Maalämpöfoorumi

Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: noobi - 01.07.19 - klo:17:49

Otsikko: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 01.07.19 - klo:17:49
Päivää kaikille foorumilaisille.

Olen lueskellut tätä mainiota foorumia jo jonkin aikaa. Nyt omat ajatukset ovat sen verran selkiytyneet että toivoisin mitoitusapua sekä konkareiden kommentteja maalämpösuunnitelmiin.

Kyseessä on 1991 valmistunut okt+at Tampereella. Talossa 3 kerrosta, tasamaa tontti. Talon lämmitettävä pinta-ala noin 310 m2, ilmatilavuus noin 760 m3 (tässä ei mukana alaslasketut katot, välipohjat). Talon ulkoseinien ympärysmitta 50 m.

Talon lämmitysmuoto on öljy. Lämmitysjärjestelmä alkuperäinen Jämä Kaksikko 224 öljy/puukattila, Oukaterm 2000 l varaaja, vesikiertoiset patterit + vesikiertoinen lattialämmitys laatoitetuissa tiloissa (kaikki muut tilat paitsi oh ja mh:t). Lämmin käyttövesi Oukatermin yläosasta kierukalla. Keittiössä varaava leivinuuni, olohuoneessa varaava takka. Kair 700 ilmanvaihtokone, koneellinen tulo+poisto, kuutiolevylämmönvaihdin.

Lisäksi erillinen autotalli 17 m2, 38 m3. Autotallissa suora sähkölämmitys. Talvella tallissa vain sulanapitolämpö, noin +5 C.

Energiankulutuksesta ei ole vielä kunnollista tilastotietoa. Viime talven perusteella öljyä näyttäisi palavan noin 3200 l/v tahdilla + leivinuunissa noin 4 m3 halkoja. Lämmitystarvelukujen valossa viime talvi oli Tampereen seudulla keskimääräistä lauhempi (joulu-maalis ka 2678, viime talvi 2479). Voisikohan noita kulutuslukemia jotenkin normeerata lämmitystarvelukuja apuna käyttäen keskiarvotalvea vastaaviksi?

Sähkönkulutus 7300 kWh/v, josta autotallin sähkölämmitys vie arviolta 20%.

Talon eristyksestä rakennuspiirustuksissa sanotaan näin:
Alapohja betonilaatta 80, MEL 50+50, k=0.30
Kellarin seinät: kevytsoraharkko 290, KT 100 + runko 50, k=0.23
1&2 kerroksen seinät: tiili 85, ilmarako 20, RKL 60 + KT 125, k=0.22
Yläpohjan TSL 50, KT 300, k=0.15
3-kertaiset ikkunat, k=1.6, ikkunoita normaali määrä.

Lämmityslaitteisto on alkuperäinen, kohta 30 vuotta tulee täyteen, eli varmaan pikkuhiljaa alkaa olla aika tehdä jotain. Pattereille en ajatellut tehdä mitään, enkä myöskään aikonut repiä lattioita auki, eli nykyisellä lämmönjakojärjestelmällä jatkettaisiin. Mutta entä kattila/varaaja, kannattaisiko näistä säästää/uudelleenkäyttää jotain, vai kaikki pois ja reikä maahan ja maalämpöpumppu tilalle?

Uuden järjestelmän mitoitus pitäisi tehdä niin että sillä pärjää ilman lisälämmönlähteitä. Leivinuunilla ja takalla voi sitten halutessaan avustaa ja näin pienentää pumpun energiankulutusta. Mutta jos laiskottaa niin pelkällä lämpöpumpullakin talon täytyy pysyä +21 C.

Järjestelmään tarvittaisiin varmaankin kaksi lämmityspiiriä, pattereille ja lattialämmitykselle omansa. Mahdollisesti kolmas piiri kosteiden tilojan lattialämmitykselle.

Olen ymmärtänyt että maalämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi mitä kylmempää vettä tehdään. Niinpä ajattelin, että olisi edullista ajaa pattereita ja lattiaa samalla matalalla lämmöllä mahdollisimman pitkälle syksyyn, ja vasta pakon edessä kovemmilla pakkasilla nostaa pattereiden lämpöä kuumemmaksi kuin lattian. +55 C mitoitus pattereille voisi riittää, tammikuussa 2019 kylmimpänä mittauspäivänä ulkona -22 C, pattereille menevän veden lämpö +47 C.

Raakaveden kulutus on ollut noin 210 m3/v. Talossa poreallas, 2 aikuista + 3 teiniä, joten lämmintä käyttövettä pitäisi tarvittaessa olla tarjolla reilusti. Tämä ilmeisesti ajaa ratkaisua kohti lisävaraajaa tai tulistinpumppua?

Talossa on lämpimän käyttöveden kierto. Pitääkö tämä ottaa suunnitelmissa jotenkin huomioon?

Autotalli askarruttaa myös. Matka talon nurkalta tallille on noin 15 m, mutta tekninen tila on talon toisessa päässä, sieltä matkaa tallille onkin jo 25 m. Mielellään kuulisin foorumilaisten näkemyksiä kannattaako maalämpö vetää talliinkin. Itse ajattelin jättää sen tässä vaiheessa lämmitysremontin ulkopuolelle, ja mahdollisesti laittaa ilmalämpöpumpun sitten jossain vaiheessa. Pahoin pelkään että maalämmön takaisinmaksuaika tallissa tulisi olemaan todella pitkä. Ja kaivosta taitaa tulla varsin syvä ilman talliakin, jostain luin että esim Nibellä max kaivon syvyys 200m, lienenkö oikein ymmärtänyt?

Haaveissa olisi myös maaviilennys. Tämä ilmeisesti myös jonkin verran lataisi kaivoa kesäaikaan. Ilmanvaihtoputkien eristyksestä ei ole takeita, joten kondenssiriskin vuoksi arveluttaa laittaa viilennystä ilmanvaihtokoneen yhteyteen. Eli varmaankin sitten seinäkonvektorilla toteutus. Ilmeisesti lähes joka pumppuvalmistajalla on nykyään mahdollisuus viilennykselle.

