Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Theme - 30.09.19 - klo:17:12
-
Terve!
Uusi Hirsitalo valmistui 2019 keväällä 164m2 huoneisto-ala Lattialämmitys ylä ja alakerrassa.
Autotallissa 43,5m2 Lattialämmitys
Putket pellossa 600m 2:ssa piirissä
Autotalli talon lämmityksen kanssa rinnakkain
Kanaali 25+25 noin 28m
Olen uusi täälä ja haluaisin säätää maalämpöpumpun viimeisen päälle.
Loggasin tikun kautta eilen illasta 29.9 klo 20.18- 30.9 16.11
-Olisiko pitänyt logata pitempään?
-Kannattaako alkaa nyt säätämään mitään vai säätääkö vasta talvella?
Sanokaa jos jotain infoa jäi laittamatta.
-
Onko sinulla käytössä huonetermostaatteja, kun lämmityksen kiertoveden lämpötilaa sahaa?
Maalämpökone on itsestäänkin jo termostoitu ja lisätermostaatit huonontavat sen hyötysuhdetta.
Paras hyötysuhde saadaan, kun temostaatit ovat täysillä ja asumislämpötilaa säädetään maalämpökoneen säätökäyrällä.
Tarvittaessa vähennetään jonkin liian lämpimäksi menevän huoneen lämpötilaa termostaatilla.
-
Loggaus kannattaa pitää päällä aina, 1 min näytteenottovälillä.
Nyt on vielä vähän liian lämmintä säätöihin kun on päivällä yli 10 astetta. Kun päästään nollan keleihin niin sitten...
-
On huone termostaatit. Lisäsin vielä autotalliin ja varastonkin, koska viime talvena oli kierrot ihan minimissään siellä ja oli liian kuuma.
-
Onko sinulla käytössä huonetermostaatteja, kun lämmityksen kiertoveden lämpötilaa sahaa?
Maalämpökone on itsestäänkin jo termostoitu ja lisätermostaatit huonontavat sen hyötysuhdetta.
Paras hyötysuhde saadaan, kun temostaatit ovat täysillä ja asumislämpötilaa säädetään maalämpökoneen säätökäyrällä.
Tarvittaessa vähennetään jonkin liian lämpimäksi menevän huoneen lämpötilaa termostaatilla.
Eli menevän ja tulevanlämpötilan ero olisi paras pitää mahdollisimman samana, kun että termostaatti katkoo sitä ja tuleva on kylmempää? Tätäkö tarkoitit?
-
On huone termostaatit. Lisäsin vielä autotalliin ja varastonkin, koska viime talvena oli kierrot ihan minimissään siellä ja oli liian kuuma.
Sama oli itselläkin autotallissa ensimmäisenä talvena, yritin pitää tallia viileänä termostaatilla ja seurauksena oli sahaava kiertoveden lämpötila.
Nyt termostaatti pois käytöstä ja toimilaite irti jakotukista. Siinä tilalla manuaalinen "korkki" jolla säädetty virtaus niin pienelle että talli pysyy sopivan lämpöisenä kovilla pakkasilla.
-
Eli menevän ja tulevanlämpötilan ero olisi paras pitää mahdollisimman samana, kun että termostaatti katkoo sitä ja tuleva on kylmempää? Tätäkö tarkoitit?
Ensin kaikki termostaatit auki ja säädät pumpun lämpökäyrän kohdilleen niin että sisällä on sopiva lämpötila. Sitten jos tarvetta esim. makuuhuonetta saada viileämmäksi voit säätää sitä termostaatilla.
-
Sama oli itselläkin autotallissa ensimmäisenä talvena, yritin pitää tallia viileänä termostaatilla ja seurauksena oli sahaava kiertoveden lämpötila.
Nyt termostaatti pois käytöstä ja toimilaite irti jakotukista. Siinä tilalla manuaalinen "korkki" jolla säädetty virtaus niin pienelle että talli pysyy sopivan lämpöisenä kovilla pakkasilla.
Minulla oli autotallin säätö viime talvena korkeilla ja siitä ei tullut mitään. :D
-
Minulla oli autotallin säätö viime talvena korkeilla ja siitä ei tullut mitään. :D
Mikä oli ongelma?
-
Aivan liian kuuma vaikka oli kierrot ihan melkeen kiinni.
-
Aivan liian kuuma vaikka oli kierrot ihan melkeen kiinni.
Termostaattien takia teillä saattaa mahdollisesti olla käytössä ihan liian korkea säätökäyrä maalämpökoneessa.
Kun ulkolämpötila laskee keskiarvoltaan alle nollan, kannattaa koettaa avata kaikki huonetermostaatit täysille.
Asumislämpötila nousee silloin luultavasti liian korkeaksi.
Säädä silloin maalämpökoneen säätökäyrä sellaiseksi, että huoneissa on suunnilleen sopiva lämpötila.
Jos se jälkeen, 2 -3 vuorokauden kuluttua, on jossain huoneessa liian lämmintä, säädä sen huoneen termostaatilla sen tilan lämpötila sopivaksi.
Kovilla pakkasilla korjataa sisälämpötila sopivaksi valitsemalla sopivan loiva / jyrkkä säätökäyrä.
Näin kannattaa tehdä siksi, että maalämpökoneelta lähtevän lämmitysveden lämpötila saadaan mahdollisimman alhaiseksi.
Mitä alempi on maalämpökoneelta lähtevän kiertoveden lämpötila, sitä parempi on järjestelmän hyötysuhde (COP).
-
Minkälaiset lattiat teillä on, siis betonilaatta, puu tms? Jos normi laatta niin lämpökäyrän jyrkkyys 3 vois olla varmaan joku sopiva lähtökohta. Ja kuten kuin tuossa jo todettiinkin, niin lämpötila-asetuksella huonelämpö sopivaksi ja jos pakkasella viilenee sisällä niin jyrkempää käyrää.
Edit: jos käyrän jyrkkyyttä muuttaa, niin tuota lämpötila-asetusta joutuu varmaankin myös muuttamaan.
-
Betonilaatta
-
Tuolla edellä epäiltiin lämmityskäyrään ja jos sinne on unohtunut jokin tehdasasetus, niin 3 tai 4 sopii melko todennäköisesti normaalille lattialämmitykselle.
