Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: kuros - 27.12.19 - klo:21:22
-
Nibe 1255-16 asennettiin runsas kk sitten. Kun tänään tuli pakkasta -5C verran, tuli ihmettelyn aihetta niin että pitää kysyä kokeneemmilta.
Nimittäin Nibe piti tänään lämmityksellä menoveden lämmön (BT2) noin 1C alle lasketun menolämmön. Tästä seurasi se, että GM laski jatkuvasti -700, jolloin Nibe käynnisti vastuksen. Ei kai tämä ole oikeanlaista toimintaa vaan pumpusta pitäisi ottaa enemmän lämpöä kun se on vasta kevyesti kuormitettu.
Estin valikosta vastuksen mutta silti kompressori ei nostanut kierroksia. Kompressorin taajuus vaihteli 20..30 Hz. Kompressori pystyi kuitenkin 50 Hz taajuuteen käyttövettä tehdessä. Selasin valikot moneen kertaan. Keruun arvot näyttivät hyviltä. Nostin GM -250 mutta GM näyttää laskevan taas. Aikaisemmin laite toimi odotetusti ja GM vaihteli asetetuissa rajoissa.
-
Millaiset olivat keruun ja lämmönjaon dT -arvot (meno- ja paluu lämpötilojen erotukset)?
-
Keruu sisään nyt, kun pakotin kompressorille 32 Hz, on 3,0 ja ulos -0,5C. Keruupumppu 42%.
Lämmönjako nyt meno 31,3 ja paluu 28,5C, pumppu 100%. Ei ne erikoisemmin poikenneet näistä eilen.
-
Nuo arvot vaikuttavat normaaleilta.
Keruu ja lämmityskierrot ovat kunnossa ja pumpulta lähtee lämpötehoa.
Nyt en osaa arvioida, miksi kone ei nosta lämmitystehoaan riittävästi.
-
jos inverter syöttää isoa varaajaa, softa ei ehkä ymmärrä toimia rakennuksen tarpeen mukaisella pienellä teholla. Kun softa näkee, että varaajan lämpö (sen suuren kapasiteetin takia) nousee vain hitaasti, se saattaa olettaa tehon tarpeen olevan suuremman ja lisätä kierroksia tarpeettomasti? Kun sitten varaaja on pumpattu täyteen isolla teholla, tulee pitkä tauko ennenkuin pumppu uudelleen käynnistyy. Näin inverter alkaisi toimia vähän kuin on/off pumppu? Toki softa voi olla niin fiksu, että se osaa laskea keskimääräisen todellisen tehon tarpeen.
Lämmittääkö Nibe nyt suoraan lattialämmitystä vai onko kierrossa mukana tuo 3m3:n varaaja?
-
Varaaja on erotettu nyt varmuuden vuoksi suluilla ja Niben on tarkoitus hoitaa yksin lämmitys. Halusin varaajan kytkettäväksi niin, että haluttaessa sen voi lämmittää ja vaihtaa syöttämään lattiapiirejä. Nibessä voi konfata sen käyttöön ja tuo AXC40 hoitaa ulkoisen suntin säätämistä.
-
Poistin tuon konfaamani "Taajuuden esto": 20...31 Hz ja taajuus alkoi taas vaihdella 20...30 Hz ja menolämpö laski alle tavoitteen. Ikäänkuin softa lukisi menolämmön (BT2) liian suureksi. Näytössä arvo on jatkuvasti alle lasketun. Tai säätösilmukassa olisi jokin virhetekijä.
Tuota Taajuuden eston aluetta säätämällä ulkolämpötilan mukaan voi yrittää pärjätä vähän aikaa. Tai sitten pitää ensi yöksi lämmittää varaaja.
Jos kukaan ei tähän parempaa ratkaisua tiedä, pitää vielä tehdä Niben uudelleenkäynnistys ennen kuin soitan maanantaina asennusfirmaan. Tässä voi olla haastetta huollollekin.
-
Vaikuttaa siltä, että jokin arvo on asetettu sellaiseksi, että se rajoittaa koneen antamaa lämmitystehoa.
-
Onko BT25 käytössä?
Onko kohtaus loggaus käynnissä?
Tana tätä oikokirjoitusta ja omaa tarkkaavaisuutta 😬
-
Kytkentä kuva helpottais hahmottamaan tilannetta paremmin ....
-
Vaikuttaa siltä, että jokin arvo on asetettu sellaiseksi, että se rajoittaa koneen antamaa lämmitystehoa.
Niin arvelin itsekin ja selasin vimmatusti valikkoja läpi. En vain keksi mikä voisi olla sellainen.
Nyt kuitenkin huomasin että kun nostan pyyntiä 2..3C niin kompressorin taajuus nousee jopa 38 Hz ja lämpöä saa tarpeeksi. Mutta ero lasketun ja mitatun menolämmön välillä säilyy jonka seurauksena GM laskee rajalle jossa vastus menee päälle.
-
Millä asteminuuttiarvolla kompressori käynnistyy?
-
Kytkentä kuva helpottais hahmottamaan tilannetta paremmin ....
Tuossa kuva.
Asentaja kytki BT25 Niben esimerkkikuvan mukaan menoputkeen. Sellainen poikkeus kuvaan tuli, kun soitti Nibelle, niin sieltä tuli ohje lisätä BT71 paluuputkeen. Nibe ei toimittanut sitä anturia joten vähän yllätys tuo oli.
USB-tikku on liitettynä.
-
Millä asteminuuttiarvolla kompressori käynnistyy?
Olen asettanut GM -250. Tänään kokeeksi nostin GM +10 jolloin pysähtyi. Sitten laskin -260 joloin käynnistyi.
-
Eihän tuolla ole mitään rajoittavaa? Tämmöisenä arvailuna vaan
"Valikko 5.1.7 - keruuhälytysasetukset
pienin keruu ulos
Säätöalue: -12 – 15 °C
Tehdasasetus: -8 °C
Tässä asetetaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu hälyttää liian alhaisesta lämmönkeruun menolämpötilasta.Jos "automaattinen palautus" on valittu, hälytys nollautuu, kun lämpötila on noussut 1 °C asetusarvon yläpuolelle.Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan,kun lämmönkeruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua minimiarvoa.Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen menolämpötilan asetettu minimiarvo."
-
Tuossa kuva.
Asentaja kytki BT25 Niben esimerkkikuvan mukaan menoputkeen. Sellainen poikkeus kuvaan tuli, kun soitti Nibelle, niin sieltä tuli ohje lisätä BT71 paluuputkeen. Nibe ei toimittanut sitä anturia joten vähän yllätys tuo oli.
USB-tikku on liitettynä.
Ahaa, eli aikalailla Niben ohjeen mukaan sitten...lämmitysten paluussa. Onko vain yksi lämmityspiiri?
Ajattelin este että kun kerroit suluilla erotetun että lataa varaajaa...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9093.0;attach=11153;image)
Sinänsä siis ihan Niben ohjeiden mukaan ja silti tökkii nostaa tehoja....aika outoa.
Näyttääköhän kaikki anturit oikeita lämpöjä? BT25 ja BT71 varmaankin vaikuttavat käyntiin jos kerran käskettiin laittaa, vaikka toisaalta ajateltuna ei niiden mitään tarttis vaikuttaa teoriassa.
Onko termostaatit lämmityspiireissä jos se vaikka rajoittaa virtauksia liikaa...
-
Termostaatit on suurimmaksi osaksi auki ja virtaus on heilunut 27 l/m vaiheilla kaiken aikaa.
Minusta näyttää säätöongelmalta, kun laskettu arvo on esim. juuri nyt 34,6C, niin miksi mitattu arvo on noin 2C alempi?
Anturit ei kuitenkaan näytä ainakaan pahasti pieleen. BT2 ja BT25 ei poikkea paljon toisistaan, molemmat menoputkessa, BT2 Niben sisällä ja BT25 ulkopuolella.
Sellainen huomio että GM laskee BT25 perusteella vaikka lisälämpö ei ole käytössä. BT2 perusteella luultavasti säätää.
Leudolla säällä näytti toimivan, en ainakaan huomannut mitään. Ainoa juttu oli että silloin taajuus aika ajoin kävi hetken 30 Hz. Nyt taajuus näyttää vakaasti olevan 38 Hz.
-
Laittaisin käynnistys GM -60.
Isoilla arvoilla on säätö käsittääkseni "loivaa".
-
Olen asettanut GM -250. Tänään kokeeksi nostin GM +10 jolloin pysähtyi. Sitten laskin -260 joloin käynnistyi.
Muutit tuossa akuttia GM arvoa ja silloin kone pysää aina kun se on nolla tai yli.
-
Muutit tuossa akuttia GM arvoa ja silloin kone pysää aina kun se on nolla tai yli.
Laitoin GM -300 kun oli leutoa ja Nibe kävi katkokäyntiä. Iso arvo harvensi käynnistyksiä. Kun lämmitysputket on betonilattiassa, jossa on iso lämpökapasiteetti, en huomannut sisälämmön vaihtelevan.
Rukkasin GM arvoja tänään siinä tarkoituksessa, että laitteen outo käytös saattaisi "resetoitua". Isompi reset on vielä tekemättä eli virrankatkaisu.
-
Invertteriniben GM-laskennasta on kirjoitettu foorumilla aiemmin. Kannattaa lukea.
Muistikuvani on, että jos käyttää isoa käynnistysarvoa niin nibe säätää kompressorin nopeutta hitaammin.
Aiheeseen taisi liittyä myös jokin "piilossa oleva" säätömahdollisuus.
-
Sellainen huomio että GM laskee BT25 perusteella vaikka lisälämpö ei ole käytössä.
BT2 perusteella luultavasti säätää.
Kun BT25 on kytketty, niin laskee asteminuutit aina sen perusteella.
Mitä säätäisi BT2 perusteella?
-
Laitatko lokin tänne tutkailtavaksi.
.... Ainoa juttu oli että silloin taajuus aika ajoin kävi hetken 30 Hz. ...
Tuolla kompressori varmistanee voitelun toimimisen.
Onko huonelämpötila-anturi kytketty?
-
Kun BT25 on kytketty, niin laskee asteminuutit aina sen perusteella.
Mitä säätäisi BT2 perusteella?
Saatat olla oikeassa ja Nibe säätää menoveden lämpöä BT25 eikä BT2 mukaan vaikka lisälämpö olisikin pois. Tämän selvittäminen vaatisi tarkaa seurantaa.
Testasin miten toimii kun vaihtaa varaajan käyttöön ja hyvin toimi. Silloin Nibe/AXC40 säätää luonnollisesti ulkoisen suntin jälkeen olevan anturin BT25 mukaan. BT25 asettui kohdalleen lasketun lämpötilan kanssa ja heilui sen molemmin puolin. Kompressori aivan oikein pysähtyi ja GM nollautui.
Tänään kun sää lauhtui, Niben toiminta sai minut aavistelemaan mikä on alkuperäisessä kysymyksessä esittämäni ongelman syy. Nimittäin tänään muutos on toisinpäin kuin viime perjantaina kun pakkanen kiristyi. Nyt laskettu menolämpö on pienempi kuin mitattu lämpö ja asteminuutit muuttuu jatkuvasti ylöspäin.
