Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: m72 - 19.02.19 - klo:18:51
-
Hei,
Olen uusi jäsen tällä foorumilla ja yritin etsiä tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin, mutta en mitään konkreettista löytänyt.
Olemme ostamassa taloa Kuopion seudulta ja kaukolämmön hinta tuntuu suhteellisen kovalta.
Onko toimivan kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä laisinkaan järkevää? Yksiselitteistä vastausta tuohon tuskin edes on saatavilla.
Tärkeintä meille ei ole se, että kuolettaako investointi itsensä vaan lähinnä kuukausittainen säästö joka lompakossa näkyy ja toisena mahdollinen talon jälleenmyyntiarvo. Ajatuksena on, että 10 vuoden kuluttua on jo seuraava elämänvaihe menossa ja talo olisi myynnissä.
Mutta tälläisiä hypoteettisia avainlukuja voisin ilmoille heitellä:
Lämmitettävä ala vesikiertoisena lattialämmityksenä noin 200m2, sisältää lämpimän ulkorakennuksen/ autotallin, vuosittainen veden kulutus noin 150m3, sähköä ehkä se reilu 10 000 kWh ja kaukolämpöä mennyt ainakin 30MWh.
Pysytyykö noilla spekseillä haarukoimaan investoinnin hintaa?
-
Tervetuloa joukkoomme!
Laskin karkean mitoituksen tuon 30 MWh/a kulutustiedon mukaan ja tällaista tarvittaisiin:
Talo ”m72” SIILINJÄRVI (Pohjois-Savo)
Tämä laskelma on tehty lämmitystarvetietojen perusteella, siksi ei rakennuskohtaista erittelyä.
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 Cº - menovesi lämpötila max 35 Cº
• Kiinteistö, 200 m2, 500 m3 4,8 COP 8,27 kW 24 000 kWh
Yhteensä 30 000 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 C°
▪ Maasta kerätään ( 4,1 COP) 7,7 kW 22 700 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 300 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 7 300 kWh
Tarvitaan 252 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,57 l/s (= 34,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PEM40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,57 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 55 kPa (0,55 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 627 metriä = 2 x 400 m PEM40x3,7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,3 m.
...
Tässä olisi suunnilleen se, mitä tarvittaisiin.
Joku muu voi toivottavasti hinnoitella jutun.
Edit.: Korjasin kirjoitusvirheeni, muutin MW/a tilalle MWh/a.
-
3-12 kw invertteri 7teur, kaivo 8teur? asennus 2teur = 17teur+firmojen katteet=20-25teur miinus kotitalousvähennys.
Näin karkeasti :P
-
Meillä sai tohon hintaan vielä uuden IV-koneen asennettuna ja vanhat hävitettyä.
-
Terve!
Heitin keväällä kaukolämmön pihalle, enkä ole katunut. Meillä on Hollolassa vuonna 2000 valmistunut 150m2 siporextalo vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kaukolämpökulutus oli 22 mwh/vuodessa. Maalämpöinvestoinnin kokonaishinta oli 16800€. Tästä kun vähentää kotitalousvähennykset ja uuden kaukolämpöpaketin investointikulut 5000€, niin nettoinvestoinniksi jää 7200€. Kulutusarvioden ja edellisten laskujen mukaan vuosisäästö maalämmöllä on 1500€ eli takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Meillä oli pintamaata 60m ja tästä syystä kaivo oli kalliimpi, 8500€. Porausfirma porasi kolme reikää, joista kaksi otettiin sarjakytkentänä käyttöön. Kaivojen yhteissyvyys on 230m, mitoituksen mukaan aktiivisyvyys pitäisi olla 159m. Putkitetun osuuden lämmöntuotto on noin 50% pienempi kuin kallioreiän lämmöntuotto. Lämpöä on riittänyt ja kaivonesteiden lämmötkin sen todistavat. Tähän mennessä kylmin kaivolta paluu on ollut +2c ja kaivolle -1,1c. Asiantuntijat voivat kommentoida keuruunesteiden lämpötiloja. Tammikuussa 2019 kuukausisäästö on laskujen mukaan ollut 173€. Talomme lämpiää mukaanlukien lämmin käyttövesi kaukolämmön perusmaksulla 40€/kk!
-
Löysin aikaisemman postauksesi:
1. Sijainti Suomessa: Päijät-Häme
2. Porakaivon kokonaissyvyys metriä: Kaksi kaivoa, 1. 180m (akt 150), 2. 40m (akt. 20 m). Pintamaata 60m, aktiivisyvyys putkitetusta 50%. Oilonin mitoituslaskelman aktiviisyvyys 159m
3. Lämpöpumpun teho kilowattia (kW): 8 kw
4. Kävikö pumppu tauotta pakkajaksolla (kyllä kävi / ei käynyt). Pumppu piti taukoja.
5. Nousiko nestepinta varaajassa ylös, tuliko viinanhajuista nestettä uloskin? Ei
6. Lämmitettävän tilan neliömäärä (m2): 150 m2
7. Talon rakennusvuosi. 2000
8. Porakaivon läpimitta, jos tiedossa (115...145...165 mm) 1. kaivo 165 mm ja 2. kaivo 145 mm
9. Kuinka moniputkinen keräin (2 ... 3... vai 4 -putkinen): 2
10. Kuinka alhaalla kävi maasta tulevan- maahan menevän nesteen lämpötila? 3.12.2018 mennessä alin -0,3 c ja 3,2 c
Kaukolämmön kulutukseksi ilmoitat 22 MWh/a.
Kun laitoin nämä tiedot laskentaohjemaan, sain tällaisen tuloksen:
- Kaivo # 1, 180 m, saanto 14730 kWh/a.
- Kaivo # 2, 40 m, saanto 1606 kWh/a.
Yhteensä kahdesta kaivosta (yhteensä 220 m) 16336 kWh/a.
Laskennallisesti kaivoista pitäisi saada vuodessa 16971 kWh/a. Ollaan siis aika tarkasti oikealla aluella, mikäli laskelmat ovat oikein!
Pintamaa on laskennallisesti vähän hankalampi, kun veden vaihtumista maakerroksessa on niin vaikeata ennustaa.
Maakierron lämpötilat ovat hyvät.
Maalämpökone on mahdollisesti hiukan ylitehoinen (8 kW).
8 kW lämmitysteho riittäisi laskurin mukaan noin -40 C pakkasille.
-
Kiitos! Talomme on pohjavesialueella vesistön vieressä. Vesiputkiosuuden lämmöntuotto on varmaan kohtuu hyvä, kun keruupiirin lämmöt ovat olleet kovilla pakkasillakin aika hyvät. Todennäköisesti lämpöä on jatkossakin riittävästi, ettei tarvitse sähkövastuksilla lämmittää.