-
5+2 on nyt käyrä.
-
Ihan hirveästi uskalla ottaa nuihin säätöihin kantaa, kun en tuota Nibeä tunne.
5+2 on nyt käyrä.
Kokeile riittääkö 3 tai 4 käyrä
Tarkista samalla, että se on lattialämmitysasetuksilla
Valikko 5.1.14 - Virtausaset. lämmitysjärj.
lattialämmitys
MUT -30°C tai mikä se nyt teidän talon suunnitelmissa on
dT MUT:ssa: 5°C-6°C varmaan sopiva
-
Lattialämmitys ja -32
-
7 dt mutissa
-
Paljonko yleensä on pienin menolämpötila teillä 1.9.3
-
5+2 on nyt käyrä.
Aivan liian korkea, siksi autotallissa(kin) ollut liian kuuma. Pudota vaikka alkuun käyrä 3 ja toi +2 --> 0.
Paljonko yleensä on pienin menolämpötila teillä 1.9.3
Meillä 23 ympäri vuoden.
-
Entäs käyttöpriorisointi mitä käytätte? Näyttää olevan itselläni käyttövesi 10min ja lämmitys 20min
-
Entäs käyttöpriorisointi mitä käytätte? Näyttää olevan itselläni käyttövesi 10min ja lämmitys 20min
Itsellä hienosti toimii niin, että lämmityksen prioriteetti 0 ja käyttövesi 40 (500 litran varaaja lämpenee itsellä tuossa ajassa helposti katkaisurajaan asti). Aina osannut pätkäkäynnin aikana lämmittää veden lämmityssyklin loppuun ja jos pitkä jatkuva käynti niin sitten siinä välissä.
En oikein ainakaan betonilattialämmitystalossa keksi miksi pitäisi jotenkin muuten olla tuo priorisointi. Vaikka käyttövettä lämmitettäisiin 6 tuntia putkeen, niin sillä ei asuinmukavuuteen olisi mitään vaikutusta.
-
Tunnen jo itseni aivan ääliöksi, koska työskentelen pinnanmittauksien ja virtauksien kanssa ja niissä ei sallita piikki käyttäytymistä.
-
Ei vaan tullut tarpeeksi hyvää selitystä keneltäkään tutulta, kun kysyin miksi ei tarvitse termostaatteja huoneissa.
-
En oikein ainakaan betonilattialämmitystalossa keksi miksi pitäisi jotenkin muuten olla tuo priorisointi. Vaikka käyttövettä lämmitettäisiin 6 tuntia putkeen, niin sillä ei asuinmukavuuteen olisi mitään vaikutusta.
Jos joutuu lämmittämään pitkään käyttövettä (esim isolla porukalla saunoessa) ja sen takia asteminuutit ehtivät laskea lisäyksen rajaan asti niin ottaa vastukset käyttöön?
-
Ei vaan tullut tarpeeksi hyvää selitystä keneltäkään tutulta, kun kysyin miksi ei tarvitse termostaatteja huoneissa.
Maalämpökone toimii termostaattiohjauksella.
Se lukee ulkolämpötilan ulkoanturillaan ja hakee valitsemaltasi säätökäyrältä sitä vastaavan lämmitysveden (kiertoveden) lämpötilan.
Tämä termostointi on yleensä riittävä.
Joskus kuitenkin joku huone, esimerkiksi makkari tuntuukin liian lämpöiseltä.
Silloin tarvitaan sen huoneen termostaattia alentamaan hiukan makkarin lämpötilaa.
-
Jos joutuu lämmittämään pitkään käyttövettä (esim isolla porukalla saunoessa) ja sen takia asteminuutit ehtivät laskea lisäyksen rajaan asti niin ottaa vastukset käyttöön?
Asteminuutteja ei lasketa kun käyttövettä tehdään. Tai vaikka laskettaisiin niin niitä lasketaan menolämpötilasta jolloin asteminuutit olisi hetkessä tapissa eli +100.
-
Asteminuutteja ei lasketa kun käyttövettä tehdään. Tai vaikka laskettaisiin niin niitä lasketaan menolämpötilasta jolloin asteminuutit olisi hetkessä tapissa eli +100.
Niin no joo se on varmaan erilainen noissa inverttereissä mutta tuo meidän sigun masiina laskee asteminuutteja myös käyttövettä tehdessään, ei kyllä mitään käsitystä millä kaavalla.
-
Jos on ulkoinen menovesianturi BT25, niin silloin asteminuuttilaskenta toimii myös käyttövettä tehtäessä.
-
Jos on ulkoinen menovesianturi BT25, niin silloin asteminuuttilaskenta toimii myös käyttövettä tehtäessä.
Eipä löydy kyllä tuotakaan.
-
Eipä löydy kyllä tuotakaan.
Mystistä, laitahan lokia tänne niin tutkitaan.
-
Olisko joku vanha softa kyseessä joka ei osaa katkaista tuota asteminuuttilaskentaa?
-
Nytpä taisin puhua sittenkin p***aa mutta lopetan offtopicin tähän. Anteeksi.
-
Tuntuu että kierrot ei riitä pesuhuoneeseen saakka jotenkin.. aluksi oli 3+0 jonka jälkeen aamulla nostin 3+2 kun pesuhuoneessa 22 astetta. Päivän aikana ei ollut lämmöt noussut kun 0,5 astetta. Autotalli liian lämmin. Asteikolla näyttää pesuhuone, kodinhoitohuone ja wc noin 0,5l vaikka kierrot täysillä.
-
Älä hätäile, odota ainakin vuorokausi ennen seuraavaa säätöä.
Pesuhuoneessa ei ole termostaattia mutta onko toimilaitteessa "korkkia" tai muuta? Jos on käännä ne kaikki täysin auki ja käyrä kohdalleen.
Paljonko siellä pesuhuoneessa pitäisi olla lämmintä jos 22 astetta ei riitä?
-
Korkit on pois. lämpötilasta en osaa sanoa paljonko pitäisi olla, mutta ei lattian ainakaan noin kylmä pitäisi olla.
-
Pitääkö kiertovesipumpun kierrokset olla automaatilla vai käsin 100% pumpulta?