Ehdotuksia ja kommentteja otetaan mielellään vastaan. Ja Tampereen suunnalta saa suositella hyviä luotettavia tekijöitä remontille.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: tomppeli - 01.07.19 - klo:18:01
Ovatko kaikki kolme kerrosta yhtä suuria lämpimältä alaltaan, eli kukin on noin 103 m2, myöskin yli kerros?
Onko kaikissa kerroksissa sama sisälämpötila, noin +21 C?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 01.07.19 - klo:21:17
Kellari ja 1 kerros ovat 1:1 samanmuotoiset ja samankokoiset, n. 116 m2.
2 kerros on pienempi pohjaltaan, ei ulotu koko 1 kerroksen päälle. Ja myöskin harjakaton reunojen alla olevat matalat osat jää pois. 2 kerroksen pinta-ala n. 78 m2.
Tavoitelämpötila on sama +21 C koko talossa. Tosin tällä hetkellä kellarissa pannuhuoneessa noin +35 C...
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: fraatti - 01.07.19 - klo:21:19
Ja kaivosta taitaa tulla varsin syvä ilman talliakin, jostain luin että esim Nibellä max kaivon syvyys 200m, lienenkö oikein ymmärtänyt?


Ilmeisesti lähes joka pumppuvalmistajalla on nykyään mahdollisuus viilennykselle.

Kaivo voi olla 300m syväkin kunhan kaivossa olevan putkilenkin, "kollektorin" putken halkaisijaa kasvatetaan suuremmaksi. Johonkin 250m paikkeille taitaa mennä 45mm ja 50mm sitten sinne 300m asti. Yleisin putkikoko on 40mm 2,7mm seinämällä.


Viilennystä ei tarvi kytkeä maalämpöpumppuun mitenkään ja se voi toimia täysin ilman maalämpöpumppua.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: fraatti - 01.07.19 - klo:21:20
Talossa poreallas, 2 aikuista + 3 teiniä, joten lämmintä käyttövettä pitäisi tarvittaessa olla tarjolla reilusti. Tämä ilmeisesti ajaa ratkaisua kohti lisävaraajaa tai tulistinpumppua?

Kuinka suuri allas on?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 01.07.19 - klo:22:50
Kuinka suuri allas on?

Vesimäärä n. 350 l.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: fraatti - 01.07.19 - klo:23:22
Vesimäärä n. 350 l.

Jos oletetaan että suihkulämmintä vettä tulee 180l varaajasta noin 250l niin kaiken järjen mukaan ulkoinen  300l käyttövesivaraaja pitäisi riittää tuon täyttämiseen. (saman kaavan mukaan tuosta 300l pytystä tulee 420l suihkulämmintä.) Jokainen litra mitä suihkusta valutetaan vaatii tuon kokoluokan koneelta noin 2,5min käyntiä käyttöveden lataamista varten. Tällöin jos haluaisi pelata varman päälle niin sitten ottaisi vielä yhden kokoa suuremman varaajan jotta vettä piisaisi myös heti kun allas on täytetty. Toki kaiken saa loppumaan mikäli käyttö on aivan posketonta.

Tulistuspumppu voisi auttaa käyttöveden määrään lämmityskaudella mutta kesällä tilanne on kuitenkin aivan sama koska talossa ei kuitenkaan ole lämmitystarvetta eikä tulislämpökään siksi synny.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: tomppeli - 02.07.19 - klo:10:11
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8816.0;attach=10090).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”noobi”   TAMPERE      (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Kellari 1991: Patterilämmitys, 20 °C, 112 m2, 255 m3:      2,59 kW   9 006 kWh
- Keskikerros 1991: Patterilämmitys, 21 °C, 120 m2, 306 m3:   4,44 kW   11 933 kWh
- Talon yläkerta 1991: Patterilämmitys, 21 °C, 78 m2, 199 m3:   3,86 kW   10 371 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   10,9 kW   31 309 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  310 m2,  760 m3       3,4 COP   9,28 kW   31 309 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 °C   2,6 COP   1,49 kW   8 500 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   10,8 kWh   39 809 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 920 kWh   1,06 kW   35 889 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   35 889 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      10,70 kW   35 889 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
  Yhteensä   35 889 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   10,7 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   7,6 kW   24 671 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 218 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   11 218 kWh
Tarvitaan 236 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,56 l/s (= 33,6 l/minuutissa).               
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,56 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   90 kPa (0,9 bar)
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   50 kPa (0,5 bar)
• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   31 kPa (0,31 bar)

• Kaivon painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   30 kPa (0,3 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 627 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Autotalli ei ole mukana tässä laskelmassa.
Pitkähkön lämmönsiirtokanaalin takia ei autotallia kannattane liittää maalämpöjärjestelmään.
Autotallin lämmitystarve lienee noin 1500 - 1600 kWh/a ja tarvittava max lämmitysteho on noin 1,2 kW.
Autotallin liittäminen vaatisi lämpökaivoon noin 10 metriä lisäsyvyyttä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 02.07.19 - klo:10:39
Jos oletetaan että suihkulämmintä vettä tulee 180l varaajasta noin 250l niin kaiken järjen mukaan ulkoinen  300l käyttövesivaraaja pitäisi riittää tuon täyttämiseen. (saman kaavan mukaan tuosta 300l pytystä tulee 420l suihkulämmintä.) Jokainen litra mitä suihkusta valutetaan vaatii tuon kokoluokan koneelta noin 2,5min käyntiä käyttöveden lataamista varten. Tällöin jos haluaisi pelata varman päälle niin sitten ottaisi vielä yhden kokoa suuremman varaajan jotta vettä piisaisi myös heti kun allas on täytetty. Toki kaiken saa loppumaan mikäli käyttö on aivan posketonta.

Kiitos vastauksesta.

Käyttövesivaraajassa ei välttämättä tarvitsisi olla jatkuva 24/7 valmius altaan täyttämiseen. Sekin voisi olla ok että pari tuntia ennen isompaa kylpemistä kävisi napsauttamassa lisälämmityksen päälle. Onko näissä nykyaikaisissa koneissa tämmöistä mahdollisuutta? Kai sillä jotain säästäisi kun varaajaa voisi enimmän osan aikaa pitää vähän viileämpänä. Osaisiko tuota säästöä jotenkin laskea euroina, maksaako vaivaa?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 02.07.19 - klo:14:39
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8816.0;attach=10090).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Suurkiitokset! Kyllä tämän laskelman kanssa on paljon mukavampi lähteä tarjouksia pyytämään, ei ole ihan myyntitykkien armoilla.

