Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Saneeraus maalämmölle => Aiheen aloitti: Mikko_Tapani - 17.01.20 - klo:18:10
-
Onko hyviä vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon kun asennetaan lattialämmitys maanvaraiseen betonilattiaan. Eristeenä on 120 mm vaahtomuovia ja sen päällä 60 mm paksu teräsbetoni.
Uritus eli roilotus ei ehkä kannata noin matalaan laattaan, voi kuulemma heikentää laattaa liikaa, varsinkin jos ylin verkko on alle 20 mm pinnasta ja se katkotaan samalla.
Saneeraus fast olisi yksi vaihtoehto:
https://warmia.fi/lattialammitys/saneeraus/
Tuon hyvä puoli on että lattiasta tulee tasainen ja päälle voi laittaa melkein mitä vain materiaalia. Ja korkeus on vain 20 mm. Paljonkohan maksaa asennettuna per neliö?
Sitten on lämpöluovutuslevyt: https://www.heatco.fi/tuote/lammonluovutuslevyt/
Tuon paksuus on 17 mm ja päälle tarvitsee vähintään 20 mm pintamateriaalin, esimerkiksi pelkkä 22 mm parketti tai 13 mm kipsilevy ja 8 mm laminaatti riittää pinnoitteeksi. Muuten hyvä, mutta lattian pinta nousee melkein 4 cm. Ovien pitäisi olla umpipuuta että voisi sahata alareunasta siivun pois. Miten ovien kanssa yleensä menetellään saneerauskohteissa?
Myös Uponorilla on matalia vaihtoehtoja saneeraukseen: https://www.uponor.fi/tuotejarjestelmat/lattialammitys_viilennys/lattiarakenteet
Onko tietoa mitä menetelmää esim. Tom Allen Senera käyttää betonilattia saneerauskohteissa?
-
Nuo lämmönluovutuslevyt taitaa olla aika turha sijoitus betonilatiiassa, itselle ei laitettu eikä mitään haitta ole ollut.
-
Onko tietoa mitä menetelmää esim. Tom Allen Senera käyttää betonilattia saneerauskohteissa?
Tänään kävi noiden myyjä. Eivät tee koko urakkaa. Asentavat ja suunnittelevat kyllä lattialämmityksen, kun joku muu tekee valmiiti pohjat. Meillä oli puhetta roilotuksesta ja raudoitukseen laitosta, ei tuosta päälle laittamisesta, mutta kai sekin sujuu. Noissa neliöhinta on selvästi kalliimpi, mutta ehkä työtä säästyy pohjatöissä ja jatkotöissä.
Itsellä on tarkoitus roilottaa, vaikka kuvissa laatta on ohut. Jos tulee raudat jne. esiin, pitää sitten varmaan purkaa ja valaa.
-
Nuo lämmönluovutuslevyt taitaa olla aika turha sijoitus betonilatiiassa, itselle ei laitettu eikä mitään haitta ole ollut.
Yksi toimittaja tarjosi näitä, enkä tiedä miksi. Enerlinellä on valikoimissa parempikin vaihtoehto: Top-Nopp mini joka on 17 mm korkea. Se vaatii Fescon Flow HS tasoitteen, mutta sen päälle voisi laittaa esim. 5 mm vinyylilankun.
-
Kai lämmönluovutuslevy voi tulla tarpeen, jos putkia ei valeta betoniin, vaan päälle laitetaan jotain selvästi huonommin lämpöä johtavaa. Urittaessa ei tarvitse eikä perinteisesti valaessa.
-
Lämmönluovutuslevyillä saadaan erittäin nopeasti reagoiva lattialämmitys ja saa unohtaa sen perinteisen betoniköntin kanssa leikkimisen. Erittäin tyytyväinen olen ollut tuohon nopeuteen, kun se myös viilenee nopeasti. Termostaattien käytössäkin on jotain järkeä ja yö/päivälämpö onnistuu säädellä hyvinkin. Laitoin 130 neliötä tuosta yläkertaan joskus ja 60cm x 60cm laatalla suoraan laastilla peltiin kiinni.
https://www.lksystems.se/fi/tuotteet/lk-lattialammitys/tuotevalikoima/asennustavat/kantaville-lattioille/lk-uralevy-eps-16_11146461.aspx
-
Remontti tuli tehtyä. Talo on 1985 valmistunut ja se oli sisältä lähes alkuperäinen, joten työtä riitti.