-
Korkit on pois. lämpötilasta en osaa sanoa paljonko pitäisi olla, mutta ei lattian ainakaan noin kylmä pitäisi olla.
Jos haluaa saada lattian aina tuntumaan lämpöisellle, niin sitten täytyy laittaa meno-min esim 25 tai 26, mutta pitää käyrä silti sopivana, ja antaa termostaattien olla toiminnassa säädettynä hieman isommalle kun on talviaikana haluttu sisälämpötila. Tuo johtaa siihen, että lämpöisemmällä kelillä termostaatit leikkaa liikalämmön, mutta kylmemmillä talo säästyy käyrän mukaan. Meillä ainakin riittää käyränä 3+0 ja silloin ei tosiaan laattalattia ole kovin "mukavuuslämmin" kun ulkona on > +5.
-
Jos jakotukeissa on virtausmittarit, niin niistä voisi tarkistaa että vesi kiertää kaikissa piireissä suunnitelmien mukaisesti. Se dt mutissa voisi olla mielestäni 5 tai 6 astetta, ellei siihen 7 asteeseen ole jotain perusteluja. MInkälaisilla prosenteilla se automaatti sitä pumppua pyörittää?
-
Jos haluaa saada lattian aina tuntumaan lämpöisellle, niin sitten täytyy laittaa meno-min esim 25 tai 26, mutta pitää käyrä silti sopivana, ja antaa termostaattien olla toiminnassa säädettynä hieman isommalle kun on talviaikana haluttu sisälämpötila. Tuo johtaa siihen, että lämpöisemmällä kelillä termostaatit leikkaa liikalämmön, mutta kylmemmillä talo säästyy käyrän mukaan. Meillä ainakin riittää käyränä 3+0 ja silloin ei tosiaan laattalattia ole kovin "mukavuuslämmin" kun ulkona on > +5.
Onko sinulla 2 kerroksinen talo, tai monella teillä on 2 kerroksinen talo? Eikö tämä vaikuta mihinkään?
-
Siihen lämmityskäyrän valintaan vaikuttaa monikin asia lattian pintamateriaaleista lähtien. Noin karkean yleisesti +2 astetta käyrällä nostaa noin asteen huonelämpötilaa.
-
Kiertovesipumpun nopeus gp1 29%
-
Sais kai siellä olla ihan kunnon kierto ainakin silloin kun kompressori käy. Jos teillä on kevytrakenteinen yläkerran lattia, niin voi kai sitä ainakin kokeilla laittaa sen kiertovesipumpun olemaan päällä koko ajan.
-
Gyproc lattia ylhäällä.
-
Pumppu kannattaa pitää päällä myös huilivaiheessa.
Silloin Nibe saa oikean tiedon menoveden lämpötilasta.
-
Käyrän pitäis varmaan näyttää tuolta miltä se näyttää tuossa 3.10 käyrässä alkupäässä? sähkönkulutus on vaan noussut tämän testin aikana. :D
-
Saattaa tuo ulkolämpötilakin (BT1) vaikuttaa jonkin verran tuohon sähkösyöntiin.
-
Tuskin varmaan ikinä tulee saamaan tasasta käppyrää, kun olohuoneessa isot ikkunat.
-
Pystytkö laittamaan graafisessa muodossa nuita logeja niin olisi helpompi katsella?
-
Pystytkö laittamaan graafisessa muodossa nuita logeja niin olisi helpompi katsella?
No eikös "Logintutkija" avaa noitakin logeja....?
-
No eikös "Logintutkija" avaa noitakin logeja....?
Ois pitänyt alkaa Javan asennukseen, niin yrittänyt vielä pärjäillä ilman. Eiköhän nuita joku käy kohta kommentoimassa.
-
Pystytkö laittamaan graafisessa muodossa nuita logeja niin olisi helpompi katsella?
helpommin juu voi saada jonkun kommentoimaan kun laittaa niitä jalostettuna asialliksiksi kuviksi tänne ...
-
Excelillä saa myös lokia tutkittua, ei niin kätevästi kuin logintutkijalla.
Näyttää kiertovesipumpun ja kompressorin nopeudet osallistuvan humppaan. Syy vai seuraus??
Voisiko kokeilla ajaa kiertovesipumppua vakionopeudella esim 30%?
-
helpommin juu voi saada jonkun kommentoimaan kun laittaa niitä jalostettuna asialliksiksi kuviksi tänne ...
Tässä parit trendit
ATS
-
Väitän että yo. "humppa" johtuu edelleen termostaateista. Samanlaista käyrää kuin meillä toissa talvena.
-
Väitän että yo. "humppa" johtuu edelleen termostaateista. Samanlaista käyrää kuin meillä toissa talvena.
Joo, en epäile.
Humppa ilmenee kaikessa.
-
Pystyisiköhän autotallin lämpötilaa rajoittamaan siedettävälle tasolle ihan kuristamalla virtausta tai jotenkin muutoin? Siis jos tuo humppa tulee siitä että termostaatti vaihtaa kanaaliin tuoreet vedet 15 min välein.
-
Pystyisiköhän autotallin lämpötilaa rajoittamaan siedettävälle tasolle ihan kuristamalla virtausta tai jotenkin muutoin? Siis jos tuo humppa tulee siitä että termostaatti vaihtaa kanaaliin tuoreet vedet 15 min välein.
Looginen mekanismi käyttäytymiselle.
Jos laittaa autotallin kierron kokonaan kiinni tunniksi - kahdeksi ja sitten katsoo lokista miten käyttäytyi.
-
Pystyisiköhän autotallin lämpötilaa rajoittamaan siedettävälle tasolle ihan kuristamalla virtausta tai jotenkin muutoin? Siis jos tuo humppa tulee siitä että termostaatti vaihtaa kanaaliin tuoreet vedet 15 min välein.
Mä jo tuolla ketjun alussa tätä ehdotin. Ei kuulemma onnistunut säätö ainakaan korkeilla, jäi talli liian lämpimäksi. Osasyy tähän oli liian korkea lämpökäyrä. Kokeilisin uudestaan samaa nyt kun lämpökäyrä alkaa olla kohdillaan.
E. Meillä tallissa nyt 15 astetta ja sisällä noin 21. Tallissa neljä piiriä ja säätö tehty pelkästään manuaalisilla korkeilla.