Lattiassa olevan betonivalun massan ja putkissa olevan veden massan lämpökapasiteetti on varsin suuri. Siitä seuraa huomattava hitaus muutostilanteissa.
Perjantaina kun sää kylmeni, menoveden lämpö jäi jälkeen lasketusta ja GM laski jatkuvasti, aina -700 rajalle jossa Nibe kytki vastuksen. Tätä en pidä hyvänä käytöksenä kun samaan aikaan kompressori himmaili pienellä teholla.
Voin toki estää vastuksen sillä että kytken vastuksen pois kokonaan. Niben valikoissa sentään voi konfata yhtä ja toista.
-
Onko huonelämpötila-anturi kytketty?
Asentajien mukaan lattialämmityksen kanssa ei pidä laittaa huoneanturia. Samanlaista käsitystä muistan foorumillakin esitetyn. Kivitalossa anturin johdon vetäminen esim. keskikerroksesta pannuhuoneeseen olisi niin hankalaa että jättäisin mieluusti tekemättä.
Huoneanturi olisi toki hyvä olla koska muuten kai ensi keväänä kun aurinko alkaa lämmittää, huonelämpö ihan varmasti täällä nousee huomattavasti. Turha kai silloin Niben on lämmittää. Termostaateilla voi toki leikata enempiä mutta termarit on melko epätarkkoja.
Mietin toimisiko itse rakennettu "simulaattori". Periaate olisi kerätä talosta eri puolilta lämpötilatietoja ja lähettää niistä keskiarvo tms. pannuhuoneeseen. Siellä tiedon perusteella muutettaisi Niben huoneanturin nastoihin kytkettyä säädettävää vastusta.
-
Asentajien mukaan lattialämmityksen kanssa ei pidä laittaa huoneanturia. ...
Kysymyksen tarkoitus oli vain selventää kokonaiskuvaa.
-
Ehkä kannattaa käyttää Niben tehdasasetusta.
"käynnistä kompressori
Säätöalue: -1000 – -30
Tehdasasetus: -60"
-
Asentajien mukaan lattialämmityksen kanssa ei pidä laittaa huoneanturia. Samanlaista käsitystä muistan foorumillakin esitetyn. Kivitalossa anturin johdon vetäminen esim. keskikerroksesta pannuhuoneeseen olisi niin hankalaa että jättäisin mieluusti tekemättä.
Huoneanturi olisi toki hyvä olla koska muuten kai ensi keväänä kun aurinko alkaa lämmittää, huonelämpö ihan varmasti täällä nousee huomattavasti. Turha kai silloin Niben on lämmittää. Termostaateilla voi toki leikata enempiä mutta termarit on melko epätarkkoja.
Mietin toimisiko itse rakennettu "simulaattori". Periaate olisi kerätä talosta eri puolilta lämpötilatietoja ja lähettää niistä keskiarvo tms. pannuhuoneeseen. Siellä tiedon perusteella muutettaisi Niben huoneanturin nastoihin kytkettyä säädettävää vastusta.
Tähän huoneanturi keskusteluun oma kohtaista kokemusta lattialämmitys talossa.
Laitoin huonemittaus anturin (Ouman-TMD) IV-konen poistokanavaan ennen LTO:ta, josta sain koko talon lämpötilakeskiarvon eikä tarvinnut kaapeloida kuin parinmetrin matka maalämpöpumpun ja IV-koneen välillä.
Nyt on ollut käytössä jo kolmevuotta ja lämmönsäätö on minusta toiminut erinomaisesti,
ainoa joka aluksi arvelutti oli saunanlämmitys joka nostaa poistoilman lämpötilaa (25-27C) lukemiin ja maalämpöpumppu pysähtyy kunnes lämmpötila on laskenyt lähelle asetusarvoa.
Ei tuosta pumpun pysähtymisestä kyllä ole käytössä ongelmia minulla ollut.
Talossa on vielä suuret ikkunan eteläseinällä ja kesällä aurinkopaistaa sisälle suoraan niin siirsin ulkoanturin itäseinälle ja aurinkoisina päivinä lämmitys keskeytyy hyvissä ajoin kun ulkolämpötilan suodatusaika on nyt vain 0-1h.
Kattokonvektorilla joutuu kesällä jäähdyttämään kovasti mutta huonelämpötila on pysynyt mukavana.
-
Laitoin huonemittaus anturin (Ouman-TMD) IV-konen poistokanavaan ennen LTO:ta, josta sain koko talon lämpötilakeskiarvon eikä tarvinnut kaapeloida kuin parinmetrin matka maalämpöpumpun ja IV-koneen välillä.
ulkolämpötilan suodatusaika on nyt vain 0-1h.
Tuo IV-koneen edestä mittaus onkin hyvä oivallus.
Olen jo asentanut kymmenkunta DS18B20 anturia eri puolille ja noista voisin valita sopivat. Eri kerrokset tosin lämpenevät auringossa eri lailla ja yhteinen menoveden säätö olisi kompromissi. Asia on minulla vasta alustavasti muhimassa. Kokeilujen kautta ehkä siitä voisi rakentaa kohtuullisen hyvän.
Sama lattialämmityksen hitaus siinä on ongelmana kuin edellä mainittu mutta jos optimistisesti arvelee että softaa tarpeeksi hinkkaamalla siitä jotain tulisi. Ja olisihan siinä viimeisenä varmistuksena korkeampi äly tai aboriginaalin hiki säätämässä.
Voiko Niben valikossa asettaa ulkoanturin suodatusajan vai onko jokin muu pumppu?
-
... Voiko Niben valikossa asettaa ulkoanturin suodatusajan ...
Kyllä, tehdasasetus on muistaakseni 24h.
-
Voiko Niben valikossa asettaa ulkoanturin suodatusajan vai onko jokin muu pumppu?
Itsellä Nibe 1155 4-16 ja ulkolämpötila suodatus löytyy valikosta ( LÄMPÖPUMPPU => 4.9 Lisäasetukset =>AUTOM.TILAN ASETUKSET 4.9.2 => suodatusaika ) ja sieltä sopiva suodatusaika..
-RR
-
Palaan Niben odottamattomaan käytökseen jota kuvasin jo ketjun alussa ja laitan nyt 1 vrk käyrät liitteeksi. Kuvassa 1 näkyy GM käyrä sinisellä ja kuvassa 2 tarkemmin lämpötilat koska ne ei erottuneet 1. kuvan asteikolla.
Eilen sunnuntaina kun pakastui, GM laski jatkuvasti aina vastusten käynnistysrajalle saakka (-400). Olin estänyt vastukset ja GM jäi pitemmäksi ajaksi arvoon -400 kunnes sää lauhtui. Ihmetyttää se, että Nibe ei nostanut menoveden lämpöä vaan olisi kytkenyt vastukset kun samaan aikaan kompressori kävi pienellä teholla. En keksi miksi Nibe ei nostanut menoveden lämpöä. Olettaisin että GM poikkeaman kesto (=integraali) on yksi säätösilmukkaa ohjaava tekijä.
Kompressorin käynnistysraja oli -200 ja vastusraja 200. Lämmitin käyttöveden varaajalla, siksi käyrissä näkyy pelkkä lämmitys. Nyt kun lauha sää näyttää jatkuvan, GM luultavasti nousee nollaan ja Nibe palaa katkokäynnin alueelle. Täällä ei ole vieläkään ollut pitempää pakkasjaksoa ja jään seuraamaan miten Nibe silloin toimii. Koetan vielä muuttaa kompressorin käynnistysrajaksi -100 vaikka tuskin sillä on vaikutusta asiaan.
-
Mitkähän tuossa on lämpökäyrän asetukset? Vai eikö tuo 4-6 asteen ulkolämpötilan pudotus tuon enempää BT25-käyrässä pitäisikään näkyä?
Eikun hetkinen tämähän on invertteri, on sulla aivan oudot käyrät. Ota kaikki termostaatit pois estämästä, jos siellä sellaisia on. Ei tuo BT25 normaalisti voi tuollaista heilumista pitää. Ja kompura pumppaa ylös/alas koko ajan. Mielenkiintoista nähdä miten ongelma selviää.
-
Mitkähän tuossa on lämpökäyrän asetukset? Vai eikö tuo 4-6 asteen ulkolämpötilan pudotus tuon enempää BT25-käyrässä pitäisikään näkyä?
Eikun hetkinen tämähän on invertteri, on sulla aivan oudot käyrät. Ota kaikki termostaatit pois estämästä, jos siellä sellaisia on.
Ei pitäisi näkyä kuin 1,5C. Oma lämpökäyrä menee näin: 0/29, -10/32, -20/35 jne. Nibe ei nostanut lainkaan menoveden lämpöä tuossa käyrässä. Sen sijaan nuo 30 Hz piikit, joita se tekee 20 min välein, leveni.
Melkein kaikki termarit on auki.
-
piitkästä aikaa forumilla taas präläilemässä :D
Totuushan on että kun vehkeet pelaa niin ne unohtaa jne ;)
Voisitko kuros laittaa logit muutamalta päivältä ihan txt muodossa niin voi kattella vähän laajemmin toimintaa.
-
Voisitko kuros laittaa logit muutamalta päivältä ihan txt muodossa niin voi kattella vähän laajemmin toimintaa.
Tässä niitä on tämän vuoden puolelta, lauhaa säätä on ollut.
-
Katselin lokeja ja pisti semmoinen silmään että keruun delta putoaa heti kun hertsit nousee. Keruun nopeudeksi näyttä 23 - 30 %
Kokeilisin laittaa keruupumpun kiinteästi 75-100% aluksi ja katsoisi vaikutusta. En muista mistä valikosta menee...
-
Katselin lokeja ja pisti semmoinen silmään että keruun delta putoaa heti kun hertsit nousee. Keruun nopeudeksi näyttä 23 - 30 %
Kokeilisin laittaa keruupumpun kiinteästi 75-100% aluksi ja katsoisi vaikutusta. En muista mistä valikosta menee...
Äkkiseltään tuntuu, että tuo ei ainakaan keruun deltaan auta, siis jos on tarkoitus estää deltan tippumista.
-
Katselin lokeja ja pisti semmoinen silmään että keruun delta putoaa heti kun hertsit nousee. Keruun nopeudeksi näyttä 23 - 30 %
Kokeilisin laittaa keruupumpun kiinteästi 75-100% aluksi ja katsoisi vaikutusta. En muista mistä valikosta menee...
Keruupumppu on ollut auto asennossa, yleensä toiminut 23% vaiheilla. En ole tuota koettanut säätää, koska se menee kylmäprosessin puolelle ja se on minulle vieras. Mutta jos sitä saa säätää, niin teen testin kun seuraavan kerran pakastuu ja koetan nostaa nopeutta.
-
Vaikutus olisi aika nopeasti nähtävissä jos vaan kokeilet. Ei se mitään riko tms.
Mulle kun asennettiin nibe niin asentaja suositteli kyseistä asetusta.
-
Vaikutus olisi aika nopeasti nähtävissä jos vaan kokeilet. Ei se mitään riko tms.
Mulle kun asennettiin nibe niin asentaja suositteli kyseistä asetusta.
Muutin kokeeksi keruupumpun auto -> 80%. Keruun delta muuttui 2,9 -> 1,3. Optimi delta olisi kai 3 vaiheilla.
