Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: Lappanen - 24.05.19 - klo:12:39
-
Pelican eAir W-CG kyseessä jossa siis vesilämmitypatteri sekä jäähdytyspatteri lämmönkeruunesteellä, sattui osumaan silmiini että ulko- ja jäteilmakanaviin pitäisi asentaa jousipalautteiset sulkupellit ettei vesipatteri jäädy jos sähköt katkeaa.
No ne nyt sitten asennan, vaikka hintaa tuleekin reilu 500e (2x 200mm tiivis sulkupelti + 2x jousipalautteinen moottori) :'(
Nuo Onniselta alennuksilla, onko joku löytänyt halvemmalla?
Onko merkitystä mihin kohtaa kanavaa nuo asentaa? Ajattelin ne heti koneen päälle lämpimään asentaa, mutta se vaatii olemassa olevan kanaviston irrottelua ja pätkimistä kun en noista säätöpelleistä heti tiennyt. Toinen asennustyön kannalta helpompi olisi asentaa ne yläpohjaan kun putkia ei ole läpivienteihin asti vielä vedetty. Helpompi kyllä huoltaa/tarkistaa moottorit ja pellit kun ne olisi lämpimässä koneen päällä..
Kokemuksia?
-
Kuulostaa hätävarjelun liioittelemista jos veden seassa on viinaa.... toisaalta, mulla on yksi patteri jäätynyt vaikka olikin sulku ::) mutta se oli PILP:ssä ;D
Toki riippuu kuinka pitkiä sähkökatkoja luvassa ja kuinka varman päälle haluaa pelata, riittääkö vyö ja henkselit vai tarvitaanko muutakin.
-
Helpompi kyllä huoltaa/tarkistaa moottorit ja pellit kun ne olisi lämpimässä koneen päällä..
Kokemuksia?
Meillä tuli LTO systeemi laitettua kylmälle ullakolle aikoinaan mutta jos nyt olisi asennus edessä niin varmasti laittaisin lämpimään tilaan vaikka asentaminen olisi isompitöistä.
Huoltoa kun on hankala tehdä,joutuu purkamaan lämpöeristeitä koneikon ympärilta ja iän myötä könyäminen ullakolle alkaa olla työlästä ,huollot joutuu tekemään kesällä pilvisenä päivänä siitepölykauden jälkeen.
ulko- ja jäteilmakanaviin pitäisi asentaa jousipalautteiset sulkupellit ettei vesipatteri jäädy jos sähköt katkeaa.
Ainakin meillä ilmavirtaus menee talvella/pakkasilla painovoimaisesti sisältä ulos jos tulo- ja poistopuhallin pysähtyy
-
Pelican eAir W-CG kyseessä jossa siis vesilämmitypatteri sekä jäähdytyspatteri lämmönkeruunesteellä, sattui osumaan silmiini että ulko- ja jäteilmakanaviin pitäisi asentaa jousipalautteiset sulkupellit ettei vesipatteri jäädy jos sähköt katkeaa
Vesi-etanoli keruuneste jäätyy n. -17C pakkasessa.
Jäätyessään se ei mene umpijäähän vaan jää sohjomaiseen tilaan.
Tämä ei riko paikkoja mutta estää virtauksen.
ATS
-
Ilmoitin asian epäselvästi.
Tässä siis jäähdytykselle ja lämmitykselle omat patterit. Jäähdytykselle lämmönkeruuneste ja lämmitykselle lattialämmityskierron vesi.
-
Ilmoitin asian epäselvästi
Ei se ollut epäselvästi kirjoitettu, minä vain luin huolimattomasti.
ATS
-
Kiitoksia vastauksista, päätin tässä vaiheessa hikoilla vähän enemmän jotta tulevaisuudessa tarvitsisi hikoilla vähemmän. Eli sulkupellit asentuu heti koneen päälle lämpimään tilaan. Konehan on lattialla seisova malli joka sijaitsee yläkerran kodinhoitohuone/wc -yhdistelmähuoneessa.
-
No nyt ne on hikoiltu paikoilleen. Itseasiassa helpotti raitisilman ja jäteilman kanavien eristystä huomattavasti kun saa useammasta osasta askarreltua paikalleen. Alunperin olinkin vähän tyhmässä järjestyksessä kanavat vedellyt ilman eristeitä, kun ajattelin että siinähän ne paikoillaankin eristää..
(https://i.ibb.co/q1bdcDs/IMG-20190612-WA0007.jpg) (https://ibb.co/q1bdcDs)
-
Sellainen osui silmään vanhaa tarjousta maalämpöpumpusta katsellessa, että siinä mainittiin UKV100 tarpeelliseksi vesikiertoisen IV-jälkilämmityspatterin kaveriksi.