-
Toki pumppu ei toimi optimaalisimmalla tavalla tuollalailla humpaten, mutta jos nyt invertteripumppu pysyy siitä huolimatta kokoajan käynnissä, niin onko siitä kovasti haittaakaan? Jos nyt ajatellaan, että tuollaisen humppaavan järjestelmän omistaa henkilö, joka ei jaksa innostua säätämisestä niin paljon, että saisi optimaalisimmalleen.
Toki autotallin pätkivä kierto kuulostaa pahimmillaan jäätymisriskille, eli kai tuommoisesta kierrosta lähtökohtaisesti pitäisi olla aina kaikki kierron pysäyttävät toimilaitteet irti.
-
Mä jo tuolla ketjun alussa tätä ehdotin. Ei kuulemma onnistunut säätö ainakaan korkeilla, jäi talli liian lämpimäksi. Osasyy tähän oli liian korkea lämpökäyrä. Kokeilisin uudestaan samaa nyt kun lämpökäyrä alkaa olla kohdillaan.
E. Meillä tallissa nyt 15 astetta ja sisällä noin 21. Tallissa neljä piiriä ja säätö tehty pelkästään manuaalisilla korkeilla.
eikö siellä ole virallista virtaussäätöä kuten tukeissa yleensä on?
Noilla sais jotain tarkempaa aikaiseksi kuin 'korkeilla'.
-
eikö siellä ole virallista virtaussäätöä kuten tukeissa yleensä on?
Noilla sais jotain tarkempaa aikaiseksi kuin 'korkeilla'.
On siellä virtaussäädöt mutta ennen maalämpöä oli 2 piiriä korkeilla ja toiset 2 termostaatin takaa. Kun pumpun menolämpö värähteli niin nyppäsin toimilaitteet tukista irti ja korvasin ne hyllystä löytymilläni korkeilla. Täytyy jossain vaiheessa perehtyä virtaussäätöön jos näen sen tarpeelliseksi.
-
Säädöt kiinni ja sitten vaikka ½ kierrosta auki ja odottelemaan mihin asettuu, jollei löydy jotain suunnitelmaa mistä vois kattoo esisäätöarvot?
Sitten piirikohtaista nostoa vaikka 1/4 kierroksella korjaten tai pienemmillä jos alaspäin...jollain mittarilla lattiaa seuraten, pistoolimittari taitais tuohon sopia hyvin.
-
No nyt alkaa näyttää jo joltain. Aamulla noi klo 5.00 otin termarit pois autotallista ja avasin vähän korkkia. miksiköhän tuossa 7.10 kuvassa on tuo noin 60 asteen vesi mennyt kiertoon vai mitä tuo tarkoittaa?
-
. miksiköhän tuossa 7.10 kuvassa on tuo noin 60 asteen vesi mennyt kiertoon vai mitä tuo tarkoittaa?
Tehnyt lämmintä vettä?
-
Tehnyt lämmintä vettä?
No nytpä ties tuonkin. Kiitos.
-
Toki pumppu ei toimi optimaalisimmalla tavalla tuollalailla humpaten, mutta jos nyt invertteripumppu pysyy siitä huolimatta kokoajan käynnissä, niin onko siitä kovasti haittaakaan? Jos nyt ajatellaan, että tuollaisen humppaavan järjestelmän omistaa henkilö, joka ei jaksa innostua säätämisestä niin paljon, että saisi optimaalisimmalleen.
Toki autotallin pätkivä kierto kuulostaa pahimmillaan jäätymisriskille, eli kai tuommoisesta kierrosta lähtökohtaisesti pitäisi olla aina kaikki kierron pysäyttävät toimilaitteet irti.
Kovasti yritän saada säädettyä tätä järjestelmää. Töissä käynnin lisäksi hoidan perhettäni, että aina ei ihan kaikkeen kerkee.
-
Kovasti yritän saada säädettyä tätä järjestelmää. Töissä käynnin lisäksi hoidan perhettäni, että aina ei ihan kaikkeen kerkee.
Juu ei ollut tarkoitus kritisoida, kun jokainen joka tälle foorumille eksyy, uhraa seuraavaksi muutamaksi kuukaudeksi elämänsä näiden laitteiden sielunelämälle. Perhe on siinä yhtälössä toissijainen! :D
Mutta lähinnä tuo oli semmoinen pohdiskeleva kysymys, kun kuitenkin tänne googlekin varmasti helpolla ohjaa, että onko tuosta loppujen lopuksi nyt ihan hirveää haittaa vaikka menolämpö vähän jumppaakin.
-
On siitä jo palautetta tullutkin että pitääkö sitä maalämpö konetta olla kokoajan säätämässä. 😆
-
Nythän tuo näyttää jo hyvältä, käyrän säätöä tarvittaessa jos sisälämpötila matala/korkea. :)
E. Suht korkea menolämpötila mielestäni jos +4 ulkolämpötilalla lähes 30 meno. Meillä 2002 lattialämmitystalossa mennään samalla ulkolämmöllä alle 27 asteen menolämmöllä.
-
...., että onko tuosta loppujen lopuksi nyt ihan hirveää haittaa vaikka menolämpö vähän jumppaakin.
Hyvin niben säätö kuitenkin selättää tilanteen.
Tuollainen värinä/humppa voi peittää muutoksen tai tilanteen, vähintään tekee analysoinnin haasteellisemmaksi.
-
Suht korkea menolämpötila mielestäni jos +4 ulkolämpötilalla lähes 30 meno. Meillä 2002 lattialämmitystalossa mennään samalla ulkolämmöllä alle 27 asteen menolämmöllä.
Tuossa tuo della-t nousi vähän isoksi; toki se nyt siellä vähän aikaa lämmittää sitä autotallin lattiaa. Onko kiertopumppu automaatilla? Minkälaista sisälämpötilaa sinne autotalliin tavoitellaan?
-
Automaatille laitoin eilen illalla, katotaan logia myöhemmin. Reilu 10 astetta ois sopiva.
-
Reilu 10 astetta ois sopiva.
Minkälaisia tämmöisten autotallien lämmöenergian kulutukset on? Jos se nyt suunnilleen samaan luokkaa normaalin asuinrakennuksen kanssa, niin yksi vaihtoehto voisi olla aluksi tyytyä reiluun 15 asteeseen ja tutkia sitten myöhemmin tilannetta.