-
Muutin kokeeksi keruupumpun auto -> 80%. Keruun delta muuttui 2,9 -> 1,3. Optimi delta olisi kai 3 vaiheilla.
Ota logia, jos vaikutusta niin aika nopsaan näkyisi (1-2h)
Delta oli käynnyt sulla lähellä 5 joten ajatukseni että silloin alkaa rajoittaa kompressorin hz.
delta arvohan kasvaa kun otetaan tehoa joten "tyhjäkäynnillä" ei mielestäni tällä suurempaa merkitystä.
Tämä siis tottakai ihan vaan mun omia mietintöjä ilman mitään "fakta" pohjia :P
-
Ota logia, jos vaikutusta niin aika nopsaan näkyisi (1-2h)
Delta oli käynnyt sulla lähellä 5 joten ajatukseni että silloin alkaa rajoittaa kompressorin hz.
delta arvohan kasvaa kun otetaan tehoa joten "tyhjäkäynnillä" ei mielestäni tällä suurempaa merkitystä.
Tämä siis tottakai ihan vaan mun omia mietintöjä ilman mitään "fakta" pohjia :P
Seurasin kun keruun dT muuttui 3,3...4,4 välillä kun taajuus heilui 20...30 Hz. Keruupumpun kierrokset nousivat 23 -> 30% suuremmilla taajuuksilla. Nibe oikein säätää pumpun nopeutta auto-moodissa. Ei tuossa minusta näy mitään omituista.
Nyt kun Nibe toimii katkokäynnin alueella, taitaa olla turha laittaa testiä. Pitää odottaa pakastuvaa.
-
Tai sitten nostat lämpökäyrää väliaikaisesti niin voit testata nytkin. Näet mitä tapahtuu kun pyyntiä tulee reilusti lisää.
-
... Olettaisin että GM poikkeaman kesto (=integraali) on yksi säätösilmukkaa ohjaava tekijä.
En olettaisi.
On jäänyt käsitys, että tehoa lisätään sen perusteella kuinka etäällä akuutti GM arvo on kompressorin käynnistysarvosta.
-
Tai sitten nostat lämpökäyrää väliaikaisesti niin voit testata nytkin. Näet mitä tapahtuu kun pyyntiä tulee reilusti lisää.
Testasin kerran nostaa pyyntiä 2..3C ja silloin lämpöä alkoi tulla kunnolla. Pumppu siis todistetusti on kunnossa. Mutta kun ajan sopivalla käyrällä, alkaa jatkuva himmailu aina siihen saakka että kytkee vastukset.
Aivan kuin säätö ei toimisi.
-
En olettaisi.
On jäänyt käsitys, että tehoa lisätään sen perusteella kuinka etäällä akuutti GM arvo on kompressorin käynnistysarvosta.
Eikö integroiva säätö noin toimikin eli jos poikkeaa tavoitteesta (kai se on käynnistysrajasta) määrän ja ajan osalta (miten tuon muotoilisin niin ettei tule palautetta), säätää sopivaan suuntaan. Taas olettaisin että käytännössä kaikki pumput käyttää jotain PI tai PID säätöalgoritmia (I=integroiva). Minun Nibe ei vain näytä reagoivan siihen miten paljon se on poikennut.
Katkokäynnin alueella säätö ei tietenkään voi toimia, koska pumppua ei voi säätää minimitehoa pienemmälle. Sen takia voin testailla toimintaa vasta kun on pakkasta. Nibe menee katkokäynnille 0...+1C vaiheilla. 10 vrk ennusteessa lauha sää jatkuu. Merkillinen talvi.
-
Testasin kerran nostaa pyyntiä 2..3C ja silloin lämpöä alkoi tulla kunnolla. Pumppu siis todistetusti on kunnossa. Mutta kun ajan sopivalla käyrällä, alkaa jatkuva himmailu aina siihen saakka että kytkee vastukset.
Aivan kuin säätö ei toimisi.
Mikäs softaversio sulla olikaan? Uusin 9172R2?
Voisi kokeilla pykälää vanhempaa versiota 8538R2.
-
GM:hän on jo integroinnin tulos. Jos se ei muutu, niin silloin Niben mielestä lämmitysvajetta ei synny lisää. Pitäishän sen lämmityksen toki jossain vaiheessa mennä päälle jos se GM vaan laskee.
-
Mikäs softaversio sulla olikaan? Uusin 9172R2?
Voisi kokeilla pykälää vanhempaa versiota 8538R2.
On tuo uusin versio. Voin hyvinkin kokeilla vanhempaa, saako sen ladattua Niben uplinkin kautta?
-
GM:hän on jo integroinnin tulos. Jos se ei muutu, niin silloin Niben mielestä lämmitysvajetta ei synny lisää. Pitäishän sen lämmityksen toki jossain vaiheessa mennä päälle jos se GM vaan laskee.
Eikö GM = GradMinut eli lasketaan kerran minuutissa (mitattu - laskettu menovesi) * minuutti ja näitä summataan jatkuvasti. Eli tehdään siis "integrointia" karkealla tavalla.
Tämä vika esiintyy siten että Nibe kyllä lämmittää mutta 0,5...1C alle lasketun. Tätä kun se jatkaa tuntikausia, niin GM laskee vastusten käyttöönottorajalle. Eihän sen niin pitäisi mennä.
Tosin täällä pakkasta on ollut enintään -10C ja senkin lyhyen aikaa joten jää nähtäväksi miten silloin toimii.
-
Onko teillä niin, että vuorokauden aikana ei lämmitetä kertaakaan pumpulla käyttövettä?
Edelleen olen sitä mieltä, että käyrät on aivan outoja.
-
Onko teillä niin, että vuorokauden aikana ei lämmitetä kertaakaan pumpulla käyttövettä?
Edelleen olen sitä mieltä, että käyrät on aivan outoja.
Jos ei käyrässä muuta outoa ole kuin se että Nibe ei lämmitä kv niin sille on hyvä selitys. Nimittäin lämmitin kv 3 m3 varaajassa puita polttamalla. Taisin siitä tuolla aikaisemmin jo mainita.
-
Eikö integroiva säätö noin toimikin eli jos poikkeaa tavoitteesta (kai se on käynnistysrajasta) määrän ja ajan osalta (miten tuon muotoilisin niin ettei tule palautetta), säätää sopivaan suuntaan. Taas olettaisin että käytännössä kaikki pumput käyttää jotain PI tai PID säätöalgoritmia (I=integroiva). Minun Nibe ei vain näytä reagoivan siihen miten paljon se on poikennut.
Kyllä täällä palautetta pitää antaa ja ottaa puolin ja toisin, kunhan ollaan asiassa. Oppimassa täällä foorumilla ollaan.
Olet oikeassa että aika tai muutoksen suunta on jollain tavalla oltava mukana säädössä.
-
Minun puolestani mennään asiassa pysyen.
Tämä ketju on yli 50 viestiä pitkä eikä mielestäni vielä ole vinkkiä mikä minun Nibessä on vikana. Olisiko ainutkertainen vika?
Ajattelin että kun AXC40 on kokoonpanossa, niin varmuuden vuoksi kytkisin sen pois. AXC40 ei pitäisi nyt vaikuttaa mutta asian voisi varmistaa.
Vai olisiko aihetta soittaa huoltoon?
-
Jos ei käyrässä muuta outoa ole kuin se että Nibe ei lämmitä kv niin sille on hyvä selitys. Nimittäin lämmitin kv 3 m3 varaajassa puita polttamalla. Taisin siitä tuolla aikaisemmin jo mainita.
No tuo selittää, että vettä ei lämmitetä. Mutta se ei selitä sitä, miksi kompressorin taajuudensäätö toimii aivan oudosti. Kuin on-off pumppu 20-30 Hz välillä. Tai sitten en osaa logintutkijan kuvia tulkita ollenkaan. Samoin lähtevän lämpötilan käyrän (tai BT25) pitäisi lämmityskaudella seurata asetetun lämpötilan käyrää hyvinkin tarkkaan, eikä heilua samaa tahtia kompuran kierrosten mukaan.
-
Kuulostaa jotenkin tutulta tuo, että kone ei oikein lähde lämmittämään vaan menolämpö on koko ajan vähän laskennallisen menon alle. Mutta itsellä kuitenkin lähtenyt menoa nostamaan ennen kuin vastukset päälle menivät, lähelle kuitenkin asteminuutit sitä pistettä laskivat.
En vaan millään muista, että mistä se itsellä johtui ja miten sen korjasin.
En pienellä selaamisella löytänyt vastausta, oletko koittanut rajoittaa kompuran taajuutta alapäästä koemielessä? Eli minimiksi vaikka 25 tai 30 Hz ja pysyykö silloin asteminuutit kurissa?
-
No tuo selittää, että vettä ei lämmitetä. Mutta se ei selitä sitä, miksi kompressorin taajuudensäätö toimii aivan oudosti. Kuin on-off pumppu 20-30 Hz välillä. Tai sitten en osaa logintutkijan kuvia tulkita ollenkaan. Samoin lähtevän lämpötilan käyrän (tai BT25) pitäisi lämmityskaudella seurata asetetun lämpötilan käyrää hyvinkin tarkkaan, eikä heilua samaa tahtia kompuran kierrosten mukaan.
Tuo boldattu on normaalia kun lämmitystarve ei ole kovaa. Ainakin itsellä vasta jossain -5..8 hujakoilla kompuran taajuus pysyy yli 30 Hz, sen alle se sykkii tuota 20-30 Hz taajuutta noin 20min sykleissä.
-
On tuo uusin versio. Voin hyvinkin kokeilla vanhempaa, saako sen ladattua Niben uplinkin kautta?
Uplinkistä saa vaan uusimman version ladattua. Jos täällä jollain olisi jakaa edellinen versio...
-
Tuo boldattu on normaalia kun lämmitystarve ei ole kovaa. Ainakin itsellä vasta jossain -5..8 hujakoilla kompuran taajuus pysyy yli 30 Hz, sen alle se sykkii tuota 20-30 Hz taajuutta noin 20min sykleissä.
Ei kyllä ainakaan pikku Nibessä ole normaalia tuollainen. En tietysti osaa sanoa miten on noissa tehokkaimmissa.
-
No tuo selittää, että vettä ei lämmitetä. Mutta se ei selitä sitä, miksi kompressorin taajuudensäätö toimii aivan oudosti. Kuin on-off pumppu 20-30 Hz välillä. Tai sitten en osaa logintutkijan kuvia tulkita ollenkaan. Samoin lähtevän lämpötilan käyrän (tai BT25) pitäisi lämmityskaudella seurata asetetun lämpötilan käyrää hyvinkin tarkkaan, eikä heilua samaa tahtia kompuran kierrosten mukaan.
Tätä 20-30 Hz toiminta-aluetta itsekin ihmettelin. Nibe on kuin juuttunut sille välille, käy enimmäkseen 20 Hz ja tekee säännöllisesti 30 Hz piikin. Mutta jos toinenkin pumppu tekee sitä, niin se ei ole vika vaan ominaisuus. Mutta ei tuo hyvältä vaikuta.
