Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Makkeri - 01.10.19 - klo:16:49
-
Puolitoista kerroksisen omakotitalon lämmitystavan muutos suunnitteilla. Alunperin Puulämmitys erillisessä konehallirakennuksessa oleva pannuhuone jossa Alapalokattila+2400 litran lämminvesivaraaja , joka myöhemmin muutettu Hakelämmitykselle. Tavoitteena olis saada Pannuhuone täysin pois käytöstä ja iso varaaja pois lämpöisen osan autotallista. Suunnitelmissa asentaa maalämmön yksikkö talousrakennuksen kodinhoitohuoneeseen lähelle lämmönjakopistettä. Näin saataisiin kuuman käyttöveden kierrätys lämpökanaalissa loppumaan. Autotallin lämmitys maalämmöllä lämpökanaalia pitkin.
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Laihia
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? RV 2005 , Ei
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tarkkaa tietoa ei ole. sähköä kulutettu n 15000kvh + haketta noin 45m3 arvio n.30000 - 35000kwh/vuodessa??
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys , myös autotallissa
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? koneellinen iv. lämmöntalteenotolla vallox 130
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Talo 50,5m Lämpimän autotallin osuus hallista 28m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Puupaneli verhous. Eristettä paroc mineraalivilla 200mm , autotallissa 175mm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Puolitoista kerroksinen talo
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Alakerta 103 M2 , Yläkerta 75 M2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Alakerta 2,55m Yläkerta 2,5
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maavarainen betonilaatta styrox 150mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Paroc mineraali puhallusvilla 350mm, autotallissa puukuitu puhallusvilla 250mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset) 3 lasiset
- Onko muita lämmitettäviä tiloja? Hallirakennuksessa lämmin autotalli Neliöitä 43 M2 / 153 M3 Nelireikäinen Lämpökanaali Jossa ollut kuuman käyttöveden jatkuva kierto, Tätä ei vastaisuudessa tarvita. Kanaalin pituus rakennusten välillä 17m
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Autotalli hehkunut välillä turhankin kuumana siellä olevan varaajan takia. 10 astetta riittäisi hyvin talvella.
Nettovolyymi, (= ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.) Talo 497 M3 + Autotalli 153
Kiitos! :)
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8941.0;attach=10465)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Makkeri” LAIHIA (Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 °C
- Talon alakerta 2005: Lattialämmitys, 22 °C, 103 m2, 263 m3: 3,84 kW 13 327 kWh
- Talon yläkerta 2005: Lattialämmitys, 22 °C, 75 m2, 188 m3: 2,49 kW 7 275 kWh
- Autotalli 2005: Lattialämmitys, 12 °C, 43 m2, 153 m3: 2,75 kW 6 925 kWh
- Lämmönsiirtokanaali Uponor_Twin2x32/175, +35 °C, 17 m: 0,15 kW 1 345 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 9,2 kW 28 873 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
• Kiinteistö, 221 m2, 603 m3 5,0 COP 8,07 kW 28 873 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,19 m3 / 55 °C 2,5 COP 1,15 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 4,2 SCOP 9,2 kWh 34 873 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 852 kWh 0,75 kW 32 021 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 32 021 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 9,20 kW 32 021 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 32 021 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 9,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 °C
▪ Maasta kerätään ( 4,2 COP) 7,4 kW 24 444 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 577 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 7 577 kWh
Tarvitaan 236 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,55 l/s (= 33 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys kaivolle = 10 m 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,55 l/s = 33 l/min = 1980 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K 86 kPa (0,86 bar)
• Kaivon painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K 48 kPa (0,48 bar)
• Kaivon painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K 30 kPa (0,3 bar)
• Kaivon painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K 29 kPa (0,29 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 632 metriä = 2 x 400 m PEM40x3.7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos laskelmasta! Nyt on runko mille lähteä maalämpötarjouksia pyytämään ja vertaamaan.
:)
-
Tarjousia suht mukavasti ja tarjottejun kaivojen syvyydet vaihdelleet 200-230m välillä. Nyt hiottu niitä samalle viivalle eli kaivonsyvyydeksi tulee 230m ja kolme laitetta lähes samalla viivalla.
- Nibe F1255 , 3-12kw
-Bosch Compress 7001i , 3-12kw
-Thermia calibra , 3-12kw
Minkä kannattaisi ottaa? Aluksi katse oli Nibessä, mutta kun speksejä noita kahdesta muusta katsoi niin ne menevät niben ohi. Parhaat ehkä Boshin pumpulla. Kokemuksia ei vain tällä foorumille ole paljoa kirjoiteltu.
:-\
-
- Onko muita lämmitettäviä tiloja? Hallirakennuksessa lämmin autotalli Neliöitä 43 M2 / 153 M3 Nelireikäinen Lämpökanaali Jossa ollut kuuman käyttöveden jatkuva kierto, Tätä ei vastaisuudessa tarvita. Kanaalin pituus rakennusten välillä 17m
Tuo LV kierto on ollut kova tehon kuluttaja, mutta ei taida sentään nyt vaikuttaa mitoitukseen jos tuo on jäämässä pois niinkuin tuossa kirjoitit, joku pieni sähköpriimari sinne jos LV tarvetta on.