-
Minkälaisia tämmöisten autotallien lämmöenergian kulutukset on? Jos se nyt suunnilleen samaan luokkaa normaalin asuinrakennuksen kanssa, niin yksi vaihtoehto voisi olla aluksi tyytyä reiluun 15 asteeseen ja tutkia sitten myöhemmin tilannetta.
Ei se ainakaan meillä ole kulutusta nostanu havaittavasti kun ekana talvena tallissa oli pakkasilla noin 10 ja viime talvena 15 astetta.
-
pesuhuone on kyllä kylmä. 20.9 astetta mittarin mukaan. Nyt oli päivän kiertovesipumpun kierrokset automaatilla, ja huiteli jossain 30% yläkerta lämmin ja alakerta. Jotenkin ihmeellistä että teknisestä tilasta lähimmät tilat kylmiä..
-
Edelleen korkea menolämpö kun jopa 32 astetta vaikka ulkona ollaan vielä plussan puolella.
Pesuhuoneenkin luulis olevan tosi lämmin jos ja kun lattiaan menee reilu 30 asteinen vesi. Voiko toimilaite tai joku muu kuristaa pesuhuoneen virtausta?
-
Ei ole toimilaitteita käytössä.
-
Entäs jakotukin omat virtaussäädöt? Onko virtausmittareita?
(https://warmia.fi/wp-content/uploads/2016/05/lattialammitys_jakotukki_ta_teksti_otsikolla_big.jpg)
-
Onkohan tuossa Niben softassa joku bugi? Delta-t vois olla 2 astetta näin nollakeleillä. Voisiko sen kiertovesipumpun laittaa lämmityksen osalta manuaalille ja lisää kierroksia.
-
pesuhuone on kyllä kylmä. 20.9 astetta mittarin mukaan. Nyt oli päivän kiertovesipumpun kierrokset automaatilla, ja huiteli jossain 30% yläkerta lämmin ja alakerta. Jotenkin ihmeellistä että teknisestä tilasta lähimmät tilat kylmiä..
Ilmanvaihto?
-
Ihmeelline dT 5K. Onko Nibessä kiertovesipumppu automaatilla? Päivitä uusimpaan softaan aluksi.
-
Entäs jakotukin omat virtaussäädöt? Onko virtausmittareita?
(https://warmia.fi/wp-content/uploads/2016/05/lattialammitys_jakotukki_ta_teksti_otsikolla_big.jpg)
Virtaukset täysillä pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen ja yön aikana ei lämmennyt yhtään.
-
Ihmeelline dT 5K. Onko Nibessä kiertovesipumppu automaatilla? Päivitä uusimpaan softaan aluksi.
Automaatilla oli ja laitoin eilen illalla 50% käsiajolle ja tilanne ei muuttunut.
-
Ihmeelline dT 5K. Onko Nibessä kiertovesipumppu automaatilla? Päivitä uusimpaan softaan aluksi.
Keväällä päivitin. Pitää katsoa onko uudempaa versiota.
-
Virtaukset täysillä pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen
Oliko tämä virtausmittareista luettuna vai säädöt auki? Kokeile lisää löylyä kiertovesipumppuun.
Onhan siellä autotallissa maltillinen ilmanvaihto?
-
Automaatilla oli ja laitoin eilen illalla 50% käsiajolle ja tilanne ei muuttunut.
Ok. Täällä on nyt pakkasta -3C ja kone tekee lämpöä 4,4kW teholla. dT lattiaan on 1,3K, oletan, että pumppu laskee tuon BT25-BT3 (30,8-29,5) erosta.
En tiedä onko nämä mitenkään ideaalisia arvoja, mutta ainakaan kylmä ei ole.
-
Oliko tämä virtausmittareista luettuna vai säädöt auki? Kokeile lisää löylyä kiertovesipumppuun.
Onhan siellä autotallissa maltillinen ilmanvaihto?
Virtausmittarilta luettuna ja säätö auki. En ole kytkenyt vielä ilmanvaihtoa toimintaan autotallissa.
-
Ok. Täällä on nyt pakkasta -3C ja kone tekee lämpöä 4,4kW teholla. dT lattiaan on 1,3K, oletan, että pumppu laskee tuon BT25-BT3 (30,8-29,5) erosta.
En tiedä onko nämä mitenkään ideaalisia arvoja, mutta ainakaan kylmä ei ole.
Mistä voin tarkistaa tuon dT:n?
-
Mistä voin tarkistaa tuon dT:n?
dT = delta-T, eli tulo- ja menolämpötilan erotus. Lähinnä se lattialämmitys toimii paremmin kun siellä putkissa on kunnon virtaus.
-
Pitääpä tutkia iltapäivällä lisää.
-
dT = delta-T, eli tulo- ja menolämpötilan erotus. Lähinnä se lattialämmitys toimii paremmin kun siellä putkissa on kunnon virtaus.
Vaikuttaako virtausnopeus luovutetun lämmön määrään aikayksikköä kohti? Vai onko tuolla tarkoitus ohjata kompuran taloudellisuutta/tehokkuutta?
-
P = Q * Δt * 0,07 ,
missä
P = lämmitysteho [kW]
Q = vesivirta [l/min]
Δt = delta-t [°C]
Vaikuttaako virtausnopeus luovutetun lämmön määrään aikayksikköä kohti? Vai onko tuolla tarkoitus ohjata kompuran taloudellisuutta/tehokkuutta?
Juu, siis mitä enemmän sitä vettä kiertää aikayksikössä, niin sitä pienempi tuo Δt on samalla lämmitysteholla. Jos taasen virtausnopeus pysyy samana, niin Δt kasvaa, kun teho suurenee.
Jos Δt:tä kasvattaa kovin paljon, niin käytännössä menoveden lämpötila nousee enemmän kuin paluuveden lämpötila laskee, jolloin oletettavasti COP heikkenee. Lattialämmitys toimii parhaiten kun Δt on pieni ja ne lattialämmitysputket koko mitaltaan suht tasalämpöiset.