Talossa on yhteensä 960 metriä lattialämmitysputkea betonissa ja vettä niissä kiertää yhteensä noin 200 litraa.
Tarviiko tuohon nyt vielä sitten tuon UKV:n lisäksi vai toimiiko ilman?
-
Sellainen osui silmään vanhaa tarjousta maalämpöpumpusta katsellessa, että siinä mainittiin UKV100 tarpeelliseksi vesikiertoisen IV-jälkilämmityspatterin kaveriksi.
Talossa on yhteensä 960 metriä lattialämmitysputkea betonissa ja vettä niissä kiertää yhteensä noin 200 litraa.
Tarviiko tuohon nyt vielä sitten tuon UKV:n lisäksi vai toimiiko ilman?
Tuo UKV tarvitaan ulkoisen pumpun kanssa lähinnä sen takia, että muuten katkeaa kierto jälkilämmityspatterissa kun käyttövettä tehdään. UKV:n kautta vesi pääsee pumpun ohi käyttövesijakson aikana. Muuten ei varmastikaan invertteripumpun tai välttämättä muunkaan pumpun kanssa tuolla lattiapinta-alalla tarvittaisi.
-
Vähän aikaa meni näin aamusta miettiessä että miksi se kierto katkeaa, mutta tarpeeksi kahvia niin muistin että siellähän on vaihtoventtiili MLP:ssä joka sen kierron katkaisee ::)
Pumpun viereen ei enää mitään lisäsäiliöitä mahdu, joten UKV pitäisi sitten sijoittaa IV-koneen viereen yläkertaan. Tuosta ei liene mitään haittaa? Yläkerran jakotukki on ihan vieressä ja siitä onkin jo haaroitettu valmiiksi lähdöt tuolle jälkilämmitykselle.
Kytketäänkö se noin kuin olen yrittänyt liitteessä esittää? Nyt helppo askarrella kun jälkilämmityksen putkia ei ole vielä vedetty kuin koneelta lähdöt.
PS. Jos olisin tiennyt (tai selvittänyt) että tuon vesikierron takia pitää hommata tonnilla lisäkilkkeitä (sulkupellit moottoreilla, UKV) niin olisin ehkä kuitenkin ruksinut sen sähköpatterin siihen tilalle :P Mutta onpahan maalämmöstä revitty nyt sitten hyöty irti kuten alunperin olikin tarkoitus.
-
Lämminvesivaraaja ELCO Titan 120 litraa pystymalli kierukalla
https://www.ostella.net/fi/tuote/9007641 (https://www.ostella.net/fi/tuote/9007641)
Tuollainen tuli vastaan, voisiko toimia jos kierukassa kiertäisi lattialämmitysvesi ja varaajassa oleva vesi kiertäisi jälkilämmityspatterissa?
Hintaeroa 100 litran puskurivaraajaan ei ole ja jos vesipatteri jostain syystä alkaisi vuotaa niin se ei ainakaan tyhjentäisi lattialämmityspiiriä.
-
PS. Jos olisin tiennyt (tai selvittänyt) että tuon vesikierron takia pitää hommata tonnilla lisäkilkkeitä (sulkupellit moottoreilla, UKV) niin olisin ehkä kuitenkin ruksinut sen sähköpatterin siihen tilalle :P Mutta onpahan maalämmöstä revitty nyt sitten hyöty irti kuten alunperin olikin tarkoitus.
Aikoinani laskeskelin että esilämmityksellä on mahdollista säästää vuodessa ehkä 20€ pyöriväkennoisen kanssa niin hylkäsin ajatuksen varsin nopeasti. Väärillä säädöillä saa myös lto hyötysuhteen pilattua esilämmityspatterin tapauksessa.
https://lampopumput.info/foorumi/threads/tuloilman-j%C3%A4lkil%C3%A4mmitystarve-py%C3%B6riv%C3%A4kennoisella-iv-koneella-ja-muuta-spedeily%C3%A4.17962/
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7239.0
-
Aikoinani laskeskelin että esilämmityksellä on mahdollista säästää vuodessa ehkä 20€ pyöriväkennoisen kanssa niin hylkäsin ajatuksen varsin nopeasti. Väärillä säädöillä saa myös lto hyötysuhteen pilattua esilämmityspatterin tapauksessa.
https://lampopumput.info/foorumi/threads/tuloilman-j%C3%A4lkil%C3%A4mmitystarve-py%C3%B6riv%C3%A4kennoisella-iv-koneella-ja-muuta-spedeily%C3%A4.17962/
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7239.0
Esilämmitys?