-
En pienellä selaamisella löytänyt vastausta, oletko koittanut rajoittaa kompuran taajuutta alapäästä koemielessä? Eli minimiksi vaikka 25 tai 30 Hz ja pysyykö silloin asteminuutit kurissa?
Asentaja kävi parin viikon kuluttua puhdistamassa sihdit ja itsekin tein saman vähän sen jälkeen. Ei olleet pahasti likaiset.
Vieläkin kuuluu kv putkista sellaista napsumista jatkuvasti ja välillä isompaakin porinaa. Muutama autom. ilmanpoistolaite on asennettu mutta ilmavaivoja vaan tuntuu riittävän.
Aluksi rajasin taajuudet 20-30 Hz pois, lähinnä vain testasin että kompura ottaa kierroksia. Tuon voin testata tarkemmin uudelleen.
-
Mitäs arvoja valikkoon 5.3 2 (liite) on laitettu?
-
Onko ongelman alkutilanteen lokia saatavilla?
-
Aikaisempaan softaversioon voi palata (Niben ohjeet):
- Käännä katkaisin stand by-asentoon.
- Pidä OK-painike painettuna ja käännä samalla katkaisin on-asentoon.
- Vapauta OK-painike, kun vihreä valo syttyy (n. 10 sekuntia). Edellinen versio on nyt käytössä.
-
BT1-Average seuraa melkein BT1 arvoa. Eli suodatusaika on varsin lyhyt.
Miksi on muutettu?
Tehdasasetus on 24h.
Nibe voi käyttää säädössä tuota eroa kompressorin nopeuden säätämiseen?
-
Katselin lokeja ja pisti semmoinen silmään että keruun delta putoaa heti kun hertsit nousee. Keruun nopeudeksi näyttä 23 - 30 %
Kokeilisin laittaa keruupumpun kiinteästi 75-100% aluksi ja katsoisi vaikutusta. En muista mistä valikosta menee...
Minusta tuo käyttäytyy normaalisti.
1. Kompressorin nopeus kasvaa (200 -> 300)
2. Keruun delta kasvaa (3,5 -> 4,5)
3. Keruupumpun nopeus kasvaa (23 -> 30)
-
Uplinkistä saa vaan uusimman version ladattua. Jos täällä jollain olisi jakaa edellinen versio...
Liitteenä on Nibeltä saatu viimeistä edellinen versio ainakin f1255-6 versioon. Saattaapi toimia myös -12 ja -16 pumpuissa.
Eipä mahdu liitteeksi, joten alla linkki:
https://www.dropbox.com/s/bpih50ymc6vrkrg/f1155_f1255_8539R4.nibe?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/bpih50ymc6vrkrg/f1155_f1255_8539R4.nibe?dl=0)
-
Mitäs arvoja valikkoon 5.3 2 (liite) on laitettu?
Kohta Shunttiohjattu lisälämpö
priorisoitu lisä: pois
Käynnistysero: 10
Minimikäyntiaika: 3
Alin lämpötila: 50
Shunttivahvistus: 10
Shuntin odotusaika: 120
-
Onko ongelman alkutilanteen lokia saatavilla?
Mistähän kohtaa lokia pitäisi laittaa, noin 30 vrk loki löytyy, mutta suurin osa on katkokäynnin ajalta mikä ei ole kiinnostavaa tämän ongleman kannalta ainakaan minun mielestäni. Loki puuttuu noin 1kk asennuksen jälkeiseltä ajalta.
Tarkoitatko lokia ajalta joka edelsi tuota viimeksi lähettämääni vrk lokia?
-
Aikaisempaan softaversioon voi palata (Niben ohjeet):
- Käännä katkaisin stand by-asentoon.
- Pidä OK-painike painettuna ja käännä samalla katkaisin on-asentoon.
- Vapauta OK-painike, kun vihreä valo syttyy (n. 10 sekuntia). Edellinen versio on nyt käytössä.
Mieleen tuli kysymys olisko tehtaalla toimitettuun pumppuun ladattu muuta kuin uusin versio?
Tämä olisi yllätys mielestäni.
-
Mistähän kohtaa lokia pitäisi laittaa, noin 30 vrk loki löytyy, mutta suurin osa on katkokäynnin ajalta mikä ei ole kiinnostavaa tämän ongleman kannalta ainakaan minun mielestäni. Loki puuttuu noin 1kk asennuksen jälkeiseltä ajalta.
Tarkoitatko lokia ajalta joka edelsi tuota viimeksi lähettämääni vrk lokia?
27.12 oli ongelmia, niin siitä ja päivä ennen ja jälkeen.
-
BT1-Average seuraa melkein BT1 arvoa. Eli suodatusaika on varsin lyhyt.
Miksi on muutettu?
Tehdasasetus on 24h.
Nibe voi käyttää säädössä tuota eroa kompressorin nopeuden säätämiseen?
Aluksi suodatusaika oli muistaakseni 8 h. Kun näytti siltä että ehkä pumppu säätää turhan hitaasti kun ulkolämpötila muuttuu, pienensin suodatusarvon 1 h. Ei se näyttänyt auttavan.
-
Aluksi suodatusaika oli muistaakseni 8 h. Kun näytti siltä että ehkä pumppu säätää turhan hitaasti kun ulkolämpötila muuttuu, pienensin suodatusarvon 1 h. Ei se näyttänyt auttavan.
BT1-Average käytettään pysäyttämään lämmitys keväällä, kun ulkolämpötila on tarpeeksi korkea ja vastaavasti käynnistämään syksyllä.
BT1 ja BT1-Averagen erotuksesta voidaan myös saada säädölle osatekijä.
-> Ilma kylmenee/lämpenee nopeasti, niin siitä kerroin kompressorin nopeuden muuttamiseen.
Ei lokien perusteella ole.
-
27.12 oli ongelmia, niin siitä ja päivä ennen ja jälkeen.
Tässä kolmen päivän kuvaajat. Valitettavasti kuvissa näkyy käyttäjän aiheuttamat hässäkät. Yritin esim. 26. klo 20 aikoihin potkia eloa pumppuun, siten että laitoin kv lämmitysksen päälle. Muuta sotkua oli 27. kun muutin käsin GM arvoa.
En itse noista kuvista saanut juuri mitään irti.
-
Laita lokit, niin saa itse muodostaa käyrät.
-
Laita lokit, niin saa itse muodostaa käyrät.
Lokit.
-
Mieleen tuli kysymys olisko tehtaalla toimitettuun pumppuun ladattu muuta kuin uusin versio?
Tämä olisi yllätys mielestäni.
Voi olla ettei siellä ole vanhempaa versiota mutta tuossa ylempänä artta laittoi edellisen version.
-
Katselin lokeja ja mitään ei löytänyt.
Jossain kohdassa kompressorin taajuus oli lähes 40%.
LJ - pumppu käy koko ajan 100%:lla. Onko asetettu vai automaatilla?
Ehkä on paras ottaa edellinen versio käyttöön. Tässä versiossa on toisen ketjun mukaan muillakin ongelmia.
Jos se ei toimi, niin palauttaa kaikki asetukset tehdasasetuksiin.
-
Katselin lokeja ja mitään ei löytänyt.
Jossain kohdassa kompressorin taajuus oli lähes 40%.
LJ - pumppu käy koko ajan 100%:lla. Onko asetettu vai automaatilla?
Ehkä on paras ottaa edellinen versio käyttöön. Tässä versiossa on toisen ketjun mukaan muillakin ongelmia.
Jos se ei toimi, niin palauttaa kaikki asetukset tehdasasetuksiin.
LJ-pumppu oli auto-moodissa. Arvelen että verkosto on sen verran laaja että siksi 100% (BF1 jotain 24 l/m).
Kai isompi virtaus tuottaa matalamman lämpötilan ja paremman COP.
Koetan vanhempaa versiota. Onko linkkiä siihen toiseen ketjuun?
-
Liitteenä on Nibeltä saatu viimeistä edellinen versio ainakin f1255-6 versioon. Saattaapi toimia myös -12 ja -16 pumpuissa.
Eipä mahdu liitteeksi, joten alla linkki:
https://www.dropbox.com/s/bpih50ymc6vrkrg/f1155_f1255_8539R4.nibe?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/bpih50ymc6vrkrg/f1155_f1255_8539R4.nibe?dl=0)
Sainko oikean MD5 summan?
8f8e4a76f50986b285543e7b5d2b4b0e f1155_f1255_8539R4.nibe
-
LJ-pumppu oli auto-moodissa. Arvelen että verkosto on sen verran laaja että siksi 100% (BF1 jotain 24 l/m).
Kai isompi virtaus tuottaa matalamman lämpötilan ja paremman COP.
Saa kai sitä 300 m² talossa olla jo aika reilusti virtausta.
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8951.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8951.0)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.0)
-
Sainko oikean MD5 summan?
8f8e4a76f50986b285543e7b5d2b4b0e f1155_f1255_8539R4.nibe
Täällä onnistui lataus ongelmitta, Win 10...?
-
Tätä 20-30 Hz toiminta-aluetta itsekin ihmettelin. Nibe on kuin juuttunut sille välille, käy enimmäkseen 20 Hz ja tekee säännöllisesti 30 Hz piikin. Mutta jos toinenkin pumppu tekee sitä, niin se ei ole vika vaan ominaisuus. Mutta ei tuo hyvältä vaikuta.
Luulen että tämä juttu liittynee kompressorin voiteluun, nostamalla kierroksia välillä on todennäköisesti vaikutusta siihen kuinka voitelu pelaa.
-
Luulen että tämä juttu liittynee kompressorin voiteluun, nostamalla kierroksia välillä on todennäköisesti vaikutusta siihen kuinka voitelu pelaa.
Tätä ei taida esiintyä alle 16kW laitteilla.
-
Ruotsin forumilta satuin löytämään kiinnostavan jutun, joka selittää mahdollisesti minun ongelmani.
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0
Jos juttu pitää paikkansa, kompressorin käynnistysarvoon GM on piilotettu eräs säätöalgoritmiin vaikuttava tekijä.
Nibe voi säätää kompressorin taajuutta 1 Hz portaissa. BT1 pitää muuttua vähintään dT (?) verran, jotta taajuutta voidaan muuttaa 1 Hz. Syntyy tietty alue (+-dT), jossa BT1 muutokset eivät näy Hz:ssä.
Säätösilmukan suora vahvistus (P-tekijä, proportionell) riippuu konfatusta kompressorin käynnistysarvosta. Tehdasasetus P=1 vastaa GM=-60. Jos muuttaa GM=-120 => P=0,5 jne. Silloin kuollut alue jossa BT1 muutokset eivät näy Hz:ssä, kaksinkertaistuu.
Kuollut alue ei jää pysyväksi kuitenkaan, vaan I-tekijä (integroiva) pitäisi oikaista virhe lopulta. Nibe on kuitenkin laittanut I-tekijän kertoimen hyvin pieneksi. Minun testeissä pakkasen kesto on kai ollut niin lyhyt ja GM niin pieni, että ei ole ehtinyt säätää.
Jotain tällaista sain äsken jutusta selville ja tämä selittäisi Niben toimintaa. Pitää tutkia eteenpäin mutta minusta tämä vaikuttaa järkeenkäyvältä selitykseltä.