Tuon LV kierron tehon saisit arvioitua ehkä jos saa lämpötilaeron+virtauksen selville...se voi olla ylläri suuri.
-
Joo, käyttöveden kierto on jäämässä pois, kun pumppu tulee talon puolelle. siitä pelkkä lämmitys kierto tallille. Kannattaako sinne menevä kierto suntata heti vai ottaako vain talon lattiakierron loppupäästä ja siitä talliin. Tallin lattiapiireihin on oma kiertovesipumppu ja danfossin sunttitermari joka on päästänyt kuumasta lämmitysvedestä tarpeen mukaan lämmintävettä lattiapiireihin. Tais olla termarilla minimi 15 astetta ja siitä ylöspäin. tähän haluaisin muutoksen jolla lämmöt sais noin 10 - 12 asteeseen.
-
- Nibe F1255 , 3-12kw
-Bosch Compress 7001i , 3-12kw
-Thermia calibra , 3-12kw
Minkä kannattaisi ottaa? Aluksi katse oli Nibessä, mutta kun speksejä noita kahdesta muusta katsoi niin ne menevät niben ohi. Parhaat ehkä Boshin pumpulla.
Oma lehmä ojassa mutta Nibeä suosittelen käytön, säätöjen, lokituksen yms. helppouden takia. Tämä perustuu foorumilta luettuihin kommentteihin ja omaan kokemukseen.
-
Joo, käyttöveden kierto on jäämässä pois, kun pumppu tulee talon puolelle. siitä pelkkä lämmitys kierto tallille. Kannattaako sinne menevä kierto suntata heti vai ottaako vain talon lattiakierron loppupäästä ja siitä talliin.
Jos se autotalli on viileämpi, niin se suntille meno kannatta ottaa mielestäni kierron loppupäästä. Siihenhän voi laittaa menon myös alkupäästä ja palloventtiilit molempiin niin voi valita. Saisi tallin täyslämpöiseksi jos siellä joskus haluaa esim. harrastella jotain. Jos se talli on hyvin eristetty, siellä on LTO ja se lämmönkulutus vastaa suunnilleen normaalia asuinrakennusta, niin 10 C ja 20 C ero sähkölaskussa voi hyvinkin olla luokkaa 10 eur/kk. Siis lähinnä siltä kantilta, että itseään ei kannata palelluttaa sitä harrasteautoa tms. touhutessa.
Tallin lattiapiireihin on oma kiertovesipumppu ja danfossin sunttitermari joka on päästänyt kuumasta lämmitysvedestä tarpeen mukaan lämmintävettä lattiapiireihin. Tais olla termarilla minimi 15 astetta ja siitä ylöspäin. tähän haluaisin muutoksen jolla lämmöt sais noin 10 - 12 asteeseen.
Sen verran disclaimeria edelliseen kappaleeseen, että en ihan tarkasti tiedä millainen tämä systeemi on. Oletin tuon termarin ihan normaaliksi kolmitieventtiiliksi jota ohjataan jonkin lämpötilan perusteella. Jos propelli pyörii hatussa, niin sitä lämpötilan mittausta saatta olla mahdollista huijata anturin kanssa rinnan tai sarjaan kytketyllä sopivan kokoisella vastuksella.
-
Kyseessä voi joku tämän tapainen:
(https://www.maalampotukku.fi/tuotekuvat/900x600/Saneerausjakotukki.jpg)
-
Lukaisin vähän topikkia (parempi myöhään, kuin ei milloinkaan). Jos se shuntti on tuommoinen tomppelin esittämä menolämpötermostaatilla varustettu ja se varaaja poistuu sieltä autotallista, niin kannattanee ensin tutkia mihin se autotallin lämpötila asettuu. Teoriassa 15 C menovedellä se autotalli pitäisi pysyä reilusti alle 15 C sisälämpötilassa jos siellä ei muita lämmönlähteitä ole.
Semmoinen kysymys heräsi, että kannattaako tuo shuntti laittaa sinne maalämpöpumpun viereen? Kanaalin tehohäviöt pienenee kun se kanaalin vesi on viileämpää. Tosin ne kanaalin lämpöhäviöt taida kauhean isot olla.
E: Jos autotallin lattioita haluaa lämmittää talon lattiakierron lämmityksen paluuvedellä, niin pitää tutkia huolella että se tuon shuntin puolesta onnistuu. Kun noita lattialämmityksen shunttausratkaisuja on leegio.