Karkeana esimerkkinä: -30 C ulkolämpötilassa ja 20 C sisälämpötilalla lämmitysteho 10 kW, meno 35 C ja paluu 30 C, eli Δt = 5 C. 0 C ulkolämpötilassa tehontarve on (20 C - 0 C) / (20 C - (-30 C)) = 0,4 -kertainen eli 4 kW. Jos virtausnopeus on sama, niin Δt on myös 0,4 -kertainen eli 2 C.
-
P = Q * Δt * 0,07 ,
missä
P = lämmitysteho [kW]
Q = vesivirta [l/min]
Δt = delta-t [°C]
Juu, siis mitä enemmän sitä vettä kiertää aikayksikössä, niin sitä pienempi tuo Δt on samalla lämmitysteholla. Jos taasen virtausnopeus pysyy samana, niin Δt kasvaa, kun teho suurenee.
Jos Δt:tä kasvattaa kovin paljon, niin käytännössä menoveden lämpötila nousee enemmän kuin paluuveden lämpötila laskee, jolloin oletettavasti COP heikkenee. Lattialämmitys toimii parhaiten kun Δt on pieni ja ne lattialämmitysputket koko mitaltaan suht tasalämpöiset.
Karkeana esimerkkinä: -30 C ulkolämpötilassa ja 20 C sisälämpötilalla lämmitysteho 10 kW, meno 35 C ja paluu 30 C, eli Δt = 5 C. 0 C ulkolämpötilassa tehontarve on (20 C - 0 C) / (20 C - (-30 C)) = 0,4 -kertainen eli 4 kW. Jos virtausnopeus on sama, niin Δt on myös 0,4 -kertainen eli 2 C.
Eli periaatteessa saman tehon voi siirtää joko hitaalla kierrolla, jolloin dT kasvaa suureksi tai nopealla kierrolla jolloin dT pysyy matalana. Tätä varmaan tuo kevään softa pyrkii tekemään pitämällä pumpun aika vilkkaalla.
Hitaassa kierrossa on varmaan sekin ongelma, että kierron alkupää saattaa imeä lämmöt vedestä?
-
Hitaassa kierrossa on varmaan sekin ongelma, että kierron alkupää saattaa imeä lämmöt vedestä?
Kyllä näin voi käydä ja kävikin. Viime vuoden syksyllä vanhemmalla softalla kiertovesipumppu pyöri noin 12 % ja nyt noin 40 %. Lattiat on nyt tasaisemmin lämpöisiä joka puolelta kuin mitä viime syksynä oli.
E. Ja meillä nyt dT 3,5 astetta ja virtaus 10,5 l/min eli lämmitysteho nollan kelillä 2,6 kW.
-
Kyllä näin voi käydä ja kävikin. Viime vuoden syksyllä vanhemmalla softalla kiertovesipumppu pyöri noin 12 % ja nyt noin 40 %. Lattiat on nyt tasaisemmin lämpöisiä joka puolelta kuin mitä viime syksynä oli.
E. Ja meillä nyt dT 3,5 astetta ja virtaus 10,5 l/min eli lämmitysteho nollan kelillä 2,6 kW.
Lattialämmityksessä nyt kuitenkin kun suunnitellessa pyritään siihen, että seinien vieressä, varsinkin jos on paljon ikkunapintaa, kiertäisi lämpöisempi vesi kun keskilattialla. Jos tuota kiertoa kovasti kasvattaa, niin ehkä päästään hieman parempaan hyötysuhteeseen. Mutta heikkeneekö sitten asumismukavuus, kun suunniteltu lisäteho ikkunaseinillä ei toteudukaan?
-
Virtaukset täysillä pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen ja yön aikana ei lämmennyt yhtään.
Onhan tuosta mahdollinen esisäätö tehty? Eli säädetään kuristukset piirien pituuksien mukaan taulukosta ja sitten vasta hienosäätö korkeilla jos tarvetta. En tosin tiedä onko kaikissa tukeissa tuota esisäätöä, mutta itsellä niitä ei oltu säädetty putkarien toimesta vaan piti itse hoksata kun korkeista säätö oli alkuun aika epäloogista...
-
Säädetäänkö noilla korkeilla jotain muka jollakin tukkimallilla...itse ajattelen että pelkästään niillä avataan/suljetaan piiri...
Säätö tehdään sillä esisäädöllä oikeaksi>sopivaksi!
-
Omissa Rothin tukeissa piirien pituuksien mukaan säädetään piirien kuristukset menopuolelta ja paluupuolelta sitten hienosäätö korkeilla ja/tai toimilaitteilla.
-
https://www.heatco.fi/tuote/jakotukit-virtausmittareilla/ tuommoiset tukit alakerrassa, yläkerrassa ja autotallissa.
-
https://www.heatco.fi/tuote/jakotukit-virtausmittareilla/ tuommoiset tukit alakerrassa, yläkerrassa ja autotallissa.
Noissa varmaan esisäätö tehdään tuosta virtausmittarin juuresta, eli punainen lukitusrengas pois ja sitten pyöritellään haluttuun virtaamaan. Korkki kannattaa pitää kokonaan auki, niitä ei tarvita hienosäätöön näissä virtausmittarilla varustetuissa.
Periaattessa viimeisen päälle säädetyssä järjestelmässä olisi vielä nuo jakotukkien virtaamatkin tasattu tuolla linjasäätöventtiilillä, mutta tämmöisessä muutaman jakotukin systeemissä se kannattanee avata kokonaan ja kuristaa noilla pelkillä piirikohtaisilla virtausmittareilla.
-
Lattialämmityksessä nyt kuitenkin kun suunnitellessa pyritään siihen, että seinien vieressä, varsinkin jos on paljon ikkunapintaa, kiertäisi lämpöisempi vesi kun keskilattialla. Jos tuota kiertoa kovasti kasvattaa, niin ehkä päästään hieman parempaan hyötysuhteeseen. Mutta heikkeneekö sitten asumismukavuus, kun suunniteltu lisäteho ikkunaseinillä ei toteudukaan?
Noinhan se normaalisti menee. Mutta tarkoitin että virtauksen kasvu tasoitti lattian lämpötilaeroja piirin alku- ja loppupään välillä.