-
Yo. teoria ei täällä toiminut käytännössä. Kompressorin käynnistys oli GM = -60 mutta ei näkyvää vaikutusta ongelmaan.
Eilen pakastui -7C ja menoveden lämpö jäi toimintapisteestä riippuen yhä enemmän (0,5...2,7C) jälkeen käyrästä. Piti nostaa pyyntiä kolme kertaa 1C. Silloin Niben käytös muuttui täysin. Pois jäi nopea vatkaaminen 20...30Hz alueella ja taajuus muuttui vakaaksi.
Nibe sääti järkevästi lämpötilan muuttuessa. Vika oli siinä että menoveden lämpö jäi jälkeen lasketusta. Melko pysyvä poikkeama ei kuitenkaan näyttänyt haittaavan pumpun toimintaa.
Vääristä arvoista seurasi GM laskeminen vastusrajalle saakka. GM oli pari päivää jatkuvasti -460. Toinen ongelma oli että pumppu ei seurannut asetettua käyrää vaan piti käsin asettaa pyyntiä.
Kopioin STORE.SET tikulle. Voisiko tarkistaa että siellä on bitit niinkuin pitää? Jos joku laittaisi omansa liitteeksi niin ajaisin vertailun.
-
Mikä on lämpökäyrä?
-
Mikä on lämpökäyrä?
Ensin oma käyrä 0/29, sitten käyrä 4. Sitä piti nostaa vielä 4, +1 korotus.
Viimeisellä menovesi oli -2,7C alle lasketun.
Muuten toimi ja lämpöä talossa tarpeeksi.
-
Mikä oli oman käyrän pisteet?
-
Mikä oli oman käyrän pisteet?
=0/29,-10/32,-20/35 jne.
-
=0/29,-10/32,-20/35 jne.
Entäs plussan puolen arvot?
-
Entäs plussan puolen arvot?
26/+10, 22/+20
-
Katsoitko tämän alla olevan valikon arvon jo?
Eihän tuolla ole mitään rajoittavaa? Tämmöisenä arvailuna vaan
"Valikko 5.1.7 - keruuhälytysasetukset
pienin keruu ulos
Säätöalue: -12 – 15 °C
Tehdasasetus: -8 °C
Tässä asetetaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu hälyttää liian alhaisesta lämmönkeruun menolämpötilasta.Jos "automaattinen palautus" on valittu, hälytys nollautuu, kun lämpötila on noussut 1 °C asetusarvon yläpuolelle.Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan,kun lämmönkeruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua minimiarvoa.Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen menolämpötilan asetettu minimiarvo."
-
26/+10, 22/+20
Eli oma käyrä on ollut noin 3.
Ja nyt toimii pumpun ja tuvan kannalta 4+1.
Pikimmiten katsoin ruotsalaisen analyysin Fx55 säädöstä ja vaikutti järkeen menevältä.
Se on luultavasti tehty aiemman SW version aikaan ja nykyisessä versiossa on ollut monenlaisia ongelmia.
Oletko asentanut aiemman käyttöön?
Säätämisen perusopus:
https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/l%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6.pdf (https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/l%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6.pdf)
Tehty Fx45 koneille, mutta eiköhän tuo päde Fx55 - sarjallekin.
Eli, ensin haetaan talokohtainen käyrä noin suunnilleen paikalleen (ensin liian kylmää tuvassa ja sitten liian kuumaa) ja sitten hienosäädetään (+/- asteikolla).
"Vatkaaminen" johtuu, kuten jo todettu, kompressorin voitelun varmistamisesta.
Jos kompressorin nopeus on yli 30%, tilapäistä nopeuden nostoa ei tarvita.
-
Eli oma käyrä on ollut noin 3.
Ja nyt toimii pumpun ja tuvan kannalta 4+1.
Pikimmiten katsoin ruotsalaisen analyysin Fx55 säädöstä ja vaikutti järkeen menevältä.
Se on luultavasti tehty aiemman SW version aikaan ja nykyisessä versiossa on ollut monenlaisia ongelmia.
Oletko asentanut aiemman käyttöön?
Säätämisen perusopus:
https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/l%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6.pdf (https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/l%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6.pdf)
Tehty Fx45 koneille, mutta eiköhän tuo päde Fx55 - sarjallekin.
Eli, ensin haetaan talokohtainen käyrä noin suunnilleen paikalleen (ensin liian kylmää tuvassa ja sitten liian kuumaa) ja sitten hienosäädetään (+/- asteikolla).
"Vatkaaminen" johtuu, kuten jo todettu, kompressorin voitelun varmistamisesta.
Jos kompressorin nopeus on yli 30%, tilapäistä nopeuden nostoa ei tarvita.
Pudotin käyrän takaisin 4 ja huomenna oma käyrä, katkokäynti alkaa. Käyrän noston tarve tuli kai selväksi?
Uusin versio käytössä. Käyrän valinta on vain hienosäätöä kun ohjaus ei toimi.
-
Pudotin käyrän takaisin 4 ja huomenna oma käyrä, katkokäynti alkaa. Käyrän noston tarve tuli kai selväksi?
Uusin versio käytössä. Käyrän valinta on vain hienosäätöä kun ohjaus ei toimi.
"Katkokäynti" (alle 20 minuutin käyntijaksot), silloin kun koneen minimiteho ylittää kulutuksen on väistämätöntä myös inverttereiilä, jos vesitilavuutta ei ole tarpeeksi. Ei vaan voi mitään
Käyrän valinta on tärkeintä kohdekohtaisessa säädössä.
Muuten se olisi turhaa.
-
Pysyykö se p-arvon säätö mukavuusalueella? Mitään hajua tuosta Niben säätämisestä ole, mutta noin yleisesti kai tuo tavoitteesta jääminen sopisi liian pieneen p-arvoon. I-arvo siinä säädössä on varmaankin tarkoituksella pieni, jotta GM pysyy negatiivisena ja kompressori päällä. Niben yhtälöistä ja algoritmeista ole mitään hajua. Esim. joskus se p on yhteisenä tekijänä yhtälössä, jolloin se i-arvokin muuttuu samalla.
E: sinänsähän tuo on enemmänkin estetiikkaa, jos se systeemi muutoin toimii.
-
Voiko valittu käyrä olla osatekijä säädössä?
-
"Katkokäynti" (alle 20 minuutin käyntijaksot), silloin kun koneen minimiteho ylittää kulutuksen on väistämätöntä myös inverttereiilä, jos vesitilavuutta ei ole tarpeeksi. Ei vaan voi mitään
Miten pitkiä sitten käyntijaksot ovat, kun vesitilavuutta on suositeltu 20 l/kW?
-
Miten pitkiä sitten käyntijaksot ovat, kun vesitilavuutta on suositeltu 20 l/kW?
Täällä noin tunnin käyntijakso nollakelillä ja on noin 300l vettä.
Vesi lämpenee noin 12C.
-
Täällä noin tunnin käyntijakso nollakelillä ja on noin 300l vettä.
Vesi lämpenee noin 12C.
Siis 30 l/kW. Tuon vesimäärän lämmitys 12 astetta kestää 25 minuuttia eli lämpöä menee merkittävästi muuhunkin, osatehoisella tietysti jo merkittävästi suoraan lämmitykseen. Eikö 12 astetta ole varsin suuri ero? Vai onko patterikiertoonkin shunttaus? Kai tuo ainakin SCOPia heikentää?
Mikäs on käyntijakso lämpimällä kelillä?
-
Siis 30 l/kW. Tuon vesimäärän lämmitys 12 astetta kestää 25 minuuttia eli lämpöä menee merkittävästi muuhunkin, osatehoisella tietysti jo merkittävästi suoraan lämmitykseen. Eikö 12 astetta ole varsin suuri ero? Vai onko patterikiertoonkin shunttaus? Kai tuo ainakin SCOPia heikentää?
Mikäs on käyntijakso lämpimällä kelillä?
Avaattu uusi aihe, ettei tämä rämety.
-
Pysyykö se p-arvon säätö mukavuusalueella? Mitään hajua tuosta Niben säätämisestä ole, mutta noin yleisesti kai tuo tavoitteesta jääminen sopisi liian pieneen p-arvoon. I-arvo siinä säädössä on varmaankin tarkoituksella pieni, jotta GM pysyy negatiivisena ja kompressori päällä. Niben yhtälöistä ja algoritmeista ole mitään hajua. Esim. joskus se p on yhteisenä tekijänä yhtälössä, jolloin se i-arvokin muuttuu samalla.
E: sinänsähän tuo on enemmänkin estetiikkaa, jos se systeemi muutoin toimii.
Ei mitään tietoa asiasta. Nibe olisi voinut infota jos kompressorin käynnistysarvon alentaminen estää pumpun järkevän toiminnan.
Edellä jo kirjoitin:
"Vääristä arvoista seurasi GM laskeminen vastusrajalle saakka. GM oli pari päivää jatkuvasti -460. Toinen ongelma oli että pumppu ei seurannut asetettua käyrää vaan piti käsin asettaa pyyntiä."
-
Voiko valittu käyrä olla osatekijä säädössä?
Jos oikein spagettia tekee säätöalgoritmeista ja pitää kaiken sen salaisuutena.
-
Millä leveleillä tässä liikuskellaan? Lähinnä sitä mietin, että uskaltaako sitä p-arvon säätöä kokeilla turvallisin mielin?
-
Millä leveleillä tässä liikuskellaan? Lähinnä sitä mietin, että uskaltaako sitä p-arvon säätöä kokeilla turvallisin mielin?
Oletko säätänyt kompessorin käynnistysarvoa? Jos am. forumilta löytyviä viestejä uskoo, silloin säädit P-arvoa (=vahvistusta) säätösilmukassa!
Kerrotaan että toinen tapa on suoraan editoida STORE.SET yhtä rekisterin arvoa USB-tikun avulla. Tuolla on testailtu sitä:
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0
-
Ketjun alussa selostamani ongelma ei ole hävinnyt vaikka monenlaista konfausta olenkin kokeillut. Menovesi on edelleen ollut noin 0,5 ... 3 C alle lasketun ja erotus riippuu vielä toimintapisteestä. Tänään kuitenkin huomasin jotain mikä voisi selvittää asiaa. Tänään oli hyvin aurinkoinen päivä ja muutama termostaatti meni kiinni. Virtaus puolittui 26 l/m -> 13 l/m. Silloin kävi niin että menovesi nousikin 2 C korkeammaksi kuin laskettu.
Onko foorumilla tietoa miksi pumppu toimi noin? Minusta näyttää siltä että lämmönvaihtimesta lähti sama teho ja kun virtaus pieneni, veden lämpö sen takia nousi. Outoa on se, että pumppu ei näytä yrittävän ohjata pyydettyä menoveden lämpöä kompressorin kierroksia säätämällä. Eilen oli käsin nostettava pyyntiä jotta lämpö talossa riitti kun Nibe ei seurannut lämpökäyrää.
Tuli mieleen koettaa säätää kiertovesipumpun nopeus manuaalisesti. Se on ollut auto 100%. Säädin sen 42%, jolloin virtaus 11 l/m ja menoveden lämpö asettui samaksi kuin laskettu ainakin sillä hetkellä. Epäilyttää kuitenkin että tuo ei taida olla mikään hyvä ratkaisu. Olettaisin että iso virtaus on parempi kuin pieni virtaus hyötysuhteen takia ja riittääköhän pieni virtaus kovalla pakkasella.