-
2 putkisen 15 metrisen kanaalin lämpöenergian vuosihukka on suunnilleen tämän näköinen Keski-Suomessa:
@ +50C x 15 m = 1470 kWh / 0,17 kW
@ +40C x 15 m = 1210 kWh / 0,14 kW
@ +30C x 15 m = 950 kWh / 0,11 kW
Vain lämmityskaudella Keski-Suomessa kWh määrä on kuitenkin noita arvoja pienempi.:
@ +50C x 15 m = 1120 kWh / 0,17 kW
@ +40C x 15 m = 920 kWh / 0,14 kW
@ +30C x 15 m = 720 kWh / 0,11 kW
-
Eikös pelkän autotallin lämmitykseen riitä 25 mm ulkohalkaisijainen putki, jolloin 35/30 lattialämmityksellä lämpöhäviö n. 5 W/m eli selvästi alle 100 W 17 m kanaalissa. Vaikkapa tämän mukaan http://www.taloon.info/pdf/rauheat/lampohaviot_rauheat_pexflex_plus.pdf (http://www.taloon.info/pdf/rauheat/lampohaviot_rauheat_pexflex_plus.pdf) Suunnilleen samoja arvoja myös Uponorin oppaassa.
Vaikkapa 2 kW teholla ja 5 C dT:llä virtausnopeus 20 mm sisähalkaisijalla 0,3 m/s ja painehäviö 0,08 kPa/m eli vain muutama kPa koko putkelle.
-
Kanaalimerkkien välillä on aika isoja eroja lämpövuodoissa.
Rauheat on ilmeisesti yksi parhaimmista eristykseltään.
Moniputkisissa kanaaleissa on usein putkien välinen eristys huono.
Jos samassa kanaalissa manee kylmä ja lämmin käyttövesi, tapahtuu melkoista lämpövuotoa kuumasta käyttövedestä kylmään käyttöveteen.
-
-Bosch Compress 7001i edelleen kokemuksia odottaen.....
-
Mahdoitko jo huomata kommenttini tuolla IVT / Bosch ketjussa
-
Kanaalimerkkien välillä on aika isoja eroja lämpövuodoissa.
Rauheat on ilmeisesti yksi parhaimmista eristykseltään.
Moniputkisissa kanaaleissa on usein putkien välinen eristys huono.
Jos samassa kanaalissa manee kylmä ja lämmin käyttövesi, tapahtuu melkoista lämpövuotoa kuumasta käyttövedestä kylmään käyttöveteen.
On noissa tosiaan eroa, mutta sinne 5 W/m paikkeille menee myös Uponor 25 mm koossa. Uponorilla on myös Pro-malli, jolla enää 3 W/m. Seinän vieressä ja styroksilla suojaamalla päässee vieläkin parempaan.
Autotallin tapauksessa ei liene kovinkaa haitallista kylmän ja kuuman keskenäinen sekoittuminen ellei ole kuumaveden kiertoa.
-
Jaahas, ei COP 5:llä tehty 30 asteinen vesi siellä kanaalissa taida paljoa sähkölaskussa näkyä.
-
Kiitos Iski kokemuksista boshin 7001i laitteesta :)
-
Tervehdys. Aikaa kulunut tovi ja harkinnat ehtineet muuttua päätöksiksi ja teoiksi. Jaakobinpainia kävin Boshin 7001 ja tämän Niben F1255 välillä. Laitteeksi valikoitui Nibe F1255 3-12kw invertteri kone, lähinnä sen takia että ollut jo useamman vuoden markkinoilla ja hyviä kommentteja laitteesta + logituksen helppous myöhempää hienosäätöä varten. Reiän syvyydeksi tuli 230 metriä, Vaikka myyjä sen tarpeellisuutta ihmettelikin. 200m kaivo olisi hänen mukaansa ihan riittävä, ehkä niin?... Mutta kilpaileva, hyvä tarjous kyseisellä 230m syvyydellä oli hyvä keino painaa hintaa alaspäin. Eli Kannattaa ottaa niitä vertailevia tarjouksia! ;).
Tammikuun alkupäivinä tuli porari ja päivässä porasi reiän. Maaporausta tuli 13metriä. Vettäkin tuli mukavasti kaivoon. Seuraavalla viikolla tulivat maapiirin asentaja ja loppuviikosta itse maalämpöpumpun asentajat. Kaikki sujui jouhevasti. Autotalliin tuli samalla asennettua vesipiste suihkusekoittajalla, joten nyt saa myös lämmintä vettä tarpeen vaatiessa.
Ainoastaan kanaalin takana olevaan autotalliin ja pannuhuoneeseen ei meinannut ensimmäisinä päivinä lämpö virrata.
Viaksi paljastui lopulta paikoilleen jätetty vanha lattiapiirin termostaatti, jonka venttiili oli jumiutunut kiinni. Tämän termostaatin poisto pisti lämpimän kiertämään. Tämä kanaaliin menevä lämpö otettiin talon linjan loppupäästä, mutta hyvin tuntuisi riittävän lämpö vielä tallinpuolellakin. Teepaita päällä saa olla ellei kurista kiertoa! :D Pannuhuoneeseen asensin myös lattialämmitysputkiston ohuen valun sisään, putkisto liitettiin autotallin lattiapiirien yhteyteen. Sinne tulee lämmintä varastotilaa. Nyt on kaikkialla säädetty sopivat lämpötilat sekä sopiva käyrä. Laite toiminut moitteetta yli kuukauden päivät.
Sähkölaitoksen päivä ja tuntikulutuksia kun on seuraillut , niin ei voi kun olla tyytyväinen hankintaan tähän mennessä! :)