilämmitys. Jos sen termostaatti asetetaan lähes asumislämpötilaan, tulee siitä varsinainen sähkösyöppö. Kannattaa asettaa jälkilämmityksen termostaatti 7 - 10 astetta huonelämpötilaa alempaan asetukseen.

Niinpä, talon tiiveydellä, ilmanvaihdolla ja asumistavoilla voi vaikuttaa aika tavalla lämmitysenergian kulutukseen. Se vaikeuttaa myöskin tarkkaa lämmitystarpeen laskentaa.
Otsikko: Vs: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?
Kirjoitti: seppaant - 03.04.20 - klo:20:01
Sivusta seurannut tätä ketjua mielenkinnolla, ja jos seppaantilla on aikaa ja exceli valmiiksi tulilla ja asetuksissa, niin saisinko näin törkeästi heittää oman kohteeni logit jauhettavaksi samanlaiseksi graafiksi  :)

Logi liitteenä, jostain joulukuusta 2018 lähtien kun ekat pari kuukautta meni asetuksia hakiessa ja rakennusta lämmittäessä.
Kohteelle laskettu riittäväksi 12 kW MLP (on/off), mutta otettiin 4-16 kW invertteri. Muutettu asumaan joulun jälkeen 2019, sitä ennen rakennusaikana lämmöt olleet niin että sisällä vähintään 15 astetta.
Vastasin tuonne Jämän osioon

ATS