Lattialämmityspiiri on kai aika laaja täällä. Olisiko Niben ohjauksessa sen takia ongelmaa? Muilla samanlaisia havaintoja virtauksen osalta? Auto asento vai manuaali käytössä? Minkä verran muilla poikkeaa meno vs. laskettu vai onko edes pysyvää poikkeamaa?
-
Lattialämmityspiiri on kai aika laaja täällä. Olisiko Niben ohjauksessa sen takia ongelmaa? Muilla samanlaisia havaintoja virtauksen osalta? Auto asento vai manuaali käytössä? Minkä verran muilla poikkeaa meno vs. laskettu vai onko edes pysyvää poikkeamaa?
Täällä sisäinen kierto asetettu auto-asentoon ja hyvin pelittää vaikka lattiapinta-alaa on reilusti. Asensin uusimman softan (9172R2) lokakuussa ja ainakin pari kuukautta mentiin 100%:lla. Nyt on asettunut 74%:iin (n. 25 l/min). Virtaus nousi huomattavsti verrattuna edelliseen softaversioon. Mielestäni järjestelmä reagoi nopeammin ulkolämpötilamuutoksiin ja hyvä niin. Menolämpötila seuraa kiltisti laskettua menolämpötilaa.
-
Soitin Nibe-huoltoon ja sain ohjeen kokeilla vanhempaa ohjelmaversiota (8539R4). Se auttoi ja nyt säätö seurasi käyrää.
Vesikierron pumpun nopeus pieneni välille 1...75% ainakin toistaiseksi. Uusimmalla versiolla se oli joko 100% tai 25% (katkon aikana).
ap003 mukaan uudempikin softa toimi suunnilleen samankokoisessa lattiapiirissä. Niben huoltomies tarkasteli etänä pumppuni historiaa joten oletan, että sen konfaukset oli OK. Sellainen ero näissä on että meillä on menoputkessa ylimääräinen pumppu (ja suntti) lisälämmönlähteen (varaaja) liittämiseksi. Kytkentä on tehty Niben mallikuvan mukaan. Ei voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta että juuri tämän takia uudempi softa ei toiminut.
-
Soitin Nibe-huoltoon ja sain ohjeen kokeilla vanhempaa ohjelmaversiota (8539R4). Se auttoi ja nyt säätö seurasi käyrää.
Vesikierron pumpun nopeus pieneni välille 1...75% ainakin toistaiseksi. Uusimmalla versiolla se oli joko 100% tai 25% (katkon aikana).
Meillä kävi uuden softan asennuksen jälkeen 100% (ja 30% paussit) juuri yli kuukauden, ennen kuin päätti tiputella 25l/min (76%) tasolle. Eli aika kauan kesti koneen oppia "optimaalinen" ajoalue.
-
Meillä kävi uuden softan asennuksen jälkeen 100% (ja 30% paussit) juuri yli kuukauden, ennen kuin päätti tiputella 25l/min (76%) tasolle. Eli aika kauan kesti koneen oppia "optimaalinen" ajoalue.
Asennus oli meillä marraskuun puolivälissä. Sen jälkeen pumppu kävi 100% nopeudella (uusimmalla softalla) eli 2,5 kk. Olisiko se kauemmin odottamalla vielä alkanut säätää alemmas, kenties.
Pumpun nopeus on vain sivuseikka meillä, pääasia on että pumppu alkoi vanhalla softalla seurata lämpökäyrää. Tai en ole varma vaikka lämpökäyrän seuraaminen olisikin yhteydessä pumpun nopeuden säätöön. Testaaminen on tosi hidasta jos pumpun "oppimiskäyrä" kestää kuukausia.
Jos saisin valita niin laittaisin pumpun pyörimään 100% nopeudella. Olen siinä käsityksessä, että hyötysuhde on silloin parempi. Voisi kai tuotakin kokeilla ja käsiohjauksella fixaisi 100%.
Huomasin että koska virtaus on nyt pienempi, on dT isompi. Minimiteholla menovesi on lämpimämpää ja tästä näyttää seuraavan muutosta pyynnin arvoon ja ehkä katkokäynnin rajaan.
-
Tuo pumpun nopeus on kyllä metka. Pudotteli äskettäin 57 prosenttiin piiitkään suuremmilla nopeuksilla käytyään. Tokkopa tuo osaa huomioida bufferia tuossa välissä.
-
Tokkopa tuo osaa huomioida bufferia tuossa välissä.
Ei kai Nibe osaa erottaa onko puskuri käytössä vai onko vain muuten hitaasti reagoiva piiri. Koettaakohan Nibe edes "tutkia" piirin vasteaikaa ja sovittaa toimintaansa? Ainakaan käsikirjassa ei mainita. Olisihan Nibeen voinut lisätä konfauksen sille, onko puskuri käytössä tai millainen lattialämmityspiiri on. Säätöpiirin toimintaahan voisi sovittaa paremmaksi erilaisiin lämmitysverkkoihin.
-
Uudella softalla seuraa meillä ok. Sisälämpötila pysyy kohdallaan. Kuvassa yhden päivän käyrä nyt nollakeleiltä. Tämä on BT25, puskurin jälkeen.
-
Uudella softalla seuraa meillä ok. Sisälämpötila pysyy kohdallaan. Kuvassa yhden päivän käyrä nyt nollakeleiltä. Tämä on BT25, puskurin jälkeen.
Näyttää siltä että meillä on jotain erilaista mikä aiheutti ongleman. Miten on pumpun nopeus ollut? Oliko nopeus erilainen vanhemmalla softalla?
-
Näyttää siltä että meillä on jotain erilaista mikä aiheutti ongleman. Miten on pumpun nopeus ollut? Oliko nopeus erilainen vanhemmalla softalla?
Onhan näistä ollut jo juttua, mutta nämä softat ovat kuin peilikuvia. Eli aikaisemmin kierrokset oli noin 30% ja kuumaavettä tehdessä >60%, nyt kierrokset ovat 76% ja kuumaa vettä tehdessä 20%. Liittenä syyskuulta lämmityskaudella (ei tosin jatkuvalla käynnillä) käyrä jossa näkyvät korkeat piikit ovat lämpimän veden tekoa.
Sitten on liite kun syyskuun lopussa laitoin uuden softan ja se pyöritti kuukauden 100% ja viimeisenä tarkempi liite jossa näkyy lämpimän veden kuopat.
Ehkä tehokkaampaa tehdä kuumaa vettä pienillä kierroksilla jotta lämmöt nousevat kierrossa nopeammin?
-
Meneekö tuo nyt niin, että kiertopumpun nopeus on prosentuaalinen nopeus maksimista ja BF1- lukema on sen aikaansaama virtaus l/min. Kysyn lähinnä siksi, että virtaus 24.8 l/min. saavutetaan meillä jo 57%:n pumppunopeudella. Tekeekö buffer sen, että putkien virtausvastus on koneelta pienempi ja pienemmät kierrokset riittävät suuremmalle virtaukselle. 1255 / 1155- malleja näyttää keskustelussa pyörivän.
-
Meneekö tuo nyt niin, että kiertopumpun nopeus on prosentuaalinen nopeus maksimista ja BF1- lukema on sen aikaansaama virtaus l/min. Kysyn lähinnä siksi, että virtaus 24.8 l/min. saavutetaan meillä jo 57%:n pumppunopeudella. Tekeekö buffer sen, että putkien virtausvastus on koneelta pienempi ja pienemmät kierrokset riittävät suuremmalle virtaukselle. 1255 / 1155- malleja näyttää keskustelussa pyörivän.
Jeps ja jeps. Meillä 78% ja virtaus noin 24l/min. Tuohan riippuu sitten siitä minkälaista vastusta verkosta löytyy.
-
Meidän järjestelmässä virtaus 15 l/m nyt vanhalla softalla jo 1% pumpun nopeudella. Suurin virtaus ollut 26 l/m. Alin krs virtaus kuristettu melkein kiinni ja keskikerros pienelle. Toinen pumppu (Grundfos UPS 25-60) tarvittiin varaajan liittämiseksi. Nibe ei voi hallita sen kierroksia ja se on aina täysillä. Uusin softa ehkä toisen pumpun takia toimi aina 100%?
-
Nostan tämän vanhan ketjun siksi, että sama "vikatilanne" toistui ja siksi että vanha ketju pyydettiin nostamaan esille kun äsken laitoin ongelman kuvauksen ketjuun "F1255 kokemuksia".
Eli lyhyesti tapahtui taas niin että F1255 antoi AM mennä alas minimitaajuudella kunnes vastukset meni päälle. Ei järkeä näin vaan pumpun pitäisi nostaa taajuutta koska eihän tämän ole tarkoitus olla suora sähkölämmityslaite.
-
Tässä ketjussa käsitellään invertteriNiben säätöä https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6637.msg84298#msg84298 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6637.msg84298#msg84298).
Onko lokia ongelmatilanteesta?
Asetukset tällä hetkellä:
Käyrä ja siirto?
Asteminuuttiasetukset?
-
Tässä ketjussa käsitellään invertteriNiben säätöä https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6637.msg84298#msg84298 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6637.msg84298#msg84298).
Onko lokia ongelmatilanteesta?
Asetukset tällä hetkellä:
Käyrä ja siirto?
Asteminuuttiasetukset?
En ole logannut aikoihin, ei siitä enempää tietoa irronnut kun oli loki päällä. Näkyi vain jatkuva AM lasku 0 -> vastusrajalle. Taajuus minimi (paitsi 30 Hz "voitelupikki" 21 min välein). Ulkolämpötila siis laski 0 -> -10C vrk aikana. AM erotus tavoite-menovesi kasvoi koko ajan.
Tietokoneelle kuitenkin tulostan min välein lämmöt, tehot ym. Myös ohjauskomentoja voin antaa MODBUS kautta.
Olennainen havaintoni on, että Niben säätö näyttää aivan kuin olevan pois päältä, ts. se ei reagoi AM muutokseen. Silloin voin "herättää" Niben säätömekanismin niin, että pakotan hypyn AM arvoon. Sen jälkeen säätö lähtee toimimaan ja toimii niinkuin pitääkin ainakin siihen saakka kun sää lauhtuu ja Nibe pysähtyy. Sitten kaikki alkaa taas alusta.
Saattaa olla että tätä tapahtuu vain niillä käyttäjillä jotka eivät lämmitä pesuvettä Nibellä. Olen nimittäin lämmittänyt pesuveden muulla tavoin.
Ehkä pesuveden lämmitys aiheuttaa säätöloopissa tuollaisen muutoksen ja looppi ei jää jumiin.
-
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128253#msg128253 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128253#msg128253)
Olisiko "7.1.10.3 Lämmitys, auto" kokeilemisen arvoinen?
Tuo ketju on monipuolisesti invertterin säätöjä pohtiva.
Tämän voisi myös testata https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128280#msg128280 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128280#msg128280).
Nyt uudelleen luettuna tässä on logiikkaa.
Asteminuutit käynnistää ja pysäyttää koneen ja laittaa tarvittaessa vastuksia päälle.