Jos viitsit ystävällisesti laittaa koko laskelman yksityisviestillä niin voin tutkailla tarkemmin.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: fraatti - 02.07.19 - klo:15:13
Kiitos vastauksesta.

Käyttövesivaraajassa ei välttämättä tarvitsisi olla jatkuva 24/7 valmius altaan täyttämiseen. Sekin voisi olla ok että pari tuntia ennen isompaa kylpemistä kävisi napsauttamassa lisälämmityksen päälle. Onko näissä nykyaikaisissa koneissa tämmöistä mahdollisuutta? Kai sillä jotain säästäisi kun varaajaa voisi enimmän osan aikaa pitää vähän viileämpänä. Osaisiko tuota säästöä jotenkin laskea euroina, maksaako vaivaa?

Ei maksa kun tulos ei ole kuitenkaan luotettava ja kaikki riippuu mm varaajasta ja monesta muusta asiasta. Kuitenkaan missään nimessä käyttövettä ei kannata pitää jatkuvasti niin kuumana että se joudutaan lämmittämään lopuksi pelkillä vastuksilla. Samoin mitä suurempana käyttöveden lämpötilaa pidetään niin sen huonommalla hytösuhteella mlp tekee sen kompressorilla.

Muistaakseni esim nibeissä on toiminto millä käyttövesivaraaja saadaan hiukan kuumemmaksi kertaalleen.(sama asia kuin legionella kuumennus) Toki tämä edellyttää vierailua koneen luona. Tällöin kone jauhaa käyttöveden kompressorilla niin pitkälle kuin kykenee ja jatkaa vastuksilla siitä eteenpäin missä kompressori joutui pysähtymään. Saattaapi olla että maksi lämpötila varaajalla on jotain 70 asteen luokkaa vastuksilla. (riippuen koneesta yms... )
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: tomppeli - 02.07.19 - klo:15:24
#noobi
Lähetin laskelman tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin postiin ei voi laittaa liitetiedotoja..
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 02.07.19 - klo:21:51
Kaivo voi olla 300m syväkin kunhan kaivossa olevan putkilenkin, "kollektorin" putken halkaisijaa kasvatetaan suuremmaksi. Johonkin 250m paikkeille taitaa mennä 45mm ja 50mm sitten sinne 300m asti. Yleisin putkikoko on 40mm 2,7mm seinämällä.

Eli kiertopumpun näkemä vastus pienenee kun putken halkaisija kasvaa?
Mutta eikös samalla lämmönsiirto kaivosta putkeen huonone, koska putken pinta-ala suhteessa tilavuuteen pienenee? Paksummalla putkella jokaista keruunestelitraa kohti on käytettävissä vähemmän putken pinta-alaa lämmönsiirtoon. Äkkiseltään ajateltuna tuntuisi että kaivoon kannattaisi ennemmin laittaa useampia ohuita putkia kuin yhdet paksummat?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: tomppeli - 02.07.19 - klo:22:03
Käytössä on kolmeputkisia keräimiä.
Alas kaivoon menee 2 x 40 mm putket ja paluu kaivon pohjalta ylös tulee yhdellä 40 mm putkella.
Mm. foorumimme jäsen Sailor´lla on muistaakseni tällainen toteutus.
Ymmärtääkseni tällainen keräin on hyvä ratkaisu. En tiedä, keneltä sellaisia saa.

Kahdella alas, kaivon pohjalle menevällä putkella on iso kosketuspinta kaivon veteen.
Kaivon pohjalla on lämpimintä. Kaivon yläosa on kylmempi.
Kun kaivon pohjalta tullaan ylös yhdellä putkella, jolla on vain 50 % siitä kosketuspinnasta, kuin on alas menevillä putkilla, ei lämmennyt kiertoneste jäähdy ylös noustessaan.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: seppaant - 03.07.19 - klo:18:19
Eli kiertopumpun näkemä vastus pienenee kun putken halkaisija kasvaa?
Mutta eikös samalla lämmönsiirto kaivosta putkeen huonone, koska putken pinta-ala suhteessa tilavuuteen pienenee? Paksummalla putkella jokaista keruunestelitraa kohti on käytettävissä vähemmän putken pinta-alaa lämmönsiirtoon. Äkkiseltään ajateltuna tuntuisi että kaivoon kannattaisi ennemmin laittaa useampia ohuita putkia kuin yhdet paksummat?
Kyllä se lämmönsiirto paranee suuremmalla putkella.

Vähän "mutkia" oikoen asian voi päätellä seuraavasti.

Lämpövirta kaivovedestä keruunesteeseen on suoraan verrannollinen
- Lämpötilaeroon
- Lämmönsiirtopinta-alaan

Jos on sama lämpötilaero, niin isomman putken suuremmasta pinta-alasta johtuen on isommassa putkessa suurempi lämpövirta vedestä viinaan.

ATS
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 04.07.19 - klo:13:22
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  310 m2,  760 m3       3,4 COP   9,28 kW   31 309 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 °C   2,6 COP   1,49 kW   8 500 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   10,8 kWh   39 809 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 920 kWh   1,06 kW   35 889 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   35 889 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      10,70 kW   35 889 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
  Yhteensä   35 889 kWh

Nyt sain aikaiseksi tehdä kulutuslukemien skaalauksen normivuodelle. Häkellyttävän samoihin lukuihin päädyin kuin tomppeli laskelmassaan.

Energian kulutus      
Öljy   3200   l/v
  hyötysuhde   85   %
  energiasisältö   10   kWh/l
  energia yht   27200   kWh/v
Puu   4   m3/v
  hyötysuhde   80   %
  energiasisältö   1700   kWh/m3
  energia yht   5440   kWh/v
Öljy+puu yhteensä   32640   kWh/v
  käyttöveden osuus   8500   kWh/v
  lämmityksen osuus   24140   kWh/v
      
Skaalaus normivuodelle      
  Lämmitystarve 18-19   3891   Cvrk
  Lämmitystarve norm   4424   Cvrk
  Lämmitys skaalattu   27447   kWh/v
Kvesi+lämmitys yht   35947   kWh/v
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 07.07.19 - klo:21:48
Viilennystä ei tarvi kytkeä maalämpöpumppuun mitenkään ja se voi toimia täysin ilman maalämpöpumppua.