- sähköinen kattolämmitys pois käytöstä ja tilalle Bosch Compress 7000i LW, 2-8 kW + vesikiertoinen patterijärjestelmä
- pääsulakkeet 3x35A -> 3x25 A (kiinteä kk maksu 45 € -> 25 €)
- muovimatto vaihtui vinyylilankkuun
- uudet sisäovet
- paneelikatto maalattiin
- seinät tapetoitiin tai maalattiin
- kaikki pistorasiat ja kytkimet uusittiin
- keittiö remontoitiin
- LTO-kone vaihdettiin Kotimaster -> Vallox 90K MC
- pesuhuone ja sauna remontoitiin
- ilmalämpöpumppu viilennykseen (Gree 12 Nordic ,1220 € asennettuna, koska maalämpöäijät sanoi suoraan, että se on järkevämpi kuin maaviileä. Kaivo lämpenee viikon helteen aikana, joten silloin viileää ei ole saatavilla).
Lattialämmitys oli pakko hylätä aikataulun takia. Vanha asunto jäi vuokralle ja vuokrasopimus alkoi kesäkuun alusta, joten silloin piti päästä muuttamaan. Keittiön ikkunoiden alareuna on 90 cm korkeudessa ja lattialämmitys olisi nostanut lattiaa n. 4 cm joten keittiön taso olisi jäänyt 85 cm korkeuteen, muuten ikkunoita ei olisi voinut avata. Lisäksi kaikkia sisäovia olisi pitänyt nostaa tai tilata mittatilausovet. Eli myös 3 uutta ikkunaa keittiöön ja pesuhuoneen uloskäyntioven nosto korkeammalle olisi ollut edessä, joten oli pakko ottaa patterit.
Vastaavaa hommaa harkitsevia kiinnostaa varmasti mitä lysti maksaa.
Lämpöpumppujärjestelmä työt: 2 090,15 €
Lämpöpumppujärjestelmä tarvikkeet: 9 027,03 €
Patteriverkosto työt: 2 702,19 €
Patteriverkosto tarvikkeet: 6 428,33 €
Erillinen käytönopastus ja ensihuolto: 263,50 €
Ylimääräinen vaakaputkipari 2 m: 44 €
Lämpökaivon poraustyöt (150 m): 4 723,23 €
Lämpökaivon muut työt ja tarvikkeet: 955,57 €
Lisälasku: Teräsputkiporaus > 3m -> 3m: 207 €
Yhteensä: 26441 €
Maalämpöluvat: 423 €
ARA:n energia-avustuksen liitteiden ja uuden energiatodistuksen laadinta: 362 €
Eli 26441 + 423 + 362 = 27226 € - ARA:n avustus 6000 € = 21226 €
Lähetin hakemuksen ARAan 25.5.2020 ja tänään 7.10. kysyin miten käsittely etenee. Hakemuksia on saapunut yli 1800 kpl ja n.200 kpl on käsitelty. Minä olen jonossa n. 500 tienoilla. 4 uutta käsittelijää aloittaa lähiaikoina, joten jono purkautuu hieman nopeammin jatkossa. Arveli että päätös voisi tulla loppuvuoden aikana.
1985 E-luku: 261,1
2020 E-luku: 108,5
Patterit:
22-500-1400 Lämmityspatterit Onnline 2 kpl, makuuhuoneet
22-500-1600 Lämmityspatterit Onnline 1 kpl, makuuhuone
22-500-3000 Lämmityspatterit Onnline 1 kpl, olohuone
22-500-600 Lämmityspatterit Onnline 1 kpl, keittiö
22-500-800 Lämmityspatterit Onnline 1 kpl, varasto
22-600-1200 Lämmityspatterit Onnline 1 kpl, pesuhuone
22-600-3000 Lämmityspatterit Onnline 1 kpl, autotalli
22-600-400 Lämmityspatterit Onnline 1 kpl, tuulikaappi
Runkoputkisto 20mm, 85 m
-
Eikös tuo E-luku jo riitä nykyvaatimuksiin eli pitäisi saada 6 tonnin tuen?