Kompressorin taajuus muutetaan Laskettu meno - BT12 eron perusteella.
BT12 ja BT25 (BT2) näyttämän ero säädetään BT12 offsetilla.
-
Meillä Jämä Star 12 Inverter RST käyttäytyy samanlaisesti. Eli kv- jakso pudottaa aina asteminuutteja eikä nosta pumpun taajuutta. Kun lämmöntarve kasvaa niin AM vaan laskee aina kun tehdään lämmintävettä ja lisälämpö menee päälle. Silti pumppu käy vain 20-35 Hz. Lämmönkeruu tulo 4...5 astetta ja meno 0...1 astetta kylmälläkin ilmalla. Lämpimän veden käyttö pientä, säästö-asetus riittää hyvin pumpun omalla 180l varaajalla. Vettä tehdään 3 kertaa vuorokaudessa.
Viime viikolla kun oli 13..15 astetta pakkasta niin AM putosi -750:een yöllä ja lisälämmitys meni päälle. Lämmityksen ajan pumppu kuitenkin vain noin 30 Hz eikä keruun lämpötilat pudonneet kuin hieman. Kv- teon aikana nostaa kyllä pumpun noin 50Hz.
Nyt kun ilmat lämpeni lähelle nollaa niin asteminuutit putoaa kv-jaksolla noin -170 tasoon ja pumppu käy 20 Hz pätkien sitä pari kertaa päivässä lyhyelle tauolle.
Lisälämpö näyttäis käynnistyvän loogisesti tehdasasetuksen -400 mukaisesti mutta miksi pumppu ei mene isommalle ajoissa. Patteripiirin Bt25 menoanturi näyttäisi olevan Jäspin 50 litran puskurivaraajan yläpinnan anturitaskussa.
Päivitin tänään uusimman softan jotta näkee onko vaikutusta asiaan. Voin ottaa lokia kun lukemat tasoittuu ja kun tulee kylmemmät kelit.
Tuntuu tyhmältä maksaa lisälämmöstä pörssisähkö hinnat kun näyttäisi että pumpulla voisi saada saman selkeästi halvemmalla. Pumppu on käytössä nyt kolmatta talvea mutta ollaan asuttu vasta kesästä ja huomasin tämän vasta nyt kun sain Uplinkin käyttöön. Nyt lisälämmön aikakerroin on 449 josta 30 käyttöveden tekoon.
-
Eikö tuossa nyt ensihätään kannata laittaa lisälämmön kytkentäeroksi vaikka 1000 tai 1500? Luulisi, ettei softa bugistaan huolimatta ihan noin isoa lämmitysvelkaa halua kerätä.
-
Bt25 puskurista lämmitysjärjestelmä 1:lle lähtevään putkeen? Voisiko tuo puskurin yläosa jotenkin sekoittua niin, että tavoitelämpötilaa ei siinä saavuteta ja Niben logiikka vetää siitä omat johtopäätöksensä että ei kannata edes yrittää kompuralla vaan otetaan vastuksia avuksi. Omia modauksia harrastaessa tuntuu jotenkin siltä, että tuolla on oma tahto eikä logiikka aina aukene notta miten se sitä kompuraa ohjaa esim menon ja paluun erotuksen suhteen..
-
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128253#msg128253 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128253#msg128253)
Olisiko "7.1.10.3 Lämmitys, auto" kokeilemisen arvoinen?
Tuo ketju on monipuolisesti invertterin säätöjä pohtiva.
Tämän voisi myös testata https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128280#msg128280 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.msg128280#msg128280).
Nyt uudelleen luettuna tässä on logiikkaa.
Asteminuutit käynnistää ja pysäyttää koneen ja laittaa tarvittaessa vastuksia päälle.
Kompressorin taajuus muutetaan Laskettu meno - BT12 eron perusteella.
BT12 ja BT25 (BT2) näyttämän ero säädetään BT12 offsetilla.
Tuo valikkonumero on kai S1255:lle; F1255:ssa ei ole tuota. Valikko 4.2:ssa on päällä AUTO-tila. Ollut pitkään mutta ei ollut aluksi kun ketjun avasin. Joten molemmat on kokeiltu.
Mielestäni kompressorin taajuutta säädetään dT [BT25-tavoite] eron perusteella silloin kun BT25 on asennettu.
Mutta AM vaikuttaa myös, eihän sitä turhaan lasketa. Edellä selostamassani tapauksessa on jatkuva ja kasvava dT ero, mutta säätö puuttuu.
Linkin ketju on niin pitkä että koetan lukea myöhemmin. Hieman erilaiselta tapaukselta näytti.
-
Meillä Jämä Star 12 Inverter RST käyttäytyy samanlaisesti. Eli kv- jakso pudottaa aina asteminuutteja eikä nosta pumpun taajuutta. Kun lämmöntarve kasvaa niin AM vaan laskee aina kun tehdään lämmintävettä ja lisälämpö menee päälle. Silti pumppu käy vain 20-35 Hz. Lämmönkeruu tulo 4...5 astetta ja meno 0...1 astetta kylmälläkin ilmalla. Lämpimän veden käyttö pientä, säästö-asetus riittää hyvin pumpun omalla 180l varaajalla. Vettä tehdään 3 kertaa vuorokaudessa.
Mitä dT [BT25-tavoite] näyttää ennen ja jälkeen kv teon?
-
Katsoin noita kylmempien päivien lukemia. BT25 seilaa aika lähellä tavoitetta ehkä noin asteen verran molemmin puolin. Esimerkiksi jakso jossa BT25 ja tavoite oli lähes samat 34 astetta niin lyhyen noin 25 min kv- jakson aikana BT25 putosi neljä astetta ja asteminuutit 400:sta noin 500 tasoon. Eli menee lisäyksen puolelle. Kv teon ajan pumppu noin 50 Hz ja putoaa heti sen jälkeen 30 Hz alle. Heti kun BT25 saavuttaa tavoitteen niin pumppu putoaa 20 Hz eikä yritäkkään lähteä nostamaan asteminuutteja vaikka tuossa vaiheessa lisäys päällä.
-
Katsoin noita kylmempien päivien lukemia. BT25 seilaa aika lähellä tavoitetta ehkä noin asteen verran molemmin puolin. Esimerkiksi jakso jossa BT25 ja tavoite oli lähes samat 34 astetta niin lyhyen noin 25 min kv- jakson aikana BT25 putosi neljä astetta ja asteminuutit 400:sta noin 500 tasoon. Eli menee lisäyksen puolelle. Kv teon ajan pumppu noin 50 Hz ja putoaa heti sen jälkeen 30 Hz alle. Heti kun BT25 saavuttaa tavoitteen niin pumppu putoaa 20 Hz eikä yritäkkään lähteä nostamaan asteminuutteja vaikka tuossa vaiheessa lisäys päällä.
Minulla on sellainen hämärä muistikuva, että pienemmällä käynnistyksen asteminuuttiarvolla pumppu toimii herkemmin tuon säätelyn kanssa.
Mutta muuta nyt ihmeessä tuo lisäyksen raja kauemmaksi. Veikkaan, että ongelma ratkeaa ihan vaan sillä.
-
Katsoin noita kylmempien päivien lukemia. BT25 seilaa aika lähellä tavoitetta ehkä noin asteen verran molemmin puolin. Esimerkiksi jakso jossa BT25 ja tavoite oli lähes samat 34 astetta niin lyhyen noin 25 min kv- jakson aikana BT25 putosi neljä astetta ja asteminuutit 400:sta noin 500 tasoon. Eli menee lisäyksen puolelle. Kv teon ajan pumppu noin 50 Hz ja putoaa heti sen jälkeen 30 Hz alle. Heti kun BT25 saavuttaa tavoitteen niin pumppu putoaa 20 Hz eikä yritäkkään lähteä nostamaan asteminuutteja vaikka tuossa vaiheessa lisäys päällä.
Jos minulla olisi invertteri, niin kokeilisin BT12 poikkema/offset vaikutusta seuraavalla ohjelmalla:
1. Pysäytä loggaus
2. Aseta Niben kello oikeaan aikaan
3. Laita loggauksen väliksi 15 sek.
4. Käynnistä loggaus ja kirjaa aika
5. Anna logata vaikka 10 min, jotta näkee kuinka käy
6. Muuta BT12 - poikkeama (S1255:ssä 7.1.6.1 "Maks. ero menolämpötila") arvoon -5 ja kirjaa aloitusaika
7. Anna käydä 5 minuuttia
8...n toista kohtia 6-7 BT12 - poikkema arvoilla -2, 0, +2, +5 (kirjaa muutosaika ja odottele)
n+1 lopeta loggaus ja kirjaa aika
Ota loki koneesta ja laita se tänne aikakirjausten ja asteminuuttiasetusten kera.
Palauta loggaus aiempaan rytmiin sekä poikkema.
Voisin myös vilkaista testiä edeltävää "normiloggausta", esim yllä kuvattua tilannetta.
-
Kiitti, teen tämän. Eilinen softapäivitys näemmä hieman muutti käytöstä mutta AM kasvaa näemmä edelleen. Annan tän ekaksi vähän tasoittua.
-
Jos minulla olisi invertteri, niin kokeilisin BT12 poikkema/offset vaikutusta seuraavalla ohjelmalla:
1. Pysäytä loggaus
2. Aseta Niben kello oikeaan aikaan
3. Laita loggauksen väliksi 15 sek.
4. Käynnistä loggaus ja kirjaa aika
5. Anna logata vaikka 10 min, jotta näkee kuinka käy
6. Muuta BT12 - poikkeama (S1255:ssä 7.1.6.1 "Maks. ero menolämpötila") arvoon -5 ja kirjaa aloitusaika
7. Anna käydä 5 minuuttia
8...n toista kohtia 6-7 BT12 - poikkema arvoilla -2, 0, +2, +5 (kirjaa muutosaika ja odottele)
n+1 lopeta loggaus ja kirjaa aika
Ota loki koneesta ja laita se tänne aikakirjausten ja asteminuuttiasetusten kera.
Palauta loggaus aiempaan rytmiin sekä poikkema.
Voisin myös vilkaista testiä edeltävää "normiloggausta", esim yllä kuvattua tilannetta.
Jokainen saa tietysti säätää laitteita niinkuin haluaa. Mutta minun on nyt edelleen pakko kysyä, että jos ongelma on siinä, että vastukset menevät liian herkästi päälle, niin miksi pitäisi tehdä mitään muuta kuin säätää asteminuuttieroa vastusten kytkemiseksi? Ymmärrän nämä testit jos sama käytös jatkuu vielä kun kytkentäero on ensin nostettu vaikkapa tuhanteen.
-
Toinen, mikä voi vaikuttaa, on prioriteettiasetus. Jos käyttövesiprioriteetti on säädetty niin että se tehdään kerralla alusta loppuun, voisi tuota käyttövesijakson prioriteettiä muuttaa lyhyemmäksi ajaksi jolloin asteminuutit ei ehdi tipahtaa liian alas vaan lämmitystä salltaan kv-teon välissä.