Kai siinä joku yhteys maalämpöpumppuun täytyy olla, niin että mlp:n kiertovesipumppu on varmasti päällä kun halutaan viilennystä?

Pitäisikö viilennys kytkeä kaivosta tulevaan vai kaivoon palaavaan putkeen?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: fraatti - 10.07.19 - klo:01:48
Kai siinä joku yhteys maalämpöpumppuun täytyy olla, niin että mlp:n kiertovesipumppu on varmasti päällä kun halutaan viilennystä?

Pitäisikö viilennys kytkeä kaivosta tulevaan vai kaivoon palaavaan putkeen?

Yleensä haarassa on oma pumppu ja MLP:n liuospumppu elää omaa elämäänsä MLP:n ohjaamana...

Kait noita on tehty molemmilla tavoilla. Mulla on MLP:n jälkeen.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 30.12.19 - klo:19:00
No niin, vuosi lähestyy loppuaan ja "öljylämmityksen vaihto maalämpöön"-projekti alkaa olla valmis. Kiitokset tomppelille ja muille foorumilaisille avusta ja neuvoista. Tämmöinen siitä tuli:

Kaikki vanhat öljylämmitysromppeet purettiin pannuhuoneesta pois.

Kaivoa porattiin 260m, keruuputki 45mm turbocollector. Vaakaputkitusta kaivolta lämpöpumpulle 6m ulkona ja 10m talon sisällä. Paluuputkessa T-haarat ja takaisku valmiina myöhemmin asennettavalle viilennykselle. Lämpöpumppu Bosch 7001i LWM 3-12kW, lisäksi Bosch DS 300 käyttövesivaraaja.

2 lämmityspiiriä, varsinainen lämmitys pattereilla ja "mukavuus"lattialämmitys laatoitetuissa tiloissa. Molemmilla piireillä oma kiertopumppu (Wilo Yonos PICO 25/1-6-(ROW)), lattiapiirissä shuntti. Kytkentä Boschin asennusohjeen sivun 46 mukainen ("Ohituksen ja lämpimän käyttöveden säiliö").

Seuraavaksi pitäisi päättää mitä tehdä öljypolttimen piipunhormille ja öljysäiliöiden tankkaus/ilma putkille. Jotain vanhoja ketjuja lueskelin aiheesta, mutta ei siellä tuntunut ihan yksiselitteistä vastausta löytyvän. Itse ajattelin että hormia ei ainakaan ihan umpeen voi laittaa, ehkä laittaisin iv-venttiilin samalla tavalla kuin samassa piipussa olevassa korvausilmahormissakin. Seinän läpi tulevat öljysäiliöiden tankkaus- ja ilmaputket ajattelin tuupata täyteen uretaania.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Roori - 30.12.19 - klo:19:34
Aika monelle tuntuu tulevan tuota uutta Bossia...sopinee tuohon mitoitukseen mukavasti tuo koko 3-12kW.

Miksi käyttövesivaraaja DS300, eikö Bossin oma riitä...vai tarkoitatko lämmitysvaraaja?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 30.12.19 - klo:19:42
Miksi käyttövesivaraaja DS300, eikö Bossin oma riitä...vai tarkoitatko lämmitysvaraaja?

DS300 lämminkäyttövesivaraaja laitettiin poreammeen takia. Laskeskelin että Bossin sisäinen LKV varaaja ei välttämättä riitä ammeen täyttöön + 5 hengen saunoitteluun. Tuossa ylempänä ketjussa oli tästä juttua.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Roori - 30.12.19 - klo:20:02
Ookei, lämmitysvaraajaa ei sitten ole vai, ja patterit pääasiassa...olikos se ihan harkittu teko?
Lämmönvaihteluita ajattelin ja mahdollisia napsumisia, patteriviilenemisiä kun LV:tä välillä pitää painaa aika reilusti 480L.
Mistä sitä 'ruokaa' saa LV jaksojen aikana, LL ei yleensä ongelma kun on kiven sisällä mutta patterit.

Mielenkiintoista kuulla kuinka Bossi tuosta selviää jos siinä on jotain erikoisvipuja tuohon...
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 30.12.19 - klo:22:44
Ookei, lämmitysvaraajaa ei sitten ole vai, ja patterit pääasiassa...olikos se ihan harkittu teko?
Lämmönvaihteluita ajattelin ja mahdollisia napsumisia, patteriviilenemisiä kun LV:tä välillä pitää painaa aika reilusti 480L.
Mistä sitä 'ruokaa' saa LV jaksojen aikana, LL ei yleensä ongelma kun on kiven sisällä mutta patterit.

Mielenkiintoista kuulla kuinka Bossi tuosta selviää jos siinä on jotain erikoisvipuja tuohon...

Kyllä sitä puskurivaraajaa lämmityspuolelle harkittiin, mutta päätettiin kuitenkin mennä ilman. Onhan tässä kuitenkin aika paljon massaa lattiassakin, kahdessa kerroksessa. Aika näyttää oliko oikea päätös, toistaiseksi ei ole patterit napsuneet, tosin ei ole -10C kylmempää keliä vielä ollutkaan.