-
Noissa varmaan esisäätö tehdään tuosta virtausmittarin juuresta, eli punainen lukitusrengas pois ja sitten pyöritellään haluttuun virtaamaan. Korkki kannattaa pitää kokonaan auki, niitä ei tarvita hienosäätöön näissä virtausmittarilla varustetuissa.
Periaattessa viimeisen päälle säädetyssä järjestelmässä olisi vielä nuo jakotukkien virtaamatkin tasattu tuolla linjasäätöventtiilillä, mutta tämmöisessä muutaman jakotukin systeemissä se kannattanee avata kokonaan ja kuristaa noilla pelkillä piirikohtaisilla virtausmittareilla.
Siellä oli pdf säädöstä: https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2019/04/Enerline-jarjestelman-saato_2019.pdf
-
Noniin. Pumpussa uusin päivitys, ja tukkien esisäätöä ei ollut tehty ollenkaan. Pitäisikö kiertovesipumppu laittaa 100% ja sitten esisäätö vai miten?
-
Tein jo niin. Dt mut:issa mistähän sen -30 tai -32 voisi tarkistaa?
-
https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/F750%20l%C3%A4mmityksen%20virtausasetukset%201337-1.pdf
-
Kiitos. -32 on sitten oikea.
-
Mystistä, laitahan lokia tänne niin tutkitaan.
Muistin sittenkin oikein. Laitoin login tänne kun ei liity tämän otsikon alle enää oikein mitenkään: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8361.msg118296#msg118296
-
No niin. Päivitin pumpun ja sehän alkoi kierrättämään vettä ihan eritavoin 100% kokoajan ja kyllä tämä nyt alkaa lämpeemään.
-
Jakotukkien esisäätöä ei ollut tehty ollenkaan, sen takia kun autotalli kuulemma sekottanut.. Yritin jotenkin ite säätää ne.
-
Pesuhuone on kyllä viileä. Mistähän johtuu likainen vesi virtausmittarissa?
-
Pystytkö laittamaan kuvan mittarista?
-
Likainen
-
Puhtaampi
-
Mitenkäs se tuo lepoaika? Tarvitseeko invertteripumppu lepoaikaa? Tuon uusimman päivityksen jälkeen tuo ei ole kyllä pitänyt yhtään lepoa..
-
Ei kai se lepoa tarvi. Ideanahan siinä on, että tasainen lämmitys on sähkönkulutuksen kannalta edullisempaa.
-
Tuli sellainen mieleen, että kannattaako tuo keruupiirinpumppu olla automaatilla, manuaalilla vai kiinteä delta? Nyt pellosta tulee +0,2 ja lähtee -2,6
-
Tuli sellainen mieleen, että kannattaako tuo keruupiirinpumppu olla automaatilla, manuaalilla vai kiinteä delta? Nyt pellosta tulee +0,2 ja lähtee -2,6
Pidän automaatilla.
Oletan että delta on silloin Niben parhaan tiedon mukainen.
-
Voisko joku vilkaista liitteen käyriä ja pumpun kytkentää? Kaverin talo ja sähköä menee kyllä aika mukavasti. Mitä tuosta lähtis säätämään?
-
Eikös tuo mene suht ok.
Käyttöveden tarve ollut varsin pientä. Jos näin jatkossakin, voisi käyttöveden lämpötilaa laskea. Käyttöveden käytön lisääntyessä kaivon lämpötila dippaa vastaavasti aina hetken. Talon sisälämpötila reagoi nopeasti kiertoveden lämpötilaan. Huoneantureiden hyödyistä monta mielipidettä. Kaivon syvyys nippa-nappa.
-
Samaa mieltä, kuin PS.
Maalämpökoneen teho riittää ilmeisesti varsin hyvin. Max. lämmitystehoksi saattaisi riittää jopa 8,5 kW.
Kaivossa on ilmeisesti keräimenä 40 millinen. Pitäisi olla 45 millinen, kun keruun dT nousee isommilla lämmitystehoilla turhan korkealle.
Lämpöpattereisen luovutuspintaa on ilmeisen niukalti. Patterit ilmeisesti mitoitettu jonnekin +55 ... +65 C kiertoveden max. lämpötilalle.
Jos mahdollista, kannattaisi joitakin lämpöpattereita vaihtaa tehokkaampiin. Esimerkiksi muutama yksilehtinen patteri kaksilehtiseksi.
Lisävaraaja kyketty neliputkiseksi. Kiertopumppujen nopeuksien oikein säätäminen varsinkin invertterikoneella voi olla haasteellista.
Korkea kiertoveden lämpötilan tarve saattaa syntyä myöskin pumppujen epäsopivista käyntinopeuksista.
Kaivo tosiaan ilmeisesti hiukan alimittainen.
Muutoin näyttäisi toimivan normaalin oloisesti.
-
Lisävaraajan kytkentää on vähän kans ihmetelty kun ei ohjeessa ole vastaavaa kytkentää. Sähkönkulutus pumpulla on nolla kelillä 30-40kwh/vrk. Pumppu vie koko ajan yli 1kw tunnissa. Isälläni on vanha hirsitalo altatuulettuva ja patterit seinässä. Pumppu on 1245 8kw ja 183m syvä kaivo, sähkönkulutus on tasan puolet. Tuntuu kyllä vähän hullulta.
-
Aikansa mukaisella talotekniikalla kokonaisbasaalikulutus lienee 1,3 - 1,7 kWh tunnissa. Sisälämpötila on korkeahko - mikä on kosteiden tilojen lämpötila? Jäähtyykö perimmäinen makuuhuone pidempään keittiössä kokatessa? Tulisijan käyttö ainakin kovimmilla pakkasilla auttaisi kaivoa.
-
Talossa käy yksi mies vain nukkumassa joten kokkailuja ei isommin harrasteta. Keittiö ja olohuone on samaa tilaa. Voiko lisävaraajan kytkentä jotenkin sekoittaa koko systeemin? Paluulämpötila verkostosta on kuitenkin aivan eri mitä pumpun näytöllä.
-
Paluulämpötila verkostosta on kuitenkin aivan eri mitä pumpun näytöllä.
Onko mahdollista säätää niitä pumppuja tai muuten verkostoa siten, että ne lämpötilat olisivat samat?
-
Onko mahdollista säätää niitä pumppuja tai muuten verkostoa siten, että ne lämpötilat olisivat samat?