Varsin kalliilta kuulostaa pattereiden osuus. Mistä noin paljon tarvikkeita tuli? Itse laskin, että pelkät patterit 110 m2 alalle olisi 2500 € 40 C menovedellä. Ei kai putket paljo tuohon maksa?
Miten kylppärin lämmitys hoidetaan?
Millainen oli teidän kokemus kattolämmöstä? Minulla on vaihtoehtona vesikiertoinen kattolämmitys tai patterit, kun lähdetään sähkölämmitystä maalämmölle saneeraamaan.
-
Eikös tuo E-luku jo riitä nykyvaatimuksiin eli pitäisi saada 6 tonnin tuen?
Varsin kalliilta kuulostaa pattereiden osuus. Mistä noin paljon tarvikkeita tuli? Itse laskin, että pelkät patterit 110 m2 alalle olisi 2500 € 40 C menovedellä. Ei kai putket paljo tuohon maksa?
Miten kylppärin lämmitys hoidetaan?
Millainen oli teidän kokemus kattolämmöstä? Minulla on vaihtoehtona vesikiertoinen kattolämmitys tai patterit, kun lähdetään sähkölämmitystä maalämmölle saneeraamaan.
Ei ihan rittänyt tuo E-luku 6000 € tukeen, olis pitänyt mennä alle 100. Vaikka tuohon 1985 lukuun on pistetty vähän lapinlisää -> esim. alkuperäisen LTO-koneen vuosihyötysuhde ei ole tiedossa, joten laskija laittoi arvon alakanttiin. Jos olisi mennyt niin tiukoille ettei luku parane tarpeeksi, niin arvoksi olisi voinut laittaa vaikka 20% ja näin alkuperäinen E-luku olisi saatu vielä korkeammaksi.
Kylppärissä on sähköinen lattialämmitys ja vesikiertoinen patteri.
Listasin patterit edelliseen viestiin. Eli niitä tuli 9 kpl ja myös autotalli ja varasto 28m² lämpenee maalämmöllä.
Meillä ei ole kokemusta kattolämmityksestä, mutta edellinen omistaja sanoi että lattiat tuntui kylmiltä varsinkin ikkunoiden lähellä.
-
Mitäs kaikkia todisteluita @Mikko_Tapani jouduit sinne ARA:n päin toimittamaan hakuvaiheessa?
Itse ymmärrän että tarvitaan vain energialaskelmat rakeenusajalta -85 ja sitten se muutoksen jälkeinen laskelma... näin päättelin kun katsoin tuota nettihakemusta.
-
Millä perusteella E-luku olisi pitänyt mennä alle 100:n?
Jos kyse on tuosta allekirjoituksen talosta, saavutettu riittää helposti. Raja on 150 m2 asti 200-0,6×huoneistoala.
-
Mitäs kaikkia todisteluita @Mikko_Tapani jouduit sinne ARA:n päin toimittamaan hakuvaiheessa?
Itse ymmärrän että tarvitaan vain energialaskelmat rakeenusajalta -85 ja sitten se muutoksen jälkeinen laskelma... näin päättelin kun katsoin tuota nettihakemusta.
Tilasin 1985 & 2020 laskelmat energiatodistuksen tekijältä, joka kävi paikanpäällä kun uusi lämmitysjärjestelmä oli otettu käyttöön. En tiedä saako niitä tehdä itse vaikka siihen olisikin pätevyys. Itse täytin vain sen hakemuslomakkeen (toukokuussa ei vielä ollut toimivaa nettilomaketta) ja liitteeksi pistin laskelmat.
Edit 1:
ARA:n sivuilta löytyi vastaus:
22. Liitteet, ja kuka on pätevä niitä tekemään?
Vastaus:
E-lukulaskelmat sekä selvityksen- ja kustannusarvion toimenpiteistä voi tehdä rakennusalan ammattilainen, jolla on niiden tekemiseen riittävä osaaminen ja kokemus. Selvityksellä voi olla useita allekirjoittajia.
Energiatodistuksen voi tehdä vain pätevöitynyt energiatodistuksen laatija
-
Millä perusteella E-luku olisi pitänyt mennä alle 100:n?
Jos kyse on tuosta allekirjoituksen talosta, saavutettu riittää helposti. Raja on 150 m2 asti 200-0,6×huoneistoala.