Mahdatko kumminkin tarkoittaa/puhua IV jälkilämmityksestä...
-
Esilämmitys?
Mahdatko kumminkin tarkoittaa/puhua IV jälkilämmityksestä...
Joo siis jälkilämmitystä funtsin itsekin joskus mutta oli tapa kumpi hyvänsä niin vaje ilmanvaihdon energialle taitaa olla sama. Jälkilämmityksestä sain myös enerventltä tämän vastauksen aikoinaan...
"Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.
Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C."
Viileämmässä tuloilmassa taitaa olla myös se etu että ilma sekoittuu paremmin. Pyöriväkennoisen kanssa tarvis myös varmaan myös olla joku systeemi mikä vetää räppänät kiinni mikäli kennonpyöritymoottori tai hihna menee poikki.
-
https://www.ostella.net/fi/tuote/9007641 (https://www.ostella.net/fi/tuote/9007641)
Tuollainen tuli vastaan, voisiko toimia jos kierukassa kiertäisi lattialämmitysvesi ja varaajassa oleva vesi kiertäisi jälkilämmityspatterissa?
Hintaeroa 100 litran puskurivaraajaan ei ole ja jos vesipatteri jostain syystä alkaisi vuotaa niin se ei ainakaan tyhjentäisi lattialämmityspiiriä.
Jos tuolle linjalle lähtee, niin voisi myös harkita varaajan täyttämistä glykolilla, jolloin lattialämmitysvesi kiertäisi kierukan kautta ja lämmittäisi jäätymättömän liuoksen. Pääsisi eroon kaikista noista varajärjestelyistä (ehkä jokin rinnakkainen omavoimainen termostaattiohjattu paluukiertoventtiili olisi kuitenkin aiheellinen kierukalle sen tapauksen varalta, että lattikiertoa kuristamalla toimiva jälkilämmityksen säätö rikkoutuu). Glykoli sinällään ei ole järkyttävän kallista, eli autotarviliikkeestä irtoaa pari 25l:n pönikkää alle sadalla eurolla. Tietenkin täytyy järjestää varaajan täyttö ja paineistus jotenkin, mutta pieni kalvopaisunta-astia ei ole kallis. Liitokset täytyy myös tehdä huolella, koska glykoliseokset ovat vettä herkempiä vuotamaan epätiiviistä liitoksista.
-
^ Tuossa voikin olla ideaa. Ei tarvisi ainakaan jäätymistä miettiä. Meneeköhän tuo glykoli tai sen seos miksikään tuollaisessa järjestelmässä jossa sitä lämmitetään? Auton moottoriinhan tuo vaihdellaan 5 vuoden välein, mutta siinä olosuhteet on vähän rankemmat..
-
Meneeköhän tuo glykoli tai sen seos miksikään tuollaisessa järjestelmässä jossa sitä lämmitetään? Auton moottoriinhan tuo vaihdellaan 5 vuoden välein, mutta siinä olosuhteet on vähän rankemmat..
Maalämpöpumppujärjestelmässähän lämmitysveden lämpötila pysyy melko alhaisena, eli glykoli ei juuri vanhene, vaikka olisi käytössä vuosikymmeniä. Autossa aineita joutuu vaihtamaan senkin takia, että järjestelmässä on alumiiniosia (esimerkkinä jäähdyttimet ja lämmityslaitteen kennot moottorin ja vesipumppujen ohella) ja tuohon liittyvät korroosionestoaineet menettävät tehoaan. Itse moottorikin voi vuotaa hiukan vuotokaasuja sisältä päin. Moottorin kannessa esiintyy myös hyvin kuumia lämpötiloja. Rakennuksen lämmitykseen tarkoitetut putket ja varusteet (myös itse kennon putkisto) on rakennettu aineista, jotka eivät moisia korroosionestoaineita välttämättä tarvitse etenkään, kun piiri on suljettu ilman hapen vaikutukselta (toisin kuin vesijohdot).
Yhtälailla glykolia vanhentavia tilanteita on aurinkokeräinjärjestelmissä, jos kierto loppuu esimerkiksi sähkökatkoksen takia. Kannattaa silti aina laimentaa glykolit mahdollisimman puhtaalla vedellä.
-
Noniin, aihe on nyt lähellä loppuaan eli aion tilata tuon yllä mainitun 120 litraisen kierukkavaraajan että saadaan iv-asennus loppuun.