Mitenpä niitä saat säädettyä samoiksi jos pumppu takoo vain tuota lisävaraajaa tavallaan. Katso aikaisemmat viestini niin näet kytkennän.
-
Parasta olisi muuttaa varaaja kaksiputkiliitäntäiseksi ja sarjaan lämmitysveden menopuolelle.
-
Onko siellä lämmönjaossa isompi vai pienempi dt kuin Nibessä?
-
Eihän tuossa mitään kummallista ole tuossa keruun dT:ssä....isolla teholla 2-3ºC.
Kiertopumppujen säätö ei pitäis olla ongelmallista kun Nibehän säätää keruun ja lämmönjaon automaattisesti (optimiksi) dT mukaan, tietääkseni.
Mistä kohtaa se paluulämpö on erilainen kuin pumpun näytöllä.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8937.0;attach=11157;image)
On tuo eka lisäpumppu lämmityspiirissä vähän oudossa paikassa...miksei se ole pelkästään patterikierrossa eikä olisi 'LL piiskapumppuna', ehkä takaiskuakin tarvittais johonkin kohtaan jos pumpuista toinen seisoo esim kesällä, nyt tietty molemmat varmaan käy 24/7.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8937.0;attach=11155;image)
-
Eka pumppu on suora kytkennällä, toinen pumppu on lisäkortissa niin kuin kuvassa. Sitä en tiedä miksi nuin tehty mutta nuin ne on. Eikä ole takaiskuja. Jos tuo olisi oikein kytketty niin ei kait tuota ensimmäistä pumppua edes tarvi? tai ei ainakaan ohjeessa ole.
-
Ei kai tuo käytännössä juurikaan eroa varaajan kytkennän osalta tuosta ohjeen esimerkkikytkennästä.
-
Miksei se ole näin...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8937.0;attach=11163;image)
-
Miksei se ole näin...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8937.0;attach=11163;image)
Enpä tiedä. Nyt lauhtui äkkiä niin pumppu sammui. Liitteenä kuvat näytöstä..
-
...Huoneantureiden hyödyistä monta mielipidettä.
Patteritaloissa ovat ihan kelvollisia.
-
Paluulämpötila verkostosta on kuitenkin aivan eri mitä pumpun näytöllä.
Mitä se on?
Onko lokia / mittauksia laittaa näytille?
-
Paluulämpö mitattu piirien yhdistymisen jälkeen, mittari näytti +35 pumppu näytti +38, menon pumppu näytti +42 ja ennen kv pumppua mitattuna +36. Putket on kaikki eristetty.
-
Kaikki mittaukset näyttävät enemmän ja vähemmän väärin.
Pitäisi kalibroida.
-
Onko hirveä kulutus, kun laskin että 66,3h:ssa oli menny pumpulla sähköä 68kwh?
-
Aika samaa mitä itellä lämmitykseen nollakelillä, 20 hz kompuralla koko vuorokauden kun puksuttaa niin ottaa sen 20-25 kwh, eli noin 1 kw teholla.
-
Kuulostaa ihan järkevältä, pikku Nibe (6 kW) ottaa nollakelillä aika tarkkaan 0,5 kWh/tunti lämmityksellä.
-
Nyt olisi ensimmäistä talvea käytössä otsikon mukainen pumppu, joka asennettiin mittavan remontin yhteydessä. Pumpun ja kaivon mitoitukseen sain apua täältä foorumilta sekä pumppuvalmistajilta, mutta nyt olisi kaiketi mahdollista jo hieman arvioida miten mitoituksissa onnistuttiin ja kannattaisiko vielä jotain säätää/parantaa.
Olen aika vihreä näiden pumppuasioiden kanssa, mutta sain koneesta logia ulos pakkaspäivänä ja silmäilin sitä Logintutkijalla. Dataa tulee yllättävän paljon ja ymmärtääkseni lämmitystehoa on vaadittu enimmilläänkin alle 10kW eli vielä olisi pari kW reservissä ennen sähkövastusten tarvetta. Myös keruupiirin meno näyttää pysyneen -1°C tuntumassa deltan ollessa 3°C mikä lienee ok suhteellisen kovassa kuormituksessa. Ennen loggausajankohtaa taisi olla jo pari kylmempää päivää takana. Mitä muuta tuon login perusteella voisi sanoa ja huomaatteko jotain mihin kannattaisi vielä kiinnittää huomiota?
Kohteen tiedot on tarkasti listattuna mitoituspyynnöt-osastolle (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8868.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8868.0)). Keruupiirissä on kaiketi vielä jonkin verran ilmaa, koska paine on noussut hieman ilmauksen yhteydessä asetetusta (0.5bar) ja välillä kuuluu myös ilman liikehdintää. Onkohan tuommoinen paineen nousu keruupiirissä normaalia?
Huomasin vasta tuon loggauksen jälkeen pidentää intervallia.
-
Vaikuttaa mallisuoritukselta.
-
Keräsin logia lähes koko talven tuosta f1255-12 pumpusta. Nyt kun niitä pääsin tutkimaan noviisina, niin heti kiinnittää huomiota tuo meno (bt2) ja tulo (bt3) sahaaminen. Siis siinä ihmetyttää se, että se tekee säännöllisesti 2-3 kertaa päivässä tuon hypyn tuonne 60 asteeseen, vaikka muuten pysyy tasaisesti tuossa 30 asteen tuntumassa. Tuo hyppy kestää tyypillisesti noin 30 minuuttia. Tämä vissiinkin normaalia? Tuleeko noista käppyröistä muuten mitään säädettävää mieleen, jolla pumpun saisi toimimaan vielä optimaallisemmin? Meillä on pumpun yhteydessä käytässä puhallinkonvektori, joka ottaa viilennyksen kaivon paluuputkesta. Paluuputken nestehän on viileämpää pumpun käydessä, joten kesäisin tulee mietittyä, että saisikohan tuon pumpun ajastettua niin, että se lämmittäisi vaikka käytttöveden aina kesällä päiväsaikaa, jolloin mahdollisesti tarvitsee myös viilennystä?
-
Hypyt on kohtia kun tekee sitä kuumaa käyttövettä siihen integroituun varaajaan, luulen ma ;D