Ei kai Bossissa mitään "erikoisvipuja" ole, mutta jos napsuminen alkaa häiritsemään, niin LKV:n teolle voi asettaa kiellettyjä aikoja, ja lämmitys/LKV jaksojen prioriteettia ja jakson pituuksia muutella. Ja jos oikein hermon päälle alkaa käymään niin soitetaan putkari laittamaan se puskuri sitten... :D
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: PS - 30.12.19 - klo:23:17
Seuraavaksi pitäisi päättää mitä tehdä öljypolttimen piipunhormille ja öljysäiliöiden tankkaus/ilma putkille. Jotain vanhoja ketjuja lueskelin aiheesta, mutta ei siellä tuntunut ihan yksiselitteistä vastausta löytyvän. Itse ajattelin että hormia ei ainakaan ihan umpeen voi laittaa, ehkä laittaisin iv-venttiilin samalla tavalla kuin samassa piipussa olevassa korvausilmahormissakin. Seinän läpi tulevat öljysäiliöiden tankkaus- ja ilmaputket ajattelin tuupata täyteen uretaania.
[/quote]

Älä sulje piipun hormia, mutta laita hormille sadehattu. Sadevesi tulee muuten pohjalaattaan saakka.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Roori - 30.12.19 - klo:23:25
Kyllä sitä puskurivaraajaa lämmityspuolelle harkittiin, mutta päätettiin kuitenkin mennä ilman. Onhan tässä kuitenkin aika paljon massaa lattiassakin, kahdessa kerroksessa. Aika näyttää oliko oikea päätös, toistaiseksi ei ole patterit napsuneet, tosin ei ole -10C kylmempää keliä vielä ollutkaan.

Ei kai Bossissa mitään "erikoisvipuja" ole, mutta jos napsuminen alkaa häiritsemään, niin LKV:n teolle voi asettaa kiellettyjä aikoja, ja lämmitys/LKV jaksojen prioriteettia ja jakson pituuksia muutella. Ja jos oikein hermon päälle alkaa käymään niin soitetaan putkari laittamaan se puskuri sitten... :D
Onhan tuo sitten ainakin ajateltu valmiiksi mitä tehdään, kovaa talvea odotellessa  8)
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ishiba - 31.12.19 - klo:08:12
Oisko se tuo ohitus sillä laitettu, että Boschi saa sekoitella sen lkv:n teon jälkeisen sisuksiin jääneen kuuman veden hissukseen siihen lämmitysveteen.

"Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee
mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden
lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä
lämmitysjärjestelmässä."
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Roori - 31.12.19 - klo:09:44
Kuinkas se DS300 on kytketty KV-LV hässäkkään, kumpi viimeisenä ennen kulutusta...onko tuosta jotain mallikytkentää dokuissa?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ISKI - 31.12.19 - klo:11:15
Tuosta ohitusputkestakin on Boschin kavereiden video:

https://www.youtube.com/watch?v=1uQ_YaC06U8

Ohitusputkea selostetaan alkaen kohdasta 3:25.
Videossa on kuitenkin muutamia asiavirheitä:
- Boschin logiikka ei ohjaa ulkoista kiertopumppua, vaan nopeussäätö tehdään täysin kiertopumpun omasta säätimestä
- tuo ohitusputki on ollut käytössä Boschilla jo pitään, oli myös tuossa edellisessä 7000i mallissa

Ja minusta tuo alussa oleva kuvaus puskurisäiliön toiminnasta on vähän harhaanjohtava: kun säiliö on kuitenkin vain 100-200 l, ei se juurikaan varaa lämpöä vaan pikemminkin vain ottaa vastaan / laimentaa tuon lämpöpumpusta tulevan kuuman veden pulssin.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: jmaja - 31.12.19 - klo:12:08
Kyllähän tuollainen 200 l säiliö jo jonkun verran varaa. Jos varausta tarvitaan 200 l käyttöveden lämmitystä varten, tuohan varaa juuri saman verran kuin käyttövesi vaatii. Jos MLP lämmittää 5 kW teholla 5 K käyttövettä vajaat 15 minuuttia, samaan aikaan puskuri pystyy luovuttamaan 5 kW lämmitysverrkkoon jäähtyen 5 K.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ishiba - 31.12.19 - klo:14:05
Tuo 6 vuotta täystakuu ja 10 vuotta kompuralle ihan hyvä tarjous.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 31.12.19 - klo:19:08
Älä sulje piipun hormia, mutta laita hormille sadehattu. Sadevesi tulee muuten pohjalaattaan saakka.

Jep, en ajatellut sulkea hormia kokonaan. Piipulla on hattu ollut jo kauan, mutta ehkä sinne yläpäähän hatun lisäksi pitäisi joku kanaverkko tms virittää ettei linnut ala pesemään tai oravat putoilemaan hormiin.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 31.12.19 - klo:19:21
Oisko se tuo ohitus sillä laitettu, että Boschi saa sekoitella sen lkv:n teon jälkeisen sisuksiin jääneen kuuman veden hissukseen siihen lämmitysveteen.

"Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee
mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden
lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä
lämmitysjärjestelmässä."


Boschin suomennokset  ::)

"Bypassledningen separerar cirkulationen av värmepumpen från värme-
systemet, och möjliggör en avkylningfas av värmepumpen vid övergång
från varmvattendrift till värmedrift vilket minskar risken för knäppningar
i värmesystemet."


Eli juuri niinkuin sanot, kun siirrytään LKV-tilasta lämmitystilaan niin ohitusputki mahdollistaa hetken viilentelyn ennen kuin varsinainen lämmitysjakso alkaa. Tuosta olisi kiva nähdä logitusta, mulla ei (vielä) logitussysteemejä ole.

Itse olin pattereiden napsumisesta enempi huolissaan toisinpäin siirron yhteydessä, eli kun lämmitysjakso loppuu ja LKV alkaa, niin miten nopeasti patterit jäähtyy.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 31.12.19 - klo:19:25
Kuinkas se DS300 on kytketty KV-LV hässäkkään, kumpi viimeisenä ennen kulutusta...onko tuosta jotain mallikytkentää dokuissa?

Koitin laittaa kytkentäkuvan liitteeksi.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 31.12.19 - klo:19:40
Tuosta ohitusputkestakin on Boschin kavereiden video:

https://www.youtube.com/watch?v=1uQ_YaC06U8

Ohitusputkea selostetaan alkaen kohdasta 3:25.
Videossa on kuitenkin muutamia asiavirheitä:
- Boschin logiikka ei ohjaa ulkoista kiertopumppua, vaan nopeussäätö tehdään täysin kiertopumpun omasta säätimestä
- tuo ohitusputki on ollut käytössä Boschilla jo pitään, oli myös tuossa edellisessä 7000i mallissa

Ja minusta tuo alussa oleva kuvaus puskurisäiliön toiminnasta on vähän harhaanjohtava: kun säiliö on kuitenkin vain 100-200 l, ei se juurikaan varaa lämpöä vaan pikemminkin vain ottaa vastaan / laimentaa tuon lämpöpumpusta tulevan kuuman veden pulssin.