Se enää mietityttää, että miten päin tuo kannattaa kytkeä:
- Lattialämmitysvesi kiertämään varaajaan ja kierukassa glykoli joka kiertää patterissa
- Vaiko varaaja täyteen glykolia joka kiertää patterissa ja jota lämmitetään kierukassa kiertävällä lattialämmitysvedellä?
Onko käytännön merkitystä? Glykolia kyllä löytyy pari ylimääräistä kanisteria että siitä ei jää kiinni alempi vaihtoehto.
-
Se enää mietityttää, että miten päin tuo kannattaa kytkeä:
- Lattialämmitysvesi kiertämään varaajaan ja kierukassa glykoli joka kiertää patterissa
- Vaiko varaaja täyteen glykolia joka kiertää patterissa ja jota lämmitetään kierukassa kiertävällä lattialämmitysvedellä?
Onko käytännön merkitystä? Glykolia kyllä löytyy pari ylimääräistä kanisteria että siitä ei jää kiinni alempi vaihtoehto.
Glykoli putkeen ja vesi varaajaan on mielestäni turvallisempi. Koko vesivaraajaa on varsin vaikeaa saada kokonaan jäähän (ja jos täydellinen jäätyminen kuitenkin uhkaisi, varaajan puolen jäätyminen on helpompi estää ulkoisilla toimenpiteillä). Glykoli on myös herkkä tihkumaan liitoksista, joten aina parempi, mitä vähemmillä liitoksilla, tulpilla ja glykolin kokonaistilavuudella selviää.
Vesi tai maaliuos olisivat kyllä jäähdytyksessä tehokkaampia (jos jälkijäähdytyspatteria käytetään niin, että maaliuosta varten on oma lämmönvaihtimensa ja tarvittavat pumput ja venttiilit?). Kirjoitan tätä sen ajatuksen pohjalta, että ko. koneessa sekä lämmitys- että jäähdytyskenno ovat koneen lämmönvaihtimen jälkeen. Jos jäähdytyskenno on tulopuolella, glykolikierto olisi jo perusjäätymissuojan kannalta perustellumpi, koska maaliuos voi kennossa mennä vikatilanteessa niin kylmäksi, että kierto hyhmääntyy. Tuskin putket tuosta kärsivät (kun alkoholi rikastuu nestefaasiin aineen hyhmääntyessä), mutta kiertoa ei saa pakkaskaudella enää käyntiin (jos sitä edes käytetään vaikkapa poikkeustilanteissa suuren sisäisen kosteuskuorman aikana estämään kennon, koneen tai poistokanavan jäätymisongelmia).
-
Kiitoksia, enköhän noilla perusteilla kytke varaajaan lattiavedet ja kierukkaan glykoliseoksen.
Viilennykselle ja lämmitykselle on omat kennonsa, sijaitsevat päällekkäin ulkoilmakanavassa heti pyörivän lto-kennon alla. Eli lto pitää normitilanteessa molemmat kennot toimintakunnossa. Molemmille on omat pumppunsa, joita itseasiassa myös olen hankkimassa. Meneekö metsään jos viilennykselle hommaan 25-80 ja lämmitykselle 25-40 pumpun?
-
Viilennykselle ja lämmitykselle on omat kennonsa, sijaitsevat päällekkäin ulkoilmakanavassa heti pyörivän lto-kennon alla.
Kirjoitat "ulkoilmakanavassa" (jonka miellän samaksi, mitä raitisilmakanavaksi yleensä kutsutaan), mutta asiayhteyden perusteella tuota on vaikea uskoa. Ovatko sittenkin tuloilmakanavassa lämmöntalteenottokennon jälkeen?
Eiköhän pumput riitä, jos putkisto on riittävän lyhyt ja avara. Etyleeniglykoli on tosin sakeampaa kuin vesi ja propyleeniglykoli on vielä sen verran viskoosimpaa, että sen kohdalla voi lämmityksessäkin tulla ongelmia suuren virtausvastuksen takia, jollei pumppu ole tehokkaampi. Jäähdytyskennoon en propyleeniglykolia edes harkitsisi vaadittavan pumppaustehon takia.
-
Kirjoitat "ulkoilmakanavassa" (jonka miellän samaksi, mitä raitisilmakanavaksi yleensä kutsutaan), mutta asiayhteyden perusteella tuota on vaikea uskoa. Ovatko sittenkin tuloilmakanavassa lämmöntalteenottokennon jälkeen?