-
filessä dataa 12-19.12
asteminuutit
120
300
100
valikko 5.1.3
10
3
-0,1 BT 12 offset tästä minulla ei ole tietoa
- kaivo on kylmä
aivan kuin kompura ei tulisi avuksi pakkasella
onko minulla nyt sellainen asetus, mikä jarruttaa kompuraa
-
Jokainen saa tietysti säätää laitteita niinkuin haluaa. Mutta minun on nyt edelleen pakko kysyä, että jos ongelma on siinä, että vastukset menevät liian herkästi päälle, niin miksi pitäisi tehdä mitään muuta kuin säätää asteminuuttieroa vastusten kytkemiseksi? Ymmärrän nämä testit jos sama käytös jatkuu vielä kun kytkentäero on ensin nostettu vaikkapa tuhanteen.
Asteminuuttieroa on säädetty ja ei auttanut.
Voi myös olla, että vanhemmassa F1155:ssä koko säätö menee asteminuuttien perusteella,
niin silloin on hyvä palauttaa tehdasasetukset. Koska niillä koneen pitäisi ottaa vastukset käyttöön vasta kompressorin ollessa 100%:lla.
-
Toinen, mikä voi vaikuttaa, on prioriteettiasetus. Jos käyttövesiprioriteetti on säädetty niin että se tehdään kerralla alusta loppuun, voisi tuota käyttövesijakson prioriteettiä muuttaa lyhyemmäksi ajaksi jolloin asteminuutit ei ehdi tipahtaa liian alas vaan lämmitystä salltaan kv-teon välissä.
Toki, mutta tämä on oikeastaan laastaria ongelmaan.
Nibe pitää saada kunnolla "heräämään" lämmitykseen, aina kun sille on tarvetta.
Positiivista: Ongelma esiintyy vain muutamalla, joten suuri osa toimii.
Mittaukset ovat aina epätarkkoja ja luultavasti Nibe on laittanut softaan mahdollisuuden kompensoida mittausten epätarkkuutta.
-
filessä dataa 12-19.12
asteminuutit
120
300
100
valikko 5.1.3
10
3
-0,1 BT 12 offset tästä minulla ei ole tietoa
- kaivo on kylmä
aivan kuin kompura ei tulisi avuksi pakkasella
onko minulla nyt sellainen asetus, mikä jarruttaa kompuraa
Kiitos,
laitatko yhden tiedoston zippaamattomana.
En saa tuota auki.
-
....
Mielestäni kompressorin taajuutta säädetään dT [BT25-tavoite] eron perusteella silloin kun BT25 on asennettu.
....
Tuossa BT25:n lämpötilassa on mukana lisävastusten tuottama lämpö.
Vastukset on BT12 ja BT2 välissä.
Siksi on luontevaa, että kompressorin taajuus säädetään ennen vastusta olevan lämpötilan perusteella.
Silloin saadaan kompura täysille ennen vastusten mukaanottoa.
-
siinä on mukana lauhkeaa ja kylmää ilmaa
-
siinä on mukana lauhkeaa ja kylmää ilmaa
Voitko muuttaa "käynnistä kompressori" asteminuuttiarvon -120 -> -60
ja laittaa uusi loki tänne muutaman tunnin kuluttua?
Nibe lämmittää noin 60 Hz:llä, vielä olisi varaa.
Onko sinulla lokeja tilanteesta jossa pakkanen nousee/laskee vrk:n aikana?
-
lapissa alkaa ilma taas lämpenemään , varmaakin viikovaihteeseen asti
voin tehdä tuon kokeilun vaihtaa 60 kun tulee pakkaset, niin siellä se näyttää tapansa
-
lapissa alkaa ilma taas lämpenemään , varmaakin viikovaihteeseen asti
voin tehdä tuon kokeilun vaihtaa 60 kun tulee pakkaset, niin siellä se näyttää tapansa
Molempiin suuntiin tuon pitäisi vaikuttaa.
EDIT: Kun tekee muutoksen, niin Nibe hakee "heti" uuden toimintapisteen.
-
...
Sivuhavainto:
19.12.2022 13:08 tulee 1 kW vastusta päälle ja paluu BT3 nousee heti n. 0,5C, samoin tekee BT12.
Eikö tuon pitäisi nousta vasta sitten, kun vesi on kiertänyt kierroksen lattioissa, vai miten putket on kytketty?
-
Voitko muuttaa "käynnistä kompressori" asteminuuttiarvon -120 -> -60
ja laittaa uusi loki tänne muutaman tunnin kuluttua?
Nibe lämmittää noin 60 Hz:llä, vielä olisi varaa.
Onko sinulla lokeja tilanteesta jossa pakkanen nousee/laskee vrk:n aikana?
Muistaakseni tuon lämmityksen käynnistysrajan todettiin aikanaan kaikista eniten vaikuttavan siihen kuinka kone kiihdyttelee. Se on kuitenkin parametrinä osoitus siihen, että kuinka nopea talo on reagoimaan lämmityksen puutteelle/liiallisuudelle.
Eli olisiko olennaista yrittää löytää joku sopiva kerroin käynnistysrajan ja ensimmäisen lisälämpöportaan suhteelle? Oma logiikka ajattelisi niin, että jos käynnistyksen asteminuuttiraja on isompi, niin lisälämpöporras olisi myös syytä olla isompi.
Jos tehdasasetukset on 60 ja 400, niin 120 käynnistysrajalla laittaisin samalla logiikalla vähintään 800 lisälämmön kytkentäeroksi.
-
Muistaakseni tuon lämmityksen käynnistysrajan todettiin aikanaan kaikista eniten vaikuttavan siihen kuinka kone kiihdyttelee. Se on kuitenkin parametrinä osoitus siihen, että kuinka nopea talo on reagoimaan lämmityksen puutteelle/liiallisuudelle.
Eli olisiko olennaista yrittää löytää joku sopiva kerroin käynnistysrajan ja ensimmäisen lisälämpöportaan suhteelle? Oma logiikka ajattelisi niin, että jos käynnistyksen asteminuuttiraja on isompi, niin lisälämpöporras olisi myös syytä olla isompi.
Jos tehdasasetukset on 60 ja 400, niin 120 käynnistysrajalla laittaisin samalla logiikalla vähintään 800 lisälämmön kytkentäeroksi.
Tässä on ainakin pari tapausta, joissa Nibe ei edes yritä 100Hz:lle vaan ottaa vastuksia käyttöön.
Minusta silloin on syytä ottaa tehdasasetukset käyttöön, saati yrittää löytää salattua algoritmia jossain "ei Niben suosittelemassa asetuskombinaatiossa".
-
Oma muistikuva erään toisen kohteen säätöjen hakemisesta on, että liian iso ero starttirajan ja ekan vastusportaan välillä aiheuttaa sellaista, että astrminuutit valuu todella alas ennen kuin kompura lähtee kiihdyttämään. Eli Niben logiikka antaa tarkoituksella asteminuuttien valua lähelle vastusrajaa ennen kuin alkaa niitä nostamaan ylöspäin.
-
Tässä on ainakin pari tapausta, joissa Nibe ei edes yritä 100Hz:lle vaan ottaa vastuksia käyttöön.
Minusta silloin on syytä ottaa tehdasasetukset käyttöön, saati yrittää löytää salattua algoritmia jossain "ei Niben suosittelemassa asetuskombinaatiossa".
Ehkei täysin ymmärretä toisiamme, mutta oma logiikka menee tässä kyllä niin, että jos sähkövastukset kytketään käyttäjän mielestä liian aikaisin, niin sitten kasvatettaisiin kytkentärajaa. Siinähän sen aika äkkiä logeista näkee, että kääntääkö nibe kelkkansa vai antaako asteminuuttien valahtaa alle -800. Veikkaan ettei anna.
-
Ehkei täysin ymmärretä toisiamme, mutta oma logiikka menee tässä kyllä niin, että jos sähkövastukset kytketään käyttäjän mielestä liian aikaisin, niin sitten kasvatettaisiin kytkentärajaa. Siinähän sen aika äkkiä logeista näkee, että kääntääkö nibe kelkkansa vai antaako asteminuuttien valahtaa alle -800. Veikkaan ettei anna.
Luultavasti vaan katsotaan samaa eri suunnista.
Tärkeintä saada hertsit ylös asti, ennen vastuksia.
Ja noissa esimerkeissä ei päästä lähellekään 100Hz.
Invertterillä lienee lähes se ja sama onko käynnistä kompressori -arvo talvella -60 tai -120, kun nyt tuvat lämpeää vastuksilla.
-
olen antanut niben olla rauhassa yli vuoden ja se on pelittänyt suhteellisen hyvin
pieniä säätöjä olen tehnyt
säädoillä tarkoitaan, minulla on kylmä kaivo,
suojelen vastuksilla jäätymistä, esim nyt kaivo on jonkin verran jäässä-paisuntasäiliö,
että maksan jonkin verran vapaaehtoisesti sähköstä
ja toinen asia, halusin kompuran käyvän ilman katkoja
mutta nyt kun mentiin yli - 30 - asteminuutit alkoivat mielestäni outoa sahausta
onko menon ja lasketun arvon erotus, joka tekee kiusaa ja mihin vaikuttaa BT 12 offset
minulla se suureni kylmällä ilmalla
-
olen antanut niben olla rauhassa yli vuoden ja se on pelittänyt suhteellisen hyvin
pieniä säätöjä olen tehnyt
säädoillä tarkoitaan, minulla on kylmä kaivo,
suojelen vastuksilla jäätymistä, esim nyt kaivo on jonkin verran jäässä-paisuntasäiliö,
että maksan jonkin verran vapaaehtoisesti sähköstä
ja toinen asia, halusin kompuran käyvän ilman katkoja
mutta nyt kun mentiin yli - 30 - asteminuutit alkoivat mielestäni outoa sahausta
onko menon ja lasketun arvon erotus, joka tekee kiusaa ja mihin vaikuttaa BT 12 offset
minulla se suureni kylmällä ilmalla
Ok, tilanne siis mieleisesi mukainen.
Kaivolle meno on noin -4,5C, tuota en pidä vielä pahana. Täällä muutama vuosi sitten meni -6,4C tanakoilla pakkasilla. Mutta omalla valinnalla menet.
Asteminuuttien sahaaminen johtuu vastusten käytöstä. Normaalia, sanoisin.
Minusta kone olisi hyvä saada käymään 100Hz ja sitten päättää erikseen kuinka kylmää kaivoon saa palata.
Siihen on oma säätö.
Menon (BT2) ja lauhduttimen menon (BT12) ero kasvaa kun vastukset on käytössä.
-
ok
kokeilen laittaa 100 lasiin ja katson mihin suuntaan mennään
-
ok
kokeilen laittaa 100 lasiin ja katson mihin suuntaan mennään
Kompressorin voi myös estää käymästä liian korkealla teholla, ainakin pikkuinverttereitä.
-
Onnistuukohan tilastojen nollaus jollakin tavalla? Näyttää pahalta tuo asennuksen jälkeinen vastuskäyttö ja hukkuu todellinen vastuksen tarve "isoon mereen".
Löytyykö pumpun "töpselikulutusta" muuten kuin näytöltä luettuna? Entäpä pystyykö tuotettuja lämpöwatteja lukemaan jostain joltain tietyltä aikaväliltä? Esim. paljonko talo vaati lämmitystä 2022.