Havainnollinen video, vaikka kavereiden kaavio onkin aika "suuntaa-antava". Kiitos linkistä.

Semmoinen pieni kommentti, että Boschin logiikka ohjaa ulkoista lämmityspiirin kiertopumppua päälle/pois. Nopeussäätö toki pumpun omasta säätimestä kuten sanot.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: MMäki - 26.01.20 - klo:09:00
Minkälaisia kulutuslukemia noobilla on ollut nyt lyhyellä käyttökokemuksella? Samanlaista pakettia samankokoisiin neliöihin on meille tarjottu.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 08.02.20 - klo:20:58
Minkälaisia kulutuslukemia noobilla on ollut nyt lyhyellä käyttökokemuksella?
MPL:lle ja lämmityksen kiertovesipumpuille laitettiin oma sähkömittari. Sen mukaan tammikuussa kului 1028 kWh talon ja käyttöveden lämmitykseen. About viidesosa siitä energiasta mitä öljyä paloi vuosi sitten tammikuussa, toki nyt oli paljon leudommat kelit. Toistaiseksi ei mitään pahaa sanottavaa Boschista.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: tomppeli - 09.02.20 - klo:08:01
MPL:lle ja lämmityksen kiertovesipumpuille laitettiin oma sähkömittari. Sen mukaan tammikuussa kului 1028 kWh talon ja käyttöveden lämmitykseen. About viidesosa siitä energiasta mitä öljyä paloi vuosi sitten tammikuussa, toki nyt oli paljon leudommat kelit. Toistaiseksi ei mitään pahaa sanottavaa Boschista.

Mitoituslaskelman mukaan normaali pakkastammikuussa olisi pitänyt kulua pumpun käyntisähköä noin 1600 kWh.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Roori - 09.02.20 - klo:11:57
MPL:lle ja lämmityksen kiertovesipumpuille laitettiin oma sähkömittari. Sen mukaan tammikuussa kului 1028 kWh talon ja käyttöveden lämmitykseen. About viidesosa siitä energiasta mitä öljyä paloi vuosi sitten tammikuussa, toki nyt oli paljon leudommat kelit. Toistaiseksi ei mitään pahaa sanottavaa Boschista.
Milläs antoteholla/kierroksilla se ajeli näin tammikuun nolla keleillä (kai Tamperekin  ~nollassa oli) ja kertooko se pumppu jotain tuottamastaan energiasta?
Entä menovesilämpö?
Sulla ei vissiin ole Husdataa...

Juttelin Boschin miehen kanssa ja kysyin logitusavuista...jossain ToDo-listassa on mutta ei mitään tietoo koska, ei pystynyt sanomaan etäohjausvasteaikaakaan eli esim kuinka nopeasti menee pumpulle perille käsky korotetusta LV pyynnistä... Ohjain tuossa Bossissa on saksalaisten heiniä ja pumppu tehään Ruotsissa.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 09.02.20 - klo:14:23
Milläs antoteholla/kierroksilla se ajeli näin tammikuun nolla keleillä (kai Tamperekin  ~nollassa oli) ja kertooko se pumppu jotain tuottamastaan energiasta?
Entä menovesilämpö?
Sulla ei vissiin ole Husdataa...

Juttelin Boschin miehen kanssa ja kysyin logitusavuista...jossain ToDo-listassa on mutta ei mitään tietoo koska, ei pystynyt sanomaan etäohjausvasteaikaakaan eli esim kuinka nopeasti menee pumpulle perille käsky korotetusta LV pyynnistä... Ohjain tuossa Bossissa on saksalaisten heiniä ja pumppu tehään Ruotsissa.

Antotehosta mulla ei ole muuta tietoa kuin pumpun oma ilmoitus, johon pitänee suhtautua lievällä varauksella. Tässä pumpun itsensä ilmoittamat kWh lukemat tammikuulta:
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 09.02.20 - klo:14:41
Mitoituslaskelman mukaan normaali pakkastammikuussa olisi pitänyt kulua pumpun käyntisähköä noin 1600 kWh.
Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvut Tampereelle:
Tammikuu 2020: 498 Cvrk
Normaali tammikuu: 724 Cvrk

Näillä kun skaalasin toteutuneen kulutuksen normitammikuuta vastaavaksi, niin sain tulokseksi 1360 kWh. Tämä skaalauslaskelma ei taida ottaa huomioon COPin huononemista kun pitää tehdä kuumempaa lämmitysvettä.

Eli tuntuisi siltä että mitoituslaskelma on aika hyvin hollillaan, ja turvallisemmalla puolella ollaan :)
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: seppaant - 09.02.20 - klo:16:32
Minä sain vähän suuremman normikulutuksen.
1028/498*724 = 1495

ATS
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Nakke vaan - 09.02.20 - klo:17:52
Minä sain vähän suuremman normikulutuksen.
1028/498*724 = 1495

ATS

Tuo 1028 lienee käyttövesineen kulutus. Jos tuosta pumpun ilmoittamasta laskeskelee niin lämmityksen osuus on 70.1% kokonaisuudesta eli ~721kwh vienyt lämmitys.
721/498*724 =1048 ja tuohon tuo 293käyttövesikulutus korjattuna mittausvirheellä eli 1028/983*293=306
Eli yhteensä 1048+306=1354 vähän matkalla pyöristellen. Minä äänestän tätä.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 09.02.20 - klo:22:03
Tuo 1028 lienee käyttövesineen kulutus. Jos tuosta pumpun ilmoittamasta laskeskelee niin lämmityksen osuus on 70.1% kokonaisuudesta eli ~721kwh vienyt lämmitys.
721/498*724 =1048 ja tuohon tuo 293käyttövesikulutus korjattuna mittausvirheellä eli 1028/983*293=306
Eli yhteensä 1048+306=1354 vähän matkalla pyöristellen. Minä äänestän tätä.
Laskin sen tälleen:
Kokonaiskulutus 1028 kWh, josta LKV 300 kWh ja lämmitys 728 kWh.
Oletetaan että LKV ei riipu ulkolämpötilasta.
Skaalataan lämmityksen osuus 728*724/498 = 1058 kWh
Lasketaan yhteen LKV ja skaalattu lämmitys 300 + 1058 = 1358 ~= 1360 kWh.