Eiköhän pumput riitä, jos putkisto on riittävän lyhyt ja avara. Etyleeniglykoli on tosin sakeampaa kuin vesi ja propyleeniglykoli on vielä sen verran viskoosimpaa, että sen kohdalla voi lämmityksessäkin tulla ongelmia suuren virtausvastuksen takia, jollei pumppu ole tehokkaampi. Jäähdytyskennoon en propyleeniglykolia edes harkitsisi vaadittavan pumppaustehon takia.
Varmaankin samasta asiasta puhutaan. Eli kun koneen luukku on auki, näkymä on ylhäältä alaspäin: raitisilmakanava - ltokenno - lämmityspatteri - viilennyspatteri -> tämän jälkeen tekee U-mutkan tulokanavaan.
Glykoli jota minulla on, on samaa mitä kaivossa kiertää. Jäänyt siis täytöstä yli pari kannikkaa.
-
Glykoli jota minulla on, on samaa mitä kaivossa kiertää. Jäänyt siis täytöstä yli pari kannikkaa.
Ettei vain olisi sittenkin alkoliseosta (etyylialkoholia pääasiassa veden ohella)? Etyleeniglykolia ei liene kaivopiireihin tai maahan pitkiin aikoihin uskallettu työntää (vaikkakin on tavallinen aine suurkeittiöiden lämmöntalteenottolaitteissa tms.). En usko propyleeniglykoliinkaan maapiirissa nesteen jäykkyyden ja vaadittavan suuren pumppaustehon takia. Onhan erikoisempiakin litkuja, mutta jääköön tässä pohtimatta.
Etyylialkoholiseos on arveluttavan rajoilla lämmityspiireissä, mutta tässä tapauksessa lämpötila jäänee sen verran alhaiseksi, ettei paniikkiin olisi aihetta. On todellakin hyödyksi, jos pakkasnestepiirin tilavuuden saa pysymään mahdollisimman pienenä, jos jälkilämmityspiirissä kiertää etyylialkoholiseos. Kuuman etyylialkoholiliuoksen vuoto lisää merkittävästi palovaaraa. Etyleeniglykoli taas on melko turvallista tuossa suhteessa.
-
Löytyikin kierukallinen varaaja halvemmalla kuin tuo Elco:
https://onnshop.onninen.fi/energy-save-varaaja-energy-save-tyosailio-bt100tc-2-ylak-kier/p/CAK643
Jotenkin myös laadukkaamman oloinen pömpeli. Se siis tulossa.
-
Meneekö pahasti vikaan, jos kytketään tuo ES BT100TC-2 läpivirtaavaksi ennen jakotukkia? Kts. professional kuva.
Ajatuksena se, että varaajassa vaihtuu lämmin vesi koko ajan eikä tarvitse miettiä virtaussäätöjä jakotukin ja varaajan kesken, jakotukeissakaan ole virtausmittareita. Silloin jos ja kun IV-kone lämmitystä käyttää, lämmitysjakson ollessa MLP:llä päällä virtaa kierukan läpi jatkuvasti lämmintä vettä. Varaaja siis yläkerrassa IV-koneen vieressä ja MLP-kone alakerrassa.
-
Meneekö pahasti vikaan, jos kytketään tuo ES BT100TC-2 läpivirtaavaksi ennen jakotukkia? Kts. professional kuva.
Tuosta kuvasta ei kylläkään kokonaisuus täysin selviä (vaihtoventtiilin vaikutus, pumpun paikka, lattiaan menevän veden jakotukin ja lattiasta palaavan veden keruutukin kytkentä jne.).
Ilmeisesti jälkilämmityspiiriin on ajateltu glykolikiertoa kierukan välityksellä varaajasta? Tämä on sinällään periaatteessa OK. Varaajahan voisi olla myös lattialämmityksen paluupuolella. Jos sen sittenkin kytkisi muun lämmityksen rinnalle, homma varmaan toimisi, kun varaajan paluussa olisi säädettävä paluutermostaatti (esimerkkinä Danfossin FJVR, mutta jokin sähköinen differentiaalitermostaatti varaajan sisäänmenon ja paluun välillä voisi toimiatätä paremmin vaihtelevilla ulkolämpötiloilla). Tällöin homma toimisi niin, että kierto aina lämmityksen käyntijakson alussa menisi suurelta osin varaajaan, mutta kun se on "täyttynyt", paluutermostaatti sulkisi kierron melkein kokonaan ja loppujaksolla kierto menisi pääosin lattiaan. Liuoksen kiertosuunta on oleellinen (piirroksessa nyt OK ruskean-oranssilla piirrettynä).