Totta turiset ja kiitos että herätit. Minulle jäi asiasta väärä käsitys kun oli remppakiireitä samaan aikaan. Tarkistin äsken että riittää kun menee alle 137 ja mulla on 108,5.
-
Eka vuosi tuli täyteen kesäkuun alussa ja ollaan todella tyytyväisiä maalämpöön. Takkaa ei lämmitetty kertaakaan. Isäni halkosavottaa ja takanlämmitystä koko lapsuuteni seuratessa totesin, että tuohon en aikaani kuluta jos joskus omakotitalossa asun.
Pumppu alkoi huhtikuussa 2021 herjaamaan: Jumit. häiriö -5440
Lähde: Lämpökattila
Hälytys Z1: kork.paineanturi JR1 häiriö
Huoltomies kävi tutkimassa, mutta ei löytynyt vikaa. Huoltovalikossa oli varoitus: Z1 korkeapaineanturissa FR1
johdon murtuma. Epäili että I/O kortti voi olla viallinen, kysyy asiaa ja Bosch suositeli korkeapaineanturin vaihtoa. Anturi on juotettava kiinni, joten vaihto siirtyi seuraavaan kertaan. Anturi vaihdettiin kesäkuun alussa ja pumppu on toiminut sen jälkeen ongelmitta.
Ekan vuoden sähkönkulutus: 5 775 kWh
Lämmitys:
Kompressorin kulutus: 1598 kW
Luovutettu energia: 7002 kW
Hyötysuhde: 4,38
Käyttöveden lämmitys:
Kompressorin kulutus: 1064 kW
Luovutettu energia: 3436 kW
Hyötysuhde: 3,23
Luovutettu energia yhteensä: 10438 kW
Kompressorin kulutus yhteensä: 2662 kW
Hyötysuhde: 3,9211
Säästö kWh: 10438 kW - 2662 kWh = 7776 kWh
Säästö euroissa: 7776 kWh x 0,13 € = 1011 € + sähkönsiirron säästö 20 €/kk x 12 = 240 € + 1011 € = 1251 € säästö vuodessa.
Taloussähkön osuus 5775 kWh - 2662 kWh = 3113 kWh
Maalämmön hankintakulut:
27226 € - ARA:n avustus 6000 € = 21226 €
Takaisinmaksuaika:
21226 € ÷ 1250 € = 16,98 eli n. 17 vuotta
-
Hyvä on lämpökerroin patterilämmitykseen ja pieni kulutus!
Onnistunut hanke kokonaisuuena. Harmi tuo pitkä maksuaika, mutta kaikilla se on ihan sama ongelma.
-
Kommenttina ketjussa aikaisemmin kirjoitettuun:
- ilmalämpöpumppu viilennykseen (Gree 12 Nordic ,1220 € asennettuna, koska maalämpöäijät sanoi suoraan, että se on järkevämpi kuin maaviileä. Kaivo lämpenee viikon helteen aikana, joten silloin viileää ei ole saatavilla).
Järkevyyttä en menisi kiistämään, mutta peruste ei ole kylmän riittävyys viikon tai edes kuukauden tai kahden yhtämittaisella helteellä, vaan asennuksen suoraviivaisuus ja kokonaiskustannukset. Jos energiakaivosta riittää talveksi lämmöt, sieltä totta vieköön riittää jäähdytyskin Suomen ilmastossa. Pelkkä tuloilman viilennys ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lisäksi muita viilennyskeinoja kuten lattia- tai kattojäähdytys tai puhallinkonvektoreita. Tämähän ei ole järin taloudellista, jos lämpö kuitenkin jaetaan radiaattoreilla.
Kustannusten puolesta maaliuosjäähdytys tulee kilpailukykyiseksi ilpin kanssa, kun tarkoitus on jäähdyttää useampia tiloja suoraan ja yksilöllisesti kuin ilpin asennuspaikka, ja järjestelmällä hoidetaan myös tuloilman jäähdytys ja kosteuden poisto kesäaikaan. Ja eristettävien putkistojen asentaminen on paljon edullisempaa uudisrakennuksessa tai peruskorjauksessa kuin pienemmän saneerauksen yhteydessä.