Täällä on juttua aiheesta:
https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kiinteiston_energiankaytto/kulutuksen_normitus
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ISKI - 10.02.20 - klo:14:23

Juttelin Boschin miehen kanssa ja kysyin logitusavuista...jossain ToDo-listassa on mutta ei mitään tietoo koska, ei pystynyt sanomaan etäohjausvasteaikaakaan eli esim kuinka nopeasti menee pumpulle perille käsky korotetusta LV pyynnistä... Ohjain tuossa Bossissa on saksalaisten heiniä ja pumppu tehään Ruotsissa.

Testasin kokeeksi, miten nopeasti Bosch alkaa tehdä kuumempaa lämmintä käyttövettä:
Kun mobiiliapista EasyRemote laittaa päälle käyttöveden lämmön korotuksen (Extra Hot Water), niin minuutin sisällä vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitykselle.

 
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Roori - 10.02.20 - klo:16:50
Testasin kokeeksi, miten nopeasti Bosch alkaa tehdä kuumempaa lämmintä käyttövettä:
Kun mobiiliapista EasyRemote laittaa päälle käyttöveden lämmön korotuksen (Extra Hot Water), niin minuutin sisällä vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitykselle.
Jos teet tommosen tapasen asetuksen pumpun vieressä, että näet muutoksen heti pumpussa, niin tuleeko itsessään se komento sekunneissa sinne?
Esim. huonelämmön korotuksen...jos semmonen on.

Tuo minuutin viive voi olla pumpun omaa SW suodatusta...ettei hötkyillä ees taas jos joku räpeltää näytöllä.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: seppaant - 10.02.20 - klo:18:18
Laskin sen tälleen:
Kokonaiskulutus 1028 kWh, josta LKV 300 kWh ja lämmitys 728 kWh.
Oletetaan että LKV ei riipu ulkolämpötilasta.
Skaalataan lämmityksen osuus 728*724/498 = 1058 kWh
Lasketaan yhteen LKV ja skaalattu lämmitys 300 + 1058 = 1358 ~= 1360 kWh.

Täällä on juttua aiheesta:
https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kiinteiston_energiankaytto/kulutuksen_normitus
Jos tarkkoja ollaan niin noinhan se pitää laskea.


Lainaus
Antotehosta mulla ei ole muuta tietoa kuin pumpun oma ilmoitus, johon pitänee suhtautua lievällä varauksella. Tässä pumpun itsensä ilmoittamat kWh lukemat tammikuulta:
Luovutettu energia
◦Yhteensä 3859
◦Lämmitys 3051
◦LKV 807
Kulutus kompressori
◦Yhteensä 978
◦Lämmitys 690
◦LKV 288
Kulutus sähkövastus
◦Yhteensä 5
◦Lämmitys 0
◦LKV 5
Tässä yllä olevassa eivät kaikki palikat taida kolahtaa kohdalleen.
Käyttöveden osuus antoenergiasta on 21%
Olen ollut siinä käsityksessä että käyttöveden osuus on näin varsinaisella lämmityskaudella niin pieni että sillä ei ole juurikaan merkitystä tutkittaessa koneen antoenergiaa.

Koneen antoenergiasta on tammikuussa käytetty 807 kWh käyttöveden lämmittämiseen.
Tämä tekee päivää kohden 26,0 kWh
Tällä energiamäärällä tekee 5 C kylmästä vedestä n. 700 litraa 37 C kylpyvettä?
Eli virtaamalla 12 l/min voidaan esim. viihtyä melko tarkkaan yksi tunti suihkun alla.

Voiko näin suuri lämpimän veden kulutus olla mahdollinen?

ATS
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ishiba - 11.02.20 - klo:07:36
Osa tuosta 807 kWh:sta on käyttövesivaraajien ja -kierron lämpöhäviöitä. Tästä kai osan voi laskea lämmitykseen.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 16.02.20 - klo:16:14
Tässä yllä olevassa eivät kaikki palikat taida kolahtaa kohdalleen.
...
Koneen antoenergiasta on tammikuussa käytetty 807 kWh käyttöveden lämmittämiseen.
Tämä tekee päivää kohden 26,0 kWh
Tällä energiamäärällä tekee 5 C kylmästä vedestä n. 700 litraa 37 C kylpyvettä?
Eli virtaamalla 12 l/min voidaan esim. viihtyä melko tarkkaan yksi tunti suihkun alla.

Voiko näin suuri lämpimän veden kulutus olla mahdollinen?

Joo ei ole kaikki palikat kohdallaan tässä laskelmassa. Vesimittarin mukaan tammikuun oli vedenkulutus 18.7m3, eli 600 litraa/päivä. 5-henkisessä taloudessa tämä tekee 120 litraa päivässä per hlö, mikä lienee ihan kohtuullinen lukema.

Testasin varaajien lämmönhukkaa siten että sammutin LKV kierron, otin ylös varaajien lämmöt illalla ja aamulla. Tuloksena oli että varaajien lämpö laskee 0.60 astetta tunnissa, kun vettä ei juoksuteta ja kierto on pois päältä. Varaajien yhteenlaskettu vesitilavuus on 465 litraa, joten laskeskelin että kuukaudessa tulee 237 kWh häviötä pelkästään varaajien lämpövuodoista.

Sitten toistin kokeen, mutta tällä kertaa LKV kierto päällä. Tuloksena oli alenema 1.15 astetta tunnissa. Tällä vauhdilla kuukaudessa menee energiaa 456 kWh. Tästä kun vähentää edellä lasketun varaajien vuodon, niin saa kierron osuudeksi 456-237 = 219 kWh kuukaudessa. Otetaan vielä huomioon että kiertopumppu on kellon ohjaamana päällä 52% ajasta, joten kierron energiankulutus on 0.52*219 = 114 kWh kuukaudessa.

Näillä eväillä voinee laskea vähän paremmin mihin pumpun LKV antoenergia menee:
- varaajan häviöt 237 kWh
- LKV kierto 114 kWh
- Hanasta juoksutettu lämmin vesi 456 kWh
-> yhteensä 807 kWh

Eli hanaveden lämmitykseen päivässä 456/31 = 14.7kWh, jolla lämmittää 395 litraa 5->37 asteiseksi. Tämä täsmää paremmin vesimittarin lukemaan, parisataa litraa menee sitten vielä kylmää vettä päivässä.

Onko foorumilaisilla käsitystä, onko tuo varaajan vuoto 0.6 astetta tunnissa oikealla hehtaarilla?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ishiba - 16.02.20 - klo:17:13
237 kWh ÷ (31 × 24h) = 0,319 kW, mikä kuulostaa aika suurelta lämpöhäviöltä. Onko ne lämpöpumpun ja lisävaraajan väliset ja muutkin kuuman käyttöveden putket miten eristetty? Minkälaiset eristeet siinä lisävaraajassa on? Tuossa kuvan varaajassa on vielä 160 l mantteli vielä lisäksi (jos sattui oikea kuva). Toisaalta lämpöhäviötä ei kovin tarkasti yhden anturin perusteella pystyne määrittelemään.

Edit: ds 300 on 286 l + 176 l manttelia, jos oikein ymmärsin. Tuo kuva on d 300 varaajan dokusta.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ISKI - 17.02.20 - klo:09:56
Onko foorumilaisilla käsitystä, onko tuo varaajan vuoto 0.6 astetta tunnissa oikealla hehtaarilla?

Katsoin oman Bosch 7001i pumpun sisäisen varaajan lämpötiloja.
Yöllä 7 h aikana, kun ei ollut LV käyttöä, lämpötilat muuttuivat:
Ylälämpö: 45.4 - 42.5 = 2.9
Keskilämpö: 44.7 - 42.0 = 2.7
Eli keskiarvon 2.8 mukaan laskettuna lämpötila putoaa tunnissa 0.4 C.
Systeemissä ei ole lämpimän käyttöveden kiertoa.

Muistaakseni joku on foorumilla raportoinut vastaavia lukemia Niben pumpuista.

Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Nakke vaan - 17.02.20 - klo:11:02
Jos ketään ei ole kotona eli ei ole minkäänlaista vedenkäyttöä niin minulla pumppu tekee käyttövettä 27 tunnin välein. 50 on alaraja ja 55 yläraja. Eli 5/27=0.185 astetta tunnissa on viilentymä.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 19.02.20 - klo:22:22
237 kWh ÷ (31 × 24h) = 0,319 kW, mikä kuulostaa aika suurelta lämpöhäviöltä. Onko ne lämpöpumpun ja lisävaraajan väliset ja muutkin kuuman käyttöveden putket miten eristetty? Minkälaiset eristeet siinä lisävaraajassa on? Tuossa kuvan varaajassa on vielä 160 l mantteli vielä lisäksi (jos sattui oikea kuva). Toisaalta lämpöhäviötä ei kovin tarkasti yhden anturin perusteella pystyne määrittelemään.

Edit: ds 300 on 286 l + 176 l manttelia, jos oikein ymmärsin. Tuo kuva on d 300 varaajan dokusta.

Eipä ole pannuhuoneessa kuumavesiputkissa mitään eristystä. Pahin hukka varmaan tosiaan tulee siitä pumpun ja lisävaraajan välisestä putkesta. Täytyy ottaa työn alle.

Tämmöisen manuskan sain DS300R lisävaraajan mukana:
https://www.bosch-climate.se/globalassets/content-images/dokumentbibliotek/varmvattenberedare-erp/fw200_300_360cu_rf.pdf
Mutta eihän tässä eristeistä kerrota mitään.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: ishiba - 20.02.20 - klo:07:40
Jos haluaa kurkata sinne varaajaan, niin siitä saa nähtävästi etulevyn irti. Jos siellä pannuhuoneessa on aina kuumana olevia putkia, niin voihan ne eristellä. 50 °C 28 mm putki varmaan luokkaa 30 W/m, jos huonelämpötila 20 °C.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 23.02.20 - klo:08:34
Jos ketään ei ole kotona eli ei ole minkäänlaista vedenkäyttöä niin minulla pumppu tekee käyttövettä 27 tunnin välein. 50 on alaraja ja 55 yläraja. Eli 5/27=0.185 astetta tunnissa on viilentymä.

Oho, Stiebelissä on varaaja sitten tosi hyvin eristetty kun noin pieni on alenema. Oletko laittanut varaajaan tuleviin/lähteviin putkiin eristettä?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: Nakke vaan - 23.02.20 - klo:10:42
Ei kai sinne oikein mitään voi laittaa kun stiebelissä on vesisäiliö alla ja koneikko päällä ja putket menevät sinne koneikko boxiin, siellähän voi muuten olla vähän lämmintäkin kun kompura on siellä. Täällä foorumilla on joskus ollut linkkiä ruotsalaiseen maalämpöpumppuvertailuun ja siinähän on noi lämpöhukat laskettu, taitaa nuo stiebelin lukemat olla ihan linjassa vertailun lukemiin.
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: noobi - 23.02.20 - klo:19:18
Ei kai sinne oikein mitään voi laittaa kun stiebelissä on vesisäiliö alla ja koneikko päällä ja putket menevät sinne koneikko boxiin,

Minä lähinnä ajattelin niitä pumpulta tulevia/lähteviä vesijohtoja, pumpun kuorien ulkopuolella siis.

Täällä foorumilla on joskus ollut linkkiä ruotsalaiseen maalämpöpumppuvertailuun ja siinähän on noi lämpöhukat laskettu, taitaa nuo stiebelin lukemat olla ihan linjassa vertailun lukemiin.

Enpä onnistunut tätä vertailua löytämään, olisiko jollain heittää linkkiä?
Otsikko: Vs: Mitoituspyyntö Tampere
Kirjoitti: tomppeli - 23.02.20 - klo:21:30
Tässä yksi linkki på svenska: https://www.folksam.se/tester-och-goda-rad/vara-tester/test-av-